Meri on ylitseni lyönyt
sammmaton on tiedon jano
yksinäisyys itkee vääryyttä
varjoissa elämä kysyy;
olenko kuollut tässä ajassa
Kuumeinen katse huomisessa
siellä vaanii tuntematon pelko
mikä minut tuhoaa
repii sieluni rikki
Turhamaisuuden syvä vesi
liian julma kahlaamiseen
voimien lopussa
kyynelten pato murtuu
Sinä nukut
näet kaunista unta
hiuksillasi kimaltaa
lumen valkoinen enkeli
sammmaton on tiedon jano
yksinäisyys itkee vääryyttä
varjoissa elämä kysyy;
olenko kuollut tässä ajassa
Kuumeinen katse huomisessa
siellä vaanii tuntematon pelko
mikä minut tuhoaa
repii sieluni rikki
Turhamaisuuden syvä vesi
liian julma kahlaamiseen
voimien lopussa
kyynelten pato murtuu
Sinä nukut
näet kaunista unta
hiuksillasi kimaltaa
lumen valkoinen enkeli
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja erityisesti tästä.
Tässä on elämän arkisuutta ja ihmismielen synk-
kyyttä hieman samanlaisissa tunnelmissa, kuin
omassa tämänpäiväisessä runossani.
Silti se päättyy kauniisti, todella kauniisti.
Kiitän lukunautinnosta.
Runosi ovat vahvoja, voimakkaita ja kauniita. Toivoisinpa sinun vierailevan sivuillani esittelemässä runojasi ja keskustelemassa kirjoittamisesta, julkaisemisesta ym. asioista
www.tuomiranta.net