Jonkin aikaa sitten joku kirjoitti tällä palstalla olevansa yksinäinen "liian korkean" älykkyytensä takia. Koen että minulla on sama ongelma, vaikka täytyy myöntää, että lukiessani kyseistä kirjoitusta aluksi hieman naurahdin...
En halua (enkä oikeastaan edes pysty) keskustella ihmisten kanssa arkisista, yksinkertaisista ja tavallisista asioista. Mielestäni ei ole mitään mieltä puhua mistään ilman analyyttistä ja filosofista lähestymistapaa. Arkinen asioiden pyörittely väsyttää ja pitkästyttää minua, alkaa jopa masentaa ennen pitkää. Sitten heti virkistyn, jos saan "tasokkaampaa" keskusteluseuraa tai jos keskustelu saa mielenkiintoisen käänteen. Toinen asia, joka ärsyttää ja inhottaa minua, on "vuorovaikutuskoodisto" eli sosiaaliset muodollisuudet (puhtaimmillaan small talk). Tällaista muodollisen vuorovaikutuksen taitoa tyhmät ihmiset kutsuvat sosiaaliseksi älykkyydeksi. En kiistä sosiaalisen älykkyyden olemassaoloa, määrittelen sen vain toisin (ja pidän itseäni myös sosiaalisesti älykkäänä).
Minua syrjitään älyllisen suhtautumistapani vuoksi. Minua pidetään falskina ja ylimielisenä, nipottajana. Käytän keskustelutilanteissa paljon sivistyssanoja, mitä monet karsastavat. Mutta rehellisyyden nimissä: aivoni toimivat siten, että puheeseen valikoituu ensimmäisenä funktionaalisin ilmaus, ja aika usein se on vierasperäinen, merkitykseltään tiivis (ja juuri siksi kansainväliseen käyttöön vakiintunut) sana.
Olen myös muuten hyvin kaukana keskivertoihmisestä: olen radikaali ja erikoinen. Luulen kuitenkin, että keskeinen syy yksinäisyyteeni on älykkyydessäni, tai pikemminkin siinä, että valitsen ja tahdon käyttää luovaa älykkyyttäni jokapäiväisessä elämässä.
Jonkin aikaa sitten kuulin erään melko läheisen ihmisen pilkanneen minua edellä kuvattujen ominaisuuksieni takia. Ei tuntunut kovin kivalta... Varsinkin, kun olen myös jossain määrin masentunut...
Älykkyys ja yksinäisyys
34
4488
Vastaukset
- Keijosami
Ei oikeen oo samaa mieltä, jos olisit niin älykäs kun sanot, onnistuisit varmaan hankkimaan hyvän elämän ja et kirjottelis tänne yksinäisyys foorumeille...
En nyt halua v'ttuilla tai mitään semmosta, mutta jos itse omistaisin "luovaa älykkyyttä" koittaisin varmaan käyttää sitä onnellisuuden hankkimiseen. - ghgfhfghgfh
Olen täysin samaa miltä kanssasi.
Ehkä kuitenikn älykkyyden sijaan kannattaisi käyttää paremmin määriteltyä sanaa. Näin pääsemme käsitteen merkityksestä riitelemisen sijaan ongelman ytimeen. Älykkyys näet tarkoittaa jollekin jotain, ja jollkin toiselle jotain toista.
Sanoisin mielummin että minä (ja sinä), olen kiinostunut puhumaan asioista analyyttisesti ja tutkivasti. Jotkut taas eivät. Tämä on fakta. Ei voi sanoa että tämä on parempi, tai huonompi, tapa keskustella, pelkästään erilainen. Ja me jotka haluamme tätä keskustelua olemme vähemmistössä, meitä ei ole paljon----> vaikea löytää toisiamme---> yksinäisyyttä.
Saanko kysyä ap kirjoittajan ikää? Olisi kenties hauska keskustella lisää. - cicero
Yksinäisyys on ammotava kita, katoava maisema. Tuskaa ja murhetta. Merkillistä aivotyötä, joka repii aistisi vereslihalle, kanavoi haaveesi ja lempesi suojamuurein. Toiveesi on saada vielä rakastaa oikeasti ja intohimoisesti. Ehkäpä jo ensi keväänä - kesänä sielusi laulaa kuovien kanssa öisillä niityillä; toivoa kaikille yksinäisille!
- ****
Tutkailepa aspergerin syndroomaa potevien ihmisten oireita www.aspalsta.net
ASseille on tyypillistä korkea äo, mutta ovat sosiaalisesti rajoittuneita ja usein muiden mielestä omituisia. En tarkoita, että olit ilman muuta AS, mutta voisit löytää kaltaisiasi heidän joukostaan. Monilla on samanlaisia piirteitä, vaikkei niistä diagnoosiin asti riitäkään.- Alma O.
Mielenkiintoista, että otit esiin aspergerin oireyhtymän. Olen tutustunut aspergeriuteen, ja minulla on aika vahvastikin tiettyjä as-piirteitä. Toisaalta minulla on myös piirteitä, joita yleensä pidetään as-henkilöille suorastaan epätyypillisinä: olen empaattinen, lempeä ja hienotunteinen. En tietenkään väitä, etteikö as-henkilö voisi olla empaattinen, mutta ymmärtääkseni as-henkilöillä empatia on vaikeammin tulkittavissa.
Voisin siis olla as-piirteinen. En kuitenkaan pidä aspergeriuttakaan sairautena tai vammana (sana 'oireyhtymäkin' on mielestäni liian kliininen), vaan pidän asseja vain erilaisina ihmisinä, (valitettavasti usein alistettuun) vähemmistöön kuuluvina. - Jäbä24
Alma O. kirjoitti:
Mielenkiintoista, että otit esiin aspergerin oireyhtymän. Olen tutustunut aspergeriuteen, ja minulla on aika vahvastikin tiettyjä as-piirteitä. Toisaalta minulla on myös piirteitä, joita yleensä pidetään as-henkilöille suorastaan epätyypillisinä: olen empaattinen, lempeä ja hienotunteinen. En tietenkään väitä, etteikö as-henkilö voisi olla empaattinen, mutta ymmärtääkseni as-henkilöillä empatia on vaikeammin tulkittavissa.
