Haluaisin tietää miten muiden kohdalla menee vaatetus...
Ostetaanko lapsille uutta vai kaivetaanko jostain toisten vanhoja ja rikkinäisiä sekä pieniä vaatteita???
Ja heti täytyy sanoa että kirpparilla käyn kyllä itsekkin, mutta en osta rikkinäisiä. (tyylillä polvet puhki, isoja ruokatahroja mitkä ei lähde pesussa pois, venähtäneitä sukkia...)
Lapset kasvavat nopeasti ja vaatetta kuluu, mutta jos kerran lapsesta maksetaan useitä satoja euroja, niin eikö silloin voisi vaatia että edes vaatteet olisivat sopivia eikä pieniä.
Nolotti kun lapsi tuli lomalle ja ei ollut kenkiä, tai oli, mutta pienet. Onneksi kotona oli toiset mitä pystyi pitämään. Lupasin että ostan uudet. Mielelläni ostankin, mutta tietysti harmittaa kun perhekoti "vetää" isot rahat ja lapsi ei saa edes kunnon vaatteita.
Ostetaanko lapsille uutta vai kaivetaanko jostain toisten vanhoja ja rikkinäisiä sekä pieniä vaatteita???
Ja heti täytyy sanoa että kirpparilla käyn kyllä itsekkin, mutta en osta rikkinäisiä. (tyylillä polvet puhki, isoja ruokatahroja mitkä ei lähde pesussa pois, venähtäneitä sukkia...)
Lapset kasvavat nopeasti ja vaatetta kuluu, mutta jos kerran lapsesta maksetaan useitä satoja euroja, niin eikö silloin voisi vaatia että edes vaatteet olisivat sopivia eikä pieniä.
Nolotti kun lapsi tuli lomalle ja ei ollut kenkiä, tai oli, mutta pienet. Onneksi kotona oli toiset mitä pystyi pitämään. Lupasin että ostan uudet. Mielelläni ostankin, mutta tietysti harmittaa kun perhekoti "vetää" isot rahat ja lapsi ei saa edes kunnon vaatteita.
Vastaukset 49
Vanhimmat
eräs keskisuomalainen ykistyisputiikki. Vahingossa "pääsin" sisälle vastavalmistuneeseen tai rakenteiilla olevaan taloon ja olin hämmästynyt. "Nurkat vilisi" lapsia repaleisissa vaatteissa. ei ihme että talo oli aidattu nk.muusta toiminnasta. - etteivät vanhemmat näe (päiväkoti). Silloin mulla aukesi silmät, vaikkei kriisisijoituksesta ollutkaan kyse.Näin kohdellaan sijoitettuja lapsia.
sijoitettujen lapsien vaatemenoissa. Oma lapseni oli ammatilliseen perhekotiin sijoitettuna vähän aikaa (onneksi vaan vähän). Koko aikana ei hänelle perhekodin puolesta ostettu mitään kunnollista, en tarkoita merkkivaatteita vaan ihan tavallisia, kunnollisia vaatteita. Kirpparilta ne olisi pitänyt löytyä, ei silti etteikö sieltäkin löydettyjä vaatteita voisi pitää, jos ovat ehjiä ja tahrattomia. Itse ostin lapselleni kaikki vaatteet sijoituksen aikana... eihän perhekoti surkeilla tuloilla (200 €/vrk/lapsi) pysty hankkimaan sijoitetuille vaatteita. Näin säästyy nekin rahat esim. sijoitusasuntoihin yms... mikä sitten Oy:n tuloksessa on plussaa. Ärsytti todella, mutta näin se vaan meni.
mene noin. Itse haimme lapsen perhekodista pitkäaikais-sijoitukseen. Oli kyllä hienot muotivaatteet lapselle ostettu. Taitaapi johtua paikasta.
Eikö siis teillä ole mitään paikka mihin asiasta valittaa?
Kait nyt joku voisi mennä ja katsoa lasten vaatetilannetta, vaikkapa se sossu joka lapset kyseseen perhekotiin laitti. Eikös hän siitä ole vastuussa?
Minun poika on aina puettu asianmukaisesti, ollut nyt vuoden sijoitettuna paikkaan missä 4 muuta sijoitettua ja muutama biologinenkin lapsi.
Ei ole yksityinen perhekoti, mutta ei käsittääkseni ihan tavallinenkaan sijaisperhe.
Lapseni viihtyy paikassa, tulee mielellään kotiin ja palaa myös sijaiskotiin mielellään.
Koulu sujuu hyvin ja todistus oli hyvä.
Olen todella tyytyväinen paikkaan ja lapseni kohteluun.
Minun lapseni on sijoitettuna yks. perhekotiin. Tiedän, että vuorokausikorvaus heille on runsas. Tämä vaatehomma on oikeastaan ainut, joka on "mättänyt" alusta alkaen.
Eli kun lapseni sijoitettiin, uusin hänelle melkein koko vaatevaraston. Vajaa kaksi vuotta sijoituksen alusta alkaen minä kustansin kaikki vaatteet. Kertaakaan ei kysytty, että mitä maksoi, että he voisivat korvata.
Tietysti omaa tyhmyyttäni (??!!), mutta lopulta sain suuni auki. Sovittiin, että minä ostan lapselleni vaatteet ja he korvaavat kuitteja vastaan. No vähän aikaa homma pelitti hyvin. Sitten tuli "nootti", että ei saa ostaa vaatteita. Heh...en todellakaan ostellut mitään liikoja. Ihan normaalisti kasvavalle lapselle pieneksi jääneiden vaatteiden tilalle.
Nyt olen päätynyt taas siihen, että itse olen ostellut aika paljon vaatteita ja maksanut omasta pussista. Kyseessä on kuitenkin minun lapseni.
Ei kirpputorivaatteissa ole mitään vikaa, jos ne ovat sopivia (ei liian pieniä) ja ehjiä. Kerran perhekoti oli ostanut kirpputorilta puseron ja housut. Molemmat olivat liian pieniä.
niin iso takki jota hän piti 4 vuotta.Puseroita housuja ja sukkia ostin itse lapselle.
meiltä sijaisperheestä lähtenyt/joutunut, tytär (kun karkas huumeveikon mukaan 15v)
kertoi, että ei saanut joululahjaksi muutakuin yhden paketin!
Kertoi, että oli onnellinen, kun sai meillä s-perheessä ollessaan lähes kaiken mitä toivoi!
Oli harmissaan siitä mm. eli eivät saa kuulema kuin itsekukin yhden paketin siellä!
