Opettajien oikeudenmukaisuus

Entäs jos kokeita ei lähetetä kotiin vanhempien nähtäväksi? Lasten suusta kuuluu,oma käsitys miten ne on mennyt-ja se ei välttämättä ole koko totuus.
Ja jos ne kokeet mitkä tulee, tulee nähtäväksi-kaikki kerralla aina lukukauden lopussa-näistä on vaikea miettiä lukuvuoden varrella miten edistyminen on tapahtunut.

Miten niin pärstäkertoimella arviointi ei toimisi pidemmän päälle? Voin kertoa että toimii. Opettaja voi helposti muuttaa arvosanaa jopa kahdella numerolla koetulokseen nähden ja kokeenkin voi korjata puolueellisesti jos haluaa.

Ihmettelimme lapsen huonoa numeroa ja lapsen omasta mielestäkin se oli väärin. Kysyimme asiaa opettajalta ja hän yritti ensin vedota tuntiosaamiseen, mutta useiden lasten mukaan poikamme oli yksi ahkerimmista viittaajista, niin seuraava selitys oli se että hän on sekoittanut oppilaiden nimet.

kotiin kirjoitti:

Entäs jos kokeita ei lähetetä kotiin vanhempien nähtäväksi? Lasten suusta kuuluu,oma käsitys miten ne on mennyt-ja se ei välttämättä ole koko totuus.
Ja jos ne kokeet mitkä tulee, tulee nähtäväksi-kaikki kerralla aina lukukauden lopussa-näistä on vaikea miettiä lukuvuoden varrella miten edistyminen on tapahtunut.

Lue lisää

Voipa olla hyvin, että oppilas ei tuo niitä kotiin vaikka saakin kokeen takaisin. Jatkuvasti saan oppilailta karhuta kokeita takaisin huoltajan allekirjoittamana. Joka vuosi käräytän useita oppilaita väärennetyistä nimmareista. Surullista mutta totta.

kokeita lähetetty kotiin? kirjoitti:

Voipa olla hyvin, että oppilas ei tuo niitä kotiin vaikka saakin kokeen takaisin. Jatkuvasti saan oppilailta karhuta kokeita takaisin huoltajan allekirjoittamana. Joka vuosi käräytän useita oppilaita väärennetyistä nimmareista. Surullista mutta totta.

Lue lisää

Varmasti näinkin voi olla, mutta tässä tapauksessa olen jutellut toisten vanhempien kanssa asiasta,eikä kokeet ole sinnekkään palautuneet.Kun asiaa on selvitelty on koululta tullut tieto, että kokeita ja testejä/tuloksia ei todellakaan ole palautettu.

Miksi et ole yhteydessä suoraan kotiin jos palautuksia ei kehoituksesta huolimatta ala tulla? Avoin välitön yhteydenpito koulun ja kodin välillä,JOSKUS pienemmästäkin asiasta antaa lapselle tunteen kodin ja koulun yhteen hiileen puhaltamisesta.

kotiin kirjoitti:

Varmasti näinkin voi olla, mutta tässä tapauksessa olen jutellut toisten vanhempien kanssa asiasta,eikä kokeet ole sinnekkään palautuneet.Kun asiaa on selvitelty on koululta tullut tieto, että kokeita ja testejä/tuloksia ei todellakaan ole palautettu.

Miksi et ole yhteydessä suoraan kotiin jos palautuksia ei kehoituksesta huolimatta ala tulla? Avoin välitön yhteydenpito koulun ja kodin välillä,JOSKUS pienemmästäkin asiasta antaa lapselle tunteen kodin ja koulun yhteen hiileen puhaltamisesta.

Lue lisää

kotiin yhteyttä kun ei kokeita palauteta. Vaan pohja se on miunkin säkissäin, sanoisi Rokka. Loppujen lopuksi, se on kodin sisäinen tiedonsiirto-ongelma jos kokeita ei kotona näytetä. Todistusarvosana ei ole sama kuin kokeiden keskiarvo. Jatkuva näyttö, jatkuva näyttö...

toki otin kirjoitti:

kotiin yhteyttä kun ei kokeita palauteta. Vaan pohja se on miunkin säkissäin, sanoisi Rokka. Loppujen lopuksi, se on kodin sisäinen tiedonsiirto-ongelma jos kokeita ei kotona näytetä. Todistusarvosana ei ole sama kuin kokeiden keskiarvo. Jatkuva näyttö, jatkuva näyttö...

Lue lisää

Jatkuva näyttö tarkoittaa pärstäkerrointa. Sillä opettaja voi aina perustella todeistuksen numeron ja koeosaamisen erotuksen. Opilailla ei ole oikeusturvaa, vanhemmilla ei ole mitään mahdollisuutta kyseenalaistaa opettajan väitettä jatkuvasta näytöstä.

suomeksi kirjoitti:

Jatkuva näyttö tarkoittaa pärstäkerrointa. Sillä opettaja voi aina perustella todeistuksen numeron ja koeosaamisen erotuksen. Opilailla ei ole oikeusturvaa, vanhemmilla ei ole mitään mahdollisuutta kyseenalaistaa opettajan väitettä jatkuvasta näytöstä.

Lue lisää

kysymys senkin hupsu.
Se on viittaamista, tehtävien tekoa, reipasta tuntityöskentelyä.
Pärstäkerrointa käytetään ohjeiden mukaan käyttäytymisen arvioinnissa. Siihen sisältyy myös huoltajien arviointi. Luonnollisesti. Ihan vaan korjaan kun huomaan että sinulla menee nämä kaksi asiaa sekaisin.

ole siitä kirjoitti:

kysymys senkin hupsu.
Se on viittaamista, tehtävien tekoa, reipasta tuntityöskentelyä.
Pärstäkerrointa käytetään ohjeiden mukaan käyttäytymisen arvioinnissa. Siihen sisältyy myös huoltajien arviointi. Luonnollisesti. Ihan vaan korjaan kun huomaan että sinulla menee nämä kaksi asiaa sekaisin.

Lue lisää

Pärstäkerroin vaikuttaa muuhunkin kuin vain käyttäytymiseen ja huolellisuuteen... Vai pitäisikö sanoa näin päin että käyttäytyminen vaikuttaa myös ainenumeroon.

Kyllä se vaan on niin että kun ihminen arvioi toista ihmistä, niin numero tulee fiiliksen mukaan. Lähtökohtana pitää tietysti olla kokeista saatu osaamisen taso, jota sitten fiilistellään tarpeen mukaan suuntaan tai toiseen.

Kylmä tosiasia on, että luokan numeroihin tulee muutoksia, jos opettaja vaihtuu.

myönnä pois kirjoitti:

Pärstäkerroin vaikuttaa muuhunkin kuin vain käyttäytymiseen ja huolellisuuteen... Vai pitäisikö sanoa näin päin että käyttäytyminen vaikuttaa myös ainenumeroon.

Kyllä se vaan on niin että kun ihminen arvioi toista ihmistä, niin numero tulee fiiliksen mukaan. Lähtökohtana pitää tietysti olla kokeista saatu osaamisen taso, jota sitten fiilistellään tarpeen mukaan suuntaan tai toiseen.

Kylmä tosiasia on, että luokan numeroihin tulee muutoksia, jos opettaja vaihtuu.

Lue lisää

Paha juttu että et ymmärrä. Muhelolle ei anneta kymppiä matikasta vaikka kuinka saa kokeesta 9,5 ja kymppi siimaa koska jätkä ei tee läksyjä, haistattaa paskat tuntityöskentelylle yms. Voipi olla kasikin pahimmassa tapauksessa, mieluummin kyllä ysi, itse pistäisin jätkän ojennukseen niin voi saada kympinkin.. Tsekkaa opetussuunnitelmasta mitä kymppi edellyttää. Ei pärstää vaan asennetta. Open vaihtuminen voi vaikuttaa joidenkin oppilaiden motivaatioon parantavasti, se nyt vaan on tosiasia.

mene noin vaan kirjoitti:

Paha juttu että et ymmärrä. Muhelolle ei anneta kymppiä matikasta vaikka kuinka saa kokeesta 9,5 ja kymppi siimaa koska jätkä ei tee läksyjä, haistattaa paskat tuntityöskentelylle yms. Voipi olla kasikin pahimmassa tapauksessa, mieluummin kyllä ysi, itse pistäisin jätkän ojennukseen niin voi saada kympinkin.. Tsekkaa opetussuunnitelmasta mitä kymppi edellyttää. Ei pärstää vaan asennetta. Open vaihtuminen voi vaikuttaa joidenkin oppilaiden motivaatioon parantavasti, se nyt vaan on tosiasia.

Lue lisää

Väitätkö vakavalla naamalla, että opettajien antamat numerot ovat absoluuttisen oikeita oppilaan osaamiseen nähden?