Voisin siis olla as-piirteinen. En kuitenkaan pidä aspergeriuttakaan sairautena tai vammana (sana 'oireyhtymäkin' on mielestäni liian kliininen), vaan pidän asseja vain erilaisina ihmisinä, (valitettavasti usein alistettuun) vähemmistöön kuuluvina.Unohda AS tms. Sano menenkö kovin väärään: Ihmiset pitävät kyllä sinusta, tiedät että ei tarvitsisi olla yksin, et vaan halua hyväksyä "ei syvällisiä" ihmisiä lähellesi, haluat mielummin yhden hyvän ystävän kun lauman ystäviä ympärillesi, mietit ja pohdit paljon asioita ja miljoona muuta asiaa;)
Tunnistin itseni täysin omasta kuvauksestasi. Itse lukenut paljon psykologiaa ja lähinnä ihmisen luonteesta ja luonteiden eroista. Luonne on kyseessä, ei mikään sairaus tms. noilla mainitsemillasi kuvauksilla. Ymmärrän täysin kuvauksesi. Etsippä käsiisi Tim LaHayen Luonteesi ja sen mahdollisuudet kirja(voi olla vaikea löytää, kirj. joskus 80luvulla eli suuntaa kirjastoon). Kirjan tietous perustuu temperamenttioppiin(humoraalioppi), joka juontaa juurensa antiikin aikoihin. Monet eivät hyväksy koko oppia enää(niinhän se maakin oli litteä jne..;)), mutta katsotaanpa mitä löydät jos kirjan saat käsiisi. Minä ainakin löysin itseni;) ja ymmärrän paremmin itseäni kuin koskaan. Helpompi myös kehittää itseään ja hyväksyä huonot puolensa.
Anteeksi puuroteksti. Toivottavasti saat selvää.
terv. melankoliflegmaatikko - Jäbä24
Jäbä24 kirjoitti:
Unohda AS tms. Sano menenkö kovin väärään: Ihmiset pitävät kyllä sinusta, tiedät että ei tarvitsisi olla yksin, et vaan halua hyväksyä "ei syvällisiä" ihmisiä lähellesi, haluat mielummin yhden hyvän ystävän kun lauman ystäviä ympärillesi, mietit ja pohdit paljon asioita ja miljoona muuta asiaa;)
Tunnistin itseni täysin omasta kuvauksestasi. Itse lukenut paljon psykologiaa ja lähinnä ihmisen luonteesta ja luonteiden eroista. Luonne on kyseessä, ei mikään sairaus tms. noilla mainitsemillasi kuvauksilla. Ymmärrän täysin kuvauksesi. Etsippä käsiisi Tim LaHayen Luonteesi ja sen mahdollisuudet kirja(voi olla vaikea löytää, kirj. joskus 80luvulla eli suuntaa kirjastoon). Kirjan tietous perustuu temperamenttioppiin(humoraalioppi), joka juontaa juurensa antiikin aikoihin. Monet eivät hyväksy koko oppia enää(niinhän se maakin oli litteä jne..;)), mutta katsotaanpa mitä löydät jos kirjan saat käsiisi. Minä ainakin löysin itseni;) ja ymmärrän paremmin itseäni kuin koskaan. Helpompi myös kehittää itseään ja hyväksyä huonot puolensa.
Anteeksi puuroteksti. Toivottavasti saat selvää.
terv. melankoliflegmaatikkokirja käsiisi. Yllätyt todella... Jos olet ateisti, voit jättää lukematta kirjan kristilliset osuudet.
- erakko e
Yhdyn ajatuksiisi.
Älykkyys voi johtaa erakoitumiseen ja yksinäisyyteen. Itse olen ainakin älyllinen, älykäskin. Vetoan minäkin sivistyssanojen käytössäni siihen, että se on ilmaisun kannalta ekonomista. Usein se kuitenkin tulkitaan snobbailuksi. Olen myös luova ja tehnyt epäsovinnaisia kohtalokkaita valintoja elämäni aikana. Elämästäni on tullut iän lisääntyessä yhä yksinäisempää ja eristyneempää. Yhdentekevää seuraa on tarjolla, muttei sopivaa ja siedettävää. Valitsen yksinolon tunteen ahdistuksineen väärän seuran sijasta, sillä ensisijaisesti haluan olla vapaa. Vertaisen ihmisen kanssa voin olla vapaa, senkin olen onnekseni kokenut ja sellaista etsin jatkuvasti.- Alma O.
"Valitsen yksinolon tunteen ahdistuksineen väärän seuran sijasta..."
Olen vähitellen alkanut toimia juuri noin. Toisinaan luen kauhistuneena ihmisten syrjäytymistarinoita, kun itse tunnen olevani vaarassa syrjäytyä. Sinun käyttämäsi sana 'erakoituminen' lienee kuitenkin osuvampi tässä yhteydessä: yhteisöstä etääntyminen kun on (ainakin näennäisen) vapaaehtoista. On helpompaa olla yksin kuin osana jotain yhteisöä, jolta ei saa vastakaikua. Mutta yksinkin tunnen oloni onnettomaksi... Vaikka mielessäni hoen Koskenniemen runoa "Yksin oot sinä ihminen..." kuin mantraa.
"Vertaisen ihmisen kanssa voin olla vapaa, senkin olen onnekseni kokenut..."
Minä luulin muutamia vuosia sitten löytäneeni ihmisen, joka on kanssani samalla aaltopituudella (enkä tarkoita pelkästään älyllisesti, vaan myös arvojen ja unelmien osalta), ja ehkä hän silloin olikin, mutta sittemmin muuttui / paljastui tylsäksi, keskiverroksi pulliaiseksi, joka haluaa elämältä bemareita, thaimaan-matkoja ja "tehokkaan kuluttajan statusta", kuten kaikki muutkin. Mielenkiintoiset ja innoittavat keskustelut välillämme ehtyivät ehtymistään, hän muuttui yhä keskiluokkaisemmaksi ja keskinkertaisemmaksi, kunnes eräänä päivänä tunsin katsovani silmiin zombieta.
Yksin olen ainakin hyvässä, mielenkiintoisessa - ja älykkäässä - seurassa... - mitä se on?
Alma O. kirjoitti:
"Valitsen yksinolon tunteen ahdistuksineen väärän seuran sijasta..."
Olen vähitellen alkanut toimia juuri noin. Toisinaan luen kauhistuneena ihmisten syrjäytymistarinoita, kun itse tunnen olevani vaarassa syrjäytyä. Sinun käyttämäsi sana 'erakoituminen' lienee kuitenkin osuvampi tässä yhteydessä: yhteisöstä etääntyminen kun on (ainakin näennäisen) vapaaehtoista. On helpompaa olla yksin kuin osana jotain yhteisöä, jolta ei saa vastakaikua. Mutta yksinkin tunnen oloni onnettomaksi... Vaikka mielessäni hoen Koskenniemen runoa "Yksin oot sinä ihminen..." kuin mantraa.
"Vertaisen ihmisen kanssa voin olla vapaa, senkin olen onnekseni kokenut..."
Minä luulin muutamia vuosia sitten löytäneeni ihmisen, joka on kanssani samalla aaltopituudella (enkä tarkoita pelkästään älyllisesti, vaan myös arvojen ja unelmien osalta), ja ehkä hän silloin olikin, mutta sittemmin muuttui / paljastui tylsäksi, keskiverroksi pulliaiseksi, joka haluaa elämältä bemareita, thaimaan-matkoja ja "tehokkaan kuluttajan statusta", kuten kaikki muutkin. Mielenkiintoiset ja innoittavat keskustelut välillämme ehtyivät ehtymistään, hän muuttui yhä keskiluokkaisemmaksi ja keskinkertaisemmaksi, kunnes eräänä päivänä tunsin katsovani silmiin zombieta.
