kamera-lehden vertailu: D300 ei ollutkaan ylivvoimainen

samiseuraa27.12.2007 klo 23.29

Pari kuukautta sitten käytiin tällä palstalla
ennakkokuohuntaa Nikon d300:sta. Kamera-Lehden vertailussa Nikon olikin varsin tasapäinen Canon 40d:n ja Sony a700:sen kanssa. Eikä Panasonic dmc-l-10 kovasti jälkeenkään jäänyt.

Minua yllätti eniten Sony.

Jos painottaa testin eri osa-alueita, kuten terävyys, kennon erottelukyky, tarkennus, eri tavalla kuin testi, tulos voisi olla toisenkinainen.

Upeita kameroita kaikki.

13111660

Äänestä

Vastaukset 131

Vanhimmat

japexius28.12.2007 klo 0.09

Ainahan näissä on se sama juttu, että uutta kameraa hehkutellaan ja sitten lopuksi huomataan että ei se kamera olekkaan suurin syyllinen huonoihin kuviin. Tuosta D300 oli ennakkoon liikaakin hypeä, kiitos muutamien "asiantuntijoiden", joilla oli varmat mielipiteet vaikkei olleet edes nähneet kameraa.

Äänestä

Pekka-28.12.2007 klo 10.53

eipä tietenkään, vaikka olisivat ottaneet mukaan 1DMkIII:n ja D3:n ei mikään kamera olisi ollut kovin ylivoimainen.
Tulos on aina kiinni sieltä kameran takaa ja tekniikan kehitys auttaa vain vähän.
en ole testiä ehtinyt tavaamaan, mutta en usko että siinä esimerkiksi kuvia jälkikäsiteltiin parhaalla mahdollisella softalla (Nikonille Capture, Canonille ??). Kuvat tulisi ottaa aina RAW-muodossa eikä jpg:lle antaa paljoa painoa sillä silloin kameroiden esiasetetut parametrit raktaisevat liikaa.

Kuten sanottua, hyviä pelejä kaikki merkkiin katsomatta. Tuloksen olisi voinut kertoa etukäteen. "Iso" ero jollekkin on mitätön toiselle, ja kokonaisuuden huomioon ottaen tietysti aika pieni.
Aikoinani vaihdoin Nikonista Canoniin kun Canonin hyviä kohina-ominaisuuksia kehuttiin. En voinut muuta todeta kuin "paljon melua tyhjästä". Olivathan ne paremmat, mutta ero ei loppujen lopuksi ollut mitenkään merkittävä vaikka hypetys oli ollut suurta. Nyt kaipailen takaisin Nikonin "leiriin" lähinnä parempien optiikkojen takia. Canonin L-lasit ovat hieno markkinointikikka, onhan ne hyviä, mutta Nikonin optiikat paremmassa päässä ovat vain yksinkertaisesti parempia.

Äänestä

Nikonin28.12.2007 klo 11.44
Linssit parantuneet?

Takavuosina niissä oli huomattavia laatuheittoja.
Eräs hauskimmista tapauksista oli Nikonin yleiszoomi, joka oli jokaisella lehtikuvaajalla siihen aikaan. Mitään linssiä on tuskin kehuttu ja hehkutettu samassa määrin kuin kyseistä zoomia.
Sitten eräs ruotsalainen, siihen aikaan hyvin Nikonfanaattinen kameralehti testasi ko. zoomit ja tulos oli järisyttävä.
Tuo kehuttu Nikon objektiivi oli absoluuttisesti ja silminnähtävästi testin huonoin.
Huonoutta puolusteltiin sillä, että Nikon ei ollut kyennyt toimittamaan testiin uutta objektiivia ja jouduttiin käyttämään käytettyä, joka oli "käytössä vaurioitunut".
Luvattiin uusi testi "kunhan objektiiveja saadaan maahan".
Parin kuukauden kuluttua oli uusi testi objektiivista, mutta tulos oli yhtä murskaava.
Testaajat lohduttivat käyttäjiä: "Kyllä se kuitenkin kymppikuviin riittää".

Huomattavaa asiassa on se, että kaikki käyttäjät olivat niin mainonnan ja merkin sokaisemia, etteivät ollenkaan huomanneet vikaa ennen vertailua.

Sama asia oli Nikkorin 4,5/300 millisessä ED:ssä, se oli huonompi kuin Nikkorin 4,5/300 "old" ilman ED-lasia. Sitäkään ei kukaan huomannut, vaikka asia oli nähtävissä jo etsinkuvassa.
Kyseisiä tapauksia löytyy aina silloin tällöin ja myös muilta merkeiltä.

Myös Canonin L-sarja on huijausta. Se on kyllä tavallista sarjaa parempi mekaanisesti, mutta optinen laatuhajonta on niin suuri, että halpalinssit on usein yksilöinä parempia.

Puhutaan myös telejatkeen kuvanlaadun heikentämisestä. Yleensä kuvanlaatu heikkeneekin jatkeita käytettäessä, mutta ei aina.
Joskus sattuu niin, että objektiivi yhdessä jatkeen kanssa korjaa toistensa virheet ja kuvanlaatu paranee.
Sellaistakin on sattunut.

Canonin muiden kuin 1D:n tarkennyssysteemi on idiootin keksintö.
Tarkennuspisteistä voi käyttää vain keskimmäistä, muuten menee aina metsään. Kamerassa olevat 9 pistettä ovat niin harvassa, että liikkuva kohde, joka ei ole ihan ruuduntäyteinen ei osu yhteenkään pisteeseen.
Canonilla ei voi tarkentaa edes peuran "perään" ellei osu valkoisen ja ruskean karvan rajakohtaan. Kylki on ihan toivoton. Monitäplätarkennuksessa tarkennus menee kiertää kohteen ja menee heinikköön kohteen ympärillä.
Muissa merkeissä, halvoissakin on tarkennuspisteet kattavammin sijoitettuja, vaikka niitä saattaa ollavain kolme tai viisi.
Monitäplätarkennus ei koskaan anna "syvässä" kohteessa optimaalia tulosta, vaan tarkentaa aina sinne, minne haluaa, eli sinne, missä kontrasti on suurin.
Äänestä
Pekka-28.12.2007 klo 12.01
Nikonin kirjoitti:
Linssit parantuneet?

Takavuosina niissä oli huomattavia laatuheittoja.
Eräs hauskimmista tapauksista oli Nikonin yleiszoomi, joka oli jokaisella lehtikuvaajalla siihen aikaan. Mitään linssiä on tuskin kehuttu ja hehkutettu samassa määrin kuin kyseistä zoomia.
Sitten eräs ruotsalainen, siihen aikaan hyvin Nikonfanaattinen kameralehti testasi ko. zoomit ja tulos oli järisyttävä.
Tuo kehuttu Nikon objektiivi oli absoluuttisesti ja silminnähtävästi testin huonoin.
Huonoutta puolusteltiin sillä, että Nikon ei ollut kyennyt toimittamaan testiin uutta objektiivia ja jouduttiin käyttämään käytettyä, joka oli "käytössä vaurioitunut".
Luvattiin uusi testi "kunhan objektiiveja saadaan maahan".
Parin kuukauden kuluttua oli uusi testi objektiivista, mutta tulos oli yhtä murskaava.
Testaajat lohduttivat käyttäjiä: "Kyllä se kuitenkin kymppikuviin riittää".

Huomattavaa asiassa on se, että kaikki käyttäjät olivat niin mainonnan ja merkin sokaisemia, etteivät ollenkaan huomanneet vikaa ennen vertailua.

Sama asia oli Nikkorin 4,5/300 millisessä ED:ssä, se oli huonompi kuin Nikkorin 4,5/300 "old" ilman ED-lasia. Sitäkään ei kukaan huomannut, vaikka asia oli nähtävissä jo etsinkuvassa.
Kyseisiä tapauksia löytyy aina silloin tällöin ja myös muilta merkeiltä.

Myös Canonin L-sarja on huijausta. Se on kyllä tavallista sarjaa parempi mekaanisesti, mutta optinen laatuhajonta on niin suuri, että halpalinssit on usein yksilöinä parempia.

Puhutaan myös telejatkeen kuvanlaadun heikentämisestä. Yleensä kuvanlaatu heikkeneekin jatkeita käytettäessä, mutta ei aina.
Joskus sattuu niin, että objektiivi yhdessä jatkeen kanssa korjaa toistensa virheet ja kuvanlaatu paranee.
Sellaistakin on sattunut.

Canonin muiden kuin 1D:n tarkennyssysteemi on idiootin keksintö.
Tarkennuspisteistä voi käyttää vain keskimmäistä, muuten menee aina metsään. Kamerassa olevat 9 pistettä ovat niin harvassa, että liikkuva kohde, joka ei ole ihan ruuduntäyteinen ei osu yhteenkään pisteeseen.
Canonilla ei voi tarkentaa edes peuran "perään" ellei osu valkoisen ja ruskean karvan rajakohtaan. Kylki on ihan toivoton. Monitäplätarkennuksessa tarkennus menee kiertää kohteen ja menee heinikköön kohteen ympärillä.
Muissa merkeissä, halvoissakin on tarkennuspisteet kattavammin sijoitettuja, vaikka niitä saattaa ollavain kolme tai viisi.
Monitäplätarkennus ei koskaan anna "syvässä" kohteessa optimaalia tulosta, vaan tarkentaa aina sinne, minne haluaa, eli sinne, missä kontrasti on suurin.
nikonista kokemukseni alkavat vuodelta 1972 jolloin ostin ensimmäisen F2:n,hyviä musitoja oli 35/1.4 ja 55/3.5 makrosta. Myös 105/2.5 oli erinomainen. Zoomeille nauroin ääneen 70- ja 80-luvulla, minusta ne olivat vain leluja, aonakin optisesti, merkkiin katsomatta. Yli 200-millistä ei tullut oikeastaan milloinkaan käytettyä, mitä nyt Novoflexiä joskus.

Nikonin uudemmista malleista joita Digirunkojen kanssa olen käyttänyt ei ole pettymyksiä tullut. 60/2.8 ja 180/2.8 olivat molemmat loistavia, varsinkn tuo viimeksi mainittu on ehkä paras ikinä omistamani peli. Halpis-zoom, 18-70-millinen teki kelpo jälkeä, hintaansa nähden jopa hyvää. 85/1.4 oli joka tavalla mainio ja 50/1.4 moitteeton.
Sitten erehdyin vaihtamaan merkkiä, kuvittelin että Canonin L-sarja olisi jotain yhtä hyvää tai (juttujen mukaan) vielä parempaa. Pettymys on ollut suuri. laatuvaihtelut C:llä ovat käsittämättömän suuria. Joku yksilö voi olla loistava, testannut kaverin optiikka ja ajatellut että tällaisen haluan, menee ostamaan kyseisen ja saa surkean kappaleen. Optiikka käy huollossa useasti esimerkki-kuvian kanssa ja palaa lopulta hieman parantuneena kirjeellä jossa mainitaan sen olevan "toleranssien sisällä".
Saapa nähdä, olen nyt ostamassa 135/2L:ää jota sanotaan yhdeksi Canoniin parhaista. Aion vaatia että saan ottaa pari testikuvaa ennen kaupan päättämistä, enää en mene L-halpaan ;-)

Omien kokemusteni mukaan Nikon on ainakin tasa-laatuisempi. Ehkä minulla on vain käynyt hirvittävän huono tuuri Canonin kanssa. Zoomeilta en aikoinani odottanut mitään kummoista laatua, nyt odotan ja Canon ei ole sitä kyennyt tarjoamaan. Nikonin 70-200/2.8 oli selkeästi parempi kuin nyt omistamani Canonin vastaava.

No, tosiasia on tietysti ettei se optiikan laatu ole rajoittava tekijä suurimmassa osassa ottamieni kuvia, olisi vain mukavaa jos viidenkymmenen ihmisen joukkokuvassa naama olisi reunoillakin olevilla terävä kuvatessa aukolla 8. Nyt ainoa keino varmistaa tämä on käyttää kiinteää 35/2:a joka muovirakenteesta huolimatta on teräväpiirtoisin Canonin lasinin aukkooon 8 himmennettynä ;-)

Tuosta Canonin tarkennuspisteiden sijoittelusta en tiedä sanoa, olen omistanut vain 1D-sarjan runkoja. Tarkennus kyllä toimii kelvollisesti.
Äänestä
Can-ON28.12.2007 klo 13.54
Vaihdoin Nikonista Canoniin, lähinnä huonojen studiokuvausominaisuuuksien takia, kohinat myös olivat HIEMAN pienemmät, olin kuitenkin hyvinhyvin tyytyväinen. D200:sta piti odotella liian pitkään.

Välillä toiseksi rungoksi harkitsin D200:sta, mutta jätin sen ostamatta.

Ihan hyvin voiskin vaihtaa takaisin, mutta koska kuvalaatu on muustakin kiinni, niin eipäjuuri maksa vaivaa.
Äänestä
CONAN EOS28.12.2007 klo 16.58
Nikonin kirjoitti:
Linssit parantuneet?

Takavuosina niissä oli huomattavia laatuheittoja.
Eräs hauskimmista tapauksista oli Nikonin yleiszoomi, joka oli jokaisella lehtikuvaajalla siihen aikaan. Mitään linssiä on tuskin kehuttu ja hehkutettu samassa määrin kuin kyseistä zoomia.
Sitten eräs ruotsalainen, siihen aikaan hyvin Nikonfanaattinen kameralehti testasi ko. zoomit ja tulos oli järisyttävä.
Tuo kehuttu Nikon objektiivi oli absoluuttisesti ja silminnähtävästi testin huonoin.
Huonoutta puolusteltiin sillä, että Nikon ei ollut kyennyt toimittamaan testiin uutta objektiivia ja jouduttiin käyttämään käytettyä, joka oli "käytössä vaurioitunut".
Luvattiin uusi testi "kunhan objektiiveja saadaan maahan".
Parin kuukauden kuluttua oli uusi testi objektiivista, mutta tulos oli yhtä murskaava.
Testaajat lohduttivat käyttäjiä: "Kyllä se kuitenkin kymppikuviin riittää".

Huomattavaa asiassa on se, että kaikki käyttäjät olivat niin mainonnan ja merkin sokaisemia, etteivät ollenkaan huomanneet vikaa ennen vertailua.

Sama asia oli Nikkorin 4,5/300 millisessä ED:ssä, se oli huonompi kuin Nikkorin 4,5/300 "old" ilman ED-lasia. Sitäkään ei kukaan huomannut, vaikka asia oli nähtävissä jo etsinkuvassa.
Kyseisiä tapauksia löytyy aina silloin tällöin ja myös muilta merkeiltä.

Myös Canonin L-sarja on huijausta. Se on kyllä tavallista sarjaa parempi mekaanisesti, mutta optinen laatuhajonta on niin suuri, että halpalinssit on usein yksilöinä parempia.

Puhutaan myös telejatkeen kuvanlaadun heikentämisestä. Yleensä kuvanlaatu heikkeneekin jatkeita käytettäessä, mutta ei aina.
Joskus sattuu niin, että objektiivi yhdessä jatkeen kanssa korjaa toistensa virheet ja kuvanlaatu paranee.
Sellaistakin on sattunut.

Canonin muiden kuin 1D:n tarkennyssysteemi on idiootin keksintö.
Tarkennuspisteistä voi käyttää vain keskimmäistä, muuten menee aina metsään. Kamerassa olevat 9 pistettä ovat niin harvassa, että liikkuva kohde, joka ei ole ihan ruuduntäyteinen ei osu yhteenkään pisteeseen.
Canonilla ei voi tarkentaa edes peuran "perään" ellei osu valkoisen ja ruskean karvan rajakohtaan. Kylki on ihan toivoton. Monitäplätarkennuksessa tarkennus menee kiertää kohteen ja menee heinikköön kohteen ympärillä.
Muissa merkeissä, halvoissakin on tarkennuspisteet kattavammin sijoitettuja, vaikka niitä saattaa ollavain kolme tai viisi.
Monitäplätarkennus ei koskaan anna "syvässä" kohteessa optimaalia tulosta, vaan tarkentaa aina sinne, minne haluaa, eli sinne, missä kontrasti on suurin.
"Canonin muiden kuin 1D:n tarkennyssysteemi on idiootin keksintö.
Tarkennuspisteistä voi käyttää vain keskimmäistä, muuten menee aina metsään. Kamerassa olevat 9 pistettä ovat niin harvassa, että liikkuva kohde, joka ei ole ihan ruuduntäyteinen ei osu yhteenkään pisteeseen.
Canonilla ei voi tarkentaa edes peuran "perään" ellei osu valkoisen ja ruskean karvan rajakohtaan. Kylki on ihan toivoton. Monitäplätarkennuksessa tarkennus menee kiertää kohteen ja menee heinikköön kohteen ympärillä."

Taas sama Canonien mollaaja kuten näillä paltoilla aiemminkin. Olen käyttänyt kaikkia tarkennuspisteitä ja hyvin ne toimivat, aivan kuten niiden kuuluukin.

Mitä Canonin runkoja ja objektiiviyhdistelmiä olet noissa kokeissasi käyttänut?

Tässä testattua tietoa Canon 40D:

Conclusion - Pros:

"Good nine point auto focus system, works well even in low light "

Eli Canon 40D:n 9-pisteen tarkennusta on kehuttu, se toimii jopa hämärässä hyvin.

http://www.dpreview.com/reviews/canoneos40d/page29.asp
Äänestä

DeBourne28.12.2007 klo 17.20

Tota noin odotitko itse "ylivoimaa"....:)

Nikonissa(D300)ei ole 40D verrattuna mitään kuvien laatuun vaikuttavaa ylivoimaista seikkaa!! Tuskin esim. dynamiikan toisto menee yli 40D(9.1/dpr)..?

Hyvät valokuvat ovat "hyviä kuvia" ja se ei taas riipu kamerasta, jo kyseessä on esim. nykyaikainen järjestelmäkamera(digi tai filmi) toki nykyään digi!

Äänestä

Muu merkki28.12.2007 klo 19.15
Onhan näissä Canikoneissa ainakin yksi hyvä puoli: Toisen prismakotelon (tosin joidenkin Canonien, esim 400D, kohdalla kotelossa ei ole prismaa, vaan peiliviritys) päällä lukee Canon ja toisessa Nikon. Näistä kirjaimista jotkut ovat valmiita maksamaan ylimääräistä. Joillekin kun voi 400D- tai D40-leluja esitellä "maailman parhaana kamerana".
Äänestä
Can-ON28.12.2007 klo 22.49
Muu merkki kirjoitti:
Onhan näissä Canikoneissa ainakin yksi hyvä puoli: Toisen prismakotelon (tosin joidenkin Canonien, esim 400D, kohdalla kotelossa ei ole prismaa, vaan peiliviritys) päällä lukee Canon ja toisessa Nikon. Näistä kirjaimista jotkut ovat valmiita maksamaan ylimääräistä. Joillekin kun voi 400D- tai D40-leluja esitellä "maailman parhaana kamerana".
jotkut ovat niin "kuvaajia" kun valitsevat "paremman" merkin.

noita pentapeilejä löytyy Pentaxista, Sonysta, Nikonista ja vieläpä Canonistakin. Jotkut pitävät sitä vain Canonin etuoikeutena, joten pojuilla on kovin hatarat syyt parjata Canonia ainakin pentapeileilien suhteen.
Äänestä
on pentaprisma29.12.2007 klo 19.59
Can-ON kirjoitti:
jotkut ovat niin "kuvaajia" kun valitsevat "paremman" merkin.

noita pentapeilejä löytyy Pentaxista, Sonysta, Nikonista ja vieläpä Canonistakin. Jotkut pitävät sitä vain Canonin etuoikeutena, joten pojuilla on kovin hatarat syyt parjata Canonia ainakin pentapeileilien suhteen.
Oikeassa kamerassa (esim. Pentax K10D) on aito pentaprisma. On muuten Pentaxin kehittämä. Leluissa (esim. 400D, D40 on peiliviritys, jota kutsuvat nimellä "pentapeili"). Ei vaikuta kuvan laatuun, mutta antaa käsityksen siitä, mistä ja miten kamera on tehty. Kannattaa ostaa aitoa, ei jäljitelmiä.
Äänestä
käytännössä29.12.2007 klo 23.06
on pentaprisma kirjoitti:
Oikeassa kamerassa (esim. Pentax K10D) on aito pentaprisma. On muuten Pentaxin kehittämä. Leluissa (esim. 400D, D40 on peiliviritys, jota kutsuvat nimellä "pentapeili"). Ei vaikuta kuvan laatuun, mutta antaa käsityksen siitä, mistä ja miten kamera on tehty. Kannattaa ostaa aitoa, ei jäljitelmiä.
Miten tämä jäljitelmä sitten vaikuttaa käytännössä?
Äänestä
ja peili30.12.2007 klo 1.20
käytännössä kirjoitti:
Miten tämä jäljitelmä sitten vaikuttaa käytännössä?
Prismassa valon taittuminen tapahtuu siten, ettei tapahdu valonhävikkiä, siis "täydellisesti". Peilin kautta heijastettaessa valoa häviää, joka tarkoittaa, että etsinkuva ei ole niin kirkas ja laadukas kuin prisman kautta katsottaessa.

Kameran tallentamiin kuviinhan sillä ei ole vaikutusta, prismalla tai peilillä vain saatetaan objektiivin näkymä etsimeen oikein päin.
Äänestä

Miguel198328.12.2007 klo 22.53

Peli menee mielenkiintoiseksi, kun tohon D300:een laitetaan akkukahva kiinni, meno menee aika kivaksi :)

NR on kehittynyt vuosi vuodelta, jopa ISO 1600 näyttää ihan kivalta, vaikka pikseliä on pumpattu lisää.

Tossa hintaluokassa olisi jo syytä ruveta tekemään rahaa, kun tuohon lisätään pari F2,8 zoomia, niin lähestytään viittä tonnia.

Sitten vielä perään SB-800 ja sitten studiosalamat...

Nooh... kerrompa tähän väliin tarkimman optiikkani... mulla ompi Nikkor 18-70 f3,5-4,5, Sigma 24-60 f2,8, Nikkor 50mm f1,8, Nikkor 70-210 f4-5,6...

Ja terävin on: vuosimallin 1977, AI Nikkor 85mm f2. Elikkä täydellä aukolla jo terävä ja himmentäen menee tosi teräväksi.

Äänestä

KL229.12.2007 klo 11.27
D300 on kiinnostava runko, johon liittyen tyhmä kysymys. Eikö tuon enimmäisnopeus sarjakuvauksessa ole 2,5 kuvaa sekunnissa silloin, kun kuvaa täyttä 14 bittistä RAW-kuvaa?

http://www.photoreview.com.au/reviews/digitalslr/nikon-d300.aspx

http://www.digitalreview.ca/content/Nikon-D300-Digital-SLR-Camera.shtml

Ainakin näissä paikoissa sanotaan niin. Osaisiko joku sanoa tuosta enemmän?
Äänestä
Can.29.12.2007 klo 15.05
KL2 kirjoitti:
D300 on kiinnostava runko, johon liittyen tyhmä kysymys. Eikö tuon enimmäisnopeus sarjakuvauksessa ole 2,5 kuvaa sekunnissa silloin, kun kuvaa täyttä 14 bittistä RAW-kuvaa?

http://www.photoreview.com.au/reviews/digitalslr/nikon-d300.aspx

http://www.digitalreview.ca/content/Nikon-D300-Digital-SLR-Camera.shtml

Ainakin näissä paikoissa sanotaan niin. Osaisiko joku sanoa tuosta enemmän?
14 bittisenä 2,5 k/s ja 12 bittisenä 6k/s,akkukahvalla mahdollisuus 8 k/s,virtalähteestä riippuen.
Äänestä
KL229.12.2007 klo 16.33
Can. kirjoitti:
14 bittisenä 2,5 k/s ja 12 bittisenä 6k/s,akkukahvalla mahdollisuus 8 k/s,virtalähteestä riippuen.
Kiitos vastauksestasi. Eli ymmärrän (toivottavasti oikein?) asian nyt niin, että D300:lla saa em. täyttä RAW-kuvaa 2,5 kuvaa sekunnissa ja kuvanlaatua alentamalla pääsee sitten 6 kuvaan sekunnissa ja ostamalla akkukahvan, alennetulla kuvanlaadulla saa 8 kuvaa sekunnissa.

Mutta mainitsit tuossa virtalähteen vaikutuksen, joka jäi vähän askarruttamaan. Eli tiedätkö pitävätkö nuo suuremmat nopeudet (alennetulla kuvanlaadulla) paikkansa vakioakun kanssa, vai pitääkö korkeampia nopeuksia varten hankkia vielä joitakin erilaisia akkuja?
Äänestä
Can.29.12.2007 klo 19.10
KL2 kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Eli ymmärrän (toivottavasti oikein?) asian nyt niin, että D300:lla saa em. täyttä RAW-kuvaa 2,5 kuvaa sekunnissa ja kuvanlaatua alentamalla pääsee sitten 6 kuvaan sekunnissa ja ostamalla akkukahvan, alennetulla kuvanlaadulla saa 8 kuvaa sekunnissa.

Mutta mainitsit tuossa virtalähteen vaikutuksen, joka jäi vähän askarruttamaan. Eli tiedätkö pitävätkö nuo suuremmat nopeudet (alennetulla kuvanlaadulla) paikkansa vakioakun kanssa, vai pitääkö korkeampia nopeuksia varten hankkia vielä joitakin erilaisia akkuja?
14 bittisellä värisyvyydellä kuvausnopeus jää tuohon 2,5 k/s.Sillä 12 bittisellä pääsee vakioakulla 6 k/s akkuperällä tai ilman.

8k/s vaatii akkukahvan ja 8 paristoa,tai sitten tuohon akkukahvaan yhden EN-EL4a (myös EN-EL4)
litiumioniakun.Näille akuille kahvaan pitää olla uusi pääty,eli tällainen:http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=26219 hinta n.33 eur.