Sori vaan, kyse on ihmisen toisesta antamasta arvioinnista ja siihen vaikuttaa aina henkilökemiat.

läpä läpä kirjoitti:

Väitätkö vakavalla naamalla, että opettajien antamat numerot ovat absoluuttisen oikeita oppilaan osaamiseen nähden?

Sori vaan, kyse on ihmisen toisesta antamasta arvioinnista ja siihen vaikuttaa aina henkilökemiat.

Lue lisää

Pakko tulla hieman välikommentoimaan...

Kyllä pärstäkerroin vaikuttaa ainakin minulla siten, että antaessani numeroa täytyy usein pysähtyä miettimään ilmiön vaikutusta. Minä tunnen jonkinlaista ammattiylpeyttä siitä, että pyrin oikeudenmukaiseen arviointiin - antamieni numeroiden perusteluja on kysytty vain kerran 14-vuotisen urani aikana. Tällöinkin pääsimme vanhempien kanssa yhteisymmärrykseen.

Vaikeita ovat kiikunkaakun-tilanteet kahden numeron välillä. Itsekritiikkini johtaa usein siihen, että minun on erityisen vaikeaa päätyä ylempään vaihtoehtoon juuri niiden oppilaiden kohdalla, joiden kanssa ns. henkilökemiat synkkaavat hyvin! Ettei vaan tulisi itsellekään sitä vaikutelmaa, että on antanut pärstäkertoimen vaikuttaa.

Joten kyllä pärstäkerroinilmiö on todellinen ja opettaja saa harjoittaa jatkuvaa itsetutkiskelua ilmiön tiimoilta.

Mitään "absoluutisen oikeaa" näissä asioissa tuskin voidaan millään mittarilla saavuttaa.

luokanope, 6.lk

On se helppoa sano että nyt pitää olla tunnilla aktiivinen ja viitata, vaikka sitä nostaisikin käden ylös niin huomaako opettaja silti sitä hiljaista oppilasta?
Kaikki eivät ole rohkeita ja vaikka rohkaisu on aina hyväksi niin aina on meitä hissukoita joukossa, minusta sen ei silti kuulu vaikkuttaa ainenumeroihin.

Ennen vanhaan mm. 60-luvulla käytösnumero oli aina 10 ellet sitten tehnyt jotain todella häiritsevää..

Onpa taas kiva olla ope. Eihän me saada mitään koulutusta arviointiin, minäkin lätkäisin ihan pärstäkertoimen avulla arvosanat yläkoulun lapsille, en käyttänyt kolmea iltaa arvosanojen miettimiseen, enkä soitellut kanslistille viime hetkellä ja muutellut paria numeroa ylöspäin. Koska enhän minä osaa, kun me opettajat iskemme ne arvosanat pärstäkertoimen avulla, kuten taas joku asiansa osaava vanhempi julistaa. Vanhemmat ovat ylin auktoriteetti, heillä on koulutus arviointiin. Ja koskapa vastaan näin v-mäisesti, alkuperäinen kirjoittaja voi ihan vapaasti olettaa, että se koira älähti, johon kalikka kalahti. Eli pärstäkertoimen perusteella...
HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAA!!!!!
Tervetuloa tutustumaan opettajan työhön. Pienenä vinkkinä alkuperäiselle: Jos todella antaisimme arvosanat pärstäkertoimen perusteella, luuletko että saisimme tehdä työtämme kovinkaan kauan? Herää, pahvi!

olla ope kirjoitti:

Onpa taas kiva olla ope. Eihän me saada mitään koulutusta arviointiin, minäkin lätkäisin ihan pärstäkertoimen avulla arvosanat yläkoulun lapsille, en käyttänyt kolmea iltaa arvosanojen miettimiseen, enkä soitellut kanslistille viime hetkellä ja muutellut paria numeroa ylöspäin. Koska enhän minä osaa, kun me opettajat iskemme ne arvosanat pärstäkertoimen avulla, kuten taas joku asiansa osaava vanhempi julistaa. Vanhemmat ovat ylin auktoriteetti, heillä on koulutus arviointiin. Ja koskapa vastaan näin v-mäisesti, alkuperäinen kirjoittaja voi ihan vapaasti olettaa, että se koira älähti, johon kalikka kalahti. Eli pärstäkertoimen perusteella...
HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAA!!!!!
Tervetuloa tutustumaan opettajan työhön. Pienenä vinkkinä alkuperäiselle: Jos todella antaisimme arvosanat pärstäkertoimen perusteella, luuletko että saisimme tehdä työtämme kovinkaan kauan? Herää, pahvi!

Lue lisää

Kuule, ei kannata sumuttaa nykyvanhempia. Vakivirassa pystyy ihan kätevästi antamaan pärstäkerroinnumerot. Ei sen takia ole ketään vielä tietääkseni irtisanottu. Hienoa, jos pystyt antamaan numerot ilman kerrointa.

olla ope kirjoitti:

Onpa taas kiva olla ope. Eihän me saada mitään koulutusta arviointiin, minäkin lätkäisin ihan pärstäkertoimen avulla arvosanat yläkoulun lapsille, en käyttänyt kolmea iltaa arvosanojen miettimiseen, enkä soitellut kanslistille viime hetkellä ja muutellut paria numeroa ylöspäin. Koska enhän minä osaa, kun me opettajat iskemme ne arvosanat pärstäkertoimen avulla, kuten taas joku asiansa osaava vanhempi julistaa. Vanhemmat ovat ylin auktoriteetti, heillä on koulutus arviointiin. Ja koskapa vastaan näin v-mäisesti, alkuperäinen kirjoittaja voi ihan vapaasti olettaa, että se koira älähti, johon kalikka kalahti. Eli pärstäkertoimen perusteella...
HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAA!!!!!
Tervetuloa tutustumaan opettajan työhön. Pienenä vinkkinä alkuperäiselle: Jos todella antaisimme arvosanat pärstäkertoimen perusteella, luuletko että saisimme tehdä työtämme kovinkaan kauan? Herää, pahvi!

Lue lisää

Jospa opettaja jättäisi lögin joukosta punaviinin vähän vähemmälle ja lukisi aloituksen uudelleen ihan ajatuksen kanssa, eikä vetäisi lonkalta, kuten tekee oppilaiden arvostelun ja kokeen korjauksen.

Aloitusviestissä todettiin että yläkoulussa numerot tulee oikeudenmukaisemmin kuin alakoulussa. Mutta tämä taisikin olla ihan potastkaa.

Meidän lasten alakoulusta "pistettiin viralta" (=siirrettiin tehdävään, josta itse irtisanoutui) yksi numerot miten sattuu antava opettaja, mutta se ei ollut ainoa ongelma tämän opettajan kohdalla. Enpä ole kuullut että opettajaa olisi koskaan erotettu huolimattoman arvioinnin perusteella. Ylipäätään olen erittäin harvoin kuullut että opettajaa olisi irtisanottu. Tietämäni harvat tapaukset liittyy joko väkivaltaiseen käytökseen tai alkoholiin.

olla ope kirjoitti:

Onpa taas kiva olla ope. Eihän me saada mitään koulutusta arviointiin, minäkin lätkäisin ihan pärstäkertoimen avulla arvosanat yläkoulun lapsille, en käyttänyt kolmea iltaa arvosanojen miettimiseen, enkä soitellut kanslistille viime hetkellä ja muutellut paria numeroa ylöspäin. Koska enhän minä osaa, kun me opettajat iskemme ne arvosanat pärstäkertoimen avulla, kuten taas joku asiansa osaava vanhempi julistaa. Vanhemmat ovat ylin auktoriteetti, heillä on koulutus arviointiin. Ja koskapa vastaan näin v-mäisesti, alkuperäinen kirjoittaja voi ihan vapaasti olettaa, että se koira älähti, johon kalikka kalahti. Eli pärstäkertoimen perusteella...
HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAH HAA!!!!!
Tervetuloa tutustumaan opettajan työhön. Pienenä vinkkinä alkuperäiselle: Jos todella antaisimme arvosanat pärstäkertoimen perusteella, luuletko että saisimme tehdä työtämme kovinkaan kauan? Herää, pahvi!

Lue lisää

"kolmea iltaa arvosanojen miettimiseen"

Ei kai sitä arviointia oikeesti tehdä kolmessa illassa?!?!?!? Kymmeniä oppilaita?

Eikö kannattaisi tehdä arviointia koko lukukausi, eikä jättää sitä viimeiselle viikolle?

jos noin tehdään kirjoitti:

"kolmea iltaa arvosanojen miettimiseen"

Ei kai sitä arviointia oikeesti tehdä kolmessa illassa?!?!?!? Kymmeniä oppilaita?