Yksin olen ainakin hyvässä, mielenkiintoisessa - ja älykkäässä - seurassa..."Alkoi haluta bemareita, thaimaan matkoja ja muita mitä kaikki muutkin."
Tuo kyllä väkisinkin särähti korvaan.
KAIKKI MUUTKIN?
Luuletko oikeasti olevasi ainoa ajatteleva olento maailmassa?
Ärsyttää tuollainen itse itsensä toisten yläpuolelle asettaminen!
Ja minkä takia on heti tyhmä, jos nautiskelee niitä mahdollisuuksista mitä elämä suo?
Minusta se on ennemminkin älykästä.
Kyllä minä ainakin nauttisin jos olisi varaa, mutta minä en koskaan tule matkustamaan kaukomaihin koska ei yksinkertaisesti ole varaa!
En tajua niitä itseään älyköiksi tituleeraajia, joilla on satoja tuhansia euroja tilillä ja silti käyttävät teepussin sata kertaa, sitten kuolevat köyhinä ja kipeinä nauttimatta rahoistansa. SEKÖ on älykkyyttä? Jaa jaa.. - Alma O.
mitä se on? kirjoitti:
"Alkoi haluta bemareita, thaimaan matkoja ja muita mitä kaikki muutkin."
Tuo kyllä väkisinkin särähti korvaan.
KAIKKI MUUTKIN?
Luuletko oikeasti olevasi ainoa ajatteleva olento maailmassa?
Ärsyttää tuollainen itse itsensä toisten yläpuolelle asettaminen!
Ja minkä takia on heti tyhmä, jos nautiskelee niitä mahdollisuuksista mitä elämä suo?
Minusta se on ennemminkin älykästä.
Kyllä minä ainakin nauttisin jos olisi varaa, mutta minä en koskaan tule matkustamaan kaukomaihin koska ei yksinkertaisesti ole varaa!
En tajua niitä itseään älyköiksi tituleeraajia, joilla on satoja tuhansia euroja tilillä ja silti käyttävät teepussin sata kertaa, sitten kuolevat köyhinä ja kipeinä nauttimatta rahoistansa. SEKÖ on älykkyyttä? Jaa jaa.."KAIKKI MUUTKIN?"
Arvasin että joku tulkitsee kohdan "...kuten kaikki muutkin" kirjaimellisesti. Saanen nyt korjata tulkintaasi: "kaikki muutkin" oli yleistys (joskaan ei kovin jyrkkä yleistys), jota käytin viestinnällisenä tehokeinona. Tarkoitin siis "lähes kaikki muutkin". Ja tarkennetaan varmuuden vuoksi vielä sen verran, että viittasin ensisijaisesti ns. länsimaisen kulttuurin ihmisiin. Huomattava valtaosa länsimaisista ihmisistä haluaa materiaalisiin mukavuuksiin ja nautintoihin perustuvaa niin kutsuttua korkeaa elintasoa: "Kulutan, olen siis olemassa"
"Ja minkä takia on heti tyhmä, jos nautiskelee niistä mahdollisuuksista mitä elämä suo? Minusta se on ennemminkin älykästä."
Bemareista, thaimaan-matkoista jne puhuessani viittasin lähinnä ex-kumppanini arvoihin ja unelmiin, jotka olivat ristiriidassa omieni kanssa -en ensisijaisesti älykkyyteen. Mutta toki mielestäni on mahdollista tehdä päätelmiä, tai ainakin arviointeja, henkilön älykkyydestä tämän arvojen ja unelmien perusteella. Minusta esimerkiksi on älykkäämpää pyrkiä elämään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, kuin kuluttaa mielin määrin (esim. lennellä kaukomaihin ja posottaa bemarilla...) yksityistä nautintoa hamuten. Se on viisaampaa, eettisempää, järkevämpää, reilumpaa -ja älykkäämpää. - Jäbä24
moni muukin. Älkää siis luovuttako vaikka välillä tuntuu, että sitä "oikeaa" ei vaan löydy. ;)
- Tinuliski78
Alma O. kirjoitti:
"Valitsen yksinolon tunteen ahdistuksineen väärän seuran sijasta..."
Olen vähitellen alkanut toimia juuri noin. Toisinaan luen kauhistuneena ihmisten syrjäytymistarinoita, kun itse tunnen olevani vaarassa syrjäytyä. Sinun käyttämäsi sana 'erakoituminen' lienee kuitenkin osuvampi tässä yhteydessä: yhteisöstä etääntyminen kun on (ainakin näennäisen) vapaaehtoista. On helpompaa olla yksin kuin osana jotain yhteisöä, jolta ei saa vastakaikua. Mutta yksinkin tunnen oloni onnettomaksi... Vaikka mielessäni hoen Koskenniemen runoa "Yksin oot sinä ihminen..." kuin mantraa.
"Vertaisen ihmisen kanssa voin olla vapaa, senkin olen onnekseni kokenut..."
Minä luulin muutamia vuosia sitten löytäneeni ihmisen, joka on kanssani samalla aaltopituudella (enkä tarkoita pelkästään älyllisesti, vaan myös arvojen ja unelmien osalta), ja ehkä hän silloin olikin, mutta sittemmin muuttui / paljastui tylsäksi, keskiverroksi pulliaiseksi, joka haluaa elämältä bemareita, thaimaan-matkoja ja "tehokkaan kuluttajan statusta", kuten kaikki muutkin. Mielenkiintoiset ja innoittavat keskustelut välillämme ehtyivät ehtymistään, hän muuttui yhä keskiluokkaisemmaksi ja keskinkertaisemmaksi, kunnes eräänä päivänä tunsin katsovani silmiin zombieta.
Yksin olen ainakin hyvässä, mielenkiintoisessa - ja älykkäässä - seurassa...Kuinkahan moni lopulta tuntee olevansa täysin "vertaisessaan seurassa?"
Käsi ylös kuka?
Itse en tunne ainoatakaan pariskuntaa, enkä edes ystävyksiä jotka olisivat täysin samaa mieltä kaikesta. Näyttää jopa päinvastoin, että ihmiset tulevat paremmin toimeen hiukan vastakkaisen tyypin kanssa.
Heiltä saa sellaisia näkökantoja joita itse ei tule ajatelleeksi.
Itse en tunne yhtäkään ihmistä joka ajattelisi asioista edes hiukankaan sinne suuntaan kuin minä ajattelen.
Mutta enää en sitä myöskään vaadi, kuten silloin parikymppisenä.. Ilmankos olin tosi yksin.
Olisi ehkä jopa kammottavaa törmätä toiseen taukkiin joka pohtii liikaa, tykkään tutustua rentoihin tyyppeihin koska itse olen vähän jäykkis.
Ja onneksi nykyään omaankin paljon rentoja kavereita. Parisuhteesta en tiedä, en ole vuosikausiin seurustellut ja tarvitsen suhteessakin paljon omaa tilaa koska edelleenkin välillä uppoudun omaan maailmaani..