Nuo kuvausnopeudet ovat kaikki RAW kuville.
En ole vielä tehnyt tieteellisen tarkkaa testiä,mutta en ole kuvanlaadussa havainnut eroja 12/14 bittisyyksillä.Joten väittäisin,että ei heikennä kuvanlaatua ,vaikka päristelee 12 bittisenä 8k/s.Siis RAW;na

Selasin hätäisesti tuon Kameralehden "testin" läpi,ja ihmettelen miten Canon sai ominaisuuksista saman pistemäärän kuin Nikon.
Epäilisin ,että säälistä.
Äänestä

Mika...29.12.2007 klo 19.07

testi, jos on Canonin nokalle laitettu noin surkea objktiivi. vertaa Nikonin objktiivia

Olisko ollut tulos tasan?

Äänestä

Pekka-29.12.2007 klo 21.27
Jos hinnalla ei olisi merkitystä niin kukaan ei varmaan valitsisi 40D:tä jos parina olisi tuo 300D.

Sanon näin puhtaasti Canon-miehenä. On 300D ominaisuuksiltaan selvästi pykälää parempi. toisaalta onhan sen hintakin pykälää korkeampi.
Äänestä
ominaisuuksista29.12.2007 klo 22.56
Pekka- kirjoitti:
Jos hinnalla ei olisi merkitystä niin kukaan ei varmaan valitsisi 40D:tä jos parina olisi tuo 300D.

Sanon näin puhtaasti Canon-miehenä. On 300D ominaisuuksiltaan selvästi pykälää parempi. toisaalta onhan sen hintakin pykälää korkeampi.
Kerrotko, miten Nikonin ominaisuudet poikkeavat edukseen Canonin ominaisuuksista niin oleellisesti?

Ei tämä Kamera-lehden testi ollut tuloksiltaan tämänkaltainen.
Äänestä
edelliseen29.12.2007 klo 23.49
ominaisuuksista kirjoitti:
Kerrotko, miten Nikonin ominaisuudet poikkeavat edukseen Canonin ominaisuuksista niin oleellisesti?

Ei tämä Kamera-lehden testi ollut tuloksiltaan tämänkaltainen.
Viimeinen lausuu kuuluu:
"Ei tämä Kamera-lehden testi ollut tuloksiltaan ainutlaatuinen"
Äänestä
Pekka-30.12.2007 klo 11.53
ominaisuuksista kirjoitti:
Kerrotko, miten Nikonin ominaisuudet poikkeavat edukseen Canonin ominaisuuksista niin oleellisesti?

Ei tämä Kamera-lehden testi ollut tuloksiltaan tämänkaltainen.
No ei minkään rungon ominaisiuudet poikkea toisesta koivn "oleellisesti".

Vaikkapa;
- live-view jossa automaattitarkennus toimii
- 14 bit tarvittaessa
- 8k/s tarvittaessa
- kunnon kahva, ei nitise eikä natise, tarvittaessa
- ammattitason tarkennusjärjestelmä, kaiken aikaa, sama kuin D3:ssa
- ylittämättömän laadukas takanäyttö
- resoluutio
- etsin

Tuossa nyt alkuun syitä josta tuo tarkennsujärjestelmä yskinän tekee jo riittävän eron.

Ja kuvaan itse Canonilla joten puolueellisuus tuskin on kyseessä, miten sinä?
Äänestä
Can.30.12.2007 klo 14.39
Pekka- kirjoitti:
No ei minkään rungon ominaisiuudet poikkea toisesta koivn "oleellisesti".

Vaikkapa;
- live-view jossa automaattitarkennus toimii
- 14 bit tarvittaessa
- 8k/s tarvittaessa
- kunnon kahva, ei nitise eikä natise, tarvittaessa
- ammattitason tarkennusjärjestelmä, kaiken aikaa, sama kuin D3:ssa
- ylittämättömän laadukas takanäyttö
- resoluutio
- etsin

Tuossa nyt alkuun syitä josta tuo tarkennsujärjestelmä yskinän tekee jo riittävän eron.

Ja kuvaan itse Canonilla joten puolueellisuus tuskin on kyseessä, miten sinä?
Kamerassa lisäksi tarkennuksen hienosäätö.Eli jos joku objektiivi tarkentaa pieleen,niin rungosta pystyy säätämään tarkennuksen kohdilleen.Ei tavitse lähettää huoltoon rempattavaksi.Kameran muistiin mahtuu parametrit 12 eri objektiiville.

En ole ihan satavarma oliko tätä Canonissa.

Mutta eihän se Canoni ne muut,huono ole.
Nikoni vaan on tuossa sarjassa tällähetkellä niskanpäällä.Reilun vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen.
Äänestä
old_profile_3480930.12.2007 klo 20.37
Pekka- kirjoitti:
No ei minkään rungon ominaisiuudet poikkea toisesta koivn "oleellisesti".

Vaikkapa;
- live-view jossa automaattitarkennus toimii
- 14 bit tarvittaessa
- 8k/s tarvittaessa
- kunnon kahva, ei nitise eikä natise, tarvittaessa
- ammattitason tarkennusjärjestelmä, kaiken aikaa, sama kuin D3:ssa
- ylittämättömän laadukas takanäyttö
- resoluutio
- etsin

Tuossa nyt alkuun syitä josta tuo tarkennsujärjestelmä yskinän tekee jo riittävän eron.

Ja kuvaan itse Canonilla joten puolueellisuus tuskin on kyseessä, miten sinä?
Minä kuvaan Canon 40d:llä, mutta en tunne suuria intohimoja Canoniin, Nikoniin, Pentaxiin, vaan kameroihin ja kuvaukseen sinänsä. En ole siis merkkiuskollinen. Minua on aina suuresti huvittanut ja säälittänytkin sellaiset naivit, pikkupoikamaiset
klikit: canon-nikon-pentax jengit.

Mutta noihin d300:sen etuihin, niistä muutama kommentti.

-en tunne Nikonin Live view toimintaa, mutta omassa Canonissa live viewta käyttäen niin automaatti- kuin käsitarkennus toimii erittäin hyvin.

-40d:ssä on jatkuva 14-bittinen kuvaus.

-8k/sekunti on kova luku, mutta se vaatii silloin akkukahvan. Ilman akkukahvaa Nikonin kuvausnopeus on hieman Canonia hitaampi. JOS edellä mainittu tieto paikkansa, että Nikonin sarjakuva 14bittisenä on vain 2,5 rawkuvaa/sek, se ei ole kovin hyvä tulos.

-En ole kuullut Canonini kahvan nitisevän, ja toisaalta en usko, että se niin kovin oleellinen asia oliskikaan.

Kamera-lehden plussat ja miinukset

Canon:
Erittäin hyvä kennon erotuskyky , erinomainen terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso ISO 1600 asti
erittäin nopea tarkennus ja laukaisu
-Kuvassa esiintyy jonkin verran harhapikseleitä

Nikon
Hyvä kennon erotuskyky, hyvä terävyys hyvällä objektiivilla
Matalakohinataso ISO 3200 asti, erityisesti kuvan vaaleilla alueilla
Erittäin nopea laukaisu, nopea tarkennus
matala harhapikseleiden määrä

Tarkennuksessa ei Nikon mene Canonin ohi tässä testissä, vaan päinvastoin

Minusta on myös merkittävää kennon erotuskyky ja kuvan terävyys.

Takanäyttö on Nikonissa parempi 920 000 pix Canonin 230 000 vastaan. Lopullisen kuvan tulokseen sillä ei liene kuitenkaan merkitystä.

-Nikonissa on 2megapixeliä enemmän kuin Canonissa. Sillä on tietyissä tilanteissa merkitystä.

-Etsin on parempi Nikonissa, olen sen todennut itsekin.

Kamera-lehden arvostelu on tietysti vain yksi arvostelu monien tulevienkin arvostelujen joukossa. Jotkut tulevat saamaan erilaisia tuloksia ja painottamalla eri asioita samasta testistä saadaan erilaisia lopputuloksia.

Summa Summarum, testin mukaan Canon d40, Nikon d300, Sony a700 ovat hienoja kameroita, joiden taso ovat lähellä toisiaan.

Tässä jäi tuo Sony aika vähälle huomiolle, joka muuten tuli pisteissä toiseksi. Tässä sen ja Panasonic dmc-l10 ja - lista

Sony:
Hyvä kennon erotuskyky, hyvä terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso ISO 1600 asti etenkin kuvan vaaleilla alueilla
nopea tarkennus ja laukaisu
matala harhapikseleiden määrä

Panasonic
Erittäin hyvä kennon erotuskyky, erinomainen terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso kaikilla ISO herkkyyksillä
Nopea tarkennus ja laukaisu
-Kuvassa esiintyy jonkin verran harhapikseleitä

-
Äänestä
Pekka-31.12.2007 klo 11.54
old_profile_34809 kirjoitti:
Minä kuvaan Canon 40d:llä, mutta en tunne suuria intohimoja Canoniin, Nikoniin, Pentaxiin, vaan kameroihin ja kuvaukseen sinänsä. En ole siis merkkiuskollinen. Minua on aina suuresti huvittanut ja säälittänytkin sellaiset naivit, pikkupoikamaiset
klikit: canon-nikon-pentax jengit.

Mutta noihin d300:sen etuihin, niistä muutama kommentti.

-en tunne Nikonin Live view toimintaa, mutta omassa Canonissa live viewta käyttäen niin automaatti- kuin käsitarkennus toimii erittäin hyvin.

-40d:ssä on jatkuva 14-bittinen kuvaus.

-8k/sekunti on kova luku, mutta se vaatii silloin akkukahvan. Ilman akkukahvaa Nikonin kuvausnopeus on hieman Canonia hitaampi. JOS edellä mainittu tieto paikkansa, että Nikonin sarjakuva 14bittisenä on vain 2,5 rawkuvaa/sek, se ei ole kovin hyvä tulos.

-En ole kuullut Canonini kahvan nitisevän, ja toisaalta en usko, että se niin kovin oleellinen asia oliskikaan.

Kamera-lehden plussat ja miinukset

Canon:
Erittäin hyvä kennon erotuskyky , erinomainen terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso ISO 1600 asti
erittäin nopea tarkennus ja laukaisu
-Kuvassa esiintyy jonkin verran harhapikseleitä

Nikon
Hyvä kennon erotuskyky, hyvä terävyys hyvällä objektiivilla
Matalakohinataso ISO 3200 asti, erityisesti kuvan vaaleilla alueilla
Erittäin nopea laukaisu, nopea tarkennus
matala harhapikseleiden määrä

Tarkennuksessa ei Nikon mene Canonin ohi tässä testissä, vaan päinvastoin

Minusta on myös merkittävää kennon erotuskyky ja kuvan terävyys.

Takanäyttö on Nikonissa parempi 920 000 pix Canonin 230 000 vastaan. Lopullisen kuvan tulokseen sillä ei liene kuitenkaan merkitystä.

-Nikonissa on 2megapixeliä enemmän kuin Canonissa. Sillä on tietyissä tilanteissa merkitystä.

-Etsin on parempi Nikonissa, olen sen todennut itsekin.

Kamera-lehden arvostelu on tietysti vain yksi arvostelu monien tulevienkin arvostelujen joukossa. Jotkut tulevat saamaan erilaisia tuloksia ja painottamalla eri asioita samasta testistä saadaan erilaisia lopputuloksia.

Summa Summarum, testin mukaan Canon d40, Nikon d300, Sony a700 ovat hienoja kameroita, joiden taso ovat lähellä toisiaan.

Tässä jäi tuo Sony aika vähälle huomiolle, joka muuten tuli pisteissä toiseksi. Tässä sen ja Panasonic dmc-l10 ja - lista

Sony:
Hyvä kennon erotuskyky, hyvä terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso ISO 1600 asti etenkin kuvan vaaleilla alueilla
nopea tarkennus ja laukaisu
matala harhapikseleiden määrä

Panasonic
Erittäin hyvä kennon erotuskyky, erinomainen terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso kaikilla ISO herkkyyksillä
Nopea tarkennus ja laukaisu
-Kuvassa esiintyy jonkin verran harhapikseleitä

-
joo, hyvähän minun on tässä kommentoida kun olen molempia (Canon 40D ja Nikon D300) kameroita peräti puoli tuntia kädessäni pitänyt ;-)

Tarkennuksesta, en tiedä miten ovat tuossa testilleet, mutta veikkaan että D300:n tarkennus on Canonin 1D:n tasolla, jos D40 on petrannut paljon 30.een niin hieno juttu. Tarkennuksessa ratkaisee sen tarkkuus, taäsmällisyys, nopeus ja seurantakyky. Näissä aikoinaan D200 pärjäsi hyvin verrattuna 1DMkIIN:ään ja tuossa on vielä pykälää parempi.
Noissa peleissä muuten pitää aika hyvin tietää miten tarkennus konfiguroidaan jotta saa siitä parhaan irti.

Kennon tuottaman kuvan laadusta sen verran että sitä tulee verrata RAW-muodossa parhaalla mahdollisella tavalla tehtyyn kuvaan, kameran jpg-kuvat ovat lähinnä vitsi jos halutaan kriittistä vertailua. Mitenkä tuossa tuov ertailu tehtiin?

Toimiiko automaattitarkennus D40:n live-view moodissa? Minulla MkIII:ssa ei toimi.

tuosta Nikonin takanäytöstä voi ihan oikeasti tarkastella kuvatun kuvan terävyyttä, ainakaan Canoinin 1-sarjassa se ei onnistu, miten on D40:n kanssa?

Pieniä juttuja tietysti, kuten sanottua. Canon on ainakin hetkeksi hukannut kohina-etunsa. Omasta mielestäni D300 on enemmän kuin hintansa arvoinen verrattuna noihin muihin testin kameroihin, jokainen tietysti päättää omalla lompakollaan. Valitsinhan minäkin 4000 Euron rungon jolla ei sen parempia kuvia saa kuin D40:llä ;-)
Äänestä
DeBourne31.12.2007 klo 13.36
Pekka- kirjoitti:
joo, hyvähän minun on tässä kommentoida kun olen molempia (Canon 40D ja Nikon D300) kameroita peräti puoli tuntia kädessäni pitänyt ;-)

Tarkennuksesta, en tiedä miten ovat tuossa testilleet, mutta veikkaan että D300:n tarkennus on Canonin 1D:n tasolla, jos D40 on petrannut paljon 30.een niin hieno juttu. Tarkennuksessa ratkaisee sen tarkkuus, taäsmällisyys, nopeus ja seurantakyky. Näissä aikoinaan D200 pärjäsi hyvin verrattuna 1DMkIIN:ään ja tuossa on vielä pykälää parempi.
Noissa peleissä muuten pitää aika hyvin tietää miten tarkennus konfiguroidaan jotta saa siitä parhaan irti.

Kennon tuottaman kuvan laadusta sen verran että sitä tulee verrata RAW-muodossa parhaalla mahdollisella tavalla tehtyyn kuvaan, kameran jpg-kuvat ovat lähinnä vitsi jos halutaan kriittistä vertailua. Mitenkä tuossa tuov ertailu tehtiin?

Toimiiko automaattitarkennus D40:n live-view moodissa? Minulla MkIII:ssa ei toimi.

tuosta Nikonin takanäytöstä voi ihan oikeasti tarkastella kuvatun kuvan terävyyttä, ainakaan Canoinin 1-sarjassa se ei onnistu, miten on D40:n kanssa?

Pieniä juttuja tietysti, kuten sanottua. Canon on ainakin hetkeksi hukannut kohina-etunsa. Omasta mielestäni D300 on enemmän kuin hintansa arvoinen verrattuna noihin muihin testin kameroihin, jokainen tietysti päättää omalla lompakollaan. Valitsinhan minäkin 4000 Euron rungon jolla ei sen parempia kuvia saa kuin D40:llä ;-)
" Jos hinnalla ei olisi merkitystä niin kukaan ei varmaan valitsisi 40D:tä jos parina olisi tuo 300D."

Siis täyttä roskaa.

"Sanon näin puhtaasti Canon-miehenä. On 300D ominaisuuksiltaan selvästi pykälää parempi. toisaalta onhan sen hintakin pykälää korkeampi."

Niin missä on SELVÄSTI parempi? Alla esimerkkisi.

"Vaikkapa;
- live-view jossa automaattitarkennus toimii"

Canon 40D af toimii, mutta koko Liveview ei tee mitään ilman jalustaa kummassakaan. Periaatteessa/käytännössä iminaisuus, jolla ei ammatti- eikä harrastajapuolella ole käyttöä. Itse en ole käyttänyt puoleen vuoteen kertaakaan!

"- 14 bit tarvittaessa"

Niinkuin sanottu 40D se on.

"- 8k/s tarvittaessa"

Siis kahvan kanssa ja jää nähtäväksi onko nopeus se mitä luvattu - esim. Canon 40D nopeus jää hiukan luvatusta. Periaatteessa ominaisuus, jolla ei suurta merkitystä varsikaan harrastajalle - onko 5-8k/s

"- kunnon kahva, ei nitise eikä natise, tarvittaessa"

Tuota ei tarvitse edes kommentoida

"- ammattitason tarkennusjärjestelmä, kaiken aikaa, sama kuin D3:ssa"

Niinkuin testissä kävi ilmi niin ei niin ihmeellinen. Ja taas sama asia kuin muissakin eli ei ole väliä onko 5-99 tarkennuspistettä pääasia on, että toimii. Olen pärjännyt vuosikymmeniä muutamilla tarkennuspisteillä.

- ylittämättömän laadukas takanäyttö

Ainoa missä olen samaa mieltä, tosin en ole itse nähnyt.

"- resoluutio"

Ei merkitystä

"- etsin"

En ole kokeillut D300 etsintä, mutta tuskin ero suuri on.

"Tarkennuksesta, en tiedä miten ovat tuossa testilleet, mutta veikkaan että D300:n tarkennus on Canonin 1D:n tasolla, jos D40 on petrannut paljon 30.een niin hieno juttu. Tarkennuksessa ratkaisee sen tarkkuus, taäsmällisyys, nopeus ja seurantakyky. Näissä aikoinaan D200 pärjäsi hyvin verrattuna 1DMkIIN:ään ja tuossa on vielä pykälää parempi."

Veikkaus ei ole tietoa!

"Noissa peleissä muuten pitää aika hyvin tietää miten tarkennus konfiguroidaan jotta saa siitä parhaan irti."

Eiköhän ne kamera-lehdessä tiedä.

"Kennon tuottaman kuvan laadusta sen verran että sitä tulee verrata RAW-muodossa parhaalla mahdollisella tavalla tehtyyn kuvaan, kameran jpg-kuvat ovat lähinnä vitsi jos halutaan kriittistä vertailua. Mitenkä tuossa tuov ertailu tehtiin?"

Tuota miten kameran JPG-kuvat ovat vitsi? Kyllä ne ovat vertailu kelpoisia siis, jos kaikki kamerat ottavat jpg-kuvia ja niitä verrataan.

"tuosta Nikonin takanäytöstä voi ihan oikeasti tarkastella kuvatun kuvan terävyyttä, ainakaan Canoinin 1-sarjassa se ei onnistu, miten on D40:n kanssa?"

Ihanko totta. Millään kameran LCD-näytöltä ei voi kts. kuvan todellista tarkkuutta vaa sen ainoa tehtävä on kts. , jos epäilee kameran heilahtaneen..

"Pieniä juttuja tietysti, kuten sanottua. Canon on ainakin hetkeksi hukannut kohina-etunsa. Omasta mielestäni D300 on enemmän kuin hintansa arvoinen verrattuna noihin muihin testin kameroihin, jokainen tietysti päättää omalla lompakollaan. Valitsinhan minäkin 4000 Euron rungon jolla ei sen parempia kuvia saa kuin D40:llä ;-)"

Nyt ne mainitsemasi asiat on "pieniä", kun alkuvaiheessa totesit, että kukaan ei valitsisi Canon 40D tai tuskin muitakaan merkkejä. Niin ne mielipiteet muuttuu..:) Kohina etua Canoni ei ole hukannut minnekään toki koko kohina asia on käytännössä merkityksetön, koska se ilmenee vain suuremilla herkkyyksillä tai, jos kuvataan suurilla sarjanopeuksilla niin kenno kuumenee liikaa. Itse olen aina naureskellut, kun luen näitä valitus kirjoituksia milloin minkäkin kameran kohinasta tai objektiivin vääristymistä. Itse en käytä paljoakaan suuria herkkyyksiä, joten kohina asia nouse edes kysymykseksi ja periaatteessa Photoshopilla poistetaan ne ongelmat, joita kamera aiheuttaa.

Minulla on vieläkin eräällä CD-levyllä 6-v takaisia kuvatiedostoja kameralla, jossa vain 2MP niin aivan laadukkaita kuvia vieläkin - montakohan pistettä niissä oli....))
Äänestä
Pekka-31.12.2007 klo 16.13
DeBourne kirjoitti:
" Jos hinnalla ei olisi merkitystä niin kukaan ei varmaan valitsisi 40D:tä jos parina olisi tuo 300D."

Siis täyttä roskaa.

"Sanon näin puhtaasti Canon-miehenä. On 300D ominaisuuksiltaan selvästi pykälää parempi. toisaalta onhan sen hintakin pykälää korkeampi."

Niin missä on SELVÄSTI parempi? Alla esimerkkisi.

"Vaikkapa;
- live-view jossa automaattitarkennus toimii"

Canon 40D af toimii, mutta koko Liveview ei tee mitään ilman jalustaa kummassakaan. Periaatteessa/käytännössä iminaisuus, jolla ei ammatti- eikä harrastajapuolella ole käyttöä. Itse en ole käyttänyt puoleen vuoteen kertaakaan!

"- 14 bit tarvittaessa"

Niinkuin sanottu 40D se on.

"- 8k/s tarvittaessa"

Siis kahvan kanssa ja jää nähtäväksi onko nopeus se mitä luvattu - esim. Canon 40D nopeus jää hiukan luvatusta. Periaatteessa ominaisuus, jolla ei suurta merkitystä varsikaan harrastajalle - onko 5-8k/s

"- kunnon kahva, ei nitise eikä natise, tarvittaessa"

Tuota ei tarvitse edes kommentoida

"- ammattitason tarkennusjärjestelmä, kaiken aikaa, sama kuin D3:ssa"

Niinkuin testissä kävi ilmi niin ei niin ihmeellinen. Ja taas sama asia kuin muissakin eli ei ole väliä onko 5-99 tarkennuspistettä pääasia on, että toimii. Olen pärjännyt vuosikymmeniä muutamilla tarkennuspisteillä.

- ylittämättömän laadukas takanäyttö

Ainoa missä olen samaa mieltä, tosin en ole itse nähnyt.

"- resoluutio"

Ei merkitystä

"- etsin"

En ole kokeillut D300 etsintä, mutta tuskin ero suuri on.

"Tarkennuksesta, en tiedä miten ovat tuossa testilleet, mutta veikkaan että D300:n tarkennus on Canonin 1D:n tasolla, jos D40 on petrannut paljon 30.een niin hieno juttu. Tarkennuksessa ratkaisee sen tarkkuus, taäsmällisyys, nopeus ja seurantakyky. Näissä aikoinaan D200 pärjäsi hyvin verrattuna 1DMkIIN:ään ja tuossa on vielä pykälää parempi."

Veikkaus ei ole tietoa!

"Noissa peleissä muuten pitää aika hyvin tietää miten tarkennus konfiguroidaan jotta saa siitä parhaan irti."

Eiköhän ne kamera-lehdessä tiedä.

"Kennon tuottaman kuvan laadusta sen verran että sitä tulee verrata RAW-muodossa parhaalla mahdollisella tavalla tehtyyn kuvaan, kameran jpg-kuvat ovat lähinnä vitsi jos halutaan kriittistä vertailua. Mitenkä tuossa tuov ertailu tehtiin?"

Tuota miten kameran JPG-kuvat ovat vitsi? Kyllä ne ovat vertailu kelpoisia siis, jos kaikki kamerat ottavat jpg-kuvia ja niitä verrataan.

"tuosta Nikonin takanäytöstä voi ihan oikeasti tarkastella kuvatun kuvan terävyyttä, ainakaan Canoinin 1-sarjassa se ei onnistu, miten on D40:n kanssa?"

Ihanko totta. Millään kameran LCD-näytöltä ei voi kts. kuvan todellista tarkkuutta vaa sen ainoa tehtävä on kts. , jos epäilee kameran heilahtaneen..

"Pieniä juttuja tietysti, kuten sanottua. Canon on ainakin hetkeksi hukannut kohina-etunsa. Omasta mielestäni D300 on enemmän kuin hintansa arvoinen verrattuna noihin muihin testin kameroihin, jokainen tietysti päättää omalla lompakollaan. Valitsinhan minäkin 4000 Euron rungon jolla ei sen parempia kuvia saa kuin D40:llä ;-)"

Nyt ne mainitsemasi asiat on "pieniä", kun alkuvaiheessa totesit, että kukaan ei valitsisi Canon 40D tai tuskin muitakaan merkkejä. Niin ne mielipiteet muuttuu..:) Kohina etua Canoni ei ole hukannut minnekään toki koko kohina asia on käytännössä merkityksetön, koska se ilmenee vain suuremilla herkkyyksillä tai, jos kuvataan suurilla sarjanopeuksilla niin kenno kuumenee liikaa. Itse olen aina naureskellut, kun luen näitä valitus kirjoituksia milloin minkäkin kameran kohinasta tai objektiivin vääristymistä. Itse en käytä paljoakaan suuria herkkyyksiä, joten kohina asia nouse edes kysymykseksi ja periaatteessa Photoshopilla poistetaan ne ongelmat, joita kamera aiheuttaa.

Minulla on vieläkin eräällä CD-levyllä 6-v takaisia kuvatiedostoja kameralla, jossa vain 2MP niin aivan laadukkaita kuvia vieläkin - montakohan pistettä niissä oli....))
kiitos kommenteista.

JPG-kuvia ei tule verrata sen takia että kameran jpg-tuotos on varsin vapaasti konfiguroitavissa. Tehdasasetukset eivät varmasti ole paras lopputulos.

Jos 40D:n tarkennusjärjestelmä peittoaa noissa mainitsemissani asioissa D300:n niin hieno juttu, silloin se on parempi kuin Canonin ykkös-sarjan tarkennus. Mitenkähän esimerkiksi testattiin tarkennusjärjestelmän likkuvan kohteen seurantakykyä? Miten testattiin tarkennuksen oikeellisuutta eri optiikoilla?