Eikö kannattaisi tehdä arviointia koko lukukausi, eikä jättää sitä viimeiselle viikolle?

Lue lisää

sokeat neuvoo kartanlukua. Jättäkää arviointi opettajille. Osaa ne sen paremmin kuitenkin, loppujen lopuksi. Aina löytyy epäonnistuneita arviointeja, tietenkin. En minäkään tykkää siitä, että tytölläni on uskonto 7, vaikka sai kokeesta 8-. En silti hauku opettajaa tytön kuullen, enkä usko arvosanan syynä olevan minun tai vaimon tai tytön pärstän. Kasvakaa tekin jo isoiksi, jotta lapsennekin voivat kasvaa.

Täällä kirjoitti:

sokeat neuvoo kartanlukua. Jättäkää arviointi opettajille. Osaa ne sen paremmin kuitenkin, loppujen lopuksi. Aina löytyy epäonnistuneita arviointeja, tietenkin. En minäkään tykkää siitä, että tytölläni on uskonto 7, vaikka sai kokeesta 8-. En silti hauku opettajaa tytön kuullen, enkä usko arvosanan syynä olevan minun tai vaimon tai tytön pärstän. Kasvakaa tekin jo isoiksi, jotta lapsennekin voivat kasvaa.

Lue lisää

No vajaan numeron muutos on nyt hyväksyttävissä, vaikka ei sekään aina ole reilua.

Tyttärellä oli aikaisemmin 7 englannin numerona. Tyttö innostui lukemaan englantia ja sai kokeesta luokan parhaan numeron 9½ ja kaikista sanakokeista täydet 10 tai 9 pistettä. Pari viikkoa ennen koulun loppumista opettaja oli jopa maininnut että koe meni hyvin ja tuntiosaaminenkin on hyvää, joten englannista olisi tulossa hyvä numero. Tyttö odotti ysiä ja sai kuitenkin kasin. Ei kovin kannustavaa.

Onhan se kasikin "ihan hyvä" numero, mutta ilmeisesti opettaja halusi muuttaa numeroa vian yhdellä ylöspäin.

Mielestäni vanha menestys ei saisi olla jarruttavana tekijänä, vaan tarvittaessa numeroita pitäisi muuttaa enemmänkin, kuin yhden numeron verran, jos kerran osaamisessa on tapahtunut selvä muutos suuntaan tai toiseen.

jos menee selkeästi väärin kirjoitti:

No vajaan numeron muutos on nyt hyväksyttävissä, vaikka ei sekään aina ole reilua.

Tyttärellä oli aikaisemmin 7 englannin numerona. Tyttö innostui lukemaan englantia ja sai kokeesta luokan parhaan numeron 9½ ja kaikista sanakokeista täydet 10 tai 9 pistettä. Pari viikkoa ennen koulun loppumista opettaja oli jopa maininnut että koe meni hyvin ja tuntiosaaminenkin on hyvää, joten englannista olisi tulossa hyvä numero. Tyttö odotti ysiä ja sai kuitenkin kasin. Ei kovin kannustavaa.

Onhan se kasikin "ihan hyvä" numero, mutta ilmeisesti opettaja halusi muuttaa numeroa vian yhdellä ylöspäin.

Mielestäni vanha menestys ei saisi olla jarruttavana tekijänä, vaan tarvittaessa numeroita pitäisi muuttaa enemmänkin, kuin yhden numeron verran, jos kerran osaamisessa on tapahtunut selvä muutos suuntaan tai toiseen.

Lue lisää

Kyllä numero voi vaihdella kahdellakin numerolla, mutta harkintaa siinä on käytettävä. Yksi koe ja sanakokeet eivät yleensä riitä arvosanan perustaksi. Kokeita on kai ollut muitakin kuin tuo yksi? Sanakokeista pitäisikin aina tulla 9 tai 10, sanojen osaaminen on peruslähtökohta, sillä ei vielä kiitettävään numeroon ylletä. Tuntiosaamista voi ja kannattaa open kehua, eri asia onko se sitten kiitettävän tasoista. Aktiivinen ja osaava tuntityöskentely oikeuttaa kahdeksikkoon. 8 = hyvä. Kiitettävään tarvitaan enemmän. Ihmettelisin suuresti, jos ennen seiskan saanut yhtäkkiä osaisi puhua ja lausua niin hienosti, että saisi yhdeksikön todistukseen.
Minusta on hyvä, että englannin kielessä arvosanoissa ollaan vaativia. Joku voi olla sitä mieltä, että (kannustuksen vuoksi?) kaikille jotka yrittävät ja jotain osaavat, pitäisi antaa yhdeksikkö. Mutta mitä virkaa sillä sitten enää olisi? Olisiko siinä sitten kolmiportainen asteikko: kasi niille jotka eivät oikein osaa, ysi niille jotka yrittävät ja ovat parantaneet ja kymppi sitten niille jotka oikeasti, todella osaavat?

Nyt kuitenkin on niin, että hyvästä osaamisesta tulee kahdeksikko, ysiin vaaditaan enemmän.

Ihmettelen, jos numeron nousu seiskasta "vain" kahdeksikkoon lannistaisi tytärtäsi eikä saisi häntä yrittämään ensi vuonna yhtä hyvin tai vielä paremmin. Toivottavasti sinä itse et ole välittänyt asennettasi hänelle - siis sitä asennetta jonka tuossa kirjoituksessasi ilmaisit. Kehuisit vain.

Enkunope kirjoitti:

Kyllä numero voi vaihdella kahdellakin numerolla, mutta harkintaa siinä on käytettävä. Yksi koe ja sanakokeet eivät yleensä riitä arvosanan perustaksi. Kokeita on kai ollut muitakin kuin tuo yksi? Sanakokeista pitäisikin aina tulla 9 tai 10, sanojen osaaminen on peruslähtökohta, sillä ei vielä kiitettävään numeroon ylletä. Tuntiosaamista voi ja kannattaa open kehua, eri asia onko se sitten kiitettävän tasoista. Aktiivinen ja osaava tuntityöskentely oikeuttaa kahdeksikkoon. 8 = hyvä. Kiitettävään tarvitaan enemmän. Ihmettelisin suuresti, jos ennen seiskan saanut yhtäkkiä osaisi puhua ja lausua niin hienosti, että saisi yhdeksikön todistukseen.
Minusta on hyvä, että englannin kielessä arvosanoissa ollaan vaativia. Joku voi olla sitä mieltä, että (kannustuksen vuoksi?) kaikille jotka yrittävät ja jotain osaavat, pitäisi antaa yhdeksikkö. Mutta mitä virkaa sillä sitten enää olisi? Olisiko siinä sitten kolmiportainen asteikko: kasi niille jotka eivät oikein osaa, ysi niille jotka yrittävät ja ovat parantaneet ja kymppi sitten niille jotka oikeasti, todella osaavat?

Nyt kuitenkin on niin, että hyvästä osaamisesta tulee kahdeksikko, ysiin vaaditaan enemmän.

Ihmettelen, jos numeron nousu seiskasta "vain" kahdeksikkoon lannistaisi tytärtäsi eikä saisi häntä yrittämään ensi vuonna yhtä hyvin tai vielä paremmin. Toivottavasti sinä itse et ole välittänyt asennettasi hänelle - siis sitä asennetta jonka tuossa kirjoituksessasi ilmaisit. Kehuisit vain.

Lue lisää

täällä. Käytänpä tilaisuutta hyväkseni ja kysyn myös arvosteluun liittyvää. Kuudesluokkalaisella pojallani on englannin isoista kokeista tullut jatkuvasti 9 1/2 - 10, joka kokeesta, sanakokeesta on tullut 8-10 (harvemmin 10). Koko alakoulun ajan (siis kolmannesta lähtien) englannin numero on ollut vain kerran 10. Tiedän, että on todella aktiivinen tunnilla (ope on kertonut). Mistä moinen numeroiden pihtailu? Isoveli on yläkoulussa ja samaa rataa menee, niin numero lähes koko ajan 10.

Enkunope kirjoitti:

Kyllä numero voi vaihdella kahdellakin numerolla, mutta harkintaa siinä on käytettävä. Yksi koe ja sanakokeet eivät yleensä riitä arvosanan perustaksi. Kokeita on kai ollut muitakin kuin tuo yksi? Sanakokeista pitäisikin aina tulla 9 tai 10, sanojen osaaminen on peruslähtökohta, sillä ei vielä kiitettävään numeroon ylletä. Tuntiosaamista voi ja kannattaa open kehua, eri asia onko se sitten kiitettävän tasoista. Aktiivinen ja osaava tuntityöskentely oikeuttaa kahdeksikkoon. 8 = hyvä. Kiitettävään tarvitaan enemmän. Ihmettelisin suuresti, jos ennen seiskan saanut yhtäkkiä osaisi puhua ja lausua niin hienosti, että saisi yhdeksikön todistukseen.
Minusta on hyvä, että englannin kielessä arvosanoissa ollaan vaativia. Joku voi olla sitä mieltä, että (kannustuksen vuoksi?) kaikille jotka yrittävät ja jotain osaavat, pitäisi antaa yhdeksikkö. Mutta mitä virkaa sillä sitten enää olisi? Olisiko siinä sitten kolmiportainen asteikko: kasi niille jotka eivät oikein osaa, ysi niille jotka yrittävät ja ovat parantaneet ja kymppi sitten niille jotka oikeasti, todella osaavat?