Voi hitsi ja me ostettiin niillä vähillä tuloilla, siis verrattuna perhekodin tuloihin just lapsille lähes toiveiden mukaisesti joulu- ym lahjat, aina!
Jopa n. 4x/vuodessa kelien mukaan uudet tarvittavat vaatteet ja varusteet!
Perhekodissa eivät saa ylimääräistä, vain toisten jämiä urheiluun tms. harrastuksiin!
Ero on kuin yöllä ja päivällä, vaikka on toki hinnoillakin!
Eli perhekoti saa päivässä sen tulon heistä kuin me sijarit kuukaudessa!
Kait se on ero "rakkaudellakin", vaikka vanhemmat moittii täällä ja haukkuu aina sijareita, he eivät saa rakastaa heidän lapsia!
Ja miksei saada tuoda heille elämässä hyvää oloa, parempaa kuin perhekodissa tai, heidän kertomuksensa mukaan kuin kotona!
Sossut valitsee heille vanhempien mukaan elämäntien, mutta lapset valitsee itse olotilansa tilaisuuksiensa mukaan!
Elämä on!
Ja se opettaa, tavalla tai toisella, meidän lapsia ja meitä itseämmekin!
Just niin kuin halutaan, ja elämä kulkee sitä reittiä!
Kaikille meille on määrätty oma elämänpolkumme!
Voimme poiketa ja tehdä mutkia elämän poluillamme, mutta se määräty tie on kaikille!
Usko tai elä!
Minun aloittama ketju....
No kävin tänään koululla toisen poikani asioissa ja törmäsin poitsuun välitunnilla.(huostassa olevaan) Olivat ostaneet uudet kengät kun huomautin asiasta kun hakivat lomilta. Sit tulee ärräpäitä mun suusta... Pienet... Pojalla on laastari kantapäässä kun kengät ovat hanganneet nahkan pois. Ihmettelin miksi poika oli valkannu ne, mutta vastaus oli: en ollut mukana...
Luulisi että jokainen jolla on lapsia tietäisi ettei kenkien koot pidä paikkaansa, sama aikuisten kengissä... Aina pitää sovittaa ensin.
No ei haittaa... Meillä on poikien kanssa saman kokoinen jalka, joten voin sovittaa niitä ensin itselleni, niin tulee varmasti oikean kokoiset... Mennään ostoksille...
näen perhekodissa lähes päivittäin lapsia joilla ei ole sopivaa eikä asiallista vaatetta, rahat menee johonkin muuhun. Ei auta vaikka antaa johtajille palautetta asiasta.
Vaikka meidän työntekijöiden palkat huomioidaan, niillä tuloilla pitäisi kyllä pystyä hankkimaan lapsille vaatteet, ja vieläpä hyvät sellaiset. Mutta ihan muuhun menevät rahat kuin lapsiin.
Palstalla on kyllä hyvää asioita pohtia ja muiten kanssa keskustella, mutta asiat eivät täällä puhuessä kuitenkin muutu.
Sinun pitäisi heiltä suoraa kysyä, miksi lapsella on pieneet kenkät.
Perhekoti on ilmeisestikin se laitosmainen?
Se on kyllä vääriin jos lapselle on tarkoitettu tietty rahasumma ja sitä säästettään ties mihin.
Mutta mikä tulee käytettyihin vaatteisiin, niin minusta ei ole mitään pahaa siinä, jos lapsi käyttä käytettyjä, MUTTA HYVIÄ vaatteita.
Meitän omatkin lapset tekee näin joten en pidä sitä ollenkaan pahana asiana. Monet merkkitakit ja kenkät eivät kertakaikkiaan menee miksikään kun yhden talven koulutakkina päällä on, varmasti kelpaa toisellekin, jos ei paremmaksi takiksi niin kotikäyttöön varmaasti.
Vääriin on vaan se kun lapselle tarkoitettu rahat laitettaan jonnekin ihan toiseen asiaan, siis ei lapselle. Siitä pitäisi kait olla huomauttamassa, jos kerran joku muu on laitettu huolta pitämään toisen lapsesta niin sitten on myös pidettävä.
Sorry että tunkesin teitän palstalle!
vastasin sinulle jo tuolla toisella palstalla tähän "ihmettelyysi"
miksi kukaan huostaanotetun vanhempi
ei "tee" mitään.......
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4000000000000041&posting=22000000031674095
...jos kuka ei koskaan tee mitään niin kaikki vääriin tekijät kuvittelevat että sitä voi jatkaa ihan huoletta.
Kait sitä nyt pitäisi voita suoraan sijaiskotista kysyä, että miksi vaatteet on huonoot/pieneet/rikki?
Tottakai joku luule olevansa parempi muita, mutta sitä suuremalla syyllä olisi sit see oma hoitotehtävä tehtävä kunnolla.
Mä en ole vielä edes sijari ja tukilapset vasta ovat tulossa, mutta pistaa vihaksi sellaiset asiat missä lapset oikeesti kärsii. Tai no vaatetuksesta se ei niin paljon tietenkin kärsii kun huonosta kohtelusta, mutta silti...
mutta jos lasta laiminlyödään ja kaltoinkohdellaan sijoituksen aikana niin sen pitäisi herätellä ensimmäisenä sijoituksen tehneen viranomaisen miettimään että mitä asialle pitäisi tehdä!
Osalla sijoituksessa olevista lapsistahan ei ole edes mitään yhteyksiä jäljellä omiin vanhempiinsa.
Ja se ei saa olla mikään selite lapsen kaltoinkohtelulle taikka ryysyläisyydelle.
Sellainenkin asia voi olla esteenä,
että vanhemmat eivät uskalla valittaa lapsensa kohtelusta
viranomaisten "koston" pelossa.
Tuntuu niin ALENTAVALTA jos joutuu huomauttamaan oman lapsensa vaatetuksesta. Toisaalta luulisi, että perhekodit (minun lapseni on perhekodissa) pukisivat lapset hyvin ja näyttäisivät tällä tavalla, että pitävät hyvää huolta sijoitetuista lapsista.??
Minäkin nielin surkeuttani n. 2 vuotta lapseni sijoutuksen alussa ja sitten huomautin asiasta. Vähän aikaa homma toim hyvin. Ja taas ollaan palattu alkutilanteeseen. Eli lapsen vaatteet ovat tosi kuluneita, minä paikkailen niitä joka kotilomalla. Huolehdin, että lapsella on pipot, sukat ja käsineet. Tein taas sen päätöksen, että alan ostamaan itse vaatteet lapselleni. Kyseessä on kuitenkin minun lapseni.