Eihän se kuvien laatu ole kameran rungosta paljoa kiinni. D300 vain nyt on _hiukan_ parempi kamera kuin 40D. Onhan se toki kalliimpikin. paras asia siinä tietysti on se että siihen käy suoraan Nikonin optiikat ;-)

Testejä kannattaa lukea kriittisesti, mitä oikeasti on testattu ja miten painotettu.

Ja ne eivät kyllä Kameralehdessä ihan oikeasti tiedä kaikkia tarkennusjärjestelmän jippoja.

Oletko muuten päivittänyt tyota 2Mpix kameraasi, jos olet niin miksi jos silläkin kerran saa ihan riittävän hyviä kuvia?
Pikselimäärä ei ole tärkeä, kohina ei ole tärkeä, etsin ei ole tärkeä, näyttö ei ole tärkeä, ... Kero minulle mikä on tärkeää, ja millä erolla voisi edes olla merkitystä sinulle?
Äänestä
DeBourne1.1.2008 klo 17.39
Pekka- kirjoitti:
kiitos kommenteista.

JPG-kuvia ei tule verrata sen takia että kameran jpg-tuotos on varsin vapaasti konfiguroitavissa. Tehdasasetukset eivät varmasti ole paras lopputulos.

Jos 40D:n tarkennusjärjestelmä peittoaa noissa mainitsemissani asioissa D300:n niin hieno juttu, silloin se on parempi kuin Canonin ykkös-sarjan tarkennus. Mitenkähän esimerkiksi testattiin tarkennusjärjestelmän likkuvan kohteen seurantakykyä? Miten testattiin tarkennuksen oikeellisuutta eri optiikoilla?

Eihän se kuvien laatu ole kameran rungosta paljoa kiinni. D300 vain nyt on _hiukan_ parempi kamera kuin 40D. Onhan se toki kalliimpikin. paras asia siinä tietysti on se että siihen käy suoraan Nikonin optiikat ;-)

Testejä kannattaa lukea kriittisesti, mitä oikeasti on testattu ja miten painotettu.

Ja ne eivät kyllä Kameralehdessä ihan oikeasti tiedä kaikkia tarkennusjärjestelmän jippoja.

Oletko muuten päivittänyt tyota 2Mpix kameraasi, jos olet niin miksi jos silläkin kerran saa ihan riittävän hyviä kuvia?
Pikselimäärä ei ole tärkeä, kohina ei ole tärkeä, etsin ei ole tärkeä, näyttö ei ole tärkeä, ... Kero minulle mikä on tärkeää, ja millä erolla voisi edes olla merkitystä sinulle?
"JPG-kuvia ei tule verrata sen takia että kameran jpg-tuotos on varsin vapaasti konfiguroitavissa. Tehdasasetukset eivät varmasti ole paras lopputulos. "

Siis johonkin kuvia pitää verrata ja RAW ei ole yhtään sen parempi vrt. kohta, koska kumpikin esim. Canon ja Nikon käyttävät erillaista RAW-algoritmiä ja kumpikin hiukan häviöllisiä.

"Jos 40D:n tarkennusjärjestelmä peittoaa noissa mainitsemissani asioissa D300:n niin hieno juttu, silloin se on parempi kuin Canonin ykkös-sarjan tarkennus. Mitenkähän esimerkiksi testattiin tarkennusjärjestelmän likkuvan kohteen seurantakykyä? Miten testattiin tarkennuksen oikeellisuutta eri optiikoilla?"

Noin en ymmärtääkseni sanonut. Olen vakaasti sitä mieltä, että tarkennuspisteiden määrällä ei ole merkitystä, kunhan tarkennus toimii ja omassani käytän aina yhtä, koska haluan täsmälleen kontrolloida mikä on tarkka ja mikä ei.

"Eihän se kuvien laatu ole kameran rungosta paljoa kiinni. D300 vain nyt on _hiukan_ parempi kamera kuin 40D. Onhan se toki kalliimpikin. paras asia siinä tietysti on se että siihen käy suoraan Nikonin optiikat ;-)"

No mielipiteitä on monenlaisia. Itse en vieläkään näe yhtään ominaisuutta, jossa se olisi selvästi parempi - ainoa on hinta:)

"Testejä kannattaa lukea kriittisesti, mitä oikeasti on testattu ja miten painotettu.
Ja ne eivät kyllä Kameralehdessä ihan oikeasti tiedä kaikkia tarkennusjärjestelmän jippoja."

Ensimäisessä momentista olen samaa mieltä siksi luin kriittisesti vastineesi ja en purematta niellyt. Toiseen liittyen tunnen aikaisemmilta vuosiltani kameralehdenporukkaa ja ihan pätevää ainakin tähän asti siis teknisessä mielesssä.

"Oletko muuten päivittänyt tyota 2Mpix kameraasi, jos olet niin miksi jos silläkin kerran saa ihan riittävän hyviä kuvia?
Pikselimäärä ei ole tärkeä, kohina ei ole tärkeä, etsin ei ole tärkeä, näyttö ei ole tärkeä, ... Kero minulle mikä on tärkeää, ja millä erolla voisi edes olla merkitystä sinulle?"

2MP-kamera oli silloisen työpaikkani ns. huippukamera, joten kun en ole ollut siellä vuosiin töissä niin kamera luonnollisesti jäi vanhaan työpaikkaan.

En kirjoittanut, että tekniset asiat eivät ole tärkeitä tai niillä ei ole merkitystä. Oli kysymys 40D ja D300 pikselierosta, jolla ei ole käytännössä merkitystä, kun puhutaan teknisestä laadusta voipa olla, että croppi-kennon täyteen ahdettu pikselimäärä itse asiassa heikentää kuvanlaatua.

Mutta kiitos palautteesta.
Äänestä

Kimmo vaan30.12.2007 klo 17.59

Sopivasti valitsemalla verrattavat asita voi vaikuttaa ratkaisevasti lopputuloksiin. Canonin, Nikonin, Olympuksen, Fujin, Pentaxin, Sigman ja Sonyn kameroita vertasi Popular Fotography ja heidän valintansa oli D300. Kun lukee/kuuntelee perusteluja, voi ymmärtää perustelun http://www.popphoto.com/cameras/4857/camera-of-the-year-2007-nikon-d300.html ja http://www.popphoto.com/cameras/4911/camera-test-nikon-d300.html

Olympuksen käyttäjänä ei voi olla kuin tyytyväinen, että joku on tehnyt näin hienon kameran; kaikki sen hienot ominaisuudet on neljän vuoden kuluttua julkaistavassa E-3:n seuraajassa :-)

Äänestä

Can.30.12.2007 klo 18.22
Jotain tuohon D 300;een kätkeytyvistä ominaisuuksista kertoo myös se,että käyttöohjekirjassa on suomeksi painettua tekstiä 421 sivua...
Äänestä
dfef30.12.2007 klo 22.22
Can. kirjoitti:
Jotain tuohon D 300;een kätkeytyvistä ominaisuuksista kertoo myös se,että käyttöohjekirjassa on suomeksi painettua tekstiä 421 sivua...
Vai nyt jo kameran paremmuutta ratkotaan käyttöohjekirjan paksuudella, voi herranen aika. 40D on varmaan puolta huonompi, kun sivuja on vain 200. Tosin en jaksanut niistäkään lukea kuin muutaman. Canonin ykkössarjalaisilla vuosikaudet kuvanneena voin vakuuttaa, että kameran ominaisuuksien takia täällä kirjoittavien lahjat eivät paremmiksi muutu, valitsi minkä tahansa noista kameroista. Jonkinlaisen käyttökokemuksen 40D omaavana voin kertoa, että siinä kamerassa on ainakin hinta/laatu suhde huikean hyvä.
Äänestä
kriitikko_31.12.2007 klo 12.24
Can. kirjoitti:
Jotain tuohon D 300;een kätkeytyvistä ominaisuuksista kertoo myös se,että käyttöohjekirjassa on suomeksi painettua tekstiä 421 sivua...
puutteet niinkö, kun on paljon sivuja:)
Äänestä
Can.31.12.2007 klo 18.54
kriitikko_ kirjoitti:
puutteet niinkö, kun on paljon sivuja:)
Tuntuu olevan joittenkin canonkäyttäjien itsetunnolle kova kolaus,kun joku muu merkki tekeekin paremman tuotteen.

Mutta älkää masentuko,saa nillä toimistotarvikefirman tuotteillakin jotain aikaiseksi.

Turha näistä on väitellä (paitsi tietysti ihan näin ajankuluksi),kuvataan jokainen niillä vermeillä,mihin ollaan tykästytty.

Hyvää Uuttavuotta !
Äänestä
UPDATE_861753331.12.2007 klo 19.24
...tehdä digijärkkäreitä vaativaan kuvaukseen. Tuolla sivun alalaidassa se sitten sinisellä lopulta sanotaan.

http://www.astrosurf.org/buil/nikon_test/test.htm

Olisi sittenkin pitänyt ostaa tuo Pentax K10D.
Äänestä
Kimmo vaan31.12.2007 klo 19.53
Can. kirjoitti:
Jotain tuohon D 300;een kätkeytyvistä ominaisuuksista kertoo myös se,että käyttöohjekirjassa on suomeksi painettua tekstiä 421 sivua...
E-3:n manuaalissa on 163 sivua. Canonilla on kuulema koko manuaali turha :-o

Kaikissa näkemissäni arvioissa D 300 pesee D-40 mennentullen. Eräs Oly E-3:n ja D 300:n esittely päättyy "Tämä kaksikko voisi kuitenkin ottaa oppia Canonin erinomaisesti järjestellyistä, näppärästi selattavista valikoista." :-)
Äänestä
Can.31.12.2007 klo 20.20
UPDATE_8617533 kirjoitti:
...tehdä digijärkkäreitä vaativaan kuvaukseen. Tuolla sivun alalaidassa se sitten sinisellä lopulta sanotaan.

http://www.astrosurf.org/buil/nikon_test/test.htm

Olisi sittenkin pitänyt ostaa tuo Pentax K10D.
Teidän Canonin käyttäjien pitäisi todellakin käydä jossain Nikonia myyvässä liikkeessä lukaisemassa se 421 sivuinen kirja,niin tietäisitte mitä hyviä ominaisuuksia tämänpäivän huippurunkoon sisältyy.Varatkaa runsaasti aikaa.

Alunperin tarkoitin tuolla viestilläni sitä,että ihmettelen suuresti,miten kameralehden arvosteluissa C ja N sai samat ominaisuuspisteet.

Tuolla kameralehden testillä on sama merkitys,kuin esim.Tekniikan Maailman autovertailulla,jossa autot olisi pisteytetty parkkipaikalla pelkän tyhjäkäynnin perusteella.
Äänestä
UPDATE_861753331.12.2007 klo 20.51
Can. kirjoitti:
Teidän Canonin käyttäjien pitäisi todellakin käydä jossain Nikonia myyvässä liikkeessä lukaisemassa se 421 sivuinen kirja,niin tietäisitte mitä hyviä ominaisuuksia tämänpäivän huippurunkoon sisältyy.Varatkaa runsaasti aikaa.

Alunperin tarkoitin tuolla viestilläni sitä,että ihmettelen suuresti,miten kameralehden arvosteluissa C ja N sai samat ominaisuuspisteet.

Tuolla kameralehden testillä on sama merkitys,kuin esim.Tekniikan Maailman autovertailulla,jossa autot olisi pisteytetty parkkipaikalla pelkän tyhjäkäynnin perusteella.
> Teidän Canonin käyttäjien pitäisi todellakin käydä jossain Nikonia myyvässä liikkeessä lukaisemassa se 421 sivuinen kirja,niin tietäisitte mitä hyviä ominaisuuksia tämänpäivän huippurunkoon sisältyy.Varatkaa runsaasti aikaa.

...koska itselläni on tuo Sony. Viittasin vaan tuossa omassa linkissäni tuohon viimeiseen lauseeseen.

"Today the Canon and Pentax cameras seem to be the only ones useable digital SLR for efficient and advanced astronomy."
Äänestä
Kimmo vaan31.12.2007 klo 21.09
Can. kirjoitti:
Teidän Canonin käyttäjien pitäisi todellakin käydä jossain Nikonia myyvässä liikkeessä lukaisemassa se 421 sivuinen kirja,niin tietäisitte mitä hyviä ominaisuuksia tämänpäivän huippurunkoon sisältyy.Varatkaa runsaasti aikaa.

Alunperin tarkoitin tuolla viestilläni sitä,että ihmettelen suuresti,miten kameralehden arvosteluissa C ja N sai samat ominaisuuspisteet.

Tuolla kameralehden testillä on sama merkitys,kuin esim.Tekniikan Maailman autovertailulla,jossa autot olisi pisteytetty parkkipaikalla pelkän tyhjäkäynnin perusteella.
Useimpiin uusiin kameroihin voi hakea netistä manuaalin, Nikon D300 ei ole poikkeus. Tämän vuoksi kaupassa näkee niin vähän manuaalinlukijoita :-)

Englanniksi opus löytyy http://www.nikonusa.com/pdf/manuals/noprint/D300_en_noprint.pdf
Äänestä
ZOOMX1831.12.2007 klo 21.09
Can. kirjoitti:
Teidän Canonin käyttäjien pitäisi todellakin käydä jossain Nikonia myyvässä liikkeessä lukaisemassa se 421 sivuinen kirja,niin tietäisitte mitä hyviä ominaisuuksia tämänpäivän huippurunkoon sisältyy.Varatkaa runsaasti aikaa.

Alunperin tarkoitin tuolla viestilläni sitä,että ihmettelen suuresti,miten kameralehden arvosteluissa C ja N sai samat ominaisuuspisteet.

Tuolla kameralehden testillä on sama merkitys,kuin esim.Tekniikan Maailman autovertailulla,jossa autot olisi pisteytetty parkkipaikalla pelkän tyhjäkäynnin perusteella.
Mun kaveri osti sellasen Olymus-merkkisen (muistaakseni) ihmezoomin. Siinäkin tajuton ohjekirja. Mut en mä tajuu kasvojentunnistusta ja muuta skeidaa, mitä siinä on. Jos sellanen on tärkeetä, niin siitä vaan.

Luulis kuitenkin, ett käytettävyyttä olis sellaset asiat kuin terävyys ja tarkennus.

Ja kun testin tuloksen ei miellytä, pitää tiätysti koko testi kyseenalaistaa. Joo, sit on hyvä testi, kun Nikon saadaan ykkösexi.

Aika järjetöntä jengii.
Äänestä
Can.31.12.2007 klo 21.34
UPDATE_8617533 kirjoitti:
> Teidän Canonin käyttäjien pitäisi todellakin käydä jossain Nikonia myyvässä liikkeessä lukaisemassa se 421 sivuinen kirja,niin tietäisitte mitä hyviä ominaisuuksia tämänpäivän huippurunkoon sisältyy.Varatkaa runsaasti aikaa.

...koska itselläni on tuo Sony. Viittasin vaan tuossa omassa linkissäni tuohon viimeiseen lauseeseen.

"Today the Canon and Pentax cameras seem to be the only ones useable digital SLR for efficient and advanced astronomy."
Earl_of_Snowdon : valitettavasti tuo linkittämäsi sivusto ei "aukea" minulle,nuo kirjaimet on erilaisessa järjestyksessä,kuin tässä suomenkielessä :)Olen nääs senverran vanhempaa ikäpolvea,että ei ole tullut opiskeltua kieliä (valitettavasti).

Oikeastaan nämä Canon, Nikon, Sony, Pentax, Olympus väittelyt ovat turhia.Jos näistä haluaisi itselleen parhaimman valita,niin kaikista merkeistä pitäisi saada rungot ihan omiin käsiin testattaviksi.Sitten pystyisi valitsemaan itselleen sen parhaimman.Mahdoton tehtävä.

Loppujen lopuksi nämä pelkät rungot - niin ovat vain pelkkiä runkoja - jotka "vanhenevat" näinä digiaikoina parissa vuodessa.Uutta ja parempaa pukkaa niskaan eri merkeiltä vähän väliä.Valitsin aikoinaan oman kameramerkkini (1982),ja siinä pysytään,koska ei ole mitään järkeä vaihdella hyllyllistä objektiiveja ym. varustetta eri merkkiin muutaman vuoden välein.

Mutta,ajanvietettä tämä keskustelu on.

Ja kyllä - Sony on myös huippuvehje.

Vaimooooo ! - Lissää oluttaaaa!!!!
Äänestä
sdfgf31.12.2007 klo 23.16
Kimmo vaan kirjoitti:
E-3:n manuaalissa on 163 sivua. Canonilla on kuulema koko manuaali turha :-o

Kaikissa näkemissäni arvioissa D 300 pesee D-40 mennentullen. Eräs Oly E-3:n ja D 300:n esittely päättyy "Tämä kaksikko voisi kuitenkin ottaa oppia Canonin erinomaisesti järjestellyistä, näppärästi selattavista valikoista." :-)
No tottakai se D300:n on pestävä D40, kaitpa nuo ovat sen verran eri kaliperin kameroita. Esim. D40 maksaa reilusti alle 500 euroa kun D300 saa pulittaa ainakin kolmekertaa enemmän.
Äänestä
sdfgf31.12.2007 klo 23.27
sdfgf kirjoitti:
No tottakai se D300:n on pestävä D40, kaitpa nuo ovat sen verran eri kaliperin kameroita. Esim. D40 maksaa reilusti alle 500 euroa kun D300 saa pulittaa ainakin kolmekertaa enemmän.
Täytyi tarkistaa ton D300 hinta ja sehän on törkeen paljon kallimpi (700 euroa) kuin Canonin 40 D. Kyllä tolla hinnalla on jo saatavakin 400 sivuinen käyttöohjekirja. (Tosin 1Dmk3:n ohjekirjakin on vain 200 sivuinen, taitaa olla melkoinen nappulaviidakko tossa nikonissa tai se on muuten suunnattu taitamattomille;-)).
Äänestä
Can.1.1.2008 klo 8.49
ZOOMX18 kirjoitti:
Mun kaveri osti sellasen Olymus-merkkisen (muistaakseni) ihmezoomin. Siinäkin tajuton ohjekirja. Mut en mä tajuu kasvojentunnistusta ja muuta skeidaa, mitä siinä on. Jos sellanen on tärkeetä, niin siitä vaan.

Luulis kuitenkin, ett käytettävyyttä olis sellaset asiat kuin terävyys ja tarkennus.

Ja kun testin tuloksen ei miellytä, pitää tiätysti koko testi kyseenalaistaa. Joo, sit on hyvä testi, kun Nikon saadaan ykkösexi.

Aika järjetöntä jengii.
ZOOMX18 kirjoitti: "Ja kun testin tuloksen ei miellytä, pitää tiätysti koko testi kyseenalaistaa. Joo, sit on hyvä testi, kun Nikon saadaan ykkösexi."

Tuossa kameralehden testissä Nikon oli selvä ykkönen,ninkuin kuuluukin olla - tällä hetkellä se on tuon luokan kunkku.

Jos tuossa testissä kuvanlaatua on vertailtu pelkästään jpeg kuvilla,niin tämä jo kertoo testin "tason"...Ei ole minulla tuota lehteä,en pysty tarkastamaan,oliko todella näin.
Äänestä
jauhaa kukkua1.1.2008 klo 10.59
Can. kirjoitti:
ZOOMX18 kirjoitti: "Ja kun testin tuloksen ei miellytä, pitää tiätysti koko testi kyseenalaistaa. Joo, sit on hyvä testi, kun Nikon saadaan ykkösexi."

Tuossa kameralehden testissä Nikon oli selvä ykkönen,ninkuin kuuluukin olla - tällä hetkellä se on tuon luokan kunkku.

Jos tuossa testissä kuvanlaatua on vertailtu pelkästään jpeg kuvilla,niin tämä jo kertoo testin "tason"...Ei ole minulla tuota lehteä,en pysty tarkastamaan,oliko todella näin.
Can. kirjotti:
"Tuossa kameralehden testissä Nikon oli selvä ykkönen,ninkuin kuuluukin olla - tällä hetkellä se on tuon luokan kunkku."

Nyt pomppas: Jos oot lukenu nuo plussat ja miinukset,niin Nikon ei nyt näytä nyt mitenkään ylivoimaselta.. Siin ei oo tarkin kuva, eix se oo aika tärkee juttu tai tarkennus tai erottelukykyu kuvassa. Aika perusjuttui kuvauksen kannalta...Vaikee olla ylivoimainen, jos kuvanlaatu ei oo paras. Eiks kameran tärkein omainaisuus oo hyvä kuva? Vai onx se kuitenkin 400 sivunen käyttöopas`?

"Jos tuossa testissä kuvanlaatua on vertailtu pelkästään jpeg kuvilla,niin tämä jo kertoo testin "tason"...Ei ole minulla tuota lehteä,en pysty tarkastamaan,oliko todella näin. "

Heh, ensin kerrot, että testin ylivoimainen voittaja, ja sit kerrot, ettei sul oo koko lehteä. et oo tainnu lukea koko jutskaa. lukisit ees noi aimmat lainaukset testistä, tai sit luit ne mielessäs, ett Nikonin kuvakin on paras...Höpinää noi sun jutut
Äänestä
Can.1.1.2008 klo 11.36
jauhaa kukkua kirjoitti:
Can. kirjotti:
"Tuossa kameralehden testissä Nikon oli selvä ykkönen,ninkuin kuuluukin olla - tällä hetkellä se on tuon luokan kunkku."

Nyt pomppas: Jos oot lukenu nuo plussat ja miinukset,niin Nikon ei nyt näytä nyt mitenkään ylivoimaselta.. Siin ei oo tarkin kuva, eix se oo aika tärkee juttu tai tarkennus tai erottelukykyu kuvassa. Aika perusjuttui kuvauksen kannalta...Vaikee olla ylivoimainen, jos kuvanlaatu ei oo paras. Eiks kameran tärkein omainaisuus oo hyvä kuva? Vai onx se kuitenkin 400 sivunen käyttöopas`?

"Jos tuossa testissä kuvanlaatua on vertailtu pelkästään jpeg kuvilla,niin tämä jo kertoo testin "tason"...Ei ole minulla tuota lehteä,en pysty tarkastamaan,oliko todella näin. "

Heh, ensin kerrot, että testin ylivoimainen voittaja, ja sit kerrot, ettei sul oo koko lehteä. et oo tainnu lukea koko jutskaa. lukisit ees noi aimmat lainaukset testistä, tai sit luit ne mielessäs, ett Nikonin kuvakin on paras...Höpinää noi sun jutut
Nikonin arvosana oli tuossa testissä muistaakseni 9,6 - ja muitten jotain siitä alaspäin.Eli Nikoni oli selvä ykkönen,käyppä ostamassa se lehti,niin voit todeta sen ihan itse.

Tietysti kuvanlaatu on valokuvauksessa tärkeä juttu,mutta olen sitämieltä,että näissä nykyisissä digijärkkäreissä kuvanlaatu on jo ihan hyvää - merkistä riippumatta.Nimenomaan meille tavallisille harastelijoille.Kuvanlaatu oli hyvää jo niillä 6 megapikkelsin rungoilla.
Varsinaiset "proot" on sitten asia erikseen.

Se mikä minua pisti silmään tuossa kameralehden vertailussa,oli ne ominaisuuspisteet.

Kokonaisuutena Nikon pyyhkii Canonilla pöytää,tullenmennen ja palatessaan.Näin tälläkertaa.Katellaan vajaan parin vuoden päästä uudelleen,että missä mennäään.
Äänestä
sddfs1.1.2008 klo 12.25
Can. kirjoitti:
Nikonin arvosana oli tuossa testissä muistaakseni 9,6 - ja muitten jotain siitä alaspäin.Eli Nikoni oli selvä ykkönen,käyppä ostamassa se lehti,niin voit todeta sen ihan itse.

Tietysti kuvanlaatu on valokuvauksessa tärkeä juttu,mutta olen sitämieltä,että näissä nykyisissä digijärkkäreissä kuvanlaatu on jo ihan hyvää - merkistä riippumatta.Nimenomaan meille tavallisille harastelijoille.Kuvanlaatu oli hyvää jo niillä 6 megapikkelsin rungoilla.
Varsinaiset "proot" on sitten asia erikseen.

Se mikä minua pisti silmään tuossa kameralehden vertailussa,oli ne ominaisuuspisteet.

Kokonaisuutena Nikon pyyhkii Canonilla pöytää,tullenmennen ja palatessaan.Näin tälläkertaa.Katellaan vajaan parin vuoden päästä uudelleen,että missä mennäään.
No kyllähän sitä 700 euroa kallimmassa kamerassa onkin oltava huomattavasti enemmän ominaiuuksia. Tosin itselleni tärkein ominaisuus on kuvanlaatu, jossa Canonin 40D lyökin sitten sen kalliimman kilpailijan.

Ja tuo Can. tuntuu tosiaan kirjoittelevan vähän mutu-tuntumalla.
Äänestä
Kimmo vaan1.1.2008 klo 13.44
sdfgf kirjoitti:
Täytyi tarkistaa ton D300 hinta ja sehän on törkeen paljon kallimpi (700 euroa) kuin Canonin 40 D. Kyllä tolla hinnalla on jo saatavakin 400 sivuinen käyttöohjekirja. (Tosin 1Dmk3:n ohjekirjakin on vain 200 sivuinen, taitaa olla melkoinen nappulaviidakko tossa nikonissa tai se on muuten suunnattu taitamattomille;-)).
Digikuva 15/2007 kertooCanon 40D:n hinnan olevan 1549 euroa ja Nikon D300 maksavan 1830, joten hintaero oli alle 300 euroa. Varmaan pienempien tuotantokustannusten (mm ohuempi käyttöohje) ja heikon kysynnän vuoksi Canonn on tarkistanut hintoja.

"taitaa olla melkoinen nappulaviidakko tossa nikonissa"

Minusta on hyvä, ettei kaikki kopioi Canonin valikkosokkeloa :-) Joskus on hyvä saada asetukset muutettu nopeasti.
Äänestä
Can.1.1.2008 klo 14.15
Can. kirjoitti:
Nikonin arvosana oli tuossa testissä muistaakseni 9,6 - ja muitten jotain siitä alaspäin.Eli Nikoni oli selvä ykkönen,käyppä ostamassa se lehti,niin voit todeta sen ihan itse.