Nyt kuitenkin on niin, että hyvästä osaamisesta tulee kahdeksikko, ysiin vaaditaan enemmän.

Ihmettelen, jos numeron nousu seiskasta "vain" kahdeksikkoon lannistaisi tytärtäsi eikä saisi häntä yrittämään ensi vuonna yhtä hyvin tai vielä paremmin. Toivottavasti sinä itse et ole välittänyt asennettasi hänelle - siis sitä asennetta jonka tuossa kirjoituksessasi ilmaisit. Kehuisit vain.

Lue lisää

"Minusta on hyvä, että englannin kielessä arvosanoissa ollaan vaativia."

Miksi Englannin opetuksessa pitää poiketa muiden aineiden linjasta? Jotta kansa pysyy nöyränä, eikä uskaltaisi työelämässäkään luottaa kielitaitoonsa?

Muistan jo omilta kouluajoilta miten vaikeaa englannista oli saada edes seiskaa. Oikeasti suomalaiset osaa englantia hyvin, varsinkin huomioiden että se on vieras kieli ja poikkeaa niin valtavasti omastamme. Olin yläasteella englannissa seiskan oppilas ja hyvin olen pärjännyt ulkomailla työtehtävissä ja huomannut että muissa maissa englantia ostaan yleisesti huonommin. Silti me suomalaiset ei uskalleta puhua, vaikka osataan ja uskon että se johtuu paljolti kouluaikaisista kokemuksista, jolloin totutaan siihen, että hyviä ollaan vasta kun osataan todella hyvin.

Englannin kokeiden pisteytyskin oli aina ihan eri sarjassa muiden kokeiden kanssa. Oikeita vastauksia piti olla pulet että sai edes vitosen. Muissa aineissa samoila pisteillä irtoaa jo seiska.

Olen todellakin yrittänyt kannustaa lapsia lukemaan kunnolla englannin läkysynsä, mutta minusta lannistus tulee koulun puolelta. Osaamisen rima on asetettu ihan liian korkealle ja opetus keskittyy kielioppiin, vaikka sen pitäisi mielestäni keskittyä jutusteluun ja arkienglannin osaamiseen.

enkunope on kirjoitti:

täällä. Käytänpä tilaisuutta hyväkseni ja kysyn myös arvosteluun liittyvää. Kuudesluokkalaisella pojallani on englannin isoista kokeista tullut jatkuvasti 9 1/2 - 10, joka kokeesta, sanakokeesta on tullut 8-10 (harvemmin 10). Koko alakoulun ajan (siis kolmannesta lähtien) englannin numero on ollut vain kerran 10. Tiedän, että on todella aktiivinen tunnilla (ope on kertonut). Mistä moinen numeroiden pihtailu? Isoveli on yläkoulussa ja samaa rataa menee, niin numero lähes koko ajan 10.

Lue lisää

Monilla opettajilla arvostelu on 5-9 eikä 4-10, kuten pitäisi.

Tiedän tapauksen jossa lapsella on harrastus, jossa hän on kansainvälistä huipputasoa. Tämä lapsi osaa englantia todella hyvin, hän matkustaa paljon ja viettää harrastustaan harjoitellen kaiken loma-ajan Englannissa ja hänellä on Suomessa englantilainen valmentaja.

Kaikista englannin kokeista hän saa täydet pisteet ja osaa varmati paremmin kieltä, kuin opettajansa, mutta silti numero on 9. Lapsen äiti oli kysynyt opettajalta mitä pitäsi osata enemmän tai paremmin saadakseen 10, ei tullut vastausta, sitä ei vaan ole tapana antaa.

Jos arvostelu on 4-10, niin kyllä sitä pitäisi silloin myös käyttää.

just just kirjoitti:

"Minusta on hyvä, että englannin kielessä arvosanoissa ollaan vaativia."

Miksi Englannin opetuksessa pitää poiketa muiden aineiden linjasta? Jotta kansa pysyy nöyränä, eikä uskaltaisi työelämässäkään luottaa kielitaitoonsa?

Muistan jo omilta kouluajoilta miten vaikeaa englannista oli saada edes seiskaa. Oikeasti suomalaiset osaa englantia hyvin, varsinkin huomioiden että se on vieras kieli ja poikkeaa niin valtavasti omastamme. Olin yläasteella englannissa seiskan oppilas ja hyvin olen pärjännyt ulkomailla työtehtävissä ja huomannut että muissa maissa englantia ostaan yleisesti huonommin. Silti me suomalaiset ei uskalleta puhua, vaikka osataan ja uskon että se johtuu paljolti kouluaikaisista kokemuksista, jolloin totutaan siihen, että hyviä ollaan vasta kun osataan todella hyvin.

Englannin kokeiden pisteytyskin oli aina ihan eri sarjassa muiden kokeiden kanssa. Oikeita vastauksia piti olla pulet että sai edes vitosen. Muissa aineissa samoila pisteillä irtoaa jo seiska.

Olen todellakin yrittänyt kannustaa lapsia lukemaan kunnolla englannin läkysynsä, mutta minusta lannistus tulee koulun puolelta. Osaamisen rima on asetettu ihan liian korkealle ja opetus keskittyy kielioppiin, vaikka sen pitäisi mielestäni keskittyä jutusteluun ja arkienglannin osaamiseen.

Lue lisää

Hyvä että olet huomannut suomalaisten hyvän englannin kielen osaamisen. Olen ihan samaa mieltä, ja minusta ansio kuuluu hyville oppikirjoille ja hyvälle opetukselle Suomessa, toki osaltaan myös englanninkielisille elokuville, musiikille ym. (joita kuitenkin kuulee alkuperäiskielellä myös muissa maissa). Nykyisin koulussa korostetaan kommunikointitaitoja, nykynuoret ovat paljon rohkeampia käyttämään vieraita kieliä kuin esim. 40-50-vuotiaat, vaikka nämä olisivatkin opiskelleet kieliä. Usein aikuiset määrittelevät kouluopetusta omien muistojensa perusteella ymmärtämättä, että koulu tosiaan on muuttunut.

Jos lapsesi ei ole rohkea kielellisesti, voi syitä olla monia. Ei se välttämättä koulusta riipu. Joskus vanhemmat myös odottavat aivan liikoja pieneltä lapselta: muutaman vuoden opiskelulla ei vielä keskustella vieraalla kielellä. Paitsi harjoitusmielessä joka tunnilla, toistaen pitkälti valmiiksi annettuja lauseita kenties hieman muunnellen - eivät ne lapset voi itse luoda kieltä jota eivät vielä osaa.
Jos muissa aineissa on lepsumpi arvostelu, ei se ole englannin vika. Minusta puolella pisteillä ei pitäisi tulla seiskaa muissakaan aineissa. Ja ysejä ja kymppejä tulee myös kielistä, ole huoleti. Kyllä ne kokeet ja arvostelut perustuvat jo opittuun - jos osaa sen mitä on opiskeltu, saa ainakin minulta kympin. Mutta kahdeksikkokin on ihan hyvä.

enkunope on kirjoitti:

täällä. Käytänpä tilaisuutta hyväkseni ja kysyn myös arvosteluun liittyvää. Kuudesluokkalaisella pojallani on englannin isoista kokeista tullut jatkuvasti 9 1/2 - 10, joka kokeesta, sanakokeesta on tullut 8-10 (harvemmin 10). Koko alakoulun ajan (siis kolmannesta lähtien) englannin numero on ollut vain kerran 10. Tiedän, että on todella aktiivinen tunnilla (ope on kertonut). Mistä moinen numeroiden pihtailu? Isoveli on yläkoulussa ja samaa rataa menee, niin numero lähes koko ajan 10.