Mutta tulen tästä asiasta sanomaan kun tulee sellainen tilanne/aika, että tiedän, ettei sanomisesta tule mitään vaikeuksia minulle.
Tiedän, että huoltopalavereissa voisi asiasta mainita, mutta sanominen ei ole helppoa. Vastassa on kuitenkin tavallaan "kovan luokan ammattilaiset". Nurin kurinen tilanne. Pitäisi olla joku todella puolueeton taho, jolle voisi ilmoittaa asioista ja joka myös niihin puuttuisi.
Ai kun kaikki olisikin niin helppoa ja yksinkertaista...
Pojalla oli pienet kengät ja niistä sanottiin (aivan asiallisesti)että tarvitsee uudet. Sai, mutta nekin olivat pienet...
Kysyin pojalta onko saanut toppahaalarin, poika vastasi että ei kun olisi maksanut melkein 100e, kysyin et missä maksaa niin paljon, niin joku kauppa keskustassa... No sai sitten jonkun vanhan minkä kaivoivat varastosta... Eikä muuten ollut edes ehjä.
On poika saanut uusia vaatteita, mutta ne ovat kouluvaatteita. Ok, ei siinä mitään. Mutta kun tulee kotiin lomalle, aina on vaatteiden kanssa jotain ongelmaa. Joko liian pieniä tai vaatteita liian vähän ajatellen loman pituutta. Kuten: joululomalla (kesti 11pv) vain 2 collaripaitaa, toinen päällä ja toinen varalla... Alkkarit pieniä, sukat samoin... No, se ei sinänsä minua haittaa koska pojilla on samankokoiset vaatteet ja veli mielellään lainaa ja kuten lapset sanovat: pesukone on keksitty... Tämä tulee siitä että olen pienestä pitäen opettanut että vaatteet vaihdetaan joka päivä puhtaisiin. (mitä ei kylläkään perhekodilla tehdä, tiedän siitä että kesällä, vielä kun saimme käydä siellä, tyhjensin pojan vaatekaapin haisevista ja likaisista vaatteista...)
No tietysti joku kuitenkin sanoo että ei sitä nyt jokapäivä vaihdeta, mutta jokaisella on oma tyylinsä...
Tarkastan seuraavassa huoltoneuvottelussa, että kuuluuko minun sitten hankkia pojalle "lomavaatteet" jos he kerta hankkivat kouluvaatteet. Ja mielelläni sen teenkin.
Tämä unohtui!!!
Jos lääkäri on kirjannut sairaalan koneelle seuraavan asian ja sama lukee verkostopalaveripaperissa jonka saimme...
(pojan kertomaa) haluaisi vaihtaa puhtaat vaatteet.
Joten mitä tämä nyt sitten kertoo paikasta... Mielestäni ei hyvää...
(Tämä paperi on kirjattu alkukesästä...) ja sama meno jatkuu...
eikö voisi sitä sijaiskotin huolimattomuutta käyttä jotenkin hyötyksi?
Minulle on ne asiat vieraat mutta jos kerran niin helpolla sossut viel lapset niin tuntuu oudolta että jos siellä lapsien vaatevarasto jo niin huono on, että joku voisi asiaan puuttua.
En osaa nyt sanoa muuta kun, että olen hyvin pahoillani sun ja poikasi puolesta.
Jos muistat aikaisempia kirjoituksiani, niin tuskin yllätyt kovin paljoa...
Meidän koko juttu on alusta asti ollut yhtä pelleilyä ja kuka siinä kärsii, no poika.
En ole viitsinyt kesän jälkeen enään kirjautua kun sosku yritti puuttua tänne kirjoitteluuni, mutta eivät onnistuneet, saivat vaan pojan isänkin innostumaan...
Nimimerkkini oli ennen toniak, olen myös käyttänyt kirjoituksen lopussa tk ja nyt kirjoitan nimellä pojan äippä (isä: pojan isä)
Olet oikeassa että tätäkin asiaa voi käyttää hyväksi ja tulemme myös käyttämään yhtenä heidän virheistään. Luettelo on meinaan todella pitkä...
Sitten...
Toivotan sinulle ja tuleville lapsille parempaa mitä meillä on. Ja toivon ettet usko aina kaikkea mitä sosiaalin puolelta sinule kerrotaan. Kuuntele myös vanhempia ja tee vasta sitten omat johtopäätöksesi. Anna aikuisten "tapella", muista että lapsi on se tärkein.
tk
ps. kiva kun tulit käymään tälläkin puolella...
palaverissa sanoa vaatteista alentavaa tosiaan.
sosiaalitarkastajalle asiallisen pyynnön siitä
että voisiko hän tarkistaa sen ja sen kunnan lastensuojeluviranomaisen lain määrämän
valvonta- ja seurantatyön kunnan huostaanottamien ja sijoittemiensa lasten ja nuorten olojen suhteen.
Voisiko sosiaalitarkastaja pyytää
esimerkiksi kyseisen kunnan lastensuojeluviranomaista
antamaan selvityksen siitä
millä tavalla esimerkiksi kunnan lastensuojeluviranomainen seuraa ja valvoo
sijoitettujen lasten ja nuorten
asiallista hoitoa ja huoltoa heidän sijoituksensa aikana.
(Mm. koulutus, harrastukset, vaatetus, ruokailu ja kaikki muukin lapselle ja nuorelle tarpeellinen ja jokapäiväinen hoito ja huolto.)
(Jos mahdollista voisiko pyynnön esittää myös joko nimettömänä tai sen voisi tehdä myös joku muu henkilö kuin huostaanotetun vanhempi.....)
"tarve" vaatteiden puhtauden, siisteyden, värin, materiaalin (sileä, kevyt jne) suhteen....
Tässä taas muutama linkki (ajatuksia...)
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.naytaartikkeli?p_artikkeli=shp00777
http://javu.kapsi.fi/aspergerinfo/Gradu.htm
http://www.imbeciles.eu/aspergerin_syndrooma_fi.html
Koulutus: edelleen 10h vähemmän kuin luokkatoverinsa..
Pojat kävivät joka perjantai uimahallissa (siitä asti kun muutimme tänne -06) ja meille luvattiin että uimaharrastus jatkuu. Just joo... "kesä tulee uikoon järvessä..." ja tiedän että nekin ovat olleet sellaisia reissuja et poika on ehkä kerinnyt olla 10-15min järvessä kun on viety kädestä repien pois. Tiedän siitä koska samaisella järvellä käy tuttavaperheen lapsia jotka ovat minulle kertoneet mitä ovat nähneet ja en usko heidän valehtelevan. Kertaakaan ei poika ole päässyt uimahalliin. Ei kuulema sovi aikatauluihin.