Tietysti kuvanlaatu on valokuvauksessa tärkeä juttu,mutta olen sitämieltä,että näissä nykyisissä digijärkkäreissä kuvanlaatu on jo ihan hyvää - merkistä riippumatta.Nimenomaan meille tavallisille harastelijoille.Kuvanlaatu oli hyvää jo niillä 6 megapikkelsin rungoilla.
Varsinaiset "proot" on sitten asia erikseen.

Se mikä minua pisti silmään tuossa kameralehden vertailussa,oli ne ominaisuuspisteet.

Kokonaisuutena Nikon pyyhkii Canonilla pöytää,tullenmennen ja palatessaan.Näin tälläkertaa.Katellaan vajaan parin vuoden päästä uudelleen,että missä mennäään.
Ei perhana,pyydän vilpittömästi anteeksi kaikilta Sony;n käyttäjiltä.Sehän saikin aivan saman arvosanan kuin tuo Nikon.Helvetin hyvä suoritus.

Vaikken tuota kameralehden testiä kovin korkealle noteeraakkaan.

Canon jäi tuplajyrän alle :)
Äänestä
se osaa1.1.2008 klo 15.21
Can. kirjoitti:
Ei perhana,pyydän vilpittömästi anteeksi kaikilta Sony;n käyttäjiltä.Sehän saikin aivan saman arvosanan kuin tuo Nikon.Helvetin hyvä suoritus.

Vaikken tuota kameralehden testiä kovin korkealle noteeraakkaan.

Canon jäi tuplajyrän alle :)
No nyt se on sitten epätoivovimmalla googlettannu tai soittanu kaverille siitä testistä, ettei menis raukal maine, kun ei oo sitä lukenu lainkaan... sit yritää olla kauheen
vitisikäs. mitä jengii!" - ei tiätysti arvosta sitä testii, kun siinä ei jyrää kukaan toisten yli, kui voiskaa arvostaa testii, jos sitä ei oo lukenut...

Missäs se ylivoima piilottelee itteään tos
plus-miinus listalla????

Canon:
Erittäin hyvä kennon erotuskyky , erinomainen terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso ISO 1600 asti
erittäin nopea tarkennus ja laukaisu
-Kuvassa esiintyy jonkin verran harhapikseleitä

Nikon
Hyvä kennon erotuskyky, hyvä terävyys hyvällä objektiivilla
Matalakohinataso ISO 3200 asti, erityisesti kuvan vaaleilla alueilla
Erittäin nopea laukaisu, nopea tarkennus
matala harhapikseleiden määrä

Sony:
Hyvä kennon erotuskyky, hyvä terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso ISO 1600 asti etenkin kuvan vaaleilla alueilla
nopea tarkennus ja laukaisu
matala harhapikseleiden määrä

Panasonic
Erittäin hyvä kennon erotuskyky, erinomainen terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso kaikilla ISO herkkyyksillä
Nopea tarkennus ja laukaisu
-Kuvassa esiintyy jonkin verran harhapikseleitä
Äänestä
Can.1.1.2008 klo 17.01
se osaa kirjoitti:
No nyt se on sitten epätoivovimmalla googlettannu tai soittanu kaverille siitä testistä, ettei menis raukal maine, kun ei oo sitä lukenu lainkaan... sit yritää olla kauheen
vitisikäs. mitä jengii!" - ei tiätysti arvosta sitä testii, kun siinä ei jyrää kukaan toisten yli, kui voiskaa arvostaa testii, jos sitä ei oo lukenut...

Missäs se ylivoima piilottelee itteään tos
plus-miinus listalla????

Canon:
Erittäin hyvä kennon erotuskyky , erinomainen terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso ISO 1600 asti
erittäin nopea tarkennus ja laukaisu
-Kuvassa esiintyy jonkin verran harhapikseleitä

Nikon
Hyvä kennon erotuskyky, hyvä terävyys hyvällä objektiivilla
Matalakohinataso ISO 3200 asti, erityisesti kuvan vaaleilla alueilla
Erittäin nopea laukaisu, nopea tarkennus
matala harhapikseleiden määrä

Sony:
Hyvä kennon erotuskyky, hyvä terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso ISO 1600 asti etenkin kuvan vaaleilla alueilla
nopea tarkennus ja laukaisu
matala harhapikseleiden määrä

Panasonic
Erittäin hyvä kennon erotuskyky, erinomainen terävyys hyvällä objektiivilla
Matala kohinataso kaikilla ISO herkkyyksillä
Nopea tarkennus ja laukaisu
-Kuvassa esiintyy jonkin verran harhapikseleitä
Minähän olen kokoajan toitottanut sitä,että tuossa kameralehden testissä ihmetyttää Canonin ja Nikonin saamat samat pisteet ominaisuuksista.

Lasken ominaisuuksiksi mm. seuraavat asiat:

-Hyvä etsin,joku tuolla edellä jo mainitsi,että parempi kuin esim. Canonissa.
-51 pisteinen tarkennus
-erittäin hyvälaatuinen takanäyttö
-objektiivikohtainen tarkennuksen hienosäätö
-8 k/s,tosin lisävarusteeksi hankittava akkukahva paristot tai eri akku.Jos tuohon meinaa esim.Canonilla päästä,niin joutuu lisävarusteeksi hankkimaan kokonaan uuden rungon...

Siinä on lisäksi paljon,paljon muuta,kuten esim.erittäin hyvin toimiva salamakuvausjärjestelmä.Langattomasti.Canonin vastaava on kaverin (joka käyttää Canonia) mukaan "arvonta-automaatti",tulee mitä sattuu.

Valitettavasti tässä on lähdettävä valmistautumaan uuteen työviikkoon,joten päätän osaltani tämän tähän.

Hyvää Uutta Vuotta!
Äänestä
japexius1.1.2008 klo 17.33
Kimmo vaan kirjoitti:
Digikuva 15/2007 kertooCanon 40D:n hinnan olevan 1549 euroa ja Nikon D300 maksavan 1830, joten hintaero oli alle 300 euroa. Varmaan pienempien tuotantokustannusten (mm ohuempi käyttöohje) ja heikon kysynnän vuoksi Canonn on tarkistanut hintoja.

"taitaa olla melkoinen nappulaviidakko tossa nikonissa"

Minusta on hyvä, ettei kaikki kopioi Canonin valikkosokkeloa :-) Joskus on hyvä saada asetukset muutettu nopeasti.
No ite ostin viimeviikolla 40 D:een ja hinnaksi jäi 1100 euroa. Tota D300 tuskin paljon alle 1800 saa kaupasta pois kannettua. Tokihan hinta ero on aivan ymmärrettävä mutta merkittävä. Ominaisuuksia saa D300 enemmän, mutta maksaakin huomattavasti enemmän. Tolla hintaerolla mä saan jo esim. uuden läppärin, joten ei ihan pikkusummasta ole kyse. Hinta olisi hyvä muistaa myös kameramalleja verrattaessa, onneksi tärkein eli kuvanlaatu on myös tossa 40D kunnossa.
Äänestä
Kimmo Koo1.1.2008 klo 18.16
japexius kirjoitti:
No ite ostin viimeviikolla 40 D:een ja hinnaksi jäi 1100 euroa. Tota D300 tuskin paljon alle 1800 saa kaupasta pois kannettua. Tokihan hinta ero on aivan ymmärrettävä mutta merkittävä. Ominaisuuksia saa D300 enemmän, mutta maksaakin huomattavasti enemmän. Tolla hintaerolla mä saan jo esim. uuden läppärin, joten ei ihan pikkusummasta ole kyse. Hinta olisi hyvä muistaa myös kameramalleja verrattaessa, onneksi tärkein eli kuvanlaatu on myös tossa 40D kunnossa.
"Tolla hintaerolla mä saan jo esim. uuden läppärin, joten ei ihan pikkusummasta ole kyse."

Ilmeisesti Nikonia myydään liian halvalla ja Canonista pyydetään liikaa, kun toista joutuu odottamaa ja toisen odotetaan laskevan vieläkin hintaa.

Epäilemättä kameroissa on melkoisesti eroa.
Äänestä
japexius1.1.2008 klo 18.48
Kimmo Koo kirjoitti:
"Tolla hintaerolla mä saan jo esim. uuden läppärin, joten ei ihan pikkusummasta ole kyse."

Ilmeisesti Nikonia myydään liian halvalla ja Canonista pyydetään liikaa, kun toista joutuu odottamaa ja toisen odotetaan laskevan vieläkin hintaa.

Epäilemättä kameroissa on melkoisesti eroa.
No vaikuttaisikohan saatavuuteen julkaisuajankohta, 40 D:llä kuvattiin jo silloin, kun D300 oli vasta pilke joidenkin nikonistien silmäkulmassa. Ja kyllähän toi D300:kin on mahdollista saada nopeasti, kun asoi oikean liikkeen kanssa, eikä jää kädettömänä odottamaan jonkin liikkeen paikkaansapitämättömään varauslistaan luottaen.

"Epäilemättä kameroissa on melkoisesti eroa" Ainakin hintaeroa...
Äänestä
nikonia1.1.2008 klo 19.38
Kimmo Koo kirjoitti:
"Tolla hintaerolla mä saan jo esim. uuden läppärin, joten ei ihan pikkusummasta ole kyse."

Ilmeisesti Nikonia myydään liian halvalla ja Canonista pyydetään liikaa, kun toista joutuu odottamaa ja toisen odotetaan laskevan vieläkin hintaa.

Epäilemättä kameroissa on melkoisesti eroa.
On tää kyllä hauskaa! Nikonia saa ihan kaupan hyllyltä. Sitä joutui julkaisun alkuaikoina odottamaan, ihan kuten Canon 40d. Tietty voi jonottaakin jos haluaa, esim Verkkokauppa.comista
Äänestä
netti_surffari2.1.2008 klo 5.10
Kimmo vaan kirjoitti:
Useimpiin uusiin kameroihin voi hakea netistä manuaalin, Nikon D300 ei ole poikkeus. Tämän vuoksi kaupassa näkee niin vähän manuaalinlukijoita :-)

Englanniksi opus löytyy http://www.nikonusa.com/pdf/manuals/noprint/D300_en_noprint.pdf
Ostin 40D:n verkkokaupasta ja mukana ei tullut yhtään manuaalia, jota olisin ymmärtänyt. Onneksi netistä löytyy englanninkielinen. Verkkokaupan itse tehtailema miniohje ei vastaa niihin kysymyksiin, mitä tarvitsen tietää.
Äänestä
niin hauskaa kuin on ollutkin2.1.2008 klo 8.22
Can. kirjoitti:
Minähän olen kokoajan toitottanut sitä,että tuossa kameralehden testissä ihmetyttää Canonin ja Nikonin saamat samat pisteet ominaisuuksista.

Lasken ominaisuuksiksi mm. seuraavat asiat:

-Hyvä etsin,joku tuolla edellä jo mainitsi,että parempi kuin esim. Canonissa.
-51 pisteinen tarkennus
-erittäin hyvälaatuinen takanäyttö
-objektiivikohtainen tarkennuksen hienosäätö
-8 k/s,tosin lisävarusteeksi hankittava akkukahva paristot tai eri akku.Jos tuohon meinaa esim.Canonilla päästä,niin joutuu lisävarusteeksi hankkimaan kokonaan uuden rungon...

Siinä on lisäksi paljon,paljon muuta,kuten esim.erittäin hyvin toimiva salamakuvausjärjestelmä.Langattomasti.Canonin vastaava on kaverin (joka käyttää Canonia) mukaan "arvonta-automaatti",tulee mitä sattuu.

Valitettavasti tässä on lähdettävä valmistautumaan uuteen työviikkoon,joten päätän osaltani tämän tähän.

Hyvää Uutta Vuotta!
"Can. kirjoitti:
Lasken ominaisuuksiksi mm. seuraavat asiat:"

"-Hyvä etsin,joku tuolla edellä jo mainitsi,että parempi kuin esim. Canonissa. "

-Eikö Canonin etsimestä sitten näe? Minä näen kyllä hyvin. Miten etsin vaikuttaa kuvanlaatuun?

"-51 pisteinen tarkennus "
-Huikea määrä. Mutta vähempikin riittää, jos tarkennus on muuten hyvä tai vähän parempikin..

"-erittäin hyvälaatuinen takanäyttö "
-Totta, minä katson pääsääntoisesti kuviani joko tietokoneen näytöltä tai valokuvia. Miten vaikuttaa kuvan laatuun?

-objektiivikohtainen tarkennuksen hienosäätö
-Hieno ja kätevä ominaisuus. Minulla ei ole ollut ongelmia näiden asioiden kanssa. Kun tarkennus kunnossa, miten ominaisuudella vaikutus kuvanlaatuun?

"-8 k/s,tosin lisävarusteeksi hankittava akkukahva paristot tai eri akku.Jos tuohon meinaa esim.Canonilla päästä,niin joutuu lisävarusteeksi hankkimaan kokonaan uuden rungon..."

-Nyt Can. unohtaa tarkoituksella, että Nikonin 14bittisenä raw- sarjakuvaus 2,5k/. Lisäksi kannattaa muistaa, että akkukahva on melkoisen hintava lisä Nikonin ainoaan ylivoimaisuuteen mukaan, eli hintaan.

Edelleen Can. ohittaa nuo Kamera-lehden plussat ja miinukset. Toki se on vain yhden lehden tulos, mutta kertoo, miten vaikea on hyväksyä, että jokin muu kuin Nikon voisi olla parempi jollain osa-alueella. Se tässä on ollut huvittavaa ja surkuhupaisaakin.

Voihan Nikon ollakin jollain alueella muita parempi, mut pikkupojan sielu ei voi nähdä muuta. Tulee mieleen fanit, joille se oma suosikkibandi on ainutta oikeaa musiikkia, muut on täyttä skeidaa.
Äänestä
Pekka-2.1.2008 klo 9.08
niin hauskaa kuin on ollutkin kirjoitti:
"Can. kirjoitti:
Lasken ominaisuuksiksi mm. seuraavat asiat:"

"-Hyvä etsin,joku tuolla edellä jo mainitsi,että parempi kuin esim. Canonissa. "

-Eikö Canonin etsimestä sitten näe? Minä näen kyllä hyvin. Miten etsin vaikuttaa kuvanlaatuun?

"-51 pisteinen tarkennus "
-Huikea määrä. Mutta vähempikin riittää, jos tarkennus on muuten hyvä tai vähän parempikin..

"-erittäin hyvälaatuinen takanäyttö "
-Totta, minä katson pääsääntoisesti kuviani joko tietokoneen näytöltä tai valokuvia. Miten vaikuttaa kuvan laatuun?

-objektiivikohtainen tarkennuksen hienosäätö
-Hieno ja kätevä ominaisuus. Minulla ei ole ollut ongelmia näiden asioiden kanssa. Kun tarkennus kunnossa, miten ominaisuudella vaikutus kuvanlaatuun?

"-8 k/s,tosin lisävarusteeksi hankittava akkukahva paristot tai eri akku.Jos tuohon meinaa esim.Canonilla päästä,niin joutuu lisävarusteeksi hankkimaan kokonaan uuden rungon..."

-Nyt Can. unohtaa tarkoituksella, että Nikonin 14bittisenä raw- sarjakuvaus 2,5k/. Lisäksi kannattaa muistaa, että akkukahva on melkoisen hintava lisä Nikonin ainoaan ylivoimaisuuteen mukaan, eli hintaan.

Edelleen Can. ohittaa nuo Kamera-lehden plussat ja miinukset. Toki se on vain yhden lehden tulos, mutta kertoo, miten vaikea on hyväksyä, että jokin muu kuin Nikon voisi olla parempi jollain osa-alueella. Se tässä on ollut huvittavaa ja surkuhupaisaakin.

Voihan Nikon ollakin jollain alueella muita parempi, mut pikkupojan sielu ei voi nähdä muuta. Tulee mieleen fanit, joille se oma suosikkibandi on ainutta oikeaa musiikkia, muut on täyttä skeidaa.
Lähinnä tässä on huvittavaa seurata miten uuden Canonin omistajat eivät voi sulattaa että kalliimpi Nikonin tekemä runko voisi ihan oikeasti tarjota hieman paremman tuotteen.

Useamman Canonin rungon omistaneena voinn huoletta myöntää Nikonin nyt menneen hieman edelle, tosin kovemmalla hinnalla. 5D on kumpaankin (40D, D300) verrattuna edelleen kuvanlaadultaan parempi runko. Nuo uudemmat vain ovat muilta ominaisuuksiltaan parempia, Nikon jopa hieman enemmän.
Äänestä
Kimmo vaan2.1.2008 klo 9.18
niin hauskaa kuin on ollutkin kirjoitti:
"Can. kirjoitti:
Lasken ominaisuuksiksi mm. seuraavat asiat:"

"-Hyvä etsin,joku tuolla edellä jo mainitsi,että parempi kuin esim. Canonissa. "

-Eikö Canonin etsimestä sitten näe? Minä näen kyllä hyvin. Miten etsin vaikuttaa kuvanlaatuun?

"-51 pisteinen tarkennus "
-Huikea määrä. Mutta vähempikin riittää, jos tarkennus on muuten hyvä tai vähän parempikin..

"-erittäin hyvälaatuinen takanäyttö "
-Totta, minä katson pääsääntoisesti kuviani joko tietokoneen näytöltä tai valokuvia. Miten vaikuttaa kuvan laatuun?

-objektiivikohtainen tarkennuksen hienosäätö
-Hieno ja kätevä ominaisuus. Minulla ei ole ollut ongelmia näiden asioiden kanssa. Kun tarkennus kunnossa, miten ominaisuudella vaikutus kuvanlaatuun?

"-8 k/s,tosin lisävarusteeksi hankittava akkukahva paristot tai eri akku.Jos tuohon meinaa esim.Canonilla päästä,niin joutuu lisävarusteeksi hankkimaan kokonaan uuden rungon..."

-Nyt Can. unohtaa tarkoituksella, että Nikonin 14bittisenä raw- sarjakuvaus 2,5k/. Lisäksi kannattaa muistaa, että akkukahva on melkoisen hintava lisä Nikonin ainoaan ylivoimaisuuteen mukaan, eli hintaan.

Edelleen Can. ohittaa nuo Kamera-lehden plussat ja miinukset. Toki se on vain yhden lehden tulos, mutta kertoo, miten vaikea on hyväksyä, että jokin muu kuin Nikon voisi olla parempi jollain osa-alueella. Se tässä on ollut huvittavaa ja surkuhupaisaakin.

Voihan Nikon ollakin jollain alueella muita parempi, mut pikkupojan sielu ei voi nähdä muuta. Tulee mieleen fanit, joille se oma suosikkibandi on ainutta oikeaa musiikkia, muut on täyttä skeidaa.
Minua ei ole koskaan kiinnostanut katsoa luupilla 100 % kuvaa kuvaruudulta. Nykyiset järkkärit ovat niin hyviä, että tärkeämpaa on kuvan saaminen kuin kuvanlaatu. Kamerasta pitää tietää, että se todellakin tarkentaa minne pitää, seuraa kohdetta, oheislaitteet toimivat niinkuin luvataan, kennon puhditus on oikeasti ominaisuus eikä pelkästään lupaus... Jos haluat kokeilla mitä se vaikuttaa kuvanlaatuun, ota kuva suihkussa kylpyankasta. Onhan Canon 40D sääsuojattu runko?

"Tulee mieleen fanit, joille se oma suosikkibandi on ainutta oikeaa musiikkia, muut on täyttä skeidaa."

Suihkussa kuvatessasi voisit katsoa myös peiliin. Me hyödymme kaikki siitä, että Nikon on mennyt Canonin ohitse. Nikon saa enemmän rahaa tuotekehittelyyn ja Canoninkin on pakko satsata parempien laitteiden kehittämiseen. Olympukselta tullee seuraava varakkaille luonnonkuvausharrastelijoille suunnattu runko 3-4 vuoden kuluttua ja siinä rungossa on kaikki parin seuraavan vuoden aikana kehitetyt hyväksi havaitut ratkaisut sääsuojatussa, käyttöä kestävässä rungossa, joten toivottavasti molemmat isot panostavat kunnolla tuotekehittelyyn :-)
Äänestä
Kimmo vaan2.1.2008 klo 9.36
netti_surffari kirjoitti:
Ostin 40D:n verkkokaupasta ja mukana ei tullut yhtään manuaalia, jota olisin ymmärtänyt. Onneksi netistä löytyy englanninkielinen. Verkkokaupan itse tehtailema miniohje ei vastaa niihin kysymyksiin, mitä tarvitsen tietää.
Ostin Oly E-3, jonka mukana tuli suomenkielinen painettu kunnon manuaali. Minulle olisi sopinut paljon paremmin pdf, jonka voisi lukea kuvaruudulla suurempana ja tulostaa kokoon, jonka takia ei tarvitsisi etsiä silmälaseja. (Toki mukanakin tuli englanninkielinen pdf).
Äänestä
ssddf2.1.2008 klo 17.55
Pekka- kirjoitti:
Lähinnä tässä on huvittavaa seurata miten uuden Canonin omistajat eivät voi sulattaa että kalliimpi Nikonin tekemä runko voisi ihan oikeasti tarjota hieman paremman tuotteen.

Useamman Canonin rungon omistaneena voinn huoletta myöntää Nikonin nyt menneen hieman edelle, tosin kovemmalla hinnalla. 5D on kumpaankin (40D, D300) verrattuna edelleen kuvanlaadultaan parempi runko. Nuo uudemmat vain ovat muilta ominaisuuksiltaan parempia, Nikon jopa hieman enemmän.
eittämäti mieleen,et pekka ja can ovat samoja henkilöitä!
Äänestä
sdfsdf2.1.2008 klo 17.59
Kimmo vaan kirjoitti:
Minua ei ole koskaan kiinnostanut katsoa luupilla 100 % kuvaa kuvaruudulta. Nykyiset järkkärit ovat niin hyviä, että tärkeämpaa on kuvan saaminen kuin kuvanlaatu. Kamerasta pitää tietää, että se todellakin tarkentaa minne pitää, seuraa kohdetta, oheislaitteet toimivat niinkuin luvataan, kennon puhditus on oikeasti ominaisuus eikä pelkästään lupaus... Jos haluat kokeilla mitä se vaikuttaa kuvanlaatuun, ota kuva suihkussa kylpyankasta. Onhan Canon 40D sääsuojattu runko?

"Tulee mieleen fanit, joille se oma suosikkibandi on ainutta oikeaa musiikkia, muut on täyttä skeidaa."

Suihkussa kuvatessasi voisit katsoa myös peiliin. Me hyödymme kaikki siitä, että Nikon on mennyt Canonin ohitse. Nikon saa enemmän rahaa tuotekehittelyyn ja Canoninkin on pakko satsata parempien laitteiden kehittämiseen. Olympukselta tullee seuraava varakkaille luonnonkuvausharrastelijoille suunnattu runko 3-4 vuoden kuluttua ja siinä rungossa on kaikki parin seuraavan vuoden aikana kehitetyt hyväksi havaitut ratkaisut sääsuojatussa, käyttöä kestävässä rungossa, joten toivottavasti molemmat isot panostavat kunnolla tuotekehittelyyn :-)
Varoituksen sana vain nikonisteille, älkää menkö sen D300 kanssa sinne suihkuun. Vaikka näitä Dxxx sarjan kameroita mainostetaan kestävänkin huonoja olosuhteita, niin totuus on että ne eivät ole sääsuojattuja. Ainoa minkä kanssa uskaltasin pikaisesti tarvittaessa käydä suihkussa (tosin harvemmin tulee kameran kanssa harrastettua) on Canonin 1-sarja. Itse uitin märässä suosilmäkkeessä sen, eikä mitään ongelmia tullut. Nikon D3:sen vedenpitävyystä en tiedä, mutta joskus aiemmmin lähettäessäni huoltoon Nikon ammattirunkoa, kysyttiin huollossa onko kameralla kuvattu ulkona. Vian syynä olikin sitten kuvaaminen ulkoilmassa. Jäi hiukkasen kyseeenalainen kuva merkistä.

En mä tosta Kimmon listasta löytänyt yhtään kohtaa, mikä ei 40D:ssä toimisi. Esim. jos 40D:ssä on sama kennopuhdistus kuin 1Dmk3:ssa niin toimii erittäin hyvin.
Äänestä
Pekka-2.1.2008 klo 18.25
sdfsdf kirjoitti:
Varoituksen sana vain nikonisteille, älkää menkö sen D300 kanssa sinne suihkuun. Vaikka näitä Dxxx sarjan kameroita mainostetaan kestävänkin huonoja olosuhteita, niin totuus on että ne eivät ole sääsuojattuja. Ainoa minkä kanssa uskaltasin pikaisesti tarvittaessa käydä suihkussa (tosin harvemmin tulee kameran kanssa harrastettua) on Canonin 1-sarja. Itse uitin märässä suosilmäkkeessä sen, eikä mitään ongelmia tullut. Nikon D3:sen vedenpitävyystä en tiedä, mutta joskus aiemmmin lähettäessäni huoltoon Nikon ammattirunkoa, kysyttiin huollossa onko kameralla kuvattu ulkona. Vian syynä olikin sitten kuvaaminen ulkoilmassa. Jäi hiukkasen kyseeenalainen kuva merkistä.

En mä tosta Kimmon listasta löytänyt yhtään kohtaa, mikä ei 40D:ssä toimisi. Esim. jos 40D:ssä on sama kennopuhdistus kuin 1Dmk3:ssa niin toimii erittäin hyvin.
Ovathan nuo sen hintaluokan värkkejä ettei niitä tahallaan huonosti kohtele. aikoinaan omistin Nikonin värmeitä, ongelmia ei säiden(kään) kanssa tulltu. En veisi MarkIII sateeseen ellei olisi aivan pakko, ja silti varoisin turhaa kastumista. Miksi kerjätä verta nenästä.
Kennoja en ole yhdestäkään järkkäsristä putsaillut, kaksi Nikoinia ja nyt toinen 1-sarjalainen Canon, huolellisuutta vaan peliin, se on tärkeämpää kuin nuo täristimet. Siinähän nuo nyt kertoilevat "kennon puhdistus" kun virran laittaa päälle, lieneekö tekee mitään ;-)

Ei kait noi erot rungoissa sellaisia ole etteikö joku toisessa toimisi "riittävästi". Erot ovat pieniä vaikka kyllä minä olen huomaavinani kuvan laadussakin eroa MkIII:n ja vaimon 400D:n välillä, saataa olla luulemista. Toiset toimii hiukan nopeammin ja niissä on hiukan parempi etsin. Sillä on aika vähän merkitystä.