Lue lisää

Hyvä jos olet kysynyt opettajalta, mutta ikävää jos et ole saanut tyydyttävää vastausta. Kyllä minä ja kollegani yleensä annamme myös kymppejä, eikä tarvitse olla edes käynyt englantia puhuvassa maassa tai olla englantilaista valmentajaa. Mutta erityisen lahjakas ja ahkera saa kymppiin olla. Lisäksi nykyisin kunkin arvosanan arviointiin on sisällytetty esim. huolellisuus, joten tavaroiden unohtelu tai läksyjen tekemättömyyskin voi vaikuttaa arvosanaan.
Kyllä opettajilla yleensä on perusteensa. Pelkästä pihtailusta tuskin on kyse, kivahan niitä kymppejä on antaa. Mutta jos puolet luokasta saisi kympin, olisiko se kenenkään mielestä erityisen hauskaa? Tuntuisiko se enää suurelta saavutukselta?

Minusta ysi on hieno numero, ja kasiinkin voi olla tyytyväinen. Niille, jotka eivät yhtä hyvin osaa, on vielä seiska, kuutonen ja viitonen, ja niille jotka eivät ole oppineet vuoden asioita, tulee nelonen. Oli muuten kerran itsellänikin! Sieltä oli sitten mukava kohota.

Enkunope kirjoitti:

Hyvä jos olet kysynyt opettajalta, mutta ikävää jos et ole saanut tyydyttävää vastausta. Kyllä minä ja kollegani yleensä annamme myös kymppejä, eikä tarvitse olla edes käynyt englantia puhuvassa maassa tai olla englantilaista valmentajaa. Mutta erityisen lahjakas ja ahkera saa kymppiin olla. Lisäksi nykyisin kunkin arvosanan arviointiin on sisällytetty esim. huolellisuus, joten tavaroiden unohtelu tai läksyjen tekemättömyyskin voi vaikuttaa arvosanaan.
Kyllä opettajilla yleensä on perusteensa. Pelkästä pihtailusta tuskin on kyse, kivahan niitä kymppejä on antaa. Mutta jos puolet luokasta saisi kympin, olisiko se kenenkään mielestä erityisen hauskaa? Tuntuisiko se enää suurelta saavutukselta?

Minusta ysi on hieno numero, ja kasiinkin voi olla tyytyväinen. Niille, jotka eivät yhtä hyvin osaa, on vielä seiska, kuutonen ja viitonen, ja niille jotka eivät ole oppineet vuoden asioita, tulee nelonen. Oli muuten kerran itsellänikin! Sieltä oli sitten mukava kohota.

Lue lisää

Tuo hyvin englantia osaa lapsi on muutenkin ihan huippuoppilas ja melkein kaikki aineet on kymppejä, paitsi tuo englanti, jossa hänen osaamisensa on kaikkein eniten yli muiden oppilaiden.

Enkunope kirjoitti:

Hyvä että olet huomannut suomalaisten hyvän englannin kielen osaamisen. Olen ihan samaa mieltä, ja minusta ansio kuuluu hyville oppikirjoille ja hyvälle opetukselle Suomessa, toki osaltaan myös englanninkielisille elokuville, musiikille ym. (joita kuitenkin kuulee alkuperäiskielellä myös muissa maissa). Nykyisin koulussa korostetaan kommunikointitaitoja, nykynuoret ovat paljon rohkeampia käyttämään vieraita kieliä kuin esim. 40-50-vuotiaat, vaikka nämä olisivatkin opiskelleet kieliä. Usein aikuiset määrittelevät kouluopetusta omien muistojensa perusteella ymmärtämättä, että koulu tosiaan on muuttunut.

Jos lapsesi ei ole rohkea kielellisesti, voi syitä olla monia. Ei se välttämättä koulusta riipu. Joskus vanhemmat myös odottavat aivan liikoja pieneltä lapselta: muutaman vuoden opiskelulla ei vielä keskustella vieraalla kielellä. Paitsi harjoitusmielessä joka tunnilla, toistaen pitkälti valmiiksi annettuja lauseita kenties hieman muunnellen - eivät ne lapset voi itse luoda kieltä jota eivät vielä osaa.
Jos muissa aineissa on lepsumpi arvostelu, ei se ole englannin vika. Minusta puolella pisteillä ei pitäisi tulla seiskaa muissakaan aineissa. Ja ysejä ja kymppejä tulee myös kielistä, ole huoleti. Kyllä ne kokeet ja arvostelut perustuvat jo opittuun - jos osaa sen mitä on opiskeltu, saa ainakin minulta kympin. Mutta kahdeksikkokin on ihan hyvä.

Lue lisää

"muutaman vuoden opiskelulla ei vielä keskustella vieraalla kielellä."

Ei se minusta ole tarpeenkaan. Mielestäni peruskoulussa ei vielä pitäisi opettaa kielioppia oikeastaan lainkaan, vaan riittäisi että kolussa opetetaan yksinkertaisia peruslauseita ja sanastoa, sekä oikeaa lausuntaa. Eli sitä kieltä, jota voisi tarvia käydessään ulkomailla matkalla tai työläisen ulkomaan työkomennuksella.

Lukiossa ja jatko-opiskelussa voitaisiin vasta lähteä syventymään kielen hienouksiin ja oikeaoppisuuteen.

Ehän edes englantilaisessa työläisperheessä osata tehdä meidän suomalaisten ysiluokkalaisten englannin läksyjä, sen on moni vaihto-oppilas ja kielikurssilainen saanut itse todeta.

Käytännössä huonollakin kielitaidolla voi hoitaa asioita, kunhan tietää riittävästi sanoja ja osaa lausua ne oikein. Jos ei osaa lausua, eikä uskalla puhua, niin niistä kieliopin poikkeussääntöjen osaamisesta ei ele mitään apua.

Enkunope kirjoitti:

Hyvä jos olet kysynyt opettajalta, mutta ikävää jos et ole saanut tyydyttävää vastausta. Kyllä minä ja kollegani yleensä annamme myös kymppejä, eikä tarvitse olla edes käynyt englantia puhuvassa maassa tai olla englantilaista valmentajaa. Mutta erityisen lahjakas ja ahkera saa kymppiin olla. Lisäksi nykyisin kunkin arvosanan arviointiin on sisällytetty esim. huolellisuus, joten tavaroiden unohtelu tai läksyjen tekemättömyyskin voi vaikuttaa arvosanaan.
Kyllä opettajilla yleensä on perusteensa. Pelkästä pihtailusta tuskin on kyse, kivahan niitä kymppejä on antaa. Mutta jos puolet luokasta saisi kympin, olisiko se kenenkään mielestä erityisen hauskaa? Tuntuisiko se enää suurelta saavutukselta?

Minusta ysi on hieno numero, ja kasiinkin voi olla tyytyväinen. Niille, jotka eivät yhtä hyvin osaa, on vielä seiska, kuutonen ja viitonen, ja niille jotka eivät ole oppineet vuoden asioita, tulee nelonen. Oli muuten kerran itsellänikin! Sieltä oli sitten mukava kohota.

Lue lisää

Yhdeksän on ehdottomasti hieno numero, mutta onko se oikeudenmukainen ja perusteltu numero, se on tässä nyt kysymyksessä. Lapsella on kunnianhimoa ja asiatkin jäävät hyvin päähän. Todistuksessa on pääasiassa kymppejä ja yhdeksikköjä. Hän iloinen, aktiivinen ja sosiaalinen koululainen. Hän on kyllä omaksi harmikseen (mutta tietenkin opettajankin harmiksi) jonkin verran hajamielinen, eikä kynä löydy aina heti ja onpa ollut joskus vihkokin kateissa. Mutta voiko tämä asia sitten NIIN paljon vaikuttaa numeroon? Käytännön järkeni kallistuu joko pärstäkertoimeen tai pihtauskertoimeen. Tämän opettajan osalta en oikein usko pärstäkerroinarviointiin, mutta joku maaginen este siihen kympin antamiseen on. Kokeet ovat varmasti valtakunnallista tasoa, myös niiden arviointikriteerit ja pisteytys-numerointisysteemi. Aikuisen kaalin ei vaan oikein mahdu, että keneltä se on pois, jos opettaja tukee lapsen ansiokasta opiskelua antamalla niin hyvän numeron kuin mahdollista? Ja todellaakaan puolet luokasta ei noita hyviä numeroita ole saanut. Uskoisinpa opettajan huolehtineen Gaussin käyrän toteutumisesta opiskelumenestyksessä, mutta ihan "häntiä" ei saa kukaan.