No ruokailu on ollut aina vaikeaa... Mutta jos minä ottaisin saman tyylin kuin pk lähtisi varmaan kaikki lapset minulta pois... "Jos ruoka ei kelpaa, olkoon syömättä, kyllä nälkä pöytään ajaa" Tämä on sanottu sairaalapalaverissa lääkärin aikana ja vaikka lääkäri totesi että on annettava vaihtoehtoja, niin eipä ole pahemmin annettu, manataan vaan kun "pitäisi tehdä pojalle toista ruokaa..."
Sitten nämä muut mitä suluissa luki...
Tiesittekö että pk:lla ei "halata". Aika tylyä sinänsä. Mielestäni lapsi tarvitsee hellyyttä ja paljon. Minusta on mukavaa istua telkan ääressä ja katsoa pikku-kakkosta lapset kainalossa ja kuunnella heidän juttujaan kun tohkeissaan selittävät mitä tapahtuu seuraavaksi... Muutenkin halihetket kuuluvat arkeen. Kuten iltaisin hyvänyön halit ja suukot... Tuntuu että siellä kasvatetaan "kylmiä"lapsia... Ja tiedän myös että siellä huudetaan "pää punaisena" ja mollataan lapsia vaikka heitä pitäisi kannustaa.
Ja vaatehomma on jo kirjoitettu...
Mitä ilmoitukseen tulee, niin eikö he yleensä kerro etukäteen jos käyvät tarkastamassa paikan. Ja näissäkin on lasten sana aikuista vastaan. Eli kumpaa uskotaan??? Sitäpaitsi ei lapset uskalla sanoa mitään pk:n väen aikana. Tuntuu et ensimmäinen mitä opetetaan on: pidä suusi kiinni... tai...
lapsia ja nuoria koskevilla selvityspyynnöillä (edes vähän...) paikallista lastensuojeluviranomaista
seuraamaan ja ottamaan jopa ihan selvääkin
miten kunnan lastensuojeluviranomaisen huostaanottamia ja sijoitukseen laittamia lapsia sijoituksessa kohdellaan.
Joutuisihan siinä lastensuojeluviranomainen edes ajattelemaan omalta osaltaan
miten sijoitettujen lasten ja nuorten seuranta ja valvonta on järjestettty.
Voihan olla että tulee jopa lastensuojelijalle "kipinä"
lähteä käymään ihan jopa paikan päällä lasta tai nuorta katsomassa ...
tai lastensuojeluviranomainen voi
pyytää selvitystä, kuitteja jne
joilla tätä sijoitettujen lasten ja nuorten hoitoa ja huoltoa
voidaan sijoituspaikan taholta selventää ja todentaa (ammattimaisesti toimivalla paikallahan on ihan kirjanpitovelvollisuuskin...).
Pitkä tiehän on
vielä jopa ministerilläkin edessään (Paula Risikon ilmoitus tv-ohjelmassa Silminnäkijä)
jotta suomalainen lastensuojeluketju
saadaan edes ihmismäiselle tasolle,
puhumattakaan että länsimäisesti sivistyneelle tasolle!
Pikkuhiljaa.....
(Valtion tilintarkastajatkaan eivät varmaankaan kovin pahoillaan olisi
jos pyytäisi heitä tekemään "pistokokeen" tietyn kunnan lastensuojelurahoilla maksamaan sijaishuoltopaikkaan... tasausrahaston aikaanhan kuntien lastensuojeluviranomaisten "kuitit"
olivat kova sana (ihmettelyssä) ihan jopa eduskunnassa asti!).
No nyt on kyllä kumma juttu.
Eräs sijaisäiti joka joutui sairauden takia sijoitetut lapset luovuttamaan perhekotiin kunnes itse parantuisi, hän sanoi myös, että lapset lähti siisteinä , sopivat, hyvät vaatteet kaikki mukana. Ja siellä perhekotissa ei todellakaan lapsille sen hoitoaikana ostettu mitään, vaikka he saivat rahat.
Ja kun sijaisäitin saiaus oli ohi ja lapset palasivat hänelle takas, niin ei mitään vaatetusta eikä mitään tullut mukaan. Joten kaikki oli sijaisäitillä ostettava uudet.
Näkee olevan todella totta se, mitä isoista sijoituspaikoista puhutaan, että talot ovat upeita, samoin autot ja "maine", mutta todellisuudessa siellä lapset EIVÄT näytä yhtä hienoilta kun omistajansa.Ties miten heitä edes kohtellaan siellä...
Mä itse sekoitin joskus sijaisperheen ja sen ison laitosmaisen perhekotin, toivotavasti biot eivät sekoita.
Moi!
Alan pikkuhilja ymmärtää teitän äitien tunteita, mutta en silti hyväksyy koko sitä jupakkaa, mitä on tekeillä.
On todella typerä ajatella, että oma lapsi on poissa kotoa jonkun toisen kasvatettava ja huoletettävänä ja sitten se toinen ei edes hoida asioita niin kuin pitää.
Itse bio varmaan sitä tekisi, mutta eivät sossut anna lapsia takas...
Hitsi, etten tietä enemmän niistä virallisista asioista ja vaikkapa siitä kenelle voisi mennä ja valittaa.
Tuli mieleen sellainenkin asiaa, ettei niitä perhekotin ihmisiä saa mitenkään kiinni ns. "rysän päältä", koska eihän sinne kuka menee etukädeen varoittamatta.
Jos joku lähtisikin sinne tarkastusta tekemään, niin he soittavat hyvissä ajoissa ja sopivat päivämäärän ja siihen aikaan varmaan ilmestyy lapsen kaappiin kaikki hieno ja tarpeellinen, vaikka sitten väliaikaisesti.
Toi on tässä Suomessa todella niin, että varoitettaan tulosta ja sovitaan ajankohtista. Minusta sellaiset tarkastus- asiat pitäisi olla niin kuin ennen mun kotimaassani oli, että tarkastus tuli ilman varoitusta ja niin ne huonot asiat myös selvisivät. Noh, siellä kyllä aikoina rahalla sai virheet pyyhitty, mutta silti...
Tuli mieleen vielä sellainen asiaa kun luen tässä teitän viestejä.
Näytäte olevan kaikki mukavia ihmisiä , mutta mistä se johtuu, että bioäitit eivät pärjää sijareiden kanssa sijaispalstalla?