Nikonista minulle muuten on jäänyt pelkästään positiivisia muistoja, olisin varmaan pysynyt merkissä jos D3 olisi julkaistu pari vuotta sitten. Ei ne kuvat siitä mihinkään muutu, oli merkki mikä tahansa.
Äänestä
tiedetään jo2.1.2008 klo 23.26
Can. kirjoitti:
ZOOMX18 kirjoitti: "Ja kun testin tuloksen ei miellytä, pitää tiätysti koko testi kyseenalaistaa. Joo, sit on hyvä testi, kun Nikon saadaan ykkösexi."

Tuossa kameralehden testissä Nikon oli selvä ykkönen,ninkuin kuuluukin olla - tällä hetkellä se on tuon luokan kunkku.

Jos tuossa testissä kuvanlaatua on vertailtu pelkästään jpeg kuvilla,niin tämä jo kertoo testin "tason"...Ei ole minulla tuota lehteä,en pysty tarkastamaan,oliko todella näin.
> Jos tuossa testissä kuvanlaatua on vertailtu pelkästään jpeg kuvilla,niin tämä jo kertoo testin "tason"...

Ei sen puoleen, kyllä on RAW-uskovaisten putkiaivojenkin kommentit tulleet tutuiksi. RAWhan on se, joka auttaa joka vaivaa, jalkahiestä lähtien...

Vaan kun käytettäessä valmistajen omia RAW-muuntimia ollaan saman ongelman edessä kuin JPEGinkin kanssa elikkä eri valmistajilla on erilaiset näkemykset sopivasta kohinanpoiston ja terävöinnin määrästä sekä värikylläisyydestä. Elikkä kenenkä näkemys on se oikea?

Tai sitten keksitään, että käytetään ohjelmaa XYZZY kaikkien kameroiden RAW-kuvien avaamiseen. Mutku XYZZY ei välttämättä tunne kaikkia uutuusmalleja... Olen ymmärtänyt, että tällä hetkellä aika moni ohjelma sekoilee pahemman kerran mm. Sonyn RAW-kuvien kanssa. Kuvat kyllä aukeavat - formaatti on tarpeeksi samankaltainen A100:n, jolle tuontisuotimet on laadittu, kanssa, mutta yli ISO 1600 herkkyyksillä jälki on täyttä kuraa, huonompaa kuin JPEG, koska kennon tyyppi on vaihtunut (CCD -> CMOS) ja tuontisuodin käsittelee dataa jotenkin ihan eri tavalla kuin pitäisi.

Ja vaikka tuontisuotimet löytyisikin aidosti joka kameralle, niin ne ovat silti merkki & mallikohtaisia ts. samaakin ohjelmaa käytettäessä voi RAW kuvien käpistely olla aika eri tasoista riippuen ohjelmna "yhteensopivuudesta" (onko suodin mallia beta 0.7 vai 3.4).

No, ainahan on toki mahdollista testata jokaista kameraa paitsi sen oman softan, niin vaikkapa viiden erilaisen kaupallisen ohjelman kanssa, jotta löytyy jokaiselle se optimaalinen vaihtoehto. Toki siinä sivussa pitää kokeilla myös, mitä ohjelmien asetukset vaikuttavat, esim. 5x5 erilaista asetuskombinaatiota per ohjelma, luonnollisesti useilla eri kuvilla, jotta saadaan kattava käsitys ... jokaisesta ohjelmasta ... ja jokaisesta kamerasta. Kyllähän nyt joku 3000 testiä pitää rykäistä, ennen kuin kehtaa mennä lehteen mitään kirjoittamaan.
Äänestä
Kimmo vaan3.1.2008 klo 8.22
sdfsdf kirjoitti:
Varoituksen sana vain nikonisteille, älkää menkö sen D300 kanssa sinne suihkuun. Vaikka näitä Dxxx sarjan kameroita mainostetaan kestävänkin huonoja olosuhteita, niin totuus on että ne eivät ole sääsuojattuja. Ainoa minkä kanssa uskaltasin pikaisesti tarvittaessa käydä suihkussa (tosin harvemmin tulee kameran kanssa harrastettua) on Canonin 1-sarja. Itse uitin märässä suosilmäkkeessä sen, eikä mitään ongelmia tullut. Nikon D3:sen vedenpitävyystä en tiedä, mutta joskus aiemmmin lähettäessäni huoltoon Nikon ammattirunkoa, kysyttiin huollossa onko kameralla kuvattu ulkona. Vian syynä olikin sitten kuvaaminen ulkoilmassa. Jäi hiukkasen kyseeenalainen kuva merkistä.

En mä tosta Kimmon listasta löytänyt yhtään kohtaa, mikä ei 40D:ssä toimisi. Esim. jos 40D:ssä on sama kennopuhdistus kuin 1Dmk3:ssa niin toimii erittäin hyvin.
Olympuksen E-1 ja E-3 ovat sääsuojattuja, E-1:llä olen kuvannut monesti sateessa yrittämättäkään suojata kameraa tai linssia ja ainakin toistaiseksi ne ovat kestäneet hyvin. Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä sitä, että kameraa voi käyttää aina vaikka näitä sadekuvia on korkeintaan tuhannesosa kaikista kuvista.

E-3:sta on "mainostettu" heittämällä ämpärillinen vettä kameran päälle (salama ylhäällä!) tai kaatamalla nestettä pullosta. Mihinkään tämmöiseen en ryhtyisi http://farm3.static.flickr.com/2031/2159799095_3865e21ebe_b.jpg mutta minusta kameran pitää kestää sekin, jos luvataan sen olevan sääsuojattu. (Jo ajatus haisevasta kamerasta on vastenmielinen).

E-1:n rikkoutumisesta en ole kuullut, mutta paljolti se johtuu Olympuksen hyvästä huollosta. Minun kokemukseni rajoittuu kahteen tapaukseen: Lainassaolleessa kamerasta (E-300) oli kortin piikku vääntynyt (korjaus meni takuuseen) ja liimauksista irronnut silmäsuppilo vaihdettiin uuteen.

Kennonpuhdistuskin on samanlainen kuin sääsuojaus: jos se toimii, sitä ei huomaa. Menetelmissä on eroaa
http://pixinfo.com/en/articles/ccd-dust-removal/

Varsinaisesti yritin sanoa, että ei ole mitään väliä kenen kamera on paras kunhan se ei ole markkinajohtajan! Lisääntyneestä kilpailusta ja tuotekehittelystä hyödymme kaikki merkkiin katsomatta.

Vielä suihkusta: tietenkään mieleenikään ei tulisi mennä kuvaamaan suihkuun vain nähdäkseni kestääkö runko. Ikävyyksiä saa kerjäämätikin. Sateessa kuvaamisen jälkeen kuivaan laitteet. En vaihda sateessa tai tuulisella hiekkarannalla linssejä vaan käytän tervettä järkeä... Suosittelen sitä kaikille muillekin :-)
Äänestä
Kimmo vaan3.1.2008 klo 8.43
Pekka- kirjoitti:
Ovathan nuo sen hintaluokan värkkejä ettei niitä tahallaan huonosti kohtele. aikoinaan omistin Nikonin värmeitä, ongelmia ei säiden(kään) kanssa tulltu. En veisi MarkIII sateeseen ellei olisi aivan pakko, ja silti varoisin turhaa kastumista. Miksi kerjätä verta nenästä.
Kennoja en ole yhdestäkään järkkäsristä putsaillut, kaksi Nikoinia ja nyt toinen 1-sarjalainen Canon, huolellisuutta vaan peliin, se on tärkeämpää kuin nuo täristimet. Siinähän nuo nyt kertoilevat "kennon puhdistus" kun virran laittaa päälle, lieneekö tekee mitään ;-)

Ei kait noi erot rungoissa sellaisia ole etteikö joku toisessa toimisi "riittävästi". Erot ovat pieniä vaikka kyllä minä olen huomaavinani kuvan laadussakin eroa MkIII:n ja vaimon 400D:n välillä, saataa olla luulemista. Toiset toimii hiukan nopeammin ja niissä on hiukan parempi etsin. Sillä on aika vähän merkitystä.

Nikonista minulle muuten on jäänyt pelkästään positiivisia muistoja, olisin varmaan pysynyt merkissä jos D3 olisi julkaistu pari vuotta sitten. Ei ne kuvat siitä mihinkään muutu, oli merkki mikä tahansa.
Lapsia kuvatessa tärkein asia oli hinta. Diat olivat edullisimpia ja siksi niitä käytettiin. Nykyään tärkein on etsin (ikänäkö) ja automaattitarkennus (kun perusasiat ovat kunnossa). Etsimen takia mietin vaihtamista Canonin 5D:hen, mutta Katz eye pelasti tilanteen http://www.katzeyeoptics.com/cat--Olympus-DSLRs--cat_olympus.html E-3:een leikkoprisman vaihtaminen poistaa takuun, mutta etsin on selvästi parempi. 3-4 vuoden kuluttua näen huonommin, mutta silloin on tarjolla seuraava Olympuksen runko, jossa on parempi etsin. Välillä saatan tuntea kiusausta vaihtaa suurempaan etsimeen (lue kennoon).
Äänestä
UPDATE_72796785.1.2008 klo 11.01
UPDATE_8617533 kirjoitti:
...tehdä digijärkkäreitä vaativaan kuvaukseen. Tuolla sivun alalaidassa se sitten sinisellä lopulta sanotaan.

http://www.astrosurf.org/buil/nikon_test/test.htm

Olisi sittenkin pitänyt ostaa tuo Pentax K10D.
Canon ratsastaa tällä hetekeelä vielä paljon AE1:n tuomalla nosteella Suomessa. Siltä puuttuu varsinainen killerituote, joka selvästi löisi kilpailijat, digiajalta.

- yli 10 megapikseliä
- sääsuojattu runko
- ilman kiinteää salamaa, niin että prisma on riittävän suuri ja etsinkuva on hyvä
- täysikokoinen kohinaton kenno
- riittävästi tarkennuspisteitä myös liikkuviin kohteisiin
- hinta vastaisi muiden croppirunkoja

AE1 oli omana aikanaan erinomainen hinta läätu suhteeltaan. Canonilta puuttuu tuollainen tuote tällä hetkellä.
Äänestä
åpå5.1.2008 klo 17.22
UPDATE_7279678 kirjoitti:
Canon ratsastaa tällä hetekeelä vielä paljon AE1:n tuomalla nosteella Suomessa. Siltä puuttuu varsinainen killerituote, joka selvästi löisi kilpailijat, digiajalta.

- yli 10 megapikseliä
- sääsuojattu runko
- ilman kiinteää salamaa, niin että prisma on riittävän suuri ja etsinkuva on hyvä
- täysikokoinen kohinaton kenno
- riittävästi tarkennuspisteitä myös liikkuviin kohteisiin
- hinta vastaisi muiden croppirunkoja

AE1 oli omana aikanaan erinomainen hinta läätu suhteeltaan. Canonilta puuttuu tuollainen tuote tällä hetkellä.
Mikä AE1, ei tuo noste ainakaan minulle sano mitään. Kyllähän se killerituote oli Canonilla 1Dmark2, joka lähes ajoi Nikonin konkurssiin, oli muuten melkoisen lähellä ettei Nikon lopettanut koko kameratuotantoa. Tällähetkellä onneksi punnukset ovat tasoittuneet, jospa kilpailu pitäisi nämä kaverukset liikkeessä. Tosin hyvin ovat keskenään jakaneet markkinasegmentit, suoraan toisen kanssa kilpailevia malleja ei juurikaan ole.
Äänestä

IOIOI2.1.2008 klo 21.14

Sarjakuvauksen osalta, miten tuo Nikonin D300 voi muuten olla niin hidas? Jouduin oikein katsomaan englantilaisesta oppaasta (juu. tuon saa verkosta helposti), kun tuo tuli täällä esille ja siellähän se sanotaan:

"How do I take high-quality NEF (RAW) photos? 14-bit NEF (RAW)" (sivu iv)

"NEF (RAW) images are recorded at bit-depth of 14 bits, producing files roughly 1.3 larger than 12-bit files but increasing color data recorded. Maximum frame advance rate (pg. 77) falls to 2.5 fps. (sivulla. 59)"

"Maximum frame rate when recording 14-bit NEF (RAW) images is 2.5 fps. (sivulla 403)"

Mistä tuo johtuu??? Tuohon on kuitenkin hitaampi sarjakuvaus, kuin missä tahansa "hinnat alkaen" järkkärissä???

Äänestä

paras selitys2.1.2008 klo 22.16
> Sarjakuvauksen osalta, miten tuo Nikonin D300 voi muuten olla niin hidas?

Syy liittyy ilmiselvästi A/D-muuntimien nopeuteen.

Kameran kennohan lienee aivan sama (tai lievästi modifioitu) kuin Sonyn A700:ssa ja Sonyn järkkärin julkistuksen edellä julkisuuteen tihkui joitakin speksejä, joista merkittävimmät olivat
1) itse kennolle sijoitetut 12-bit A/D-muuntimet (joka pikselisarakkeelle omansa)!
2) max. 10 kuvaa sekunnissa (siis kennon = A/D-muuntimien nopeus, käytännössä rajat asettaa kameran suljin & peilimekanismi ja/tai objektiivin himmenninmekanismi)

Seuraava kysymys on, miten Nikon saa aikaiseksi 14 bittisen värisyvyyden, jos kennolla vakiona oleva muunnin pystyy vain 12 bittiin?

a) Ulkoisella muuntimella ... mutta miksi tässä olisi köyhäilty?

b) Jospa vaikka kennolla sijaitsevat muuntimet ovatkin tyyppiä (en saa sen nimitystä päähäni), jossa muunnoksen tarkuus riippuu käytettävissä olevasta ajasta; tarvittava aika tuplaantuu aina tarkkuuden kasvaessa yhdellä bitillä ts. 10 FPS @ 12 bittiä, 5 FPS @ 13 ja 2,5 FPS @ 14

Jälkimmäinen vaihtoehto on myös valmistajalle paljon halvempi ja helpompi toteuttaa (ei vyötä ja henkseleitä), mutta netin die hard Nikon fanit eivät luonnollisesti ole suostuneet edes harkitsemaan näin kerettiläistä ajatusta.
Äänestä
Nikonko3.1.2008 klo 0.22
paras selitys kirjoitti:
> Sarjakuvauksen osalta, miten tuo Nikonin D300 voi muuten olla niin hidas?

Syy liittyy ilmiselvästi A/D-muuntimien nopeuteen.

Kameran kennohan lienee aivan sama (tai lievästi modifioitu) kuin Sonyn A700:ssa ja Sonyn järkkärin julkistuksen edellä julkisuuteen tihkui joitakin speksejä, joista merkittävimmät olivat
1) itse kennolle sijoitetut 12-bit A/D-muuntimet (joka pikselisarakkeelle omansa)!
2) max. 10 kuvaa sekunnissa (siis kennon = A/D-muuntimien nopeus, käytännössä rajat asettaa kameran suljin & peilimekanismi ja/tai objektiivin himmenninmekanismi)

Seuraava kysymys on, miten Nikon saa aikaiseksi 14 bittisen värisyvyyden, jos kennolla vakiona oleva muunnin pystyy vain 12 bittiin?

a) Ulkoisella muuntimella ... mutta miksi tässä olisi köyhäilty?

b) Jospa vaikka kennolla sijaitsevat muuntimet ovatkin tyyppiä (en saa sen nimitystä päähäni), jossa muunnoksen tarkuus riippuu käytettävissä olevasta ajasta; tarvittava aika tuplaantuu aina tarkkuuden kasvaessa yhdellä bitillä ts. 10 FPS @ 12 bittiä, 5 FPS @ 13 ja 2,5 FPS @ 14

Jälkimmäinen vaihtoehto on myös valmistajalle paljon halvempi ja helpompi toteuttaa (ei vyötä ja henkseleitä), mutta netin die hard Nikon fanit eivät luonnollisesti ole suostuneet edes harkitsemaan näin kerettiläistä ajatusta.
Tosta mainitusta tekniikasta en tiiä, mut aika vaikea musta asettaa jotain kameraa yli muiden, jos
täällä mainostettu Nikon pääsee 14 bittisenä 2,5 rawkuvaa sekunnissa.

Jossain kamerassa on jokin parempaa kuin toinen toisessa, mutta kyllä Nikonin kannattajilla on todellisuuden taju pettänyt kun väitetään d300 ylivoimaiseksi semi-pro sarjassa. Niin kun joku tuolla sanoi tosta fanittamisesta, niin se on niin helkutin totta.
Äänestä
canonko3.1.2008 klo 8.33
Nikonko kirjoitti:
Tosta mainitusta tekniikasta en tiiä, mut aika vaikea musta asettaa jotain kameraa yli muiden, jos
täällä mainostettu Nikon pääsee 14 bittisenä 2,5 rawkuvaa sekunnissa.

Jossain kamerassa on jokin parempaa kuin toinen toisessa, mutta kyllä Nikonin kannattajilla on todellisuuden taju pettänyt kun väitetään d300 ylivoimaiseksi semi-pro sarjassa. Niin kun joku tuolla sanoi tosta fanittamisesta, niin se on niin helkutin totta.
luin tämämän ketjun läpi,ja täälläkö muka ei canonistit fanita?

ei näköjään anna canonistien "luonto" periksi tunnustaa tosiasiaa,että joku muu merkki on tehnyt paremman kameran,kuin canon.

Säälittävää.

Nyt minä alan ymmärtää,miksi siinä canonissa on ne ns."mummomoodit". (yökuvaus,urheilukuvaus,maisemakuvaus jne..)
Äänestä
Kimmo Koo3.1.2008 klo 8.55
Nikonko kirjoitti:
Tosta mainitusta tekniikasta en tiiä, mut aika vaikea musta asettaa jotain kameraa yli muiden, jos
täällä mainostettu Nikon pääsee 14 bittisenä 2,5 rawkuvaa sekunnissa.

Jossain kamerassa on jokin parempaa kuin toinen toisessa, mutta kyllä Nikonin kannattajilla on todellisuuden taju pettänyt kun väitetään d300 ylivoimaiseksi semi-pro sarjassa. Niin kun joku tuolla sanoi tosta fanittamisesta, niin se on niin helkutin totta.
Tänä syksynä on lyönnyt läpi Nikon D300 on paras kohtuuhintainen kamera. Kaikkien muiden mielstä asia on hieno, mutta canonisten mielestä muiden kehuminen on paha asia.

"Tosta mainitusta tekniikasta en tiiä, mut aika vaikea musta asettaa jotain kameraa yli muiden, jos täällä mainostettu Nikon pääsee 14 bittisenä 2,5 rawkuvaa sekunnissa."

Insinöörinä käsitän asian niin, että Nikonin nopeus on 5-6 kuvaa/s ja tarkkuus 12 bittiä. Erikoistapauksissa voi käyttää 14 bitin osavärejä, mutta silloin nopeus putoaa . Jos tätä lisäominaisuutta ei olisi, kukaan ei valittaisi Nikonin hitaudesta. Vaikea kuvitella tilannetta, jossa pitää kkuvata nopeaa sarjaa ja osavärien määrällä on merkitystä.
Äänestä
mullekans3.1.2008 klo 9.32
Kimmo Koo kirjoitti:
Tänä syksynä on lyönnyt läpi Nikon D300 on paras kohtuuhintainen kamera. Kaikkien muiden mielstä asia on hieno, mutta canonisten mielestä muiden kehuminen on paha asia.

"Tosta mainitusta tekniikasta en tiiä, mut aika vaikea musta asettaa jotain kameraa yli muiden, jos täällä mainostettu Nikon pääsee 14 bittisenä 2,5 rawkuvaa sekunnissa."

Insinöörinä käsitän asian niin, että Nikonin nopeus on 5-6 kuvaa/s ja tarkkuus 12 bittiä. Erikoistapauksissa voi käyttää 14 bitin osavärejä, mutta silloin nopeus putoaa . Jos tätä lisäominaisuutta ei olisi, kukaan ei valittaisi Nikonin hitaudesta. Vaikea kuvitella tilannetta, jossa pitää kkuvata nopeaa sarjaa ja osavärien määrällä on merkitystä.
Niin... voisko mulle joku tietävä selittää miten ero niissä kuvissa näkyy,jos toinen on otettu 12 ja toinen 14 bittisenä? Väreissä?

onko ero selvästi nähtävissä?
Äänestä
Can-ON3.1.2008 klo 10.24
canonko kirjoitti:
luin tämämän ketjun läpi,ja täälläkö muka ei canonistit fanita?

ei näköjään anna canonistien "luonto" periksi tunnustaa tosiasiaa,että joku muu merkki on tehnyt paremman kameran,kuin canon.

Säälittävää.

Nyt minä alan ymmärtää,miksi siinä canonissa on ne ns."mummomoodit". (yökuvaus,urheilukuvaus,maisemakuvaus jne..)
on kait ihan hyvä. Itse oon lopettanut croppikameroiden kuolaamisen, tavisräpsyjä ovat joka tapauksessa.

D3 kiinnostaa kyllä, mutta katsotaanpa mitä kevät tuo tullessaan sillä rintamalla Canonin suunnasta.....
Äänestä
Kimmo vaan3.1.2008 klo 11.42
mullekans kirjoitti:
Niin... voisko mulle joku tietävä selittää miten ero niissä kuvissa näkyy,jos toinen on otettu 12 ja toinen 14 bittisenä? Väreissä?

onko ero selvästi nähtävissä?
mutta niitä voidaan hyödyntää kuvankäsittelyssä (esimerkiksi kaivaa varjosta lisää kuvainformaatiota).
Äänestä
painettuna paketin kylkeen3.1.2008 klo 12.48
mullekans kirjoitti:
Niin... voisko mulle joku tietävä selittää miten ero niissä kuvissa näkyy,jos toinen on otettu 12 ja toinen 14 bittisenä? Väreissä?

onko ero selvästi nähtävissä?
> Niin... voisko mulle joku tietävä selittää miten ero niissä kuvissa näkyy,jos toinen on otettu 12 ja toinen 14 bittisenä? Väreissä?

Taitaa olla enempi markkinointitekninen juttu, aivan kuten aikoinaan harrastettu halpojen tasoskannerien "bittikisa", jossa eri valmistajat nokittivat toisiaan vuoronperään 12, 14, 16 ja lopulta peräti 20 bittisillä muuntimilla.

Sanomattakin on selvää, ettei muutaman satasen skannerissa dynamiikka ole lähellekään tuota tasoa, vaan ylimääräiset bitit käytettiin vain ja ainoastaan skannerin oman kohinan entistä tarkempaan digitoimiseen.

Jos/kun kennon dynamiikka on 9 aukon luokkaa, 12 bittiäkin riittää varsin hyvin.
Äänestä
Pekka-3.1.2008 klo 14.23
painettuna paketin kylkeen kirjoitti:
> Niin... voisko mulle joku tietävä selittää miten ero niissä kuvissa näkyy,jos toinen on otettu 12 ja toinen 14 bittisenä? Väreissä?

Taitaa olla enempi markkinointitekninen juttu, aivan kuten aikoinaan harrastettu halpojen tasoskannerien "bittikisa", jossa eri valmistajat nokittivat toisiaan vuoronperään 12, 14, 16 ja lopulta peräti 20 bittisillä muuntimilla.

Sanomattakin on selvää, ettei muutaman satasen skannerissa dynamiikka ole lähellekään tuota tasoa, vaan ylimääräiset bitit käytettiin vain ja ainoastaan skannerin oman kohinan entistä tarkempaan digitoimiseen.

Jos/kun kennon dynamiikka on 9 aukon luokkaa, 12 bittiäkin riittää varsin hyvin.
Ei tuolla kyllä varmaankaan käytäänön merkitystä ole, mutta kuitenkin.

"Jos/kun kennon dynamiikka on 9 aukon luokkaa, 12 bittiäkin riittää varsin hyvin."

Tuolla 14 bitin dynamiikalla jaetaan tuo 9 aukon valoisuus hieman pienempiin portiaisiin, kun 12 bittiä jakaa sen 4096 valoisuustasoon niin 14-bittinen jakaa sen 16384 tasoon.
Käytännössä ero on tietysti lähes merkityksetön. Saattaa sävyliukumat tulla todella isoissa kuvissa hieman oikeammiksi.
Äänestä
DeBourne3.1.2008 klo 14.39
painettuna paketin kylkeen kirjoitti:
> Niin... voisko mulle joku tietävä selittää miten ero niissä kuvissa näkyy,jos toinen on otettu 12 ja toinen 14 bittisenä? Väreissä?

Taitaa olla enempi markkinointitekninen juttu, aivan kuten aikoinaan harrastettu halpojen tasoskannerien "bittikisa", jossa eri valmistajat nokittivat toisiaan vuoronperään 12, 14, 16 ja lopulta peräti 20 bittisillä muuntimilla.

Sanomattakin on selvää, ettei muutaman satasen skannerissa dynamiikka ole lähellekään tuota tasoa, vaan ylimääräiset bitit käytettiin vain ja ainoastaan skannerin oman kohinan entistä tarkempaan digitoimiseen.

Jos/kun kennon dynamiikka on 9 aukon luokkaa, 12 bittiäkin riittää varsin hyvin.
Voi ollakin markkinointi kikkakin.

Mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka Canon 30D/12b dynamiikantoisto on 100iso 8.4EV(dpr) ja sama Canon 40D/14b 9.1EV, joten eroa on. Nikon D200 ja Canon 5D sama 8.2EV.

Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä.
Äänestä
taas kerran3.1.2008 klo 15.57
Pekka- kirjoitti:
Ei tuolla kyllä varmaankaan käytäänön merkitystä ole, mutta kuitenkin.