Oli varmaan hienoa kohota sieltä nelosesta. Miltä mahtaakaan tuntua oppilaasta, joka koko ajan saa numeroksi 9 1/2-10 (pingottamalla voisi saada varmaan vielä vähän parempia), on tunnilla mukana etc.? Ja naapuripulpetin Petteri ei oikein ole kiinnostunut, mutta pikkusen löytyy verbaalista lahjakkuutta. Petteri vetelee koko ajan numeroa, puoltatoista huonompaa koenumeroa, mutta todistukseen on molempia muistettu samalla numerolla. Onko Petterillä aina tavarat ojennuksessa? Siitäkö on kysymys? Mielenkiintoista englannin arviointia.

pihtailua kirjoitti:

Yhdeksän on ehdottomasti hieno numero, mutta onko se oikeudenmukainen ja perusteltu numero, se on tässä nyt kysymyksessä. Lapsella on kunnianhimoa ja asiatkin jäävät hyvin päähän. Todistuksessa on pääasiassa kymppejä ja yhdeksikköjä. Hän iloinen, aktiivinen ja sosiaalinen koululainen. Hän on kyllä omaksi harmikseen (mutta tietenkin opettajankin harmiksi) jonkin verran hajamielinen, eikä kynä löydy aina heti ja onpa ollut joskus vihkokin kateissa. Mutta voiko tämä asia sitten NIIN paljon vaikuttaa numeroon? Käytännön järkeni kallistuu joko pärstäkertoimeen tai pihtauskertoimeen. Tämän opettajan osalta en oikein usko pärstäkerroinarviointiin, mutta joku maaginen este siihen kympin antamiseen on. Kokeet ovat varmasti valtakunnallista tasoa, myös niiden arviointikriteerit ja pisteytys-numerointisysteemi. Aikuisen kaalin ei vaan oikein mahdu, että keneltä se on pois, jos opettaja tukee lapsen ansiokasta opiskelua antamalla niin hyvän numeron kuin mahdollista? Ja todellaakaan puolet luokasta ei noita hyviä numeroita ole saanut. Uskoisinpa opettajan huolehtineen Gaussin käyrän toteutumisesta opiskelumenestyksessä, mutta ihan "häntiä" ei saa kukaan.

Oli varmaan hienoa kohota sieltä nelosesta. Miltä mahtaakaan tuntua oppilaasta, joka koko ajan saa numeroksi 9 1/2-10 (pingottamalla voisi saada varmaan vielä vähän parempia), on tunnilla mukana etc.? Ja naapuripulpetin Petteri ei oikein ole kiinnostunut, mutta pikkusen löytyy verbaalista lahjakkuutta. Petteri vetelee koko ajan numeroa, puoltatoista huonompaa koenumeroa, mutta todistukseen on molempia muistettu samalla numerolla. Onko Petterillä aina tavarat ojennuksessa? Siitäkö on kysymys? Mielenkiintoista englannin arviointia.

Lue lisää

on eikä lapsella. Tätä on aivan masentavaa lukea.

pihtailua kirjoitti:

Yhdeksän on ehdottomasti hieno numero, mutta onko se oikeudenmukainen ja perusteltu numero, se on tässä nyt kysymyksessä. Lapsella on kunnianhimoa ja asiatkin jäävät hyvin päähän. Todistuksessa on pääasiassa kymppejä ja yhdeksikköjä. Hän iloinen, aktiivinen ja sosiaalinen koululainen. Hän on kyllä omaksi harmikseen (mutta tietenkin opettajankin harmiksi) jonkin verran hajamielinen, eikä kynä löydy aina heti ja onpa ollut joskus vihkokin kateissa. Mutta voiko tämä asia sitten NIIN paljon vaikuttaa numeroon? Käytännön järkeni kallistuu joko pärstäkertoimeen tai pihtauskertoimeen. Tämän opettajan osalta en oikein usko pärstäkerroinarviointiin, mutta joku maaginen este siihen kympin antamiseen on. Kokeet ovat varmasti valtakunnallista tasoa, myös niiden arviointikriteerit ja pisteytys-numerointisysteemi. Aikuisen kaalin ei vaan oikein mahdu, että keneltä se on pois, jos opettaja tukee lapsen ansiokasta opiskelua antamalla niin hyvän numeron kuin mahdollista? Ja todellaakaan puolet luokasta ei noita hyviä numeroita ole saanut. Uskoisinpa opettajan huolehtineen Gaussin käyrän toteutumisesta opiskelumenestyksessä, mutta ihan "häntiä" ei saa kukaan.

Oli varmaan hienoa kohota sieltä nelosesta. Miltä mahtaakaan tuntua oppilaasta, joka koko ajan saa numeroksi 9 1/2-10 (pingottamalla voisi saada varmaan vielä vähän parempia), on tunnilla mukana etc.? Ja naapuripulpetin Petteri ei oikein ole kiinnostunut, mutta pikkusen löytyy verbaalista lahjakkuutta. Petteri vetelee koko ajan numeroa, puoltatoista huonompaa koenumeroa, mutta todistukseen on molempia muistettu samalla numerolla. Onko Petterillä aina tavarat ojennuksessa? Siitäkö on kysymys? Mielenkiintoista englannin arviointia.

Lue lisää

Uudessa opetussuunnitelmassa annettiin raamit sille, mitä oppilaan on osattava saadakseen kasin. Useat opettajat huomasivat tässä vaiheessa, että heidän arvosteluissaan noilla tiedoilla olisi saanut kympin. Kouluarvosanat olivat kärsineet inflaation ja kasia pidettiin jo kehnon puoleisena. Nyt tilannetta on korjattu niin, että vain oikeasti hyvät ja asiaa myös vapaa ajallaan harrastavat saavat sen kympin. Aikaisemmin kymppi saattoi joissain aineissa olla puolella luokasta. Nykyään kasiinkin pitää jo oikeasti osata asioita. Kymppi vaatii toisia oppilaita tukevaa käytöstä, harrastuneisuutta ja sitä, että kokeista on tullut kympit. Peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä on opettaa lapset elämään "ihmisiksi" ja siinä onnistumista pitää opsin mukaan myös arvostella.

Opettaja ei voi poiketa virallisista opsin vaatimista arvosteluperusteista vaikka vanhemmat kuinka haluaisivat! Opettele ajattelemaan, että se ysi on vanha kymppi ja nykyistä kymppiä ei ansaitse kuin todellinen multi-lahjakkuus.

Opsien perusteisiin voi tutustua sivuilla:
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1558

Yksi vain kirjoitti:

Uudessa opetussuunnitelmassa annettiin raamit sille, mitä oppilaan on osattava saadakseen kasin. Useat opettajat huomasivat tässä vaiheessa, että heidän arvosteluissaan noilla tiedoilla olisi saanut kympin. Kouluarvosanat olivat kärsineet inflaation ja kasia pidettiin jo kehnon puoleisena. Nyt tilannetta on korjattu niin, että vain oikeasti hyvät ja asiaa myös vapaa ajallaan harrastavat saavat sen kympin. Aikaisemmin kymppi saattoi joissain aineissa olla puolella luokasta. Nykyään kasiinkin pitää jo oikeasti osata asioita. Kymppi vaatii toisia oppilaita tukevaa käytöstä, harrastuneisuutta ja sitä, että kokeista on tullut kympit. Peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä on opettaa lapset elämään "ihmisiksi" ja siinä onnistumista pitää opsin mukaan myös arvostella.

Opettaja ei voi poiketa virallisista opsin vaatimista arvosteluperusteista vaikka vanhemmat kuinka haluaisivat! Opettele ajattelemaan, että se ysi on vanha kymppi ja nykyistä kymppiä ei ansaitse kuin todellinen multi-lahjakkuus.

Opsien perusteisiin voi tutustua sivuilla:
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1558

Lue lisää

Pitää varmaan opetella ajattelemaan :) uudella tavalla. Toisaalta, mikä on sitten se mittari, johon numero perustetaan, jos koenumero ei ole selkärankana?

Olen tutustunut opsiin erityisesti alakoulun osalta erittäin hyvin. Ei sieltä ole löytynyt estettä kympin antamiselle. Jostain syystä sen antamista pelätään tyyliin "Entäs jos keväällä ei onnistukaan?" "Mitähän siellä yläkoulussa sanotaan, jos lapsi ei siellä menestykään?" "Katsotaan nyt vielä vähän" "Mitäs tavoittelemista sitten enää olisi" blaa blaa blaa...

Numerot eivät ole siis enää "tasavälein": yhdeksiköstä kymppiin on paljon pitempi matka kuin kahdeksikosta yhdeksikköön.

No maailmassa on tietenkin paljon muitakin epäkohtia, joista suurin osa lienee isompia. Jotenkin on nyt kai ollut tavallista pitkäveteisempi joululoma. Ja selvennykseksi, että lapsen ongelma tämä ei todellakaan ole, vaan juuri vanhemman (taipumusta pohtia oikeudenmukaisuuksia puolison kyllästymiseen asti) Lapsi mennä porskuttaa ja ottaa onneksi ihan rennosti, don't worry.

mitä kirjoitin kirjoitti:

Pitää varmaan opetella ajattelemaan :) uudella tavalla. Toisaalta, mikä on sitten se mittari, johon numero perustetaan, jos koenumero ei ole selkärankana?