Suhteeniki taisi mennä pieleen vain siksi että pohdin liikaa sitäkin. Kaikki suhteen pikkuongelmat paisui päässäni aivan valtaviksi.
Mutta olen tyytyväisempi elämääni nykyään kun en aktiivisesti etsi koko ajan analysoimisen aihetta. Olen oppinut karttamaan esim sellaisia tv-ohjelmia jotka saavat minut liikaa uppoamaan mietteisiini ja vie yöunet.
Parempi katsoa tyhjäpäisiä saippuasarjoja vaan niin tulee uni illalla=D
Töitä kuitenkin jaksettava tehdä. Onhan sitten ökyrikkailla jotain viisasten clubeja, mutta heillä onkin kaikki aika ajatella syntyjä syviä.
Duunarilla ei ole aikaa eikä voimia sellaiseen. - Anonyymi
Alma O. kirjoitti:
"KAIKKI MUUTKIN?"
Arvasin että joku tulkitsee kohdan "...kuten kaikki muutkin" kirjaimellisesti. Saanen nyt korjata tulkintaasi: "kaikki muutkin" oli yleistys (joskaan ei kovin jyrkkä yleistys), jota käytin viestinnällisenä tehokeinona. Tarkoitin siis "lähes kaikki muutkin". Ja tarkennetaan varmuuden vuoksi vielä sen verran, että viittasin ensisijaisesti ns. länsimaisen kulttuurin ihmisiin. Huomattava valtaosa länsimaisista ihmisistä haluaa materiaalisiin mukavuuksiin ja nautintoihin perustuvaa niin kutsuttua korkeaa elintasoa: "Kulutan, olen siis olemassa"
"Ja minkä takia on heti tyhmä, jos nautiskelee niistä mahdollisuuksista mitä elämä suo? Minusta se on ennemminkin älykästä."
Bemareista, thaimaan-matkoista jne puhuessani viittasin lähinnä ex-kumppanini arvoihin ja unelmiin, jotka olivat ristiriidassa omieni kanssa -en ensisijaisesti älykkyyteen. Mutta toki mielestäni on mahdollista tehdä päätelmiä, tai ainakin arviointeja, henkilön älykkyydestä tämän arvojen ja unelmien perusteella. Minusta esimerkiksi on älykkäämpää pyrkiä elämään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, kuin kuluttaa mielin määrin (esim. lennellä kaukomaihin ja posottaa bemarilla...) yksityistä nautintoa hamuten. Se on viisaampaa, eettisempää, järkevämpää, reilumpaa -ja älykkäämpää.Näyttää olevan makuasia, mikä on älykkyyttä!
- gaugama
Ymmärrän, tuntuu osittain tutulta.
Itse en kyllä käyttäisi tässä yhteydessä koskaan sanaa älykkyys. Sitä ei pidä Suomessa mainita missään olosuhteissa, jos mielii säilyttää uskottavuutensa. Se aiheuttaa vain snobbailu- ja kusipäisyysepäilyjä. Parempi on puhua analyyttisyydestä, ankarasta mielenkiinnosta asioihin tai edes älyllisyydestä. Varsinainen tarkoituksesihan ei liene tehdä vertailuja ihmisten kyvykkyyden välillä.
Ongelmahan ei ole se, ettei keskivertoälykkyydellä varustettu ihminen ehkä _kykenisi_ siihen mitä olemme vailla vaan se, ettei ihmisiä useinkaan _kiinnosta_ vaivata päätään millään. Small talk, joukkueurheilun ja saippuasarjojen seuraaminen, shoppailu ja arkiset tapahtumat riittävät. Muu katsotaan elitismiksi, haihatteluksi, vaaralliseksi ja ärsyttäväksi itsekorostukseksi, joka rikkoo ikävästi arjen unenomaista kulkua... Siis ihan niin kuin erilaisuuteen on tapana muutenkin suhtautua.
Toivotan sinulle onnea siinä, että
1) löydät ympärillesi ihmisiä, joita kiinnostaa
2) osaat asettua muiden ihmisten rooliin ja luettuasi kirjoituksesi ja saamasi vastaukset uudestaan havaitset, miksi se ihan perustellusti ärsyttää
Ps. Ihmisiä ei oikeasti kannata sanoa tyhmiksi, ei vaikka siltä tuntuisi. Siitä ei ole mitään hyötyä... Ellei sitten halua tahallaan tehdä pesäeroa, erakoitua, korostaa marginaalisuuttaan tai ylivertaisuuttaan.- erakko e
kun kirjoitin kommenttini Alma O:lle, en ollut lukenut muita aiemmin hänelle kirjoitettuja vastauksia, ja olin aika ällikällä ne luettuani, sillä en ymmärrä moista tuohtumusta. Tämä on näköjään armoton foorumi.
- minäpä luin ne.
erakko e kirjoitti:
kun kirjoitin kommenttini Alma O:lle, en ollut lukenut muita aiemmin hänelle kirjoitettuja vastauksia, ja olin aika ällikällä ne luettuani, sillä en ymmärrä moista tuohtumusta. Tämä on näköjään armoton foorumi.
Luin tosiaan nuo kaikki alusta alkaen, sillä kiinnostukseni tätä yksinäisyyyden ja älykkyyden tunteiden yhteyttä kohtaan nousi viime viikolla kun vihdoin keskustelimme aiheesta erään ystäväni kanssa, jonka kanssa olemme jutelleet ystävyytemme aikana kaiken mieleentulevan.
Todennäköisesti juuri siksi vasta nyt, että aihe oli välillämme vallitsevan luottamuksesta, ja jonkinlaisesta häpeilemättömyydestäkin huolimatta, ollut kynnyksen takana oleva tabu. Ja löysimme taas yhden yhteisen tekijän kaveruudemme.
Joka tapauksessa. Vastaan nyt sinulle siksi, että todentotta, et yllättänyt ollenkaan tuolla, kun sanoit, ettet ollut lukenut aikaisempia vastauksia. Ihmettelin nimittäin kuinka saatoit saada niin lyhyesti ainoan järkevän vastauksen alkuperäiseen.
Usein en viitsi edes kirjoittaa kommentteja moniin keskusteluihin, sen vuoksi että keskustelijoissa on niin paljon typeriä mielipiteitä ja on raivostuttavaa tuhlata omaa aikaansa päteäkseen ääliöille, varsinkaan kun raivotilassa sekoaa lauseissaan ja lopputulos on yhtä tyhjän kanssa :D Okei, toi raivotila on vähän liian tiukka sana asialle, mutta siltä en olisi sinun sijassasi välttynyt JOS olisin lukenut ne aikaisemmat kommentit. Tuohtumusta aiheen esille nostamisesta en kyllä minäkään ymmärrä, netissä kun on hyvä mahdollisuus keskustella tabuinakin pidettävistä asioista. Jos ongelmana on, että pitää itseään liian fiksuna suurimmalle osasta ihmisiä,niin miksi se pitäisi kietoa sosiaalisia normeja myötäilevämmäksi "oon ehkä vähän älykkäämpi kuin muut tai musta ainaki tuntuu siltä, ei sillä et muut olis jotenki tyhmiä, varsinkaan sä" sen takia ettei kukaan lounkkantuisi.