"Jos/kun kennon dynamiikka on 9 aukon luokkaa, 12 bittiäkin riittää varsin hyvin."

Tuolla 14 bitin dynamiikalla jaetaan tuo 9 aukon valoisuus hieman pienempiin portiaisiin, kun 12 bittiä jakaa sen 4096 valoisuustasoon niin 14-bittinen jakaa sen 16384 tasoon.
Käytännössä ero on tietysti lähes merkityksetön. Saattaa sävyliukumat tulla todella isoissa kuvissa hieman oikeammiksi.
> Tuolla 14 bitin dynamiikalla jaetaan tuo 9 aukon valoisuus hieman pienempiin portiaisiin, kun 12 bittiä jakaa sen 4096 valoisuustasoon niin 14-bittinen jakaa sen 16384 tasoon.

Ei se nyt ihan noinkaan mene. A/D-muuntimet ovat lineaarisia, joten teoriassa bittimäärän kasvattaminen yhdellä puolittaa alimman havaittavissa olevan (nollasta poikkeavan) signaalitason, mikä vastaa siis dynamiikan kasvamista pykälällä.

Toisaalta, oikeassa elämässä, kuvioissa on aina mukana kohina - muuntimelta ei ikinä saada puhdasta nollaa, ei vaikka kuvattaisiin linssisuojus paikallaan pimeässä kellarissa, joten todellinen dynamiikka määräytyykin kennon ja muuntimen itsensä kohinan ja max. signaalitasojen suhteista.

Esim. max signaalitaso 100 ja pohjakohinan (keskim.) taso 1. Kun koodaus tehdään 8 bittisellä muuntimellä, joka viritetään antamaan max. arvo 2^8-1 = 255, kun signaalitaso on 100, niin pohjakohinan ansiosta alin muutimelta saatava arvo onkin keskimäärin 25 ( /- satunnaisvaihtelu siihen päälle). Todellisuudessa käytössä onkin (keskimäärin) vain 230 porrasta. 10-bittisellä muuntimella saataisiin käyttöön noin 900 porrasta.

Toinen kysymys on sävyjen porrastuminen. Ihmissilmä pystyy erottamaan n. 200 sävyporrasta, joten 8 bittiä olisi periaatteessa riittävä, kunhan vain porrastus on oikealla tavalla tehty. Käytännössä temppu tehdään gammakorjaukseksei kutsutun epälineaarisen porrastuksen avulla - esim. 8-bittiset JPEG kuvathan ovat (nykyään) poikkeuksetta "koodattu" gamma 2,2:n mukaan.

No, tietenkin tässä muunnoksessa lineaarisesta koodauksesta epälineaariseen hukkuu dataa, em. "kohinaan hukkuvien bittien" lisäksi, joten 8 bittinen A/D-muunnin ei ole riittävä edes "JPEG only" pokkarissa, vaan muuntimen koodaustarkkuuden pitäisi olla ainakin 10 bittiä. Kuten se ensimmäisissä digipokkareissa olikin (sittemmin 12 bittisyys yleistyi, kun muuntimet eivät ilmiselvästi olleet mikään kustannusongelma).

No, tottakai porrastusta voidaan edelleen tihentää kasvattamalla muuntimen bittimäärää, mutta kyllä ne tällä tempulla saavutettavat hyödytkin kutistuvat aika nopeasti. Ellei hyödyksi sitten lasketa sitä, että voi sanoa naapurin pennulle, että mun kamerassa on enemmän bittejä kuin sun.

Jotain hyötyä ylim. biteistä tietysti on, jos tehdään rankempia käpistelyoperaatiota, mutta bittihehkuttajien olisi välillä hyvä muistaa, että todella, todella harva näyttö & näytönohjainyhdistelmä pystyy esittämään mitään muuta kuin 8-bittisiä värejä - itseasiassa halpislittujen nestekidepaneelit ovat 6-bittisiä! - ja taitaa myös olla aika vähissä (kotikäyttöön tehdyt) tulostimet, jotka pystyvät pureskelemaan muuta kuin 8-bittistä sRGB-dataa.
Äänestä
viimeeksi kun tarkistin3.1.2008 klo 16.15
DeBourne kirjoitti:
Voi ollakin markkinointi kikkakin.

Mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka Canon 30D/12b dynamiikantoisto on 100iso 8.4EV(dpr) ja sama Canon 40D/14b 9.1EV, joten eroa on. Nikon D200 ja Canon 5D sama 8.2EV.

Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä.
Ehei, ero ei selity pelkällä A/D-muuntimen bittimäärällä. Teoriassa, jos siis kohina unohdetaan tyystin, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.

Käytännössä pullonkaula on siis jossain muualla.

> Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä.

Tässä kohtaa menit metsään, ja lujaa. Laajalle dynamiikalle olisi paljonkin käyttöä - eikä pelkästään perseelleen menneen valotuksen paikkaamiseksi. Ihmissilmä ei ole kamera, vaan "valotusta" säädetään jatkuvasti sen mukaan, minne katse suuntautuu. Tämän vuoksi on mahdollista nähdä "yhdellä silmäyksellä" sekä yömaisema että sitä valaisevan täysikuun pinnanmuodot.

Tätä vaikutelmaa voidaan (kuvan kasaajan taidoista riippuen enemmän / vähemmän onnistuneesti) jäljitellä ns. HDR-kuvilla, jotka yleensä kasataan useasta eri valotuksesta (kömpelöä / mahdotonta liikkuvien kohteiden kanssa).

Ja nythän on jo markkinoilla kameroita, joissa on tällainen toiminto sisäänrakennettuna. Sattumoisin tämän hetken kehittynein versio on Sonyn A700:ssa ja minusta kyseessä saattaa hyvinkin olla kameran merkittävin ominaisuus - siitä huolimatta, että se on mennyt lähes täysin ohi wanhan kaavan mukaan toimivilta kamera-arvostelijoilta.
Äänestä
mullekans3.1.2008 klo 22.29
viimeeksi kun tarkistin kirjoitti:
Ehei, ero ei selity pelkällä A/D-muuntimen bittimäärällä. Teoriassa, jos siis kohina unohdetaan tyystin, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.

Käytännössä pullonkaula on siis jossain muualla.

> Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä.

Tässä kohtaa menit metsään, ja lujaa. Laajalle dynamiikalle olisi paljonkin käyttöä - eikä pelkästään perseelleen menneen valotuksen paikkaamiseksi. Ihmissilmä ei ole kamera, vaan "valotusta" säädetään jatkuvasti sen mukaan, minne katse suuntautuu. Tämän vuoksi on mahdollista nähdä "yhdellä silmäyksellä" sekä yömaisema että sitä valaisevan täysikuun pinnanmuodot.

Tätä vaikutelmaa voidaan (kuvan kasaajan taidoista riippuen enemmän / vähemmän onnistuneesti) jäljitellä ns. HDR-kuvilla, jotka yleensä kasataan useasta eri valotuksesta (kömpelöä / mahdotonta liikkuvien kohteiden kanssa).

Ja nythän on jo markkinoilla kameroita, joissa on tällainen toiminto sisäänrakennettuna. Sattumoisin tämän hetken kehittynein versio on Sonyn A700:ssa ja minusta kyseessä saattaa hyvinkin olla kameran merkittävin ominaisuus - siitä huolimatta, että se on mennyt lähes täysin ohi wanhan kaavan mukaan toimivilta kamera-arvostelijoilta.
Kiitokset teille infosta.

Eli tiivistettynä voitaneen kiteyttää 12/14 bittisen ero tavallisessa digivalokuvassa:

"Ehkä on ehkä ei,enempi kuitenkin ehkä ei"
Äänestä
old_profile_348093.1.2008 klo 23.34
mullekans kirjoitti:
Kiitokset teille infosta.

Eli tiivistettynä voitaneen kiteyttää 12/14 bittisen ero tavallisessa digivalokuvassa:

"Ehkä on ehkä ei,enempi kuitenkin ehkä ei"
Arvasin kyllä tässä tulee aikamoinen tulisieluinen ketju puolesta ja vastaan Canon-Nikon. Mukaan kyllä kuuluisi vähintäänkin ainakin Sony a700. Uskon, että Sony on vieläkin kovempi luu tulevaisuudessa kahdelle markkinajohtajalle.

Kaikki testithän ovat enemmän tai vähemmän subjektiivisia ja painoarvot lopulta ratkaisevat
testin voittajan. Tärkeintä kuvaajan kannalta, on se, että omassa kädessä oleva kamera tuntuu parhaimmalta.

Kameravertailuja alkaa tulla nyt enemmän, joissa Nikonin ja Canonin uutuuksia vertaillaan. Testien tulokset vaihtelevat. Joissain Canonin tarkennus on parempaa kuin Nikonin ja sitten päinvastoin.
Sen mukaan kulkee myös testien arvostus. Jos Canon on jossain parempi, nikonistit lyttäävät testin, kuten viimeisin ruotsalainen Foto-lehden testin ( tiedämmehän kaikki, että ruotsalaisethan ovat ainuita, jotka ovat syntyneet persereiästä). Canonistit taas pilkkaavat testejä, joissa Nikon on savuttanut jotain Canonia parempaa.

Näin se menee, "mun isällä (BMW) on parempi auto kun sun kuin sun isälläs"(Audi), ja" mun kamera on parempi kuin sun, lälläslää." Kamerat ovat siis meille ainakin meille miehille jonkinlaisia jatkeita ja kuvaus tuntuu olevan vähän sivu seikka joskus. Hauskaa sinänsä, että meissä on säilynyt pikku poika jossain tuolla sisällä, tosin tähän keskusteluun on osallistunut oikeitakin pikku poikia. Siitä minulla ei ole pienintä epäilystä. Ja vielä sellaisiakin, joiden "pappa betalar".

Lopulta kuitenkin tärkein ominaisuus kamerassa on
on lopulta kuvaaja.

Niin toki unohtamatta aivan kaikkein tärkeitä, että kunhan merkki on NIKON!! (OOh, oonko humalassa) eiku CANON.... :)

Vielä kerranh pojjaat: Canon vai Nikon on paras, kerran vielä kunnon rähinät pystyyn....että saadaanh lophulta shelvyys pharremmudeshta...
Äänestä
Pekka-4.1.2008 klo 8.35
old_profile_34809 kirjoitti:
Arvasin kyllä tässä tulee aikamoinen tulisieluinen ketju puolesta ja vastaan Canon-Nikon. Mukaan kyllä kuuluisi vähintäänkin ainakin Sony a700. Uskon, että Sony on vieläkin kovempi luu tulevaisuudessa kahdelle markkinajohtajalle.

Kaikki testithän ovat enemmän tai vähemmän subjektiivisia ja painoarvot lopulta ratkaisevat
testin voittajan. Tärkeintä kuvaajan kannalta, on se, että omassa kädessä oleva kamera tuntuu parhaimmalta.

Kameravertailuja alkaa tulla nyt enemmän, joissa Nikonin ja Canonin uutuuksia vertaillaan. Testien tulokset vaihtelevat. Joissain Canonin tarkennus on parempaa kuin Nikonin ja sitten päinvastoin.
Sen mukaan kulkee myös testien arvostus. Jos Canon on jossain parempi, nikonistit lyttäävät testin, kuten viimeisin ruotsalainen Foto-lehden testin ( tiedämmehän kaikki, että ruotsalaisethan ovat ainuita, jotka ovat syntyneet persereiästä). Canonistit taas pilkkaavat testejä, joissa Nikon on savuttanut jotain Canonia parempaa.

Näin se menee, "mun isällä (BMW) on parempi auto kun sun kuin sun isälläs"(Audi), ja" mun kamera on parempi kuin sun, lälläslää." Kamerat ovat siis meille ainakin meille miehille jonkinlaisia jatkeita ja kuvaus tuntuu olevan vähän sivu seikka joskus. Hauskaa sinänsä, että meissä on säilynyt pikku poika jossain tuolla sisällä, tosin tähän keskusteluun on osallistunut oikeitakin pikku poikia. Siitä minulla ei ole pienintä epäilystä. Ja vielä sellaisiakin, joiden "pappa betalar".

Lopulta kuitenkin tärkein ominaisuus kamerassa on
on lopulta kuvaaja.

Niin toki unohtamatta aivan kaikkein tärkeitä, että kunhan merkki on NIKON!! (OOh, oonko humalassa) eiku CANON.... :)

Vielä kerranh pojjaat: Canon vai Nikon on paras, kerran vielä kunnon rähinät pystyyn....että saadaanh lophulta shelvyys pharremmudeshta...
Miten sitten kategorisoit minun joka kuvaa Canonilla ja jonka mielestä tuo Nikon on parempi?
Äänestä
Can.4.1.2008 klo 10.19
Pekka- kirjoitti:
Miten sitten kategorisoit minun joka kuvaa Canonilla ja jonka mielestä tuo Nikon on parempi?
Heippatirallaa kaikille!

Todellakin pitkästä aikaa ihan mukavaa rähinää C vs.N
Taitaa olla näissä kameramerkeissä tämän oman merkin puolesta vaahtoaminen vieläkin pahempaa,kuin autopuolella.

Kun järjestelmissä filmistä siirryttiin kennoon,niin lähdössä Canon oli paljon paremmin hereillä,kuin muut merkit.Canon tempaisi alkuun selvän kaulan,mutta nytten muutkin merkit ovat saavuttaneet C;n ja osittain pyyhkäisseet rinnanmitan edellekkin.Tarkoitan näitä ns.harrastelijarunkoja.

Canonille etenkin Nikonin viimeisimmät mallit,D 300 ja D3,oli varmasti ns."potku perseelle",joka herätti kehityspuolen "ruususen unesta".
Nikonille nuo mallit,etenkin D3;n,ovat mielestäni suorastaan elinehto,jos tuota D3;sta (täyskenno) ei olisi tullut,niin olisi voinut käydä todella huonosti.

Valitettavasti tämä nyt pyörii C;n ja N;n ympärillä,jää nämä muut merkit liian vähälle huomiolle.On hienoa,että Oly,Pentax,Sony muut ovat myöskin satsanneet malleihinsa,ettei markkinat jää pelkästään näille kahdelle.

Kuten jo aiemmin olen todennut,nämä harrastelijamallit uusiutuu näköjään vajaan parin vuoden välein,ja niinhän siinä yleensä käy,että uusimmat läpsii vanhempia malleja korville.

Tämä on meidän kaikkien kuluttajien etu,että valmistajat kisaavat tosisssaan keskenään,ja mitä useampi vamistaja on mukana,sen parempi.

Toivottavasti kukaan ei nyt saanut traumoja näistä "keskusteluista",elämä on elämää ja kamerat on vain kameroita.
Äänestä
DeBourne4.1.2008 klo 17.22
viimeeksi kun tarkistin kirjoitti:
Ehei, ero ei selity pelkällä A/D-muuntimen bittimäärällä. Teoriassa, jos siis kohina unohdetaan tyystin, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.

Käytännössä pullonkaula on siis jossain muualla.

> Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä.

Tässä kohtaa menit metsään, ja lujaa. Laajalle dynamiikalle olisi paljonkin käyttöä - eikä pelkästään perseelleen menneen valotuksen paikkaamiseksi. Ihmissilmä ei ole kamera, vaan "valotusta" säädetään jatkuvasti sen mukaan, minne katse suuntautuu. Tämän vuoksi on mahdollista nähdä "yhdellä silmäyksellä" sekä yömaisema että sitä valaisevan täysikuun pinnanmuodot.

Tätä vaikutelmaa voidaan (kuvan kasaajan taidoista riippuen enemmän / vähemmän onnistuneesti) jäljitellä ns. HDR-kuvilla, jotka yleensä kasataan useasta eri valotuksesta (kömpelöä / mahdotonta liikkuvien kohteiden kanssa).

Ja nythän on jo markkinoilla kameroita, joissa on tällainen toiminto sisäänrakennettuna. Sattumoisin tämän hetken kehittynein versio on Sonyn A700:ssa ja minusta kyseessä saattaa hyvinkin olla kameran merkittävin ominaisuus - siitä huolimatta, että se on mennyt lähes täysin ohi wanhan kaavan mukaan toimivilta kamera-arvostelijoilta.
"Ehei, ero ei selity pelkällä A/D-muuntimen bittimäärällä. Teoriassa, jos siis kohina unohdetaan tyystin, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.
Käytännössä pullonkaula on siis jossain muualla."

Kommentti ei ollut varmaan minulle - muuten asiaa ei voi ymmärtää.

"Tässä kohtaa menit metsään, ja lujaa. Laajalle dynamiikalle olisi paljonkin käyttöä - eikä pelkästään perseelleen menneen valotuksen paikkaamiseksi. Ihmissilmä ei ole kamera, vaan "valotusta" säädetään jatkuvasti sen mukaan, minne katse suuntautuu. Tämän vuoksi on mahdollista nähdä "yhdellä silmäyksellä" sekä yömaisema että sitä valaisevan täysikuun pinnanmuodot."

En asu lähellä metsää..yleensäkin ns. metsään meno tai maalaisjärki sopivat huonosti kuvaamaan tietämättömyyttä! Luitko vastaukseni, koska en sanonut että laajalle kontrastille ei ole käyttöä! Muuta en viitsi kommentoida, koska ne ovat yleistietoa.

"Tätä vaikutelmaa voidaan (kuvan kasaajan taidoista riippuen enemmän / vähemmän onnistuneesti) jäljitellä ns. HDR-kuvilla, jotka yleensä kasataan useasta eri valotuksesta (kömpelöä / mahdotonta liikkuvien kohteiden kanssa)."

Aikoinaan 1970-luvulla Simo Rista niminen arkkitehtuuri-valokuvaaja kokeili kontrastin laajentamista perinteisin kehitys/paperi menetelmin ja hän pääsi kokeiluissa noin 11 1/2(detaljit näkyvissä) aukkoon, joten ei tuo "HDR" mikään uusiasia ole. Periaatteessa ammattikuvaajat ovat tehneet kontrastin laajentamista normaalein verjostus-lisävalotus menetelmin ja myöhemmin Photoshopilla. Mutta asia ei varsinaisesti kuulunut alkuperäiseen kysymykseen

"Ja nythän on jo markkinoilla kameroita, joissa on tällainen toiminto sisäänrakennettuna. Sattumoisin tämän hetken kehittynein versio on Sonyn A700:ssa ja minusta kyseessä saattaa hyvinkin olla kameran merkittävin ominaisuus - siitä huolimatta, että se on mennyt lähes täysin ohi wanhan kaavan mukaan toimivilta kamera-arvostelijoilta."

Ottamatta mitään kantaa mainitsemaasi kameraan niin HDR kuvausominaisuus on tulossa osaan kameroita, mutta en itse näe sitä mitenkään mullistavana asiana - itse asiassa monet HDR-kuvat ovat varsin rumia.
Äänestä
ja paikkaile jälkikäteen5.1.2008 klo 11.25
DeBourne kirjoitti:
"Ehei, ero ei selity pelkällä A/D-muuntimen bittimäärällä. Teoriassa, jos siis kohina unohdetaan tyystin, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.
Käytännössä pullonkaula on siis jossain muualla."

Kommentti ei ollut varmaan minulle - muuten asiaa ei voi ymmärtää.

"Tässä kohtaa menit metsään, ja lujaa. Laajalle dynamiikalle olisi paljonkin käyttöä - eikä pelkästään perseelleen menneen valotuksen paikkaamiseksi. Ihmissilmä ei ole kamera, vaan "valotusta" säädetään jatkuvasti sen mukaan, minne katse suuntautuu. Tämän vuoksi on mahdollista nähdä "yhdellä silmäyksellä" sekä yömaisema että sitä valaisevan täysikuun pinnanmuodot."

En asu lähellä metsää..yleensäkin ns. metsään meno tai maalaisjärki sopivat huonosti kuvaamaan tietämättömyyttä! Luitko vastaukseni, koska en sanonut että laajalle kontrastille ei ole käyttöä! Muuta en viitsi kommentoida, koska ne ovat yleistietoa.

"Tätä vaikutelmaa voidaan (kuvan kasaajan taidoista riippuen enemmän / vähemmän onnistuneesti) jäljitellä ns. HDR-kuvilla, jotka yleensä kasataan useasta eri valotuksesta (kömpelöä / mahdotonta liikkuvien kohteiden kanssa)."

Aikoinaan 1970-luvulla Simo Rista niminen arkkitehtuuri-valokuvaaja kokeili kontrastin laajentamista perinteisin kehitys/paperi menetelmin ja hän pääsi kokeiluissa noin 11 1/2(detaljit näkyvissä) aukkoon, joten ei tuo "HDR" mikään uusiasia ole. Periaatteessa ammattikuvaajat ovat tehneet kontrastin laajentamista normaalein verjostus-lisävalotus menetelmin ja myöhemmin Photoshopilla. Mutta asia ei varsinaisesti kuulunut alkuperäiseen kysymykseen

"Ja nythän on jo markkinoilla kameroita, joissa on tällainen toiminto sisäänrakennettuna. Sattumoisin tämän hetken kehittynein versio on Sonyn A700:ssa ja minusta kyseessä saattaa hyvinkin olla kameran merkittävin ominaisuus - siitä huolimatta, että se on mennyt lähes täysin ohi wanhan kaavan mukaan toimivilta kamera-arvostelijoilta."

Ottamatta mitään kantaa mainitsemaasi kameraan niin HDR kuvausominaisuus on tulossa osaan kameroita, mutta en itse näe sitä mitenkään mullistavana asiana - itse asiassa monet HDR-kuvat ovat varsin rumia.
> Kommentti ei ollut varmaan minulle - muuten asiaa ei voi ymmärtää.

Kas, kas. Kyllä sinä aika suoraan väitit, että dynamiikka määräytyy muuntimen bittimäärän perusteella:
"Mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka Canon 30D/12b dynamiikantoisto on 100iso 8.4EV(dpr) ja sama Canon 40D/14b 9.1EV, joten eroa on."

> Luitko vastaukseni, koska en sanonut että laajalle kontrastille ei ole käyttöä!

Kyllä luin ja voimme lukea sen yhdessä uudelleen:

"Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä."

Elikkä taas kerran olisi pitänyt pystyä telepaattisesti lukemaan kallosi sisältä, mitä tarkoitit?

> Aikoinaan 1970-luvulla Simo Rista niminen arkkitehtuuri-valokuvaaja kokeili kontrastin laajentamista perinteisin kehitys/paperi menetelmin ja hän pääsi kokeiluissa noin 11 1/2(detaljit näkyvissä) aukkoon, joten ei tuo "HDR" mikään uusiasia ole.

Tästähän voidaan jopa päätellä, että tarve dynamiikan laajetamiselle on ollut olemassa pitkään, kun kerran jo 70-luvulla on kehitelty menetelmiä tätä varten.

> Ottamatta mitään kantaa mainitsemaasi kameraan niin HDR kuvausominaisuus on tulossa osaan kameroita, mutta en itse näe sitä mitenkään mullistavana asiana

Elikkä mitä sinä et koe (vielä?) tarvitsevasi, sitä eivät muutkaan tarvitse.

Puhkipalavien taivaiden kanssa tuskailevalle sen sijaan kamera, joka pystyy *kertalaakista* tekemään kuvan, jossa pääkohde on oikein valotettu eikä taivas ole osittain puhki palanut, olisi taivaan lahja. Kas kun digivehkeissä tuo osittainen palaminen on oikeastaan se pahin vaihtoehto, koska silloin taivaan sävy on enemmän/vähemmän mitä sattuu.

HDR-kuvan koostaminen useasta valotuksesta on taas yhtä käytännöllistä kuin laajakulmaobjektiivin korvaaminen useasta kuvasta koottavilla panoraamoilla.

> itse asiassa monet HDR-kuvat ovat varsin rumia.

No sehän johtuu kahdesta syystä:

1) temppu on vedetty överiksi (kuten värikylläisyyden ja aivan erityisesti terävöinninkin suhteen on tapana = karkkia kansalle)

2) kuva on tehty huonosti, tyypillisesti vaalennettujen varjopaikkojen ympärillä loistaa vaaleampi sädekehä (taivasta vasten piirtyvät puiden lehvästöt ovat yleensä se paikka, josta huonosti tehdyn HDR-kuvan helpoiten bongaa)

No, ihan samalla lailla moni kuvaaja pitää salamavalon käyttöäkin syntinä, koska paljon näkee kuvia, missä salamalla on saatu aikaiseksi kauheat varjot kohteen taakse, heijastuksia yms.
Äänestä
DeBourne5.1.2008 klo 18.43
ja paikkaile jälkikäteen kirjoitti:
> Kommentti ei ollut varmaan minulle - muuten asiaa ei voi ymmärtää.

Kas, kas. Kyllä sinä aika suoraan väitit, että dynamiikka määräytyy muuntimen bittimäärän perusteella:
"Mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka Canon 30D/12b dynamiikantoisto on 100iso 8.4EV(dpr) ja sama Canon 40D/14b 9.1EV, joten eroa on."

> Luitko vastaukseni, koska en sanonut että laajalle kontrastille ei ole käyttöä!

Kyllä luin ja voimme lukea sen yhdessä uudelleen:

"Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä."

Elikkä taas kerran olisi pitänyt pystyä telepaattisesti lukemaan kallosi sisältä, mitä tarkoitit?

> Aikoinaan 1970-luvulla Simo Rista niminen arkkitehtuuri-valokuvaaja kokeili kontrastin laajentamista perinteisin kehitys/paperi menetelmin ja hän pääsi kokeiluissa noin 11 1/2(detaljit näkyvissä) aukkoon, joten ei tuo "HDR" mikään uusiasia ole.

Tästähän voidaan jopa päätellä, että tarve dynamiikan laajetamiselle on ollut olemassa pitkään, kun kerran jo 70-luvulla on kehitelty menetelmiä tätä varten.

> Ottamatta mitään kantaa mainitsemaasi kameraan niin HDR kuvausominaisuus on tulossa osaan kameroita, mutta en itse näe sitä mitenkään mullistavana asiana

Elikkä mitä sinä et koe (vielä?) tarvitsevasi, sitä eivät muutkaan tarvitse.