Siis sijaisäitin palstalla monesti on kamala riita ja toinentoisien loukkaamisia. Onko siellä ihan eri äitit kysessä vai sekoitettaanko usein sijaisäitit niihin perhekotin äiteihin ja sitten tulee riita kun yksi väittä yhte ja toinen toista?
Minusta olisi hurjan hyvää jos sijaispalstallakin voisi biot ja sijarit keskena jutella niin kuin tässä nyt. Varmaan saisi paljon paremppaa tulosta aikaansa ja asiat tulisi selvitettyä paljon paremmin eikä olisi niitä turhia syytöksiä puolin tai toisin.
Mä itse kaipaan aivan kamalasti kaikenlaista tietoa ja varsinkin bioäitien ajatuksia , mutta kaikki yritykseni on mennyt pieleen.
Jos nyt aloitan tukiperheena niin saatta hyvinkin olla, että joskus saatta meille tulla myös sijoitettu.
Olisi oikeesti kiva saada tehtä lapsen vanhempien kanssa hyvin yhteistyötä, jutella asioista ihan kun nyt tässä teitän kanssa .
Mua pelottavat aivan hirveesti kaikki ne kauhujutut sioituksista enkä mä edes ymmärrä miten se on mahdollista että jotkut otta itselleen tehtävän, mutta eivät sitten tee sitä sydämmellä.
Kerran kun kuvittelin, että mä voisin jopa olla bioäitin kanssa oikein hyvissä välissä, että voitaisi jopa yhdessä lähtee ostoksille,ilman sossujen päätöstä tai valvontaa, että esim. bioäiti saisiolla lapsen elämässä olla mahdollisemman paljon mukana myös pikkuasioissa, vaikkapa jopa itse valita yhteisellä kauppareissulla lapselleen vaatteita tai tavaroita ja mä siten sijaisäitinä maksaisin ne. Että oltaisi porukassa äiti, lapsi ja me ja voitaisi ilman sossun antamaa lupaa istua vaikka puistonpenkillä jätskiä syömässä. Olisi hyvää kaikille...
Minut naurettiin pihalle että katson sijaismaailma vaaleanpunaisten rillien läpi ja sanoivat ettei se tulisi onnistumaan.
Että biot vihaa sijareita ja joku oli sitä mieltä, ettei monesti biot tulee lapsia katsomaan vaikka kutsuttaisi.
Täällä taas teittän kanssa viestejä vaihtaessa jää kyllä käsitys, ettei mun ajatukset olekaan ihan tyhmiä, että voisi se onnistua hyvinkin.
Ja lapsen kotiutuskin olisi paljon helpompi jos itse tutustuisi bioäitiin hyvin ja oltaisi enemmän kun hyvät tutut, eikä viholliset jotka taistelee siitä yhdestä lapsesta.
Vai mitä mieltä olete?
No hyvää että selvisi kuka oot.
Mä menenkin tästä kohta etsimään niitä Sun vanhempia juttuja että tietäisin tarkemmin Sun tarinan ja osaan nyt yhtistää ne eri nimimerkit.
Toniakin nimi kuulosta tutulta ja jos en ole jopa vastannut jotain, niin olen ainakin lukenut, mutta nyt en jaksaa asiaa tarkemmin muista koska välillä olin palstalta pitkään pois.
Riita kun tuli mun ulkomaalaisuudesta ja välillä riitelin ties kenen kanssa ja ties mistä...se tuntui ihan hölmöltä.
Noh, ihan överiksi meni se silloin , kun joku sanoi tuntevansa "meikalaisia" ja mä käsitin sitä suoraan mun kansan halveksumiseltä ja taisin aika ilkeän viestin takas sille lähettä.
Noh, sitä Amalia sanoi, ettei se sitä tarkoitanut ja minun olisi anteeksi pyydettävä.
Pyysin anteeksi ja mun oli käytävä "nurkassa häpeämässä", ennen kun uskallsin taas ulos tulla
Tässä välissä kävimme miehensä kanssa syksyllä tukikoulutuksen, sain keskenmenon isänpäivän aikana , enkä jaksannut taas olla palstalla edes lukemassa.
Nyt pikkuhilja palaan takas ja keikun edelleen bio ja sijareiten välissä, en siis ole liha enkä kala.
Pitän molempien puolia ja sitten ihmitelen oikeesti, miten jotkut sijaispaikat ovat niin huonoja. Tietän, ettei siitä sijarit tykkää, mutta enhän minä hyviä paikkoja moiti, en ollenkaan.
Enkä minä syyttä suoralta kädeltä bioperheitä, senverran koulutuksessa opitiin, että mikä ei oo saman kaavan mukaan ja jokaisella perheellä on oma tarina.
Mutta haluan oikeesti kaikesta kuulla, sekä hyvistä että huonoista asioista , koska en halua muuttua itse huonoksi jos joskus meille lapsi tulisi.
Mutta se voi olla oikeesti vielä kaukana koska sitä omaa iltatähteä vielä halutaan ja tukilapset on ne mihin ryhtymme ihan ekaksi.
Tulen lukemaan nyt kaikkea mitä kirjoitat ja haluan tietä teitän tilanteesta enemmän.
Voimia Sinulle !
Tässä vähän luettavaa...
Toivottavasti "linkitys" onnistuu, olen siinä vähän tumpelo...
tästä alkoi jälleen...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000030222528
jatkoa...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000030906064
ja tässä isän kyselyjä...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000031472023
Olen todella pahoillani, olen itsekkin saanut keskenmenon ja sitä en toivo kenellekkään.
Tuo on todella ihailtavaa että tajuaa ettei kaikki ole musta/valkoista... Jokaisen lapsen tarina on erilainen ja se täytyisi aina muistaa ettei koskaan yleistä. Joillekkin huosta on todellakin pelastus, joillekkin se on helvetti.
"Meitä on moneen junaan ja osa jää myös asemalle"
Yksi asia vielä. Sitten kun/jos sinusta tulee "sijari", älä kuuntele muita "sijareita" vaan tee niin kuin sydämesi sanoo ja katsot olevat lapselle parhaaksi. Ja jos saat hyvät välit vanhempiin niin älä raportoi jokaista liikettänne sosiaaliin, he eivät välttämättä tajua, hyviä työntekijöitä on harvassa jotka todella ajattelevat lapsen parasta.
toniak
ollenkaan teitä äitejä.
Älkää ostako yhtään mitään lapsille mukaan sinne perhekotiin.
Jos ostatte pitäkää ne kotona, kun lapset on lomilla.
Vaatikaa perhekotia pukemaan lapsenne asiallisest.
Niillä ei toden totta ole rahasta kiinni.