Olen tutustunut opsiin erityisesti alakoulun osalta erittäin hyvin. Ei sieltä ole löytynyt estettä kympin antamiselle. Jostain syystä sen antamista pelätään tyyliin "Entäs jos keväällä ei onnistukaan?" "Mitähän siellä yläkoulussa sanotaan, jos lapsi ei siellä menestykään?" "Katsotaan nyt vielä vähän" "Mitäs tavoittelemista sitten enää olisi" blaa blaa blaa...

Numerot eivät ole siis enää "tasavälein": yhdeksiköstä kymppiin on paljon pitempi matka kuin kahdeksikosta yhdeksikköön.

No maailmassa on tietenkin paljon muitakin epäkohtia, joista suurin osa lienee isompia. Jotenkin on nyt kai ollut tavallista pitkäveteisempi joululoma. Ja selvennykseksi, että lapsen ongelma tämä ei todellakaan ole, vaan juuri vanhemman (taipumusta pohtia oikeudenmukaisuuksia puolison kyllästymiseen asti) Lapsi mennä porskuttaa ja ottaa onneksi ihan rennosti, don't worry.

Lue lisää

Omassa koulussani oli tapana, ettei alaluokkalaisia totutettu liian hyviin numeroihin. Keskiarvot tuppasivatkin nousemaan kohti ysiluokkaa ja lukiota. Toisissa kouluissa näin ei tehty ja yläluokille siirryttäessä tulikin aikamoisia romahtamisia vaatimusten kasvettua. Oman taipaleeni aikana se on mennyt suunnilleen niin, että alaluokilla pääsi läpi jos osasi viidenneksen, yläluokilla läpi meni neljänneksellä, lukiossa piti olla vähintään puolet oikein ja yliopistossa joissain tenteissä läpimenorajana oli 75% oikein.

Tavoittelemisen varaa pitää jättää, muuten käy kuten minulle rakkaimmassa kouluaineessani. Pidin 10-:sta pahana epäonnistumisena ja 9 oli katastrofi! Arvosanaksi oli pakko saada se kymppi joka oli minulle se vähimmäisvaatimus, kun arvosanoja 11 tai 12 ei kerran saanut. Oma rimani meni siis aivan liian ylös ja opettajakin arvosteli siihen tyyliin kuin 9 olisi ollut nelonen.

Yksi vain kirjoitti:

Omassa koulussani oli tapana, ettei alaluokkalaisia totutettu liian hyviin numeroihin. Keskiarvot tuppasivatkin nousemaan kohti ysiluokkaa ja lukiota. Toisissa kouluissa näin ei tehty ja yläluokille siirryttäessä tulikin aikamoisia romahtamisia vaatimusten kasvettua. Oman taipaleeni aikana se on mennyt suunnilleen niin, että alaluokilla pääsi läpi jos osasi viidenneksen, yläluokilla läpi meni neljänneksellä, lukiossa piti olla vähintään puolet oikein ja yliopistossa joissain tenteissä läpimenorajana oli 75% oikein.

Tavoittelemisen varaa pitää jättää, muuten käy kuten minulle rakkaimmassa kouluaineessani. Pidin 10-:sta pahana epäonnistumisena ja 9 oli katastrofi! Arvosanaksi oli pakko saada se kymppi joka oli minulle se vähimmäisvaatimus, kun arvosanoja 11 tai 12 ei kerran saanut. Oma rimani meni siis aivan liian ylös ja opettajakin arvosteli siihen tyyliin kuin 9 olisi ollut nelonen.

Lue lisää

Entäpä jos yliopistossa tenteistä saat pelkkää kiitettävää, mutta tutkintotodistukseen laitetaan tyydyttävä arvosana. Voi sitten työelämässä vähän tavoitella parempaa...

Kyllä koulussa riittää tavoiteltavaa joka lukukausi. Nimittäin tärkeintähän on kuitenkin OPPIA nämä asiat, mitä pitääkin. Numeron kai pitäisi vaan kertoa, miten on opittu ja jos mahdollista niin jopa vähän kannustaa, ehkä jopa rakentaa myönteistä minäkuvaa?

jos noin tehdään kirjoitti:

"kolmea iltaa arvosanojen miettimiseen"

Ei kai sitä arviointia oikeesti tehdä kolmessa illassa?!?!?!? Kymmeniä oppilaita?

Eikö kannattaisi tehdä arviointia koko lukukausi, eikä jättää sitä viimeiselle viikolle?

Lue lisää

sanoisi tuohon teini. Ei ne arvosanat napsahtele itsestään sillä hetkellä kun ne pitää koneelle laittaa. Totta mooses arviointi tehdään pitkin lukukautta, opettajilla on semmoiset aivan hyshys-kansiot. Mutta kun niistä pitää tehdä semmoiset yhteenvedot ja päättää se numerot.
Sitten voi lukea toiselta palstalta miten huoltaja kohkaa liikunnannumerosta joka on kumminkaimansiskontytöllä 9 ja minun PM-tasoisella pojalla kanssa 9 myös.

osaamiseen kirjoitti:

"muutaman vuoden opiskelulla ei vielä keskustella vieraalla kielellä."

Ei se minusta ole tarpeenkaan. Mielestäni peruskoulussa ei vielä pitäisi opettaa kielioppia oikeastaan lainkaan, vaan riittäisi että kolussa opetetaan yksinkertaisia peruslauseita ja sanastoa, sekä oikeaa lausuntaa. Eli sitä kieltä, jota voisi tarvia käydessään ulkomailla matkalla tai työläisen ulkomaan työkomennuksella.

Lukiossa ja jatko-opiskelussa voitaisiin vasta lähteä syventymään kielen hienouksiin ja oikeaoppisuuteen.

Ehän edes englantilaisessa työläisperheessä osata tehdä meidän suomalaisten ysiluokkalaisten englannin läksyjä, sen on moni vaihto-oppilas ja kielikurssilainen saanut itse todeta.

Käytännössä huonollakin kielitaidolla voi hoitaa asioita, kunhan tietää riittävästi sanoja ja osaa lausua ne oikein. Jos ei osaa lausua, eikä uskalla puhua, niin niistä kieliopin poikkeussääntöjen osaamisesta ei ele mitään apua.

Lue lisää

Peruskoulun pitää antaa jatko-opintomahdollisuudet ja -edellytykset kaikkiin mahdollisiin kouluihin. Lukiossa sitten englannin opiskelu vaikeutuu todella paljon. Edes sellaiset, jotka ovat olleet vuoden vaihto-oppilaina ja puhuneet pelkkää englantia, eivät tahdo saada yo-kirjoituksista laudaturia. Vain hyvin harva heistäkään yltää siihen. Miten kuvittelet, että "alkeellista englantia" yläasteella opiskellut voisi pärjätä lukiossa? Amiksessa opiskellaan oppilaan sanoin "kolmannen luokan enkkua". Ja tasoryhmäthän peruskoulusta poistettiin vuosia sitten. Kuka ratkaisee tämän ongelman? Luokassa parikymmentä oppilasta taitotasoiltaan asteikolla 4-10. Kuka hyötyy nykytilanteesta, kun mennään seiskan oppilaan ehdoilla ja hänen vauhtiaan?

Enkunope kirjoitti:

Hyvä että olet huomannut suomalaisten hyvän englannin kielen osaamisen. Olen ihan samaa mieltä, ja minusta ansio kuuluu hyville oppikirjoille ja hyvälle opetukselle Suomessa, toki osaltaan myös englanninkielisille elokuville, musiikille ym. (joita kuitenkin kuulee alkuperäiskielellä myös muissa maissa). Nykyisin koulussa korostetaan kommunikointitaitoja, nykynuoret ovat paljon rohkeampia käyttämään vieraita kieliä kuin esim. 40-50-vuotiaat, vaikka nämä olisivatkin opiskelleet kieliä. Usein aikuiset määrittelevät kouluopetusta omien muistojensa perusteella ymmärtämättä, että koulu tosiaan on muuttunut.

Jos lapsesi ei ole rohkea kielellisesti, voi syitä olla monia. Ei se välttämättä koulusta riipu. Joskus vanhemmat myös odottavat aivan liikoja pieneltä lapselta: muutaman vuoden opiskelulla ei vielä keskustella vieraalla kielellä. Paitsi harjoitusmielessä joka tunnilla, toistaen pitkälti valmiiksi annettuja lauseita kenties hieman muunnellen - eivät ne lapset voi itse luoda kieltä jota eivät vielä osaa.
Jos muissa aineissa on lepsumpi arvostelu, ei se ole englannin vika. Minusta puolella pisteillä ei pitäisi tulla seiskaa muissakaan aineissa. Ja ysejä ja kymppejä tulee myös kielistä, ole huoleti. Kyllä ne kokeet ja arvostelut perustuvat jo opittuun - jos osaa sen mitä on opiskeltu, saa ainakin minulta kympin. Mutta kahdeksikkokin on ihan hyvä.