Puhkipalavien taivaiden kanssa tuskailevalle sen sijaan kamera, joka pystyy *kertalaakista* tekemään kuvan, jossa pääkohde on oikein valotettu eikä taivas ole osittain puhki palanut, olisi taivaan lahja. Kas kun digivehkeissä tuo osittainen palaminen on oikeastaan se pahin vaihtoehto, koska silloin taivaan sävy on enemmän/vähemmän mitä sattuu.

HDR-kuvan koostaminen useasta valotuksesta on taas yhtä käytännöllistä kuin laajakulmaobjektiivin korvaaminen useasta kuvasta koottavilla panoraamoilla.

> itse asiassa monet HDR-kuvat ovat varsin rumia.

No sehän johtuu kahdesta syystä:

1) temppu on vedetty överiksi (kuten värikylläisyyden ja aivan erityisesti terävöinninkin suhteen on tapana = karkkia kansalle)

2) kuva on tehty huonosti, tyypillisesti vaalennettujen varjopaikkojen ympärillä loistaa vaaleampi sädekehä (taivasta vasten piirtyvät puiden lehvästöt ovat yleensä se paikka, josta huonosti tehdyn HDR-kuvan helpoiten bongaa)

No, ihan samalla lailla moni kuvaaja pitää salamavalon käyttöäkin syntinä, koska paljon näkee kuvia, missä salamalla on saatu aikaiseksi kauheat varjot kohteen taakse, heijastuksia yms.
Suosittelen lukemaan kaikki viestit ja sitten vastaamaan väliin niin ei tule virheitä!

Vastasin alla olevaan kirjoitukseen:

"Kirjoittanut: mullekans 3.1.2008 klo 09.32
Niin... voisko mulle joku tietävä selittää miten ero niissä kuvissa näkyy,jos toinen on otettu 12 ja toinen 14 bittisenä? Väreissä?
onko ero selvästi nähtävissä?"

Vastaukseni:

"Kirjoittanut: DeBourne 3.1.2008 klo 14.39
Voi ollakin markkinointi kikkakin.
Mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka Canon 30D/12b dynamiikantoisto on 100iso 8.4EV(dpr) ja sama Canon 40D/14b 9.1EV, joten eroa on. Nikon D200 ja Canon 5D sama 8.2EV.
Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä."

Siis missä minä väitin dynamiikan määrä määräytyy bittien perusteella? En missään.

"Elikkä mitä sinä et koe (vielä?) tarvitsevasi, sitä eivät muutkaan tarvitse."

Enpä tainnut sanoa noinkaan.
Äänestä
UPDATE_86175335.1.2008 klo 19.19
DeBourne kirjoitti:
Suosittelen lukemaan kaikki viestit ja sitten vastaamaan väliin niin ei tule virheitä!

Vastasin alla olevaan kirjoitukseen:

"Kirjoittanut: mullekans 3.1.2008 klo 09.32
Niin... voisko mulle joku tietävä selittää miten ero niissä kuvissa näkyy,jos toinen on otettu 12 ja toinen 14 bittisenä? Väreissä?
onko ero selvästi nähtävissä?"

Vastaukseni:

"Kirjoittanut: DeBourne 3.1.2008 klo 14.39
Voi ollakin markkinointi kikkakin.
Mutta jos otetaan esimerkiksi vaikka Canon 30D/12b dynamiikantoisto on 100iso 8.4EV(dpr) ja sama Canon 40D/14b 9.1EV, joten eroa on. Nikon D200 ja Canon 5D sama 8.2EV.
Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä."

Siis missä minä väitin dynamiikan määrä määräytyy bittien perusteella? En missään.

"Elikkä mitä sinä et koe (vielä?) tarvitsevasi, sitä eivät muutkaan tarvitse."

Enpä tainnut sanoa noinkaan.
> Mutta kaikkea dynamiikka ei kuitenkaan pysty näyttämään ei paperilla eikä näytöllä.

No tulihan se sieltä. Onko siis nytten niin, että ratkaisusta riippumatta, kukaan ei voi sanoa miten ero milläkin ratkaisulla näkyy esim 47,5 cm x 30 cm näyttöruudulla.

Mikä miellyttää silmää löytyy toteutuksesta riippumatta. Tässä teille nippelitiedon desanteille lopputyön eväät.
Äänestä

merkitys on suuri4.1.2008 klo 0.43

14-bittisyydellä on merkitys. Asiaa ei vain oikein tunneta. Jos kaksi kuvaa on otettu 12 ja 14 bittisenä, eroa ei sinänsä voi nähdä. Mutta kun kuvaa aletaan käsittelemään digitaalisesti, säätämään kontrastia, värikylläisyyttä jne, 14-bittisen kuvan käytettävyys on huomattavasti parempi. Jos Nikonilla haluaa kuvata liikkuvia kohteita 14-bittisenä rawna,
kameran käytettävyys laskee huomattavasti erittäin huonon sarjakuvausnopeuden vuoksi. Ja raw-kuvauksen ideahan on se, että kuvia voidaan huomattavasti jälkikäsitellä.

Äänestä

Ihan mielenkiinnosta4.1.2008 klo 11.26
"14-bittisen kuvan käytettävyys on huomattavasti parempi."

Ja miten asia on havaittavisssa vaikka kuvankäsittelyssä? Jos ikivanha nyrkkisääntö sanoo RAW:n valotuksen kompensointivaran olevan vaikka kaksi aukkoa (asiasta mitään tietämättä, ottamatta enempää kantaa sen todenperäisyyteen)niin miten se on riippuvaista 12 vs 14 bittisyydestä?

Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä.

Tämä siksi että vasta tuolla ylempänä väitettiin ettei ettei asiaa edes kykene havaitsemaan mm. koska näytöt ja tulostimet eivät väitteen mukaan kykene moiseen dynamiikkaan.... ja nyt taas tulee väite että merkitys olisikin suuri...???

Siispä reaaliesimerkkiä tästä "suuresta" merkityksestä kehiin, täytyyhän se olla harrastajankin havaittavisa jos kerran merkitys on "suuri".
Äänestä
Can.4.1.2008 klo 11.56
Ihan mielenkiinnosta kirjoitti:
"14-bittisen kuvan käytettävyys on huomattavasti parempi."

Ja miten asia on havaittavisssa vaikka kuvankäsittelyssä? Jos ikivanha nyrkkisääntö sanoo RAW:n valotuksen kompensointivaran olevan vaikka kaksi aukkoa (asiasta mitään tietämättä, ottamatta enempää kantaa sen todenperäisyyteen)niin miten se on riippuvaista 12 vs 14 bittisyydestä?

Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä.

Tämä siksi että vasta tuolla ylempänä väitettiin ettei ettei asiaa edes kykene havaitsemaan mm. koska näytöt ja tulostimet eivät väitteen mukaan kykene moiseen dynamiikkaan.... ja nyt taas tulee väite että merkitys olisikin suuri...???

Siispä reaaliesimerkkiä tästä "suuresta" merkityksestä kehiin, täytyyhän se olla harrastajankin havaittavisa jos kerran merkitys on "suuri".
Lisää bensaa...

Mitenkähän tämä bittisyyksien ero näkyy tällaisten tavallisten harrastelijoiden näytöillä valmiissa kuvissa.

Suurimmalla osalla varmastikkin muutaman sadan euron kalibroimaton näyttö,ja väravaruus sRGB.

Eli häviääkö tuo ero lopulta bittiavaruuteen?
Äänestä
CONAN EOS4.1.2008 klo 14.58
Kameroiden kennoissa ei ole dynamiikkaa kuin korkeintaan 10 bitin verran(lähes kaikissa vähemmän kuin 10), joten vaikka muunnin on 12-, 14- tai 16-bittinen niin kennolta ei saada talteen yhtään enempää informaatiota kuin mitä kenno itse tuottaa.

Jos kameran kenno leikkaa kirkkaimmat kohdat pois tai jos kenno menee tukkoon tummimista kohdista ei 14-bitin muunnin pelasta tilannetta, se ei voi lisätä kuvaan mitään sellaista mitä kenno ei pysty tuottamaan.

Kuvankäsitelyssä kuva kannattaa muuntaa 16- bitiseksi ja sitten tehdä kuvalle tarvittavat operaatiot.

http://www.dpreview.com/learn/?/key=tonal range
Äänestä
Pekka-4.1.2008 klo 17.37
CONAN EOS kirjoitti:
Kameroiden kennoissa ei ole dynamiikkaa kuin korkeintaan 10 bitin verran(lähes kaikissa vähemmän kuin 10), joten vaikka muunnin on 12-, 14- tai 16-bittinen niin kennolta ei saada talteen yhtään enempää informaatiota kuin mitä kenno itse tuottaa.

Jos kameran kenno leikkaa kirkkaimmat kohdat pois tai jos kenno menee tukkoon tummimista kohdista ei 14-bitin muunnin pelasta tilannetta, se ei voi lisätä kuvaan mitään sellaista mitä kenno ei pysty tuottamaan.

Kuvankäsitelyssä kuva kannattaa muuntaa 16- bitiseksi ja sitten tehdä kuvalle tarvittavat operaatiot.

http://www.dpreview.com/learn/?/key=tonal range
Kuvittelisin että kennoltaq luettava jännite tai varaus on analoginen ja tuo 12/14-bittisyys tarkoittaa nimenomaan AD-muunnoksen tarkkuutta. Tällöin saadaan 0-kennon saturaatio väliltä enemmän kvantisoituja arvoja.

Vai meinaatko että siellä on ensin 10-bittinen muunnin jonka tulos sitten skaalataan 14-bittiseksi.
Tuosta AD-muuntimesta juuri johtuu että 14-bittisenä kuvausnopeus on "vain" 2.5 ruutua/s.
Äänestä
saturaatio5.1.2008 klo 9.53
Pekka- kirjoitti:
Kuvittelisin että kennoltaq luettava jännite tai varaus on analoginen ja tuo 12/14-bittisyys tarkoittaa nimenomaan AD-muunnoksen tarkkuutta. Tällöin saadaan 0-kennon saturaatio väliltä enemmän kvantisoituja arvoja.

Vai meinaatko että siellä on ensin 10-bittinen muunnin jonka tulos sitten skaalataan 14-bittiseksi.
Tuosta AD-muuntimesta juuri johtuu että 14-bittisenä kuvausnopeus on "vain" 2.5 ruutua/s.
"Kuvittelisin että kennoltaq luettava jännite tai varaus on analoginen ja tuo 12/14-bittisyys tarkoittaa nimenomaan AD-muunnoksen tarkkuutta. Tällöin saadaan 0-kennon saturaatio väliltä enemmän kvantisoituja arvoja.

Vai meinaatko että siellä on ensin 10-bittinen muunnin jonka tulos sitten skaalataan 14-bittiseksi.
Tuosta AD-muuntimesta juuri johtuu että 14-bittisenä kuvausnopeus on "vain" 2.5 ruutua/s."

...että tämmöisiä ovat kamerajutut tänään. Alkaakohan mopedi karkailla käsistä ;-)
Äänestä
Pekka-5.1.2008 klo 14.26
saturaatio kirjoitti:
"Kuvittelisin että kennoltaq luettava jännite tai varaus on analoginen ja tuo 12/14-bittisyys tarkoittaa nimenomaan AD-muunnoksen tarkkuutta. Tällöin saadaan 0-kennon saturaatio väliltä enemmän kvantisoituja arvoja.

Vai meinaatko että siellä on ensin 10-bittinen muunnin jonka tulos sitten skaalataan 14-bittiseksi.
Tuosta AD-muuntimesta juuri johtuu että 14-bittisenä kuvausnopeus on "vain" 2.5 ruutua/s."

...että tämmöisiä ovat kamerajutut tänään. Alkaakohan mopedi karkailla käsistä ;-)
Ei karkaa vaan puhutaan sitten tekniikasta ihan perusasioille asti jos halutaan. Ei tämä mitään raketti-tiedettä ole, virheelliset luulot elävät helposti ellei niitä osoiteta vääriksi.

Asia on perin yksinkertianen, Yhdelle valonherkälle elementille tuleva varaus riippuu siihen osuneiden fotonien määrästä ja lämpökohinasta. Elementillä on saturaatio-arvo jota enemmän se ei pysty varausta tallentamaan. Varaus muutetaan analogisesta digitaaliseksi AD-muuntimella. Tämän muuntimen resoluutiosta on kyse kun puhutaan 12- tai 14-bittisestä tiedosta.

Eli tuolla bittisyydellä ei ole oikeastaan mitään tekemistä dynamiikan kanssa, vaikka kameran dynamiikka olisi yksi aukko voitaisiin se lukea 14-bitin tarkkuudella, eli kvantisoida 4096 eri tasoon riippuen analogisesta arvosta.

Eli kameran dynamiikka ja tuon muunnoksen tarkkuus eivät ole mitenkään toisiinsa sidottuja.
Äänestä
ja edelleen ei5.1.2008 klo 15.24
Pekka- kirjoitti:
Ei karkaa vaan puhutaan sitten tekniikasta ihan perusasioille asti jos halutaan. Ei tämä mitään raketti-tiedettä ole, virheelliset luulot elävät helposti ellei niitä osoiteta vääriksi.

Asia on perin yksinkertianen, Yhdelle valonherkälle elementille tuleva varaus riippuu siihen osuneiden fotonien määrästä ja lämpökohinasta. Elementillä on saturaatio-arvo jota enemmän se ei pysty varausta tallentamaan. Varaus muutetaan analogisesta digitaaliseksi AD-muuntimella. Tämän muuntimen resoluutiosta on kyse kun puhutaan 12- tai 14-bittisestä tiedosta.

Eli tuolla bittisyydellä ei ole oikeastaan mitään tekemistä dynamiikan kanssa, vaikka kameran dynamiikka olisi yksi aukko voitaisiin se lukea 14-bitin tarkkuudella, eli kvantisoida 4096 eri tasoon riippuen analogisesta arvosta.

Eli kameran dynamiikka ja tuon muunnoksen tarkkuus eivät ole mitenkään toisiinsa sidottuja.
> Eli tuolla bittisyydellä ei ole oikeastaan mitään tekemistä dynamiikan kanssa

Kaikki normaalit A/D-muunninratkaisut ovat lineaarisia eli periaatteessa, jos kohina unohdetaan, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.

> Eli kameran dynamiikka ja tuon muunnoksen tarkkuus eivät ole mitenkään toisiinsa sidottuja.

Jos muuntimen dynamiikka on pienempi kuin kennon, toimii muunnin koko järjestelmän dynamiikkaa rajoittavana pullonkaulana.

Käytännössä asia on kyllä päinvastoin ja kennojen dynamiikkaahan rajoittaa pohjakohina (lämpökohina), joten ei muuntimen bittimäärän kasvattamisestakaan loputtomasti hyötyä ole. Periaatteessa saadaan entistä hienojakoisempi porrastus käyttöön, mutta käytännössä sitä hienoa porrastusta käytetään varsinaisen signaalin ohella "kaupan päälle" väistämättä tulevan kohinan entistä hienojakoisempaan tallentamiseen.

> virheelliset luulot elävät helposti ellei niitä osoiteta vääriksi.

Hyvinpä tuntuvat elävän jo useampaan kertaan vääriksi osoitettuinakin.
Äänestä
Pekka-6.1.2008 klo 9.52
ja edelleen ei kirjoitti:
> Eli tuolla bittisyydellä ei ole oikeastaan mitään tekemistä dynamiikan kanssa

Kaikki normaalit A/D-muunninratkaisut ovat lineaarisia eli periaatteessa, jos kohina unohdetaan, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.

> Eli kameran dynamiikka ja tuon muunnoksen tarkkuus eivät ole mitenkään toisiinsa sidottuja.

Jos muuntimen dynamiikka on pienempi kuin kennon, toimii muunnin koko järjestelmän dynamiikkaa rajoittavana pullonkaulana.

Käytännössä asia on kyllä päinvastoin ja kennojen dynamiikkaahan rajoittaa pohjakohina (lämpökohina), joten ei muuntimen bittimäärän kasvattamisestakaan loputtomasti hyötyä ole. Periaatteessa saadaan entistä hienojakoisempi porrastus käyttöön, mutta käytännössä sitä hienoa porrastusta käytetään varsinaisen signaalin ohella "kaupan päälle" väistämättä tulevan kohinan entistä hienojakoisempaan tallentamiseen.

> virheelliset luulot elävät helposti ellei niitä osoiteta vääriksi.

Hyvinpä tuntuvat elävän jo useampaan kertaan vääriksi osoitettuinakin.
Kerroppa minulle montako fotonia kennon saturpoituminen vaatii esimerkiksi 1DMkIII:n tapauksessa, tämähän on se määrä miten tarkasti kennon arvot kannatytaisi teoriassa lukea.

Eli jos saturoituminen vaatii vaikkapa 4000 otonia tai enemmän niin 14-bittinen muunnin on parempi kuin pienemmän resolujution tarjoava.

Eli se rajoittava tekijä on kyllä muunnin (tässä vaiheessa) eikä kennon elementti. Se että myös kohina resoluutio kasvaa ei muuta asiaa mitenkään.

Miksi muuten luulet että studiokennoissa on ollut isommat resoluutiot muuntimissa jo pidemmän aikaa?
Esimerkiksi Hasselblad 16-bittistä.
Äänestä
Pekka-6.1.2008 klo 9.55
ja edelleen ei kirjoitti:
> Eli tuolla bittisyydellä ei ole oikeastaan mitään tekemistä dynamiikan kanssa

Kaikki normaalit A/D-muunninratkaisut ovat lineaarisia eli periaatteessa, jos kohina unohdetaan, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.

> Eli kameran dynamiikka ja tuon muunnoksen tarkkuus eivät ole mitenkään toisiinsa sidottuja.

Jos muuntimen dynamiikka on pienempi kuin kennon, toimii muunnin koko järjestelmän dynamiikkaa rajoittavana pullonkaulana.

Käytännössä asia on kyllä päinvastoin ja kennojen dynamiikkaahan rajoittaa pohjakohina (lämpökohina), joten ei muuntimen bittimäärän kasvattamisestakaan loputtomasti hyötyä ole. Periaatteessa saadaan entistä hienojakoisempi porrastus käyttöön, mutta käytännössä sitä hienoa porrastusta käytetään varsinaisen signaalin ohella "kaupan päälle" väistämättä tulevan kohinan entistä hienojakoisempaan tallentamiseen.

> virheelliset luulot elävät helposti ellei niitä osoiteta vääriksi.

Hyvinpä tuntuvat elävän jo useampaan kertaan vääriksi osoitettuinakin.
ja vielä jos puhut lämpökohinasta niin silloin isommasta resoluutiosta olisi etua kuvattaessa kylmissä olosuhteissa pienillä herkkyyksillä, ja 6-bittinen muunnin riittäisi isolla herkkyydellä kuvattaessa kuumissa olosuhteissa.
Äänestä
CONAN EOS6.1.2008 klo 15.58
ja edelleen ei kirjoitti:
> Eli tuolla bittisyydellä ei ole oikeastaan mitään tekemistä dynamiikan kanssa

Kaikki normaalit A/D-muunninratkaisut ovat lineaarisia eli periaatteessa, jos kohina unohdetaan, muuntimen dynamiikka = bittimäärä.

> Eli kameran dynamiikka ja tuon muunnoksen tarkkuus eivät ole mitenkään toisiinsa sidottuja.

Jos muuntimen dynamiikka on pienempi kuin kennon, toimii muunnin koko järjestelmän dynamiikkaa rajoittavana pullonkaulana.

Käytännössä asia on kyllä päinvastoin ja kennojen dynamiikkaahan rajoittaa pohjakohina (lämpökohina), joten ei muuntimen bittimäärän kasvattamisestakaan loputtomasti hyötyä ole. Periaatteessa saadaan entistä hienojakoisempi porrastus käyttöön, mutta käytännössä sitä hienoa porrastusta käytetään varsinaisen signaalin ohella "kaupan päälle" väistämättä tulevan kohinan entistä hienojakoisempaan tallentamiseen.

> virheelliset luulot elävät helposti ellei niitä osoiteta vääriksi.

Hyvinpä tuntuvat elävän jo useampaan kertaan vääriksi osoitettuinakin.
"Periaatteessa saadaan entistä hienojakoisempi porrastus käyttöön, mutta käytännössä sitä hienoa porrastusta käytetään varsinaisen signaalin ohella "kaupan päälle" väistämättä tulevan kohinan entistä hienojakoisempaan tallentamiseen. "

Olen ylläolevasta samaa mieltä.

AD-muuntimet ovat kameroissa lineaarisia ja jos kenno antaa vain 9 bittiä dymnamiikkaa niin signaalia joudutaan vahvistamaan jotta saadaan muuntimen 12 tai 14 bittiä käyttöön.
Tällöin myös kohinan määrä kasvaa.

Vaikka signaalia ei vahvistetaisi ja muuntimen 14 bittiä saadaan käyttöön valitsemalla toisenlainen muunnin, niin kuitenkin kohina on edelleen mukana tuloksessa.

9 bittisestä kennon dynamiikasta ei voida tehdä 12 bittistä tai 14 bittistä. Dynamiikka ei muutu miksikään ja vaikka tiheämpi porrastus saadaan käyttöön niin hyöty lienee marginaalinen.
Äänestä
suorastaan epätoivoista jo6.1.2008 klo 16.22
Pekka- kirjoitti:
Kerroppa minulle montako fotonia kennon saturpoituminen vaatii esimerkiksi 1DMkIII:n tapauksessa, tämähän on se määrä miten tarkasti kennon arvot kannatytaisi teoriassa lukea.

Eli jos saturoituminen vaatii vaikkapa 4000 otonia tai enemmän niin 14-bittinen muunnin on parempi kuin pienemmän resolujution tarjoava.

Eli se rajoittava tekijä on kyllä muunnin (tässä vaiheessa) eikä kennon elementti. Se että myös kohina resoluutio kasvaa ei muuta asiaa mitenkään.

Miksi muuten luulet että studiokennoissa on ollut isommat resoluutiot muuntimissa jo pidemmän aikaa?
Esimerkiksi Hasselblad 16-bittistä.
> Kerroppa minulle montako fotonia kennon saturpoituminen vaatii esimerkiksi 1DMkIII:n tapauksessa, tämähän on se määrä miten tarkasti kennon arvot kannatytaisi teoriassa lukea.

Hohhoijaa, kylläpä sinä jaksat samaa asiaa pyörittää. Pelkkä saturaatiopiste ei kerro mitään, vaan pitäisi tietää myös kohinan määrä - siis kuinka monta elektronia lämpöliike (ko. herkkyydellä ja valotusajalla) keskimäärin potkii liikkeelle, vaikkei kennoon osuisi ainoatakaan fotonia.

> Eli se rajoittava tekijä on kyllä muunnin (tässä vaiheessa) eikä kennon elementti.

No huhhuh. Elikkä ihan suorin vartaloin väität, että A/D-muunnin on digikameran kallein komponentti, koska juurikin muuntimen laadusta joudutaan tinkimään kustannusten pitämiseksi kohtuullisena? Kas, kas, miksei sitten kaikkiin järkkäreihin laiteta täysikoon kennoja, jolloin hinta määräytyisikin sitten muuntimen (12, 14 tai 16 bittiä) perusteella?

> Miksi muuten luulet että studiokennoissa on ollut isommat resoluutiot muuntimissa jo pidemmän aikaa?

Jospa vaikka ehkä kun niissä on
- kookkaammat pikselit
- kennot optimoitu vain ja ainoastaan matalille herkkyyksille, esim. ISO 50-400
- kenno tehokkaammin jäähdytetty, joissain jopa peltier-elementillä, mikä mahdollistaa jäähdytyksen alle huonelämpötilan

Kaikilla näillä tempuilla ja aivan erityisesti jäähdytyksellä saadaan signaali/kohina -suhdetta paremmaksi.
Äänestä
Pekka-6.1.2008 klo 19.15
CONAN EOS kirjoitti:
"Periaatteessa saadaan entistä hienojakoisempi porrastus käyttöön, mutta käytännössä sitä hienoa porrastusta käytetään varsinaisen signaalin ohella "kaupan päälle" väistämättä tulevan kohinan entistä hienojakoisempaan tallentamiseen. "

Olen ylläolevasta samaa mieltä.

AD-muuntimet ovat kameroissa lineaarisia ja jos kenno antaa vain 9 bittiä dymnamiikkaa niin signaalia joudutaan vahvistamaan jotta saadaan muuntimen 12 tai 14 bittiä käyttöön.
Tällöin myös kohinan määrä kasvaa.

Vaikka signaalia ei vahvistetaisi ja muuntimen 14 bittiä saadaan käyttöön valitsemalla toisenlainen muunnin, niin kuitenkin kohina on edelleen mukana tuloksessa.

9 bittisestä kennon dynamiikasta ei voida tehdä 12 bittistä tai 14 bittistä. Dynamiikka ei muutu miksikään ja vaikka tiheämpi porrastus saadaan käyttöön niin hyöty lienee marginaalinen.
kamera antaa yhdeksän aukkoa dynamiikkaa, ei yhdeksää bittiä.
tässä on aivan oleellinen ero.
Äänestä
Pekka-6.1.2008 klo 19.22
suorastaan epätoivoista jo kirjoitti:
> Kerroppa minulle montako fotonia kennon saturpoituminen vaatii esimerkiksi 1DMkIII:n tapauksessa, tämähän on se määrä miten tarkasti kennon arvot kannatytaisi teoriassa lukea.

Hohhoijaa, kylläpä sinä jaksat samaa asiaa pyörittää. Pelkkä saturaatiopiste ei kerro mitään, vaan pitäisi tietää myös kohinan määrä - siis kuinka monta elektronia lämpöliike (ko. herkkyydellä ja valotusajalla) keskimäärin potkii liikkeelle, vaikkei kennoon osuisi ainoatakaan fotonia.

> Eli se rajoittava tekijä on kyllä muunnin (tässä vaiheessa) eikä kennon elementti.

No huhhuh. Elikkä ihan suorin vartaloin väität, että A/D-muunnin on digikameran kallein komponentti, koska juurikin muuntimen laadusta joudutaan tinkimään kustannusten pitämiseksi kohtuullisena? Kas, kas, miksei sitten kaikkiin järkkäreihin laiteta täysikoon kennoja, jolloin hinta määräytyisikin sitten muuntimen (12, 14 tai 16 bittiä) perusteella?