Suututtaa niin vietävästi tavallisten sijareiden puolesta, kun meitä sitte aina rinnastetaan noihin perhekoteihin, joilla on monin kertaiset korvaukset.
Olen varma, että sitä ylpeyttä pukea lapset kunnolla on just ihan tavallisten sij.perheiden puolella. Onhan ne lapset kodin ulkopuolella, ikäänkuin käyntikortti kodista. Vaatetuksesta voi päätellä paljonkin.
Vielä pienet vaatteetkin jotenkin menee, mutta kaikkim varmaan tietää, miten tuskallista on kulkea liian pienissä kengissä, hui, ihan sydämestä ottaa.
Mun mielestä huoltopalaverissa viimesitään pitää ottaa noi vaateaasiat esille, mutta itse puutuisin välittömästi.
Jos on sossun suuntaan uskottavuusongelmia, niin
ottakaa vaikka valokuvia lapsista niissä vaatteissaan ja kengissään, tai kehottakaa sossuja
tekemään kotikäyntejä ja tarkastamaan kuka puhuu totta. Se asia on hyvin helposti todistettavissa, joten turha sen kanssa on aristella.
Jotenkin ajattelisin, että jos ei äiti näe, eikä puutu lapsensa puutteelliseen vaatetukseen, niin äiti antaa kuvan, ettei hänkään välitä, miten lapsella menee.
Vaatikaa, vaatikaa ja vaatikaa.
Sitte vielä, haukkukaa oikeaa osotetta, ettei näistä perhekotien laiminlyönneistä tarvi tavis sijareiden kärsiä.
Kyllä minä olen esim. ollut perhekodin äidin kanssa yhdessä lapsen koulujuhlassa. Sen kyllä tunsin, että koko koulu katsoi minua kaula pitkällä, että minkälainen "haaska" on äiti, jonka lapsi on sijoitettu. No onneksi minua ei ole paljoa hetkauttanut muiden ajatukset. Mutta sain ihan lämpimän vastaanoton esim. opettajalta.
Lapsi kirmaili edessäni ja kuulutti kaikille, että tässä on MINUN ÄITI!!! Ja minä porhalsin perässä rinta rottingilla!
se juttu on just siinä, että nämä äidit jotka täällä kirjottelee, on niitä ei pähdevanhempia. Monilta otettu jopa aivan tekaistuin syin lapset.
Ne lapset taas useimmiten, jotka sijoitetaan perheisiin, ovat juuri päihdevanhempien lapsia ja heidän kanssa ei tahdo onnistua minkäänlainen suunnittelu. He kun elävät tuopista tuoppiin, tai piikistä piikkiin. Aivan muut asiat normittavat heidän elämäänsä, kuin omat lapset tai jotkut sopimukset.
Just tossa kesäällä äiti 51 kirjoitti, kuinka oli
hänen lastensa äidin kanssa sovittu vastaavanlaisesta kesäretkestä.
Hän oli tehnyt eväät ja kaikki oli valmista, kun äiti viime hetkessä perui, selvästi tekaistulla syyllä. Se ei ollut suinkaan vain se kerta, kun äidille ei olekaan sopinut.
Sillon tulee mieleen, että olisiko kuitenkin lasten kannalta parempi, ettei edes yrittäisi järjestellä sellasia, kun äiti kuitenkin pettää ja pettymys lapsella on vuoren kokoinen. Säästyisi lapsi edes isolta pettymykseltä.
Vaikka minäkin periaatteessa olen tullut toimeen meidän lasten vanhempien kanssa, niin hyvin huonoa on ollut kaikenlainen sopiminen.
Ihan siihen asti, kun ovat oven takana pysyy jännitys, et miten menee, koska eivät aina edes ilmoita mitään.
Jos kaikki vanhemmat olis kuten täällä, niin tuskinpa huost.ottoja tarvis edes tehdä.
olen kait pudonnut jossain vaiheessa kärryiltä ton teidän jutun kanssa, mut kertoisitko, että miksi ette enää saa käydä perhekodilla?
Sellanenkin tuli tässä mieleen ihan kaikille äideille sanottavaksi, että jos te ostatte lapsillenne välttämättömiä vaatteita, niin säästäkää kuitit ja pyytäkää rahat perhekodilta. Te olette jo heidän puolestaan tehneet työn, eli hankinnat. Vähin mitä voivat tehdä on edes korvata ostokset.
Toinen mitä kannattais kokeilla, että yrittäis jo huoltopalaverissa sopia käytännöksi, että äiti ostaa ja perhekoti maksaa.
Olen itsekin tavallaan tehnyt niin, että kun mun olis pitänyt täydentää lasten vaatevarastoa, oli jäänyt pieniksi tai mennyt rikki vaatteita, niin yhdet lapset, kun
menivät lomille vanhempien luo, jotka asuivat kaupungissa ja mielellään kiertelivät kaupoissa, niin annoin rahat ja äidin kanssa sovittiin mitä tarvii ja äiti sai sitte ostaa mieleistään ja toi kuitit mulle. Minä olin tyytyväinen, kun äiti vaivaitui tekemään työn puolestani.
Me kun asumme maalla, niin täältä pitää aina erikseen lähteä kaupoille, joten viiden lapsen kanssa se ei ollut aivan yksinkertaista.
Luulen, että lasten äidistäkin oli kiva, kun sai itse valita vaatteet.
lukemassa noi kirjotukset.
Voi hitto, raivostuin niin teidän puolesta, etten meinannut tuolilla pysyä niitä lukiessa.
Mikä se kännykkä-juttukin on, ettei saa, voi helvetti. Miten sen perhekodin sais järjestykseen, täytyyhän joku taho olla olemassa.
Törkeää sossultakin pettää lapsi tuolla tavoin noiden lomien suhteen.
Maksaako perhekoti sulle lomien ajalta ruokarahaa?
asiasta kysymys (lastensuojelu on lakeihin perustuvaa viranomaistyötä) niin esimerkiksi tk:n tapauksessa pyörittää kaikki asiat ehdottomasti kirjallisesti lastensuojeluviranomaisten kautta.
Ja kirjallinen dokumentointi koskee ihan kaikkea perhekotiin päin tapahtuvaa asiointia ja aina lastensuojeluviranomaisten kautta.
Näin jää ainakin kirjallinen "jälki"
esimerkiksi juuri lapselle tehdyistö omista hankinnoista ja kuittipyynnöistä.
Samalla lastensuojeluviranomainenkin on tietoinen perhekodin toiminnasta ja tavasta hoitaa asioita.