Erityisesti ihailen sinun ja kaltaistesi ihmisten kykyä sivuuttaa joku kaukaa haettu asia tai mielipide joka ei kohtaa, noin lyhyesti ja kohteliaasti. Mm. aloitus "unohda AS tms." En todellakaan saisi mitään noin hienoa aikaan kolmella sanalla.
Auspergin syndrooma jää selityksenä pois, jo siinä, että kyseisessä oireyhtymässä toisten tunteita ja kasvojen lihasten sosiaalisia vihjeitä ei tunnisteta. Nimenomaan näitä asioita itse pystyn lukemaan helvetilisen hyvin ja muutenkin toimimaan sosiaalisissa tilanteissa erittäin hyvin, lukuunottamatta hetkittäistä jäykkyyttä (ujoutta?) Toisaalta en tiedosta tai osaa vetää rajaa sille, onko kyse aina edes ujoudesta, sillä en välillä vain viitsi puhua/keksi sanottavaa ihmiselle, josta tajuan ettei hänellä ole älyllisesti mitään annettavaa. Masentavinta on, että todella tyhmät ihmiset eivät tajua sitä, etten ole kiinnostunut heistä ja jäävät roikkumaan.
"Ihmiset pitävät kyllä sinusta, tiedät että ei tarvitsisi olla yksin, et vaan halua hyväksyä "ei syvällisiä" ihmisiä lähellesi, haluat mielummin yhden hyvän ystävän kun lauman ystäviä ympärillesi, mietit ja pohdit paljon asioita ja miljoona muuta asiaa;)" Tämä pitää paikkansa, ainakin minun kohdallani. Eivät varmastikaan enempää kuin yleisesti ottaen muistakaan ihmisistä, mutta pitävät silti, ellen ole liian kyynisellä tuulella.
Minua kiinnostaisi vain tietää, että onko kokemus omasta älykkyydestä todellista, vai liittyykö se tosiaan narsistiseen luonteeseen tai siihen ettei hyväksy itseään. Minä tiedän sen, että olen yksinäinen siksi, että sen lisäksi että valikoin ystäväni "älykkyyden" ja syvällisyyden perusteella, on myös muita tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat, joista suurin ehkä molemmin puolinen huono yhteydenpito, sillä minunlaillani myös suurin osa läheisistä ystäväni elävät omissa mielikuvitusmaailmoissaan. Sinänsä on jännä, että pidän itseäni silti monia huonompana, kun en innostu kaikista aivottomista asioista, enkä näe naurunaihetta turhanpäiväisissä temppuiluissa tai keksityissä ilonaiheissa. Muuten minulta kyllä löytyy huumorintajua, yleensä, mutta ehkä suurin osa ihmisistä ei tykkää pyöritellä ja pohtia elämää, onhan se loppujen lopuksi aika tylsä aihe, eikä mitään muuta.
Mitenkähän vaan olis, jos meitä samanhenkisiä (omasta mielestään) yksinäisiä älykköihmiä kerääntyisi yhteen ja yrittäisi tutustua. Minä veikkaan et suurin osa lähtisi varmaan yksinään poiskin. Maksimissaan kahvilan kautta jonkun seurassa, mutta varmasti löytyisi joku ongelma, joka ei tukisi "olen älykäs ja siksi yksinäinen" -mielikuvaa ja olisi pakko paeta tilannetta. Itse en tulisi varmaan loppujen lopuksi edes paikalle, sillä rehellisesti sanottuna häpeän myöntää että olen yksinäinen. Nykyisin ehkä vähemmän, mutta tästä syystä en olekaan jäänyt yksikseni kokonaan, sillä häpeä yksinäisyydestä lähettää seurustelemaan.
Kiitos kirjavinkistä, täytynee lukea. Ja ps. tämä taisi olla sitä puuroa :) menen nukkumaan. - 7+5
erakko e kirjoitti:
kun kirjoitin kommenttini Alma O:lle, en ollut lukenut muita aiemmin hänelle kirjoitettuja vastauksia, ja olin aika ällikällä ne luettuani, sillä en ymmärrä moista tuohtumusta. Tämä on näköjään armoton foorumi.
Mäkään en ymmärrä sellaista tuohtumusta. Mutta minkäs teet, kun palstan keskustelijat on mitä on.
- Tinuliski78
Itse ajattelin nuorempana (parikymppisenä) samoin. Pidin itseäni liian älykkäänä ja sen takia jäin aina yksin.
Myöhemmin tajusin, että syy oli paljon yksinkertaisempi: olin vain yksinkertaisesti TYLSÄ. Mietiskelin asioita liikaa, olin stressaantunut, masentunut, en edes unta saanut kun parantelin maailmaa mielessäni koko ajan.
Mutta hei, ei kaikkea tarvitse aina olla analysoimassa, se itse asiassa vain pilaa kaiken eikä osaa nauttia asioista kun niitä analysoi liikaa. Myönnä pois, et osaa nauttia oikein mistään? Tuttua..
Opettelin ottamaan rennosti ja ajattelemaan asioita vain "tarpeeksi", eikä "liian pitkälle." En kuitenkaan koe olevani tyhmempi nykyään, vaan fiksumpi koska sentään älysin tehdä jotakin asialle. Ihan yhtä lailla osaan vieläkin ajatella, mutta vain kun se on "tarpeen" heh;)
Se sinunkin tulee päättää, että haluatko muuttaa ajattelutapaasi vai pitää siitä umpimielisesti kiinni kuolinvuoteellesi saakka?
Eikö kuitenkin olisi helpompaa opetella relaamaan vähän, jolloin muutkin jaksaisivat sinua? Monella on raskas arki ja kun ollaan vapaalla, on kivampi olla rennossa porukassa.
Tärkeilevä tyyppi helposti kuvittelee olevansa ainut fiksu, kaikki muut kun käyttäytyvät kuin kloonit, yhtä tyhmästi
( = eri tavalla kuin MINÄ.)
Se on kuitenkin vain pintaa.
Kaikilla meillä on oma persoonamme, joka paljastetaan vain harvoille ja valituille.
Et siis ole ainut älykäs olento ihmismassan keskellä, vaikka saatkin lohtusi siitä ajatuksesta.
Loppujen lopuksi tässä on kyse siitä, että opit armahtamaan itsesi. Ei ole sinun tehtäväsi pohtia kaikkia asioita ja olla sen takia yksin.
Tai jos haluatkin pohtia, niin älä pakota muita samaan.- Jäbä24
kirjoitettu ja täyttä asiaa;)
- Alma O.
