(Runo lapsille ja lapsenmielisille)
Oli metsän reunassa puu.
se puu oli toinen ja muu.
Ei ollut se mänty tai kuusi,
ei myöskään vanha tai uusi.
Ei ollut se koivu tai raita,
kun päällänsä jouhinen paita
ei ollut harmaaraitainen
eikä valkea, kaitainen.
Ei pihlaja leppä tai haapa
ole kilvassa voittoa saapa,
ne niin ovat toisenlaiset,
kuin varjot ja kuvajaiset.
Se oli kuin vanha luuta
ja osoitti kohden kuuta
ja ryhmyiset oksat sen
yöntumman soittivat sävelen.
Oli metsän reunassa puu.
se puu oli toinen ja muu.
Ei ollut se mänty tai kuusi,
ei myöskään vanha tai uusi.
Ei ollut se koivu tai raita,
kun päällänsä jouhinen paita
ei ollut harmaaraitainen
eikä valkea, kaitainen.
Ei pihlaja leppä tai haapa
ole kilvassa voittoa saapa,
ne niin ovat toisenlaiset,
kuin varjot ja kuvajaiset.
Se oli kuin vanha luuta
ja osoitti kohden kuuta
ja ryhmyiset oksat sen
yöntumman soittivat sävelen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on kenelle tahansa mieluista luettavaa.
Ihailen tuota Sinun riimittelyäsi, johon olen
itse aina liian laiska vaikka kyllä sekin onnis-
tuu tarpeen tullen.
Tämä runosi soljuu jälleen niin luontevasti ja
siitä kuvastuu rakkautesi luontoon, Sinä taitei-
lijasielu.
Kaikki säkeistöt miellyttää, mutta erityisesti
tuo viimeinen ja tämä;
" ja ryhmyiset oksat sen
yöntumman soittivat sävelen "
Kiitos huomiostasi. Tämä runo on kyllä ensisijassa tarkoitettu lapsille, kun heille ositettuja runoja palstallakin on niin vähän ja pienet ihmiset ansaitsevat saman kuin isotkin; itseasiassa vähän enemmän, kun kaikki koettu jää muistiin.
Siksi uskon, että runojen lukukin pitäisi alkaa ihan pienestä. Yksinkertaisista, rytmillisistä, mitallisista. Jos jollakulla on lähellä pieniä lapsia, kokeilkaa lukea vaikka runopalstan runoja, että saisimme oppia siitä, mikä viehättää heitä. Tämä oli jonkinlainen aloitus, yritys.
Sinä osaat sanat laittaa, niin
että runo soljuu kuin pieni puro.
Otin itselleni sanat "kuin vanha luuta",
osuu kuin nenä päähän..:/
Vaikka et ollut niin tarkoittanutkaan.:)
Heh heh. Runosta saa poimia mitä tahansa itselleen sopivaa. Minä kyllä ajattelin aloittavani palstalla lastenrunobuumin. Vähän kuin Pentti Saarikoski äidinkielentunnilla. Hän jätti aineen sijasta runon ja ilmoitti, että koska ruotsalaisilla ei ole kansalliseeposta, hän korjaa sen puutteen. Näin se alkaa: "Anders mänki männikössä. Yngve kuhni kuusikossa.. jne."