Lue lisää

muutaman vuoden opiskelulla? Ainakin englanti on niin helppo kieli, että sillä pitäisi kolmen vuoden opiskelun jälkeen jo kyetä keskustelemaan.

tarkoitat kirjoitti:

muutaman vuoden opiskelulla? Ainakin englanti on niin helppo kieli, että sillä pitäisi kolmen vuoden opiskelun jälkeen jo kyetä keskustelemaan.

Pystyy keskustelemaan jo muutamien vuosien opintojen jälkeen, mikäli tasoa ei kovin korkealle aseta... Ns. turistienglantia oppii hyvinkin nopeasti, ja sehän se aiheuttaakin sen tilanteen, että englantia pidetään helppona kielenä. Yleensä juuri ne, jotka sitä vähän osaavat, luulevat taitojensa olevan kovinkin korkealla. Mitä enemmän englantia opiskelee, sitä vähemmän tuntee TODELLA osaavansa - paradoksaalista kyllä. Niin, peruskoulun tehtävänä on antaa perustietoja ja -taitoja monista asioista ja mahdollistaa jatko-opinnot. Englannin kohdalla se tarkoittaa melko laajaa ja monipuolista opintokokonaisuutta, ei siihen ihan riitä se, että osaa "sanastoa ja peruslauseita", kuten joku kirjoittaja ehdotti.

tajuu, kirjoitti:

sanoisi tuohon teini. Ei ne arvosanat napsahtele itsestään sillä hetkellä kun ne pitää koneelle laittaa. Totta mooses arviointi tehdään pitkin lukukautta, opettajilla on semmoiset aivan hyshys-kansiot. Mutta kun niistä pitää tehdä semmoiset yhteenvedot ja päättää se numerot.
Sitten voi lukea toiselta palstalta miten huoltaja kohkaa liikunnannumerosta joka on kumminkaimansiskontytöllä 9 ja minun PM-tasoisella pojalla kanssa 9 myös.

Lue lisää

tai lapsi kohkaa arvostelusta, siinä voi ihan oikeasti olla jotain vikaa. minkä tahansa aineen. ainakin siinä liikunnanro keskustelussa minäkin ihmettelisin jos kilpaurheileva poika saa saman numeron kuin liikkumaton kömpelö tyttö. ihan niin paljon sen pojan asenne ei voi olla pielessä tai ihan niin lujaa se tyttö ei voi olla neiti aurinkoinen ja yritteliäs tunnilla. kässääks?

enkunope on kirjoitti:

täällä. Käytänpä tilaisuutta hyväkseni ja kysyn myös arvosteluun liittyvää. Kuudesluokkalaisella pojallani on englannin isoista kokeista tullut jatkuvasti 9 1/2 - 10, joka kokeesta, sanakokeesta on tullut 8-10 (harvemmin 10). Koko alakoulun ajan (siis kolmannesta lähtien) englannin numero on ollut vain kerran 10. Tiedän, että on todella aktiivinen tunnilla (ope on kertonut). Mistä moinen numeroiden pihtailu? Isoveli on yläkoulussa ja samaa rataa menee, niin numero lähes koko ajan 10.

Lue lisää

Meillä pojalla ala-asteella huonoin numero englannista yhtä sanakokeesta lipsahtanutt kasia lukuunottamatta oli 9,5. Sanakokeet aina 10. Mutta kymppi oli todistuksessa vain silloin, kun ihan kaikki olivat kymppejä, pari kertaa. Tämä johtui usein tekemättömistä tehtävistä. Pojan vastaus oli osaan ne muutenkin. Nyt on yläasteella ja numero on ollut 10 koko ajan, mutta niin joka ikinen numerokin. Tehtävien teosta ei enää tule palautetta, mutta ilmeisesti ehtii suurimman osan tehdä tunnilla, joten niitä jää aika vähän kotiin.
Nykyään näyttää olevan niin, että kymppiin vaaditaan kymppi. Muissakaan aineissa ysipuoli ei näytä riittävän kymppiin. Tuntiaktiivisuudesta en osaa sanoa mitään, kun en ole itse katsomassa.

Yksi vain kirjoitti:

Omassa koulussani oli tapana, ettei alaluokkalaisia totutettu liian hyviin numeroihin. Keskiarvot tuppasivatkin nousemaan kohti ysiluokkaa ja lukiota. Toisissa kouluissa näin ei tehty ja yläluokille siirryttäessä tulikin aikamoisia romahtamisia vaatimusten kasvettua. Oman taipaleeni aikana se on mennyt suunnilleen niin, että alaluokilla pääsi läpi jos osasi viidenneksen, yläluokilla läpi meni neljänneksellä, lukiossa piti olla vähintään puolet oikein ja yliopistossa joissain tenteissä läpimenorajana oli 75% oikein.

Tavoittelemisen varaa pitää jättää, muuten käy kuten minulle rakkaimmassa kouluaineessani. Pidin 10-:sta pahana epäonnistumisena ja 9 oli katastrofi! Arvosanaksi oli pakko saada se kymppi joka oli minulle se vähimmäisvaatimus, kun arvosanoja 11 tai 12 ei kerran saanut. Oma rimani meni siis aivan liian ylös ja opettajakin arvosteli siihen tyyliin kuin 9 olisi ollut nelonen.

Lue lisää

Tämä sitten ajoittuu 25 vuoden taakse, joten ei ehkä ole vertailukelpoista. Mutta itse olin kirkonkylän koulussa, ehti olla kaksi opettajaa ja molemmat vaativia aineopettajat ja kun menimme yläasteelle, kävi niin, että minulla ja monella muulla keskiarvot nousivat. Mutta joistain kyläkouluista tulijoilla numerot romahtivat täysin. Se oli erikoista, että myös englannin kielen kohdalla kävi näin, sillä englannin opettaja oli kaikissa kouluissa sama kiertävä. Eli tämä kyllä vähän puhuu siitä, että siihen aikaan annettiin numeroita jollain muulla perusteella kuin osaamisen perusteella. Omassa koulussani kuudennella koin tämän englannin opettajan kyllä tasapuoliseksi ja numerot tulivat ansioiden mukaan. Eipä sitä voi olla miettimättä, että onko taustalla noissa parissa pikkukoulussa ollut jotain painostusta? Ainakin se, että nämä muutamat "romahtajat" olivat isojen maalaistalojen lapsia, poliittista vaikutusvaltaa vanhempien taustalla ja maaseudulla siihen aikaan asuneet tietänevät mitä tarkoitan. En hauku kyläkouluja, sillä nämä joilla numerot romahtivat tulivat vain tietyistä kouluista ja sitä sattui joka vuosi.

huoltaja tai kirjoitti:

tai lapsi kohkaa arvostelusta, siinä voi ihan oikeasti olla jotain vikaa. minkä tahansa aineen. ainakin siinä liikunnanro keskustelussa minäkin ihmettelisin jos kilpaurheileva poika saa saman numeron kuin liikkumaton kömpelö tyttö. ihan niin paljon sen pojan asenne ei voi olla pielessä tai ihan niin lujaa se tyttö ei voi olla neiti aurinkoinen ja yritteliäs tunnilla. kässääks?

Lue lisää

Mun pienessä maaseutukoulussa sai 10, jos harrasti liikuntaa aktiivisesti ja kilpaili, siihen riitti hopeasompakisojen sija 47, ihan oikeasti. Tyttönen, joka luokallamme hiihti noita kisojen ynnämuita sijoja mutta paikkakuntamme paras, ei koskaan luistellut, koska ei osannut, kymppi tuli. Mutta taas Etelä-suomalainen isossa koulussa käynyserkkuni, joka oli liikunnallisesti monipuolinen sai vain ysin, pikkuveljensä kympin. Sen kympin saivat vain ne, jotka olivat jossain maajoukkueessa tai maajoukkuevalmennettavissa, siinä koulussa kun oli melkein joka luokkatasolla jokunen. Tämä siis yläasteella ja lukiossa.

ongelma tässä kirjoitti:

on eikä lapsella. Tätä on aivan masentavaa lukea.

Kyllä tuo edeltävä oli ihan asiaa.

Mielestäni oppilaiden oikeusturvan vuoksi tuntiosaaminen pitäsi arvioida erillään selkeistä testituloksista.

Se on ikävä totuus, että monelta opettajalta oppisas saa sosiaalisilla taidoilla todellista osaamistaa paremmat numerot ja vähemmän sosiaalinen osaamistaan huonommat numerot.