Olet näköjään tulkinnut minua väärin, sillä en kärsi siitä, että pohdin paljon asioita, vaan siitä, että useimmat ihmiset eivät hyväksy minua sellaisena kuin olen, vaan yrittävät painostaa minua olemaan samanlainen kuin he itse ovat. Kyse ei siis ole siitä, että minun pitäisi jotenkin rentoutua... Nautin älyllisestä suhtautumistavastani, se on (useimmiten) hauskaa! Joskus ihan huvikseni esim. katson Kauniita ja rohkeita analysoiden roolihahmojen dialogia Sofokleen tai Shakespearen dramaturgian kautta, ja nauran katketakseni hahmojen banaaliutta kyseisissä tulkintakehyksissä. Kukaan ei vain naura kanssani, vaikka paikalla olisikin muita ihmisiä. Eli yhtä lailla minä voisin silloin syyttää HEITÄ tärkeilystä ja kyvyttömyydestä "relata". En kuitenkaan tee niin (koska olen sosiaalisesti älykkäämpi kuin he...?).
Filosofi Schopenhauer esitti, että älykäs (intelligible) ihminen saa elämästään todella paljon nautintoa, mikäli hän "hyödyntää" koko älynsä ja ajattelukykynsä potentian, sukeltaa siihen. Tästä aiheutuva nautinto riittää lopulta hyvittämään suuresta ymmärryksestä seuraavan tuskan (kun tiedostaa "liikaa", esim. maailman tilan). En nyt väitä olevani tällainen schopenhauerilainen Suuri Ajattelija, mutta saan lohtua hänen näkemyksestään.
En muuten itsekään enää ole ihan parikymppinen, vaan 25-30 ikävuoden välillä. - jiuefuhhue
Alma O. kirjoitti:
Olet näköjään tulkinnut minua väärin, sillä en kärsi siitä, että pohdin paljon asioita, vaan siitä, että useimmat ihmiset eivät hyväksy minua sellaisena kuin olen, vaan yrittävät painostaa minua olemaan samanlainen kuin he itse ovat. Kyse ei siis ole siitä, että minun pitäisi jotenkin rentoutua... Nautin älyllisestä suhtautumistavastani, se on (useimmiten) hauskaa! Joskus ihan huvikseni esim. katson Kauniita ja rohkeita analysoiden roolihahmojen dialogia Sofokleen tai Shakespearen dramaturgian kautta, ja nauran katketakseni hahmojen banaaliutta kyseisissä tulkintakehyksissä. Kukaan ei vain naura kanssani, vaikka paikalla olisikin muita ihmisiä. Eli yhtä lailla minä voisin silloin syyttää HEITÄ tärkeilystä ja kyvyttömyydestä "relata". En kuitenkaan tee niin (koska olen sosiaalisesti älykkäämpi kuin he...?).
Filosofi Schopenhauer esitti, että älykäs (intelligible) ihminen saa elämästään todella paljon nautintoa, mikäli hän "hyödyntää" koko älynsä ja ajattelukykynsä potentian, sukeltaa siihen. Tästä aiheutuva nautinto riittää lopulta hyvittämään suuresta ymmärryksestä seuraavan tuskan (kun tiedostaa "liikaa", esim. maailman tilan). En nyt väitä olevani tällainen schopenhauerilainen Suuri Ajattelija, mutta saan lohtua hänen näkemyksestään.
En muuten itsekään enää ole ihan parikymppinen, vaan 25-30 ikävuoden välillä."Joskus ihan huvikseni esim. katson Kauniita ja rohkeita analysoiden roolihahmojen dialogia Sofokleen tai Shakespearen dramaturgian kautta, ja nauran katketakseni......"
Sanonko keillä on halvat huvit?? - Tyhmä!
Alma O. kirjoitti:
Olet näköjään tulkinnut minua väärin, sillä en kärsi siitä, että pohdin paljon asioita, vaan siitä, että useimmat ihmiset eivät hyväksy minua sellaisena kuin olen, vaan yrittävät painostaa minua olemaan samanlainen kuin he itse ovat. Kyse ei siis ole siitä, että minun pitäisi jotenkin rentoutua... Nautin älyllisestä suhtautumistavastani, se on (useimmiten) hauskaa! Joskus ihan huvikseni esim. katson Kauniita ja rohkeita analysoiden roolihahmojen dialogia Sofokleen tai Shakespearen dramaturgian kautta, ja nauran katketakseni hahmojen banaaliutta kyseisissä tulkintakehyksissä. Kukaan ei vain naura kanssani, vaikka paikalla olisikin muita ihmisiä. Eli yhtä lailla minä voisin silloin syyttää HEITÄ tärkeilystä ja kyvyttömyydestä "relata". En kuitenkaan tee niin (koska olen sosiaalisesti älykkäämpi kuin he...?).
Filosofi Schopenhauer esitti, että älykäs (intelligible) ihminen saa elämästään todella paljon nautintoa, mikäli hän "hyödyntää" koko älynsä ja ajattelukykynsä potentian, sukeltaa siihen. Tästä aiheutuva nautinto riittää lopulta hyvittämään suuresta ymmärryksestä seuraavan tuskan (kun tiedostaa "liikaa", esim. maailman tilan). En nyt väitä olevani tällainen schopenhauerilainen Suuri Ajattelija, mutta saan lohtua hänen näkemyksestään.
En muuten itsekään enää ole ihan parikymppinen, vaan 25-30 ikävuoden välillä.Mä oon tyhmä, mutta en näköjään ole yksin... :D
- Alma O.
Tyhmä! kirjoitti:
Mä oon tyhmä, mutta en näköjään ole yksin... :D
Eli edellisen viestini perusteella sanot, että olen tyhmä? Ok, hyväksyn näkemyksesi, mutta voisitko perustella sen? Siis ihan mielenkiinnosta pyydän perustelua. Haluan saada selville, mikä minussa tarkalleen ottaen saa ihmiset reagoimaan niin voimakkaasti.
- Tyhmä!
Alma O. kirjoitti:
Eli edellisen viestini perusteella sanot, että olen tyhmä? Ok, hyväksyn näkemyksesi, mutta voisitko perustella sen? Siis ihan mielenkiinnosta pyydän perustelua. Haluan saada selville, mikä minussa tarkalleen ottaen saa ihmiset reagoimaan niin voimakkaasti.
...että, älyätkö sinun omahyväisyytesi olevan se syy, joka saa ihmiset käyttäytymään sinua kohtaan niin kuin käyttäytyvät?