(ja "jälki" pitäsi jäädä tk:nkin pojan tapauksessa ihan kaikesta siitä, mikä ei muissa asiakirjoissa, pyynnöissä tai vaateissa näy;
puhelimen käyttöasia, ei osteta vaatteita, liian pieniä kenkiä, ei käytetä harrastuksissa vaikka on luvattu ja tuo koulunkäynti asia on myös järkyttävä /10 h vähemmän viikossa tunteja kuin muilla koululaisilla!/ vaikka juuri koulunkäyntivaikeudethan ovat olleet alunperin pojan huostaanottoon johtaneena syynä).
Minä sekoitin myös alussa monesti sijaiskotin ja perhekotin ja varmaan moni muukin ja sitten haukutiin tai ihmiteltiin yhdessä.
Minä olen ainakin ymmärtänyt että tavalliset sijarit ovat ihan jotain muuta kun isojen hienojen paikkojen sijarit. vai sanovatko he niitä jolla toisella nimellä, hoitaja, työntekijä?
Muuten Amalia, jos mä nyt jotain marisen, niin se taitaa tarkoitta justisa isojen paikkojen äitejä. Jos heillä on joku muu nimitys kun sijari niin sano sitten, että varmasti muistan käyttä eikä sotketa sitten väkisin kotiäitejä siihen missä tarkoitettaan laitosihmisiä tai perhekotien ihmisiä.
No nyt tuli mieleen mitä pojan äipälle on tapahtunut.
Toi mattoon kääriminen...huh, meille koulutuksessa puhutiin siitä. Sitä voi onneksi tehdä vaan sosiaalin luvalla joten ei tulisi mielenikään ketän raivossa olevaa mattoon kääriä.
Tietätkö, minä en vieläkä älyä, miten toi mun ihana maailma alkaakin romuttua.
Mä vertasin sitä Suomea ja omaa elämää täällä siihen mitä minulla oli mun omassa kotimaassani ja mä olin ihan varma, että olen päässyt "paratiisiin". Minulta ei puuttu mitään, minulla on koti ja perhe, saan matkustaa...
Nyt 14v myöhemmin mä kuulenkin, että täällä on kotittomia, täällä on köyhiä ja täällä on vääryyttä ja todella oudoja juttuja, mitä mä aina kuvittelin, ettei sitä tässä maassa ole.
Toi ei tuntuu nyt ollenkaan kivalta koska tähän asti pahin painajainen oli anoppi.
sijaishuollossa ??sosiaalin luvalla?? mattoon
niin teidän kouluttajanne ei ole kyllä ollut ajan tasalla!
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/rajoitustoimenpiteet/kiinnipitaminen/
Kiinnipitäminen
Laitoksen johtaja tai laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö voi lapsen rauhoittamiseksi pitää kiinni lapsesta, jos lapsi sekavan tai uhkaavan käyttäytymisensä perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita ja kiinnipitäminen on lapsen oman tai toisen henkilön hengen, terveyden tai turvallisuuden välittömän vaarantumisen vuoksi taikka omaisuuden merkittävän vahingoittamisen estämiseksi välttämätöntä.
Kiinnipitämisen on oltava luonteeltaan hoidollista ja huollollista sekä kokonaisuutena arvioiden puolustettavaa, kun otetaan huomioon lapsen käyttäytyminen ja tilanne muutoinkin.
Kiinnipitäminen voi pitää sisällään myös lapsen siirtämisen.
Kiinnipidettäessä ei saa käyttää mitään välineitä, ei edes turvamattoa tai –peittoa.
Kiinnipitäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. Kiinnipitämisestä on siihen turvautuneen henkilön annettava laitoksen johtajalle kirjallinen selvitys.
Laitoksen johtajan turvautuessa kiinnipitämiseen on selvitys annettava sosiaalilautakunnalle/lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle.
Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus
Päivitetty 1.11.2007
kaunis mutta silkkoa p...aa sisältä.
Vanha ja edelleenkin hyvin paikkansa pitävä suomalainen sananlasku.
Meillä täällä armaassa Suomessa on myös sellainen "luonteenpiirre" ja varsinkin viranomaisissa
että se mistä ei puhuta eikä kerrota ääneen
sitä ei ole olemassakaan...
(köyhyys, asunnottomuus, epäoikeudenmukaisuus, vähäosaisuus jne).
Hys, hys joku ulkomaillahan voi viellä luulla meistä suomalaisista vaikka mitä....
aina hyvä jäädä jotain todistusaineistoa itselle, siitä mitä on kulloinkin sovittu ja mistä puhuttu.
Tuli mieleeni, että nykyään, kun on mahdollista asioida joka puolelle, esim. sähköpostitse ja saada vastauksetkin omaan sähköpostiin, niin toimisiko, jos printtaisi itselle dokumentit kaikesta käydystä keskustelusta ja käyttäisikin sähköpostia mahdollisimman paljon. Esim. jos noita unohduksia palavereissa tapahtuu, ettei kirjata sovittua mihinkään ylös, niin voihan lähettää itse vahvistuksena sossulle sähköpostia sovitusta ja pyytää sossua vahvistamaan, että onko ymmärtänyt oikein. Site ainakin tulee mustaa valkoselle.
sossukin tajuaa, että pitää varoa, mitä kirjottaa, koska siitä jää se "Jälki".
Voisiko samalla tavalla käydä kirjeenvaihtoa myös perhekodin kanssa, kaikesta lasta koskevasta.
Tuokin pitäisi ihan kirjallisesti kysyä, että mihin sillä kouluajan lyhennyksellä pyritään ja saako lapsi yksityisopetusta perhekodilla sitten korvauksena ne tunnit?
Jos ei mihinkään parempaan olla pystytty, niin eihän huostassaololle ole enää mitään perustetta, kun koulunkäynti ei edelleenkään suju paremmin.
Toivottavasti muistan muidenkin kysymykset... joten vastaan tässä niin kuin kaikille...
Pojan lomat alkoivat kesällä pyörimään jokatoinen vkl la-su, myöhemmin alkusyksystä pe-su. Tässä syy. Suomeksi: poika käy lomalla niin usein ettei he nää tarvetta pk:lla käynteihin.
Tämän suhteen minusta on tullut vainoharhainen. En tiedä ketään kuka ei saisi mennä katsomaan lastaan sijoituspaikkaan. Tuntuu että takana on jotain muuta kuin "paljon kotilomia". Ehkä jotain mitä emme saa nähdä??? (vainoharhaa???) Ok, käymme tietysti silloin kun on huoltoneuvottelu, mikä on aina pidetty siellä.
Joku ihmetteli sitä lomajuttua, mistä minä en tiennyt koska poika tulee. Poika tuli kotiin kuten oli suullisesti sovittu, kiitos sos.virkailijani työparin. Oma virkailija ei olisi päästänyt. Tein asiasta kirjallisen huomautuksen, eli jos joku asia muuttuu on myös minulle ilmoitettava eikä pelkästään isälle, lapsihan tuodaan aina minun luo ja myös haetaan minun luota. Tämä tuotti tulosta. Nyt minulle soitetaan joka kerta päivällä et poika sitten tulee illalla.
Kännykästä: Ei käynyt omalle virkailijallekkaan että poika saa pitää puhelinta.
Seuraavasta voi tulla sanomista, mutta kirjoitan silti.
Stt tekee just niin kuin pk sanoo ja stt on sijoittanut käsittääkseni kaikki lapset kyseiseen perhekotiin... Suoraan sanoen muutama olisi pitänyt jo kotiuttaa. Meidän kohdallakin muille kerrottiin että poika on vain muutaman kuukauden. Samoin heille kerrottiin että silloin keväällä kun oli tämä pahin hakutilanne, mistä tehtiin rikosilmoitus, niin minä en päästänyt poikaa kotiin, minä telkesin pojan vessaan lukkojen taakse. Eli minä olen se "iso paha äiti"
Sen sanon että luojan kiitos pääsemme maaliskuussa osastojaksolle sairaalaan, kestää 6vk ja koulua käydään samalla siellä. Meni siitä lähetteestä melkein vuosi...
Vaikka säästäisin kuitit ostetuista vaatteista, niin turhaan...
Oli muitakin mihin piti vastata, mut en muista... Ei kellään olisi antaa mulle vaihtopäätä tai lisämuistia...
Tule tosiaan mieleen entisen Neuvostoliiton säännöt, että päältäpäin pitää kaikki näyttä hyvältä, ihan sama mitä sitten todellisuus on.
Harmin paikka.
Mutta mikä tulee mattoon kääriimiseen niin ei sitä voikaan kuka tahansa tehdä vaan yksistään sosiaalin luvalla. Mutta meidän koulutus oli syksyllä joten ehkä se on otettu nyt marraskuun jälkeen huomioon, eikä sitä enää luvata ollenkaan.
Tietysti mattoon laittaminen kauhistutta minuakin, en ole koskaan ajatellut ketään sinne laittaa, mutta se ettei lasta voi laitta nurkkaan, se oli yllätys meille kaikille.
mutta oppihan sitä koko ikä jokainen.
oletkos Sinä nyt siis ihan yksin? Eikö ole muita lapsia tai elämänkumppania?
Käsitin että pojan isä asuu erillään?
Anteeksi jos olet jossain jo siitä kertonut, en ole kerennyt vielä kaikkia juttuja lukemaan.
En ihan yksin ole. Olen tämä yh... Minulla on 5 lasta yhteensä. Vanhin täysi-ikäinen joka on ulkomailla töissä ja 3 jotka jäivät kotiin. Yhdellä on ADHD (pojalla ja aloitettiin lopulta lääkitys että jaksaa keskittyä koulussa), 5-v tytöllä on ADHD epäily ja 3-v poika.
Meillä on yhteishuolto isän kanssa ja kyllä sitä ehdotettiin että poika muuttaisi isän luo. Olisimme suostuneet, mutta olisimme tarvineet enemmän aikaa. Isällä oli liian pieni asunto ja asui liian kaukana pojan koulusta. Kulkeminen oli mahdotonta. Asiat olisi saatu järjestykseen, mutta emme me mahdottomiin pystyneet. Tyyli oli kuukausi aikaa.
Yksi paskamaisimmista asioista tässä on se että kukaan ei ota huomioon veljen dg:tä. AS ja ADHD kuuluvat autismin piiriin ja kulkevat suvussa. EI... kokona opittua... sanoo sosiaali...
Minä nyt vain kasvatan yhdestä "normaalin", yhdestä raivareita saavan ja 2 kasvatan ylivilkkaiksi ja mitäköhän minä nuorimmaisesta kasvatan...
Pakko laittaa huumoria mukaan, muuten ei pää kestä. Välillä kun ei tiedä pitääkö itkeä, riehua vai muuten takoa päätä seinään.
sijaishuollon koulutuksen läpikäyneelle henkilölle onkaan toitotettu
että lasta saa sosiaalin luvalla kääriä mattoon
muutei lasta saakaan laittaa nurkkaan!
(Tuskin tätä mattoon käärimistä on sitten tarkistettukaan mistään asianmukaisesti
tai oiottukaan myöhemmin kenellekään koulutuksessa olleelle..)
Mikähän koulutus- ja ammattitaso
sillä teidän kouluttajalla oikein on....
nuorempi perheessä ja vanhempi yksityisessä lastenkodissa. Kumpikin lapsi kulkee ja elää puhtaissa, ehjissä ja uusissa vaatteissa ja kengissä. Välillä on tarvinnut jopa vanhemmalle huomauttaa, ettei kaikilla ole varaa merkkivaatteisiin...
Näitä kirjoituksia on mukava lukea. Ja samalla antaa uskoa ettei kaikki paikat ole p...
Olen iloinen puolestasi.
Mutta... Älä käsitä väärin, äläkä loukkaannu... mielestäni näitä paikkoja ei voi verrata ammatillisiin perhekoteihin. Pk:t ajattelevat vain rahaa, ei nämä teidän paikat. Mutta tietysti näistä asioista ollaan montaa eri mieltä, kuten pitääkin.
käsityksen mukaan niissä perhekodeissakin on valtavat tasoerot. Eroja on varmaan myös sij.perheissä, mutta tuskin niin isoja.
Miksi lapset ovat eri paikkoihin sijoitettu, eikös lapset, siis sisarukset pitäisi olla aina yhdessä?
Perhekodilla on vastuu huolehtia siitä että lapsella on asialliset vaatteet! Siihen he nimen omaan saavat rahoitusta! On tosin erikoista kun perhekoti voi laistaa huolehtimasta lapsen vaateuksesta! Tuolloinhan lapsi pitäisi huostaanottaa sieltä pois koska se on tavallaan "vanhemmuuden puute ymmärtää lapsen tarpeita!" Ilmoita asiasta sosiaalitoimeen mutta jos he eivät auta niin yritä kunnan ulkopuolelta saada joku sosiaaliviranomainen niin voi hyvinkin äkkiä tapahtua ihmeitä!