> Miksi muuten luulet että studiokennoissa on ollut isommat resoluutiot muuntimissa jo pidemmän aikaa?

Jospa vaikka ehkä kun niissä on
- kookkaammat pikselit
- kennot optimoitu vain ja ainoastaan matalille herkkyyksille, esim. ISO 50-400
- kenno tehokkaammin jäähdytetty, joissain jopa peltier-elementillä, mikä mahdollistaa jäähdytyksen alle huonelämpötilan

Kaikilla näillä tempuilla ja aivan erityisesti jäähdytyksellä saadaan signaali/kohina -suhdetta paremmaksi.
Nyt laitat suununi aivan omituisia juttuja.

En missään väittänyt, enkä väitä että AD-muunnin olisi kallein osa. Tätä kutsutaan olkiukoksi.

Sekoitatko sinäkin kennon dynamiikan aukkoina aj muuntimen resoluution bitteinä? Yhden aukon dynamiikkakin voidaan koodata viakka 14-bittiseksi skaalaksi ja kaikille binääriarvoille voidaan saada mielekäs ja merkitsevä arvo.

Ja tuosta kennon optimoinnista, ainakin minun rungossani on 50 ISO:n herkkyys, ei se ole noiden studiopelien yksinoikeus.
Äänestä
et siihen apua tarvi6.1.2008 klo 20.17
Pekka- kirjoitti:
Nyt laitat suununi aivan omituisia juttuja.

En missään väittänyt, enkä väitä että AD-muunnin olisi kallein osa. Tätä kutsutaan olkiukoksi.

Sekoitatko sinäkin kennon dynamiikan aukkoina aj muuntimen resoluution bitteinä? Yhden aukon dynamiikkakin voidaan koodata viakka 14-bittiseksi skaalaksi ja kaikille binääriarvoille voidaan saada mielekäs ja merkitsevä arvo.

Ja tuosta kennon optimoinnista, ainakin minun rungossani on 50 ISO:n herkkyys, ei se ole noiden studiopelien yksinoikeus.
> En missään väittänyt, enkä väitä että AD-muunnin olisi kallein osa. Tätä kutsutaan olkiukoksi.

Et tarkoituksella, mutta kun niin kovin olet yrittänyt vihjailla, että pahin pullonkaula kuvanlaadun suhteen on A/D-muunnin eikä itse kenno, niin en malttanut olla käyttämättä näin herkullista tilaisuutta piruiluun.

> Sekoitatko sinäkin kennon dynamiikan aukkoina aj muuntimen resoluution bitteinä?

Kuvittet siis edelleen, että A/D-muuntimet ovat jotenkin ohjelmoitavissa tyyliin "jos sisään tulee 14 mV (kohinaa), niin sille annetaan arvo 0 ja sitku sisään tulee 100 mV niin sille annetaan arvo 16383 ja jos jännite on väliltä 14-100 mV niin sitten annetaan jotain 0 ja 16383 väliltä".

> Yhden aukon dynamiikkakin voidaan koodata viakka 14-bittiseksi skaalaksi ja kaikille binääriarvoille voidaan saada mielekäs ja merkitsevä arvo.

Sössötä mitä sössötät, mutta digitoitaessa signaalia, jonka dynamiikka on 1 aukko, esim. jännite väliltä 1 ja 10 mV, 14 bitin muuntimella, joka teoriassa pystyisi erottamaan 10 mV /(2^14) = 0,00006 mV jännitteen, niin kylläpä vaan jää melkoinen kasa alle 1 mV jännitetasoja kuvaavia lukuarvoja käyttämättä.

> Ja tuosta kennon optimoinnista, ainakin minun rungossani on 50 ISO:n herkkyys, ei se ole noiden studiopelien yksinoikeus.

So not? Sitäpaitsi digijärkkäreissä se kaikkei alin herkkyys saattaakin olla speciaalimode, jolla saadaan käyttöön hidas suljinaika, jos on ihan pakko. Siis kennon natiiviherkkyys saattaakin olla suurempi ja alinta asetusta käytettäessä hyödynnetään kennon ylivalotusvaraa. Parhaan kuvanlaadun saa kuitenkin natiiviherkkyydellä.
Äänestä
laskuihin6.1.2008 klo 20.23
et siihen apua tarvi kirjoitti:
> En missään väittänyt, enkä väitä että AD-muunnin olisi kallein osa. Tätä kutsutaan olkiukoksi.

Et tarkoituksella, mutta kun niin kovin olet yrittänyt vihjailla, että pahin pullonkaula kuvanlaadun suhteen on A/D-muunnin eikä itse kenno, niin en malttanut olla käyttämättä näin herkullista tilaisuutta piruiluun.

> Sekoitatko sinäkin kennon dynamiikan aukkoina aj muuntimen resoluution bitteinä?

Kuvittet siis edelleen, että A/D-muuntimet ovat jotenkin ohjelmoitavissa tyyliin "jos sisään tulee 14 mV (kohinaa), niin sille annetaan arvo 0 ja sitku sisään tulee 100 mV niin sille annetaan arvo 16383 ja jos jännite on väliltä 14-100 mV niin sitten annetaan jotain 0 ja 16383 väliltä".

> Yhden aukon dynamiikkakin voidaan koodata viakka 14-bittiseksi skaalaksi ja kaikille binääriarvoille voidaan saada mielekäs ja merkitsevä arvo.

Sössötä mitä sössötät, mutta digitoitaessa signaalia, jonka dynamiikka on 1 aukko, esim. jännite väliltä 1 ja 10 mV, 14 bitin muuntimella, joka teoriassa pystyisi erottamaan 10 mV /(2^14) = 0,00006 mV jännitteen, niin kylläpä vaan jää melkoinen kasa alle 1 mV jännitetasoja kuvaavia lukuarvoja käyttämättä.

> Ja tuosta kennon optimoinnista, ainakin minun rungossani on 50 ISO:n herkkyys, ei se ole noiden studiopelien yksinoikeus.

So not? Sitäpaitsi digijärkkäreissä se kaikkei alin herkkyys saattaakin olla speciaalimode, jolla saadaan käyttöön hidas suljinaika, jos on ihan pakko. Siis kennon natiiviherkkyys saattaakin olla suurempi ja alinta asetusta käytettäessä hyödynnetään kennon ylivalotusvaraa. Parhaan kuvanlaadun saa kuitenkin natiiviherkkyydellä.
> digitoitaessa signaalia, jonka dynamiikka on 1 aukko, esim. jännite väliltä 1 ja 10 mV

Hups, tuossa pitäisi siis lukea "jännite väliltä 5 ja 10 mV" ja käyttämättä jää 0,00006-5 mV jännitealuetta koodaavat arvot eli puolet kaikista mahdollisista.
Äänestä
sekoilua6.1.2008 klo 20.59
CONAN EOS kirjoitti:
"Periaatteessa saadaan entistä hienojakoisempi porrastus käyttöön, mutta käytännössä sitä hienoa porrastusta käytetään varsinaisen signaalin ohella "kaupan päälle" väistämättä tulevan kohinan entistä hienojakoisempaan tallentamiseen. "

Olen ylläolevasta samaa mieltä.

AD-muuntimet ovat kameroissa lineaarisia ja jos kenno antaa vain 9 bittiä dymnamiikkaa niin signaalia joudutaan vahvistamaan jotta saadaan muuntimen 12 tai 14 bittiä käyttöön.
Tällöin myös kohinan määrä kasvaa.

Vaikka signaalia ei vahvistetaisi ja muuntimen 14 bittiä saadaan käyttöön valitsemalla toisenlainen muunnin, niin kuitenkin kohina on edelleen mukana tuloksessa.

9 bittisestä kennon dynamiikasta ei voida tehdä 12 bittistä tai 14 bittistä. Dynamiikka ei muutu miksikään ja vaikka tiheämpi porrastus saadaan käyttöön niin hyöty lienee marginaalinen.
Jos kaksi samanlaista makkarapötköä viipaloidaan kahteen kasaan, toinen 2000 siivuun ja toinen 4000 siivuun, niin näiden jänkkääjien 4000 siivun kasassa on kaksi kertaa enemmän makkaraa kuin 2000 siivun kasassa.
Äänestä
sekoilua meinaan6.1.2008 klo 21.45
CONAN EOS kirjoitti:
"Periaatteessa saadaan entistä hienojakoisempi porrastus käyttöön, mutta käytännössä sitä hienoa porrastusta käytetään varsinaisen signaalin ohella "kaupan päälle" väistämättä tulevan kohinan entistä hienojakoisempaan tallentamiseen. "

Olen ylläolevasta samaa mieltä.

AD-muuntimet ovat kameroissa lineaarisia ja jos kenno antaa vain 9 bittiä dymnamiikkaa niin signaalia joudutaan vahvistamaan jotta saadaan muuntimen 12 tai 14 bittiä käyttöön.
Tällöin myös kohinan määrä kasvaa.

Vaikka signaalia ei vahvistetaisi ja muuntimen 14 bittiä saadaan käyttöön valitsemalla toisenlainen muunnin, niin kuitenkin kohina on edelleen mukana tuloksessa.

9 bittisestä kennon dynamiikasta ei voida tehdä 12 bittistä tai 14 bittistä. Dynamiikka ei muutu miksikään ja vaikka tiheämpi porrastus saadaan käyttöön niin hyöty lienee marginaalinen.
Oikein hyvä tuo makkarasiivukommentti. Näinhän se juurikin on.

Muuntimen bittimäärä ei vaikuta kennon dynamiikkaan (toistoalaan), vaan nimenomaan noihin porrastuksiin. Kennolta saadaan talteen enemmän välisävyjä.

"Dynamiikka ei muutu miksikään ja vaikka tiheämpi porrastus saadaan käyttöön niin hyöty lienee marginaalinen."

Kuten sanottu, lähtö on lineaarinen. Sen jälkeen tehdään gammakorjaus, jotta kuva olisi silmille miellyttävä eikä liian tumma. Suurempi bittimäärä antaa enemmän porrastuksia myös tuonne tärkeälle tummalle päälle (joka kärsii gammakorjauksessa ja saa suhteessa vähemmän eri arvoja kuin valoisa pää), jossa pienempibittisissä tulee ongelmia, jos kuvan varjoalueita joudutaan nostamaan enemmän esille.

Anteeksi jos selostus oli vähän sekava, mutta tästä pitäisi piirtää kuva, jotta sen saisi paremmin selvitettyä. Mieltäkää koordinaatistossa ensin suora vasemmalta alhaalta ylös oikealle. Sitten toinen käyrä (kaari), jossa on nostettu keskisävyjä ylemmäs, alku- ja loppupiste ovat samat kuin edellisessä suorassa. Alkupää on tuossa käyrässä selvästi jyrkempi kuin suorassa kuvaajassa. Jos ensimmäisestä suorasta vedetään viivoja suoraan ylöspäin gammakorjatulle käyrälle, huomataan, että tumman pään porrastukset ovat suuremmat kun taas valoisammassa päässä on sävyille hyvin hienojakoiset portaat. Mitä enemmän bittejä muuntimessa, sitä enemmän toistettavia arvoja.

Vaikka useimmiten ja normaaleissa olosuhteissa on varmaan hyöty marginaalinen noista lisäbiteistä, niistä saatava hyöty voi olla korvaamaton ääritilanteissa ja hämärässä kuvattaessa.

Enhän minä mitään näistä tiedä, mutta tällaisia ajatuksia täälläpäin.
Äänestä
CONAN EOS7.1.2008 klo 8.33
Pekka- kirjoitti:
kamera antaa yhdeksän aukkoa dynamiikkaa, ei yhdeksää bittiä.
tässä on aivan oleellinen ero.
Mutta 9 bitillä saadaan juuri tuo 9 aukkoa

Tässä ei itse asiassa olekaan eroa, kun asiaa ajatellaan muuntimen kannalta.

9 bitillä saadaan arvot 0....511 ja dynamiikkaa juurikin tuo 9 aukkoa.

14 bitillä saataisiin 14 aukkoa, jos kennossa dynamiikka riittäisi.
Äänestä
CONAN EOS7.1.2008 klo 8.49
sekoilua meinaan kirjoitti:
Oikein hyvä tuo makkarasiivukommentti. Näinhän se juurikin on.

Muuntimen bittimäärä ei vaikuta kennon dynamiikkaan (toistoalaan), vaan nimenomaan noihin porrastuksiin. Kennolta saadaan talteen enemmän välisävyjä.

"Dynamiikka ei muutu miksikään ja vaikka tiheämpi porrastus saadaan käyttöön niin hyöty lienee marginaalinen."

Kuten sanottu, lähtö on lineaarinen. Sen jälkeen tehdään gammakorjaus, jotta kuva olisi silmille miellyttävä eikä liian tumma. Suurempi bittimäärä antaa enemmän porrastuksia myös tuonne tärkeälle tummalle päälle (joka kärsii gammakorjauksessa ja saa suhteessa vähemmän eri arvoja kuin valoisa pää), jossa pienempibittisissä tulee ongelmia, jos kuvan varjoalueita joudutaan nostamaan enemmän esille.

Anteeksi jos selostus oli vähän sekava, mutta tästä pitäisi piirtää kuva, jotta sen saisi paremmin selvitettyä. Mieltäkää koordinaatistossa ensin suora vasemmalta alhaalta ylös oikealle. Sitten toinen käyrä (kaari), jossa on nostettu keskisävyjä ylemmäs, alku- ja loppupiste ovat samat kuin edellisessä suorassa. Alkupää on tuossa käyrässä selvästi jyrkempi kuin suorassa kuvaajassa. Jos ensimmäisestä suorasta vedetään viivoja suoraan ylöspäin gammakorjatulle käyrälle, huomataan, että tumman pään porrastukset ovat suuremmat kun taas valoisammassa päässä on sävyille hyvin hienojakoiset portaat. Mitä enemmän bittejä muuntimessa, sitä enemmän toistettavia arvoja.

Vaikka useimmiten ja normaaleissa olosuhteissa on varmaan hyöty marginaalinen noista lisäbiteistä, niistä saatava hyöty voi olla korvaamaton ääritilanteissa ja hämärässä kuvattaessa.

Enhän minä mitään näistä tiedä, mutta tällaisia ajatuksia täälläpäin.
Vaikka muuntimella voidaan saada porrastusta pienemmäksi ja näin saadaan ainakin näennäisesti (ehkä todellisiakin? ) sävyjä enemmän, niin kohina sotkee tilannetta joka tapauksessa.

Kohinan vuoksi ei tiettyä tasoa pienempiä muutoksia voida havaita koska ne hukkuvat kohinaan. Mitä suurempi herkkyys niin sen tehokkaammin osa kennon "tumman pään" signaalista hukkuu kohinaan. Tämä ilmiö tulee esiin selvästi tummassa päässä, koska siellä signaali-kohinasuhde on pienin.
Tämä hukkuminen näkyy jo vaikka kuvassa ei ole porrastuksia kuin 8 bitin verran ja kun herkkyyttä on 400 tai enemmän.

Sama homma kuin digitaalisessa äänentoistossa, pohjakohina määrää sen kuinka pienen signaalin voi luotettavasti erottaa.

Väitän että jos kamerassa käytetään suurempaa herkkyyttä, on 14 bitin käyttö varmasti hyödytöntä silloin kun kennon dynamikka on luokkaa 9 aukkoa tai sen alle.

Uusimmissa kameroissa (ainakin Sony ja Nikon) on kohinan poistoa jopa kennoissa, tämä kohinanpoisto lienee tehokas mutta paljonko tämä prosessointi syö pieniä sävyeroja samalla? Näistä kameroista ei taida saada ulos käsittelemätöntä dataa lainkaan.
Äänestä
Pekka-7.1.2008 klo 10.31
laskuihin kirjoitti:
> digitoitaessa signaalia, jonka dynamiikka on 1 aukko, esim. jännite väliltä 1 ja 10 mV

Hups, tuossa pitäisi siis lukea "jännite väliltä 5 ja 10 mV" ja käyttämättä jää 0,00006-5 mV jännitealuetta koodaavat arvot eli puolet kaikista mahdollisista.
Sönköti sönköti, sönkötä sinäkin mitä haluat.

Tuo hasselblad-huomautukseni koski sitä että ovat kuitenkin päättäneet mahdollisimman tinkimättömässä laitteessa käyttää 16-bittistä muunnosta. Veikkaan että sen käyttö ei johdu mainosarvosta vaan todellisesta hyödystä. Katsoppa muuten H39:n pikselikokoa ja vertaa sitä MkIII:n vastaavaan.

Kuitenkin tuo tarkempi kvantisointi tarjoaa mahdollisuuksia enemmän. ainakin tapauksessa käytettäessä kennon natiiviherkkyyttä.

Tietysti kohina on merkityksellinen mutta se on suhteellinen lämpötilaan ja vahvistuksen tarpeeseen (herkkyys). DA-muuntimen tulee palvella myös parhaissa olosuhteissa.

Tuon olkiukon käyttö taitaa osoittaa ettet tiedä itse asiasta riittävästi?
Äänestä
kuulemma7.1.2008 klo 12.41
CONAN EOS kirjoitti:
Vaikka muuntimella voidaan saada porrastusta pienemmäksi ja näin saadaan ainakin näennäisesti (ehkä todellisiakin? ) sävyjä enemmän, niin kohina sotkee tilannetta joka tapauksessa.

Kohinan vuoksi ei tiettyä tasoa pienempiä muutoksia voida havaita koska ne hukkuvat kohinaan. Mitä suurempi herkkyys niin sen tehokkaammin osa kennon "tumman pään" signaalista hukkuu kohinaan. Tämä ilmiö tulee esiin selvästi tummassa päässä, koska siellä signaali-kohinasuhde on pienin.
Tämä hukkuminen näkyy jo vaikka kuvassa ei ole porrastuksia kuin 8 bitin verran ja kun herkkyyttä on 400 tai enemmän.

Sama homma kuin digitaalisessa äänentoistossa, pohjakohina määrää sen kuinka pienen signaalin voi luotettavasti erottaa.

Väitän että jos kamerassa käytetään suurempaa herkkyyttä, on 14 bitin käyttö varmasti hyödytöntä silloin kun kennon dynamikka on luokkaa 9 aukkoa tai sen alle.

Uusimmissa kameroissa (ainakin Sony ja Nikon) on kohinan poistoa jopa kennoissa, tämä kohinanpoisto lienee tehokas mutta paljonko tämä prosessointi syö pieniä sävyeroja samalla? Näistä kameroista ei taida saada ulos käsittelemätöntä dataa lainkaan.
Nikonista saa kuulemma ainakin jostain ulos käsittelemättömän (kohinasuodattamaton) rawin, kun sammuttaa virran ennen kuin raw on kirjoitettu kortille.

En ole kokeillut, mutta ainakin muistaakseni kahdesta eri lähteestä lukenut saman.
Äänestä
lopultakin7.1.2008 klo 14.57
Pekka- kirjoitti:
Sönköti sönköti, sönkötä sinäkin mitä haluat.

Tuo hasselblad-huomautukseni koski sitä että ovat kuitenkin päättäneet mahdollisimman tinkimättömässä laitteessa käyttää 16-bittistä muunnosta. Veikkaan että sen käyttö ei johdu mainosarvosta vaan todellisesta hyödystä. Katsoppa muuten H39:n pikselikokoa ja vertaa sitä MkIII:n vastaavaan.

Kuitenkin tuo tarkempi kvantisointi tarjoaa mahdollisuuksia enemmän. ainakin tapauksessa käytettäessä kennon natiiviherkkyyttä.

Tietysti kohina on merkityksellinen mutta se on suhteellinen lämpötilaan ja vahvistuksen tarpeeseen (herkkyys). DA-muuntimen tulee palvella myös parhaissa olosuhteissa.

Tuon olkiukon käyttö taitaa osoittaa ettet tiedä itse asiasta riittävästi?
> Sönköti sönköti, sönkötä sinäkin mitä haluat.

Sanoo mies, jonka "faktat" on useaan kertaan osoitettu vääriksi
Äänestä
sekoilu!8.1.2008 klo 9.27
CONAN EOS kirjoitti:
Mutta 9 bitillä saadaan juuri tuo 9 aukkoa

Tässä ei itse asiassa olekaan eroa, kun asiaa ajatellaan muuntimen kannalta.

9 bitillä saadaan arvot 0....511 ja dynamiikkaa juurikin tuo 9 aukkoa.

14 bitillä saataisiin 14 aukkoa, jos kennossa dynamiikka riittäisi.
Bitit ja dynamiikka ovat täysin eri asia. Vaikka dynamiikka-alue viipaloitaisiin kuinka monella bitillä tahansa kennon dynamiikka ei siitä miksikään muutu. Ainoastaan kennon antama jännitealue (dynamiikka) jaetaan pienempiin osiin. Asia on aivan sama maksatko sadan euron ostoksen satasen setelillä vai sadalla euron kolikolla. Ostoksen hinta ei siitä miksikään muutu.
Äänestä
Pekka-8.1.2008 klo 9.41
lopultakin kirjoitti:
> Sönköti sönköti, sönkötä sinäkin mitä haluat.

Sanoo mies, jonka "faktat" on useaan kertaan osoitettu vääriksi
Faktat nyt vain on että 14-bittisellä muunnoksella saadaan hiuikan enemmän mahdollisuuksia kuin 12-bittisellä.

Hasselbladin 39.Mpixelin kennon pikselikoko on sama kun 1DMkIII ja siinä käytetään 16-bittistä muunnosta. Turhaanko?
MkIII:ssa on natiivi 100ISO herkkyys, siinä vaiheessa kohina ei ainakaan kylmissä olosuhteissa tule vastaan.

Siinä sinulle faktoja. Itse olet esittänyt vain mutua ja olkiukkoja.
Äänestä
CONAN EOS8.1.2008 klo 11.14
sekoilu! kirjoitti:
Bitit ja dynamiikka ovat täysin eri asia. Vaikka dynamiikka-alue viipaloitaisiin kuinka monella bitillä tahansa kennon dynamiikka ei siitä miksikään muutu. Ainoastaan kennon antama jännitealue (dynamiikka) jaetaan pienempiin osiin. Asia on aivan sama maksatko sadan euron ostoksen satasen setelillä vai sadalla euron kolikolla. Ostoksen hinta ei siitä miksikään muutu.
"Bitit ja dynamiikka ovat täysin eri asia."

-Miten niin? niillä on selvä riippuvuus

A/D-muunnin:
8 bit --> mahdollistaa 8 aukon dynamikan
12 bit --> mahdollistaa 12 aukon dynamikan
Mutta rajoittavana tekijänä on usein kennon dynamiikka.

"Vaikka dynamiikka-alue viipaloitaisiin kuinka monella bitillä tahansa kennon dynamiikka ei siitä miksikään muutu"

-En ole näin väittänytkään, mistäs tälläisen kuvan olet saanut ?

"Asia on aivan sama maksatko sadan euron ostoksen satasen setelillä vai sadalla euron kolikolla. Ostoksen hinta ei siitä miksikään muutu. "

Tämä analogia ei selvennä tilannetta kennon kannalta, kennon antamassa signaalissa on mukana kohinaa jotka tekee tilanteesta monimutkaisemman.

Kun muunnetaan kennolta saatavaa signaalia digitaaliseksi ja jos käytetään 'liian' pieniä jännitetasoja, niin kohina sotkee satunnaisesti kahden vierekkäiset jännitetasot keskenään ja hyötysignaaliin ei kuitenkaan saada enempää erottelua.

Jos kennon kohinan taso on 10uV niin tätä pienempiin osiin ei digitoitavaa jännitealuetta juurikaan kannata jakaa.
Äänestä
et ymmärrä8.1.2008 klo 15.05
CONAN EOS kirjoitti:
"Bitit ja dynamiikka ovat täysin eri asia."

-Miten niin? niillä on selvä riippuvuus

A/D-muunnin:
8 bit --> mahdollistaa 8 aukon dynamikan
12 bit --> mahdollistaa 12 aukon dynamikan
Mutta rajoittavana tekijänä on usein kennon dynamiikka.

"Vaikka dynamiikka-alue viipaloitaisiin kuinka monella bitillä tahansa kennon dynamiikka ei siitä miksikään muutu"

-En ole näin väittänytkään, mistäs tälläisen kuvan olet saanut ?

"Asia on aivan sama maksatko sadan euron ostoksen satasen setelillä vai sadalla euron kolikolla. Ostoksen hinta ei siitä miksikään muutu. "

Tämä analogia ei selvennä tilannetta kennon kannalta, kennon antamassa signaalissa on mukana kohinaa jotka tekee tilanteesta monimutkaisemman.

Kun muunnetaan kennolta saatavaa signaalia digitaaliseksi ja jos käytetään 'liian' pieniä jännitetasoja, niin kohina sotkee satunnaisesti kahden vierekkäiset jännitetasot keskenään ja hyötysignaaliin ei kuitenkaan saada enempää erottelua.

Jos kennon kohinan taso on 10uV niin tätä pienempiin osiin ei digitoitavaa jännitealuetta juurikaan kannata jakaa.
Ilmeisesti et ymmärrä tekniikasta höykäsen pöläystä.
Äänestä
CONAN EOS8.1.2008 klo 15.14
et ymmärrä kirjoitti:
Ilmeisesti et ymmärrä tekniikasta höykäsen pöläystä.
"Ilmeisesti et ymmärrä tekniikasta höykäsen pöläystä. "

Ymmärrän kyllä koska olen rakentanut sulautetun järjestelmän mittauslaitteiston lopputyönäni, mittauslaitteistossa oli yhtenä osana A/D muunnin joka liitettiin prosessorikorttiin.
Äänestä
Pekka-14.1.2008 klo 9.31
CONAN EOS kirjoitti:
"Ilmeisesti et ymmärrä tekniikasta höykäsen pöläystä. "

Ymmärrän kyllä koska olen rakentanut sulautetun järjestelmän mittauslaitteiston lopputyönäni, mittauslaitteistossa oli yhtenä osana A/D muunnin joka liitettiin prosessorikorttiin.
Tuolla on testattu käytännössä 12/14