Kukaan meistä ei ole "valmis", vaan aina on parantamisen varaa! - kskinkertainen
Alma O. kirjoitti:
Olet näköjään tulkinnut minua väärin, sillä en kärsi siitä, että pohdin paljon asioita, vaan siitä, että useimmat ihmiset eivät hyväksy minua sellaisena kuin olen, vaan yrittävät painostaa minua olemaan samanlainen kuin he itse ovat. Kyse ei siis ole siitä, että minun pitäisi jotenkin rentoutua... Nautin älyllisestä suhtautumistavastani, se on (useimmiten) hauskaa! Joskus ihan huvikseni esim. katson Kauniita ja rohkeita analysoiden roolihahmojen dialogia Sofokleen tai Shakespearen dramaturgian kautta, ja nauran katketakseni hahmojen banaaliutta kyseisissä tulkintakehyksissä. Kukaan ei vain naura kanssani, vaikka paikalla olisikin muita ihmisiä. Eli yhtä lailla minä voisin silloin syyttää HEITÄ tärkeilystä ja kyvyttömyydestä "relata". En kuitenkaan tee niin (koska olen sosiaalisesti älykkäämpi kuin he...?).
Filosofi Schopenhauer esitti, että älykäs (intelligible) ihminen saa elämästään todella paljon nautintoa, mikäli hän "hyödyntää" koko älynsä ja ajattelukykynsä potentian, sukeltaa siihen. Tästä aiheutuva nautinto riittää lopulta hyvittämään suuresta ymmärryksestä seuraavan tuskan (kun tiedostaa "liikaa", esim. maailman tilan). En nyt väitä olevani tällainen schopenhauerilainen Suuri Ajattelija, mutta saan lohtua hänen näkemyksestään.
En muuten itsekään enää ole ihan parikymppinen, vaan 25-30 ikävuoden välillä.HEI!
Olen vanha, enkä muista nimeä, mutta noin 3-4 vuotta sitten ranskalainen nuori älykäs mies kiejoitti menestyskirjan "On tyhmää olla älykäs!" En saanut sitä kirjastosta lainattua, kun se oli niin kysytty.
Kauniit ja rohkeat on saippuaoopperaa, eikä sitä tule analysoida Shakespearen ja antiikin Sofokleen dramaturgiaan verraten. Se on mikä on ja jotkut tykkäävät siitä myös selkeän englannin kieln takia, kuulemma siitä oppii englantia.
No, niiltä kanssakatsojiltasi puuttuu huumosrintaju; en minäkään katso ko sarjaa, mutta silti pidän itseäni ihan keskinkertaisena. Kerran yksi ystäväni huusi "HILJAA", kun sanoin hänelle jotain katsoessamme "Kauniita ja rohkeita." En minäkään siitä tykännyt, mutta aika opettaa suhtautumaan elämään ymmärtäväisesti.
Filosofi Schopenhauer oli saksalainen ja saksaksi älykäs on intelligent ja englanniksi intelligent, niin ja ruotsiksikin.
No, voisit älylliset ajatuksesi panna paperilla ja julkaista kirjan, ei tiedä vaikka saisit Finlandiapalkinnon.
Ja älykkäille ihmisille on olemassa yhdisty MENSA, jossa pääsisit samanklatisten ihmisten pariin keskustelemaan.
Hyvää vuotta 2008 - William Shkes..
jiuefuhhue kirjoitti:
"Joskus ihan huvikseni esim. katson Kauniita ja rohkeita analysoiden roolihahmojen dialogia Sofokleen tai Shakespearen dramaturgian kautta, ja nauran katketakseni......"
Sanonko keillä on halvat huvit??Rodrigo: Thus, never tell me; I take it much unkindly that thou, Iago, who hast had my purse as if the strings were thine, should know of this.
Iago: ´Sblood, but you´ll not hear me. If ever I did dream of such a matter, abhor me.
Rodrigo: Thou told´st me thou did´st hold him in thy hate.
etc.
Shakespearen dialogilla ei nähdäkseni ole mitään yhtäläisyyttä Kauniiden ja Rohkeiden repliikkien kanssa.
Mutta mielenkiintoisen tohtorinväiöskirjan aiheen kyllä niiden vertailusta saisi.
Väitöskirjan kirjoittamiseen tarvitaan kyllä muutakin kuin älyä - kestäviä istuinlihaksia. Mistä tahansa aiheesta voidaan väitellä!
Jos rupeaist akateemiseen korkeampaan tutkimustyöhön, saisit pohdiskella älyllisä asioita päivittäin ja olisit muiden itseään älykkäänä pitävien seurassa. - --- ---- ---- --
kskinkertainen kirjoitti:
HEI!
Olen vanha, enkä muista nimeä, mutta noin 3-4 vuotta sitten ranskalainen nuori älykäs mies kiejoitti menestyskirjan "On tyhmää olla älykäs!" En saanut sitä kirjastosta lainattua, kun se oli niin kysytty.
Kauniit ja rohkeat on saippuaoopperaa, eikä sitä tule analysoida Shakespearen ja antiikin Sofokleen dramaturgiaan verraten. Se on mikä on ja jotkut tykkäävät siitä myös selkeän englannin kieln takia, kuulemma siitä oppii englantia.
No, niiltä kanssakatsojiltasi puuttuu huumosrintaju; en minäkään katso ko sarjaa, mutta silti pidän itseäni ihan keskinkertaisena. Kerran yksi ystäväni huusi "HILJAA", kun sanoin hänelle jotain katsoessamme "Kauniita ja rohkeita." En minäkään siitä tykännyt, mutta aika opettaa suhtautumaan elämään ymmärtäväisesti.
Filosofi Schopenhauer oli saksalainen ja saksaksi älykäs on intelligent ja englanniksi intelligent, niin ja ruotsiksikin.
No, voisit älylliset ajatuksesi panna paperilla ja julkaista kirjan, ei tiedä vaikka saisit Finlandiapalkinnon.
Ja älykkäille ihmisille on olemassa yhdisty MENSA, jossa pääsisit samanklatisten ihmisten pariin keskustelemaan.
Hyvää vuotta 2008Googleta intelligible niin saat tietää mitä se tarkoittaa. Dumb ass!
- pitää itseään
Suurin osa ihmisistä pitää tosissaan itseään normaalia älykkäämpinä... Vaikka sanoisivat muille mitä.
Missähän ne "pösilöt" sitten on???
Esim. narsistisen luonnehäiriön omaava halveksuu kaikkien muiden älykkyyttä ja pitää itseään erinomaisena ja fiksuna kaverina.
Tosin narsistilla on PALJON muitakin piirteitä. Ei yksistään itseään älykkäänä pitävä ole välttämättä narsisti.
Minä henk.koht. pidän niitä ihmisiä vähän tyhminä, jotka korostaa omaa älykkyyttään. Olen varmaan väärässä kuitenkin. Se ehkä vaan ärsyttää, että joku itse sanoo itseään älykkääksi. Jos ihminen tosiaan on älykäs, hän ymmärtää olla kehumatta itseään. Kyllä ainakin muut "älykkäät" huomaavat sen jos se äly sieltä loistaa.
Sivistyssanojen viljely puheessa ei tosiaan osoita älykkyyttä vaan on mielestäni turhaa itsensä korostamista.
Älykäs kyllä osaa etsiä tasoistaan seuraa...- Totuuden julistaja
"Minä henk.koht. pidän niitä ihmisiä vähän tyhminä, jotka korostaa omaa älykkyyttään. Olen varmaan väärässä kuitenkin."
