Mulla ihana avomies,ollut jo kauan,itelläni kaks aikusta poikaa,sinkkuja vielä. Miehelläni myös aikuinen tytär joka perusti perheen 5v sitten,tytär menetti miehensä ja sillon 2v lapsensa isän karmealla tavalla. Lapsen mummu(eli mieheni ex ja tyttärensä äiti) vahvasti tyttären elämässä mukana.Mieheni pitää luonnollisesti lapsenlapsestaan,joskus aina meillä hoidossa. Mutta! Minä en suoraan sanottuna voi sietää tätä lasta! On aika koppava minua kohtaan ja hyvin mustasukkainen miehestäni minulle,joka asia pitäisi tehdä PAPPAN kanssa kaksin. Se mummu vihaa minua ja tiettävästi mustamaalanut minua lapselle. Mieheni ihannoi tytärtään sokeasti,eivät koskaan riitele sillä tytär saa kaiken periksi,ilmeisesti koko elämänsä ajan saanut.Samoin tämä lapsenlapsi saa PAPALTA kaiken huomion ja kaiken kaupoista mitä pyytää.Haluaisin toisaalta mieheni vuoksi tulla toimeen tämän lapsen kanssa mutta kun se mummu häsää niin paljon niin olen päättänyt jäädä sivuun. Tämä tilanne aiheuttaa meille aika paljon ristiriitoja,ymmärrän että tilanne ei lapsen vika. Mutta haluaisin että mieheni näkisi tyttäresssään ja lapsenlapsessaan myös ne negatiiviset puolet joita heissä tietenkin on kuten kaikissa ihmisissä. Olen puhunut hänelle siitä ex vaimon mustamaalamisesta minusta lapselle,no se on voi voi vaan,minkäs hän tilanteelle voi ja eihän sellaisesta täydelliselle tyttärelle mainita. Ymmärrän että mieheni tavallaan säälii tytärtään( lapsen isän kuolema oli kauhea asia,oman käden kautta..)mutta nyt tyttärellä uusi elämä ja asiat hyvin.
Eli kysyisin neuvoa,olenko minä asenteineni väärässä ja pitäisi muuttua vai ymmrtääkö kukaan mistä kysymys??????????
Eli kysyisin neuvoa,olenko minä asenteineni väärässä ja pitäisi muuttua vai ymmrtääkö kukaan mistä kysymys??????????
Vastaukset 1
Vanhimmat
"älä jää sivuun!"...pidä itsesi miehesi lapsen ja hänen lapsensa elämässä.Osallistu aktiivisemmin...tai menetät miehesi negatiivisen ajattelusi vuoksi.
Selittäkää tuolle lapselle että sinäkin olet tärkeä ihminen tuolle "papalle"..ja ettei sinua voi pois senkään takia häätää.
Jos teillä on hyvät ja läheiset puhevälit tuohon aikuiseen tyttäreen, puhu hänelle niistä "epäkohdista"jotka sinua mietityttää..silti,hyväksy hänet sellaisena kuin hän on.Toisen muuttaminen on vaikeampaa..kuin uusien tapojen omaksuminen.
Samalla voisit jutella asiasta miehesi kanssa..kertoa tunteistasi..miten koet sen että lapsi saa kaiken periksi..
Jokaisessa ihmisessä on piirteitä,joita emme hyväksy siedä tai pidä..silti, parempi laiha sopukin kuin lihava riita.
Yleensäkin isät tyttäriään lellivät..se on vain luonnollista.