Olet täysin ja ehdottoman varmasti väärässä. Olet väärässä suorastaan matemaattisella varmuudella. Itsekorostuksella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
"Jos ihminen tosiaan on älykäs, hän ymmärtää olla kehumatta itseään."
Et siis tiedä mitä on älykkyys.
Ota sanani vastaa, sinä kuolevainen, ja palvele minua herranasi. - Vitsit on kivoja
Totuuden julistaja kirjoitti:
"Minä henk.koht. pidän niitä ihmisiä vähän tyhminä, jotka korostaa omaa älykkyyttään. Olen varmaan väärässä kuitenkin."
Olet täysin ja ehdottoman varmasti väärässä. Olet väärässä suorastaan matemaattisella varmuudella. Itsekorostuksella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
"Jos ihminen tosiaan on älykäs, hän ymmärtää olla kehumatta itseään."
Et siis tiedä mitä on älykkyys.
Ota sanani vastaa, sinä kuolevainen, ja palvele minua herranasi.Älykkyys jopa vitseissä olisi suotavaa...
- Jos en en tiedäkään
Totuuden julistaja kirjoitti:
"Minä henk.koht. pidän niitä ihmisiä vähän tyhminä, jotka korostaa omaa älykkyyttään. Olen varmaan väärässä kuitenkin."
Olet täysin ja ehdottoman varmasti väärässä. Olet väärässä suorastaan matemaattisella varmuudella. Itsekorostuksella ja älykkyydellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
"Jos ihminen tosiaan on älykäs, hän ymmärtää olla kehumatta itseään."
Et siis tiedä mitä on älykkyys.
Ota sanani vastaa, sinä kuolevainen, ja palvele minua herranasi.Jos en tiedä mitä älykkyys on, tyhmyyden ainakin tunnistan...
Ja jos joku on tyhmä, niin minä. Sillä sinun kanssa ei älykkäät vaihda viestejä.
Joten HEIPPA! Ennen kuin olen aivan saapas. - apina
Jos en en tiedäkään kirjoitti:
Jos en tiedä mitä älykkyys on, tyhmyyden ainakin tunnistan...
Ja jos joku on tyhmä, niin minä. Sillä sinun kanssa ei älykkäät vaihda viestejä.
Joten HEIPPA! Ennen kuin olen aivan saapas.Mielenkiintoista lukea tekstejänne aiheesta koska mielenkiintoista kyllä, se on mietityttänyt myös minua itseänikin ja sattumalta eksyin tälle foorumille etsiessäni selvennöstä sanalle "itseriittoisuus"...
Mitä se todellisuudessa edes on?
Itselleni on oikeastaan tullut keskusteluissa ihmisten kanssa aiheesta sellainen mielipide että monikaan ei edes oikeastaan pyri omatahtoisesti olemaan itseriittoinen. Ihmiset joiden parissa tämä onneton ihmisolento vain sattuu liikuskelemaan, saattavat tulkita sen sellaiseksi koska ovat alunperin muodostaneet tästä henkilöstä jonkinlaisen käsityksen minkä mukaan häneen suhtautuvat, ja jos jostain kumman syystä kyseinen henkilö sattuu käyttäytymään joskus yllättävällä tavalla mikä ei vastaa ihmisten oletuksia niin tämä saattaa herättää myrskyisiä/tuohtuneita kommentteja kanssa ihmisten suista.
Selventääkseni esimerkkiäni heitän seuraavanlaisen ajatuksen.Useimmilla ihmisillä voi olla sellainen ajatus mielessään että esimerkiksi jokapäiväisestä elämästä ei voi selvitä kunnialla yksinään, itkemättä siitä jatkuvasti muille tai tarvitsematta uskonnollisia yhteisöjä tai muiden ihmisten tukea ylipäätään...se voi tarkoittaa joillekin itseriittoisuutta. Tai että jossakin porukassa ihmiset voivat pohjimmiltaan ajatella että joku ihminen on tyhmä. He osaavat suhtautua ihmiseen koska hän ei tavallaan uhkaa heidän omia egojaan.
Jos kuitenkin kyseinen henkilö osoittautuukin ihan fiksuksi niin monet voivat tulkita asian niin että hän on ollut erillään muista ja yksinäinen sen vuoksi että on halunnut osoittaa ylemmyyttä muihin nk. tavanomaisimpiin ihmisiin. Mutta jospa tämä ihminen ihan oikeasti vain on kasvanut sulkeutuneeksi ja epäsosiaaliseksi ja olisi yksinäinen kummassakin tapauksessa, eli ollessaan sitten fiksu tai tyhmä. Kummassakin tapauksessa häntä voitaisiin morkata. Eikä hän edes tarkoituksella ole halunnut antaa itsestään sellaista kuvaa, sillä ymmärtääkseni KUKAAN ei pohjimmiltaan halua tulla epäsuosituksi, hän vain ON yksinäinen ja onneton. Ovatko ihmiset todellisuudessa edes kiinnostuneita tälläisistä ihmisistä vai ovatko he vain huolissaan omien egojensa tasapainosta ja "ylemmyydesta" tiettyihin ihmisiin nähden? Joten mitä itseriittoisuus oikeastaan todellisuudessa edes on? Itsestäni katsoen koko käsite on vähän hämärtynyt tässä egojen välisessä sosiaalisessa lihamyllyssä. Maailmassa pärjäävät ihmiset jotka osaavat elää jokapäiväistä elämäänsä sosiaalisessa uraputkessa ja ns. ansaita asemansa yhteisessä. Ehkäpä ihmiset vain pohjimmiltaan tulkitsevat väärin näitä nk. itseriittoisia ihmisiä heidän pohjimmaisen yksilöllisyytensä vuoksi ja pitävät sitä uhkana omalle sosiaaliselle järjestelmälleen ja vaivalla hankitulle asemalleen!? :O
- Anonyymi
Hih, hienoja tekstejä. mutta näen että tarkoitit "älykästä" . Ymmärrän mitä tarkoitat. Ei ole helppoa. Yksinäisyydessä olen joutunut taistelemaan elämäni ja olen väsynyt. Odotan vain JUMALAN täyttymystä. ;)
Ketjusta on poistettu 23 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Useita puukotettu Tampereella
Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht2324451Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?
Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii752874- 472413
Meneeköhän sulla
oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua431697- 781389
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘831192PS uusimman gallupin rakettimainen nousija
https://yle.fi/a/74-20170641 Aivan ylivoimaisesti suurin kannatuksen nousu PS:lle. Nousu on alkanut ja jatkuu 2 vuoden137919- 68882
Sellainen tunne sydämessä
Että nainen olet kaivannut minua. Tai sanonko että oikeastaan koet sitä samaa nostalgiaa, kaipuuta ja mukavia muistoja,86854Annan meille mahdollisuuden
Olen avoimin mielin ja katson miten asiat etenevät. Mutta tällä kertaa sun on tehtävä eka siirto.Sen jälkeen olen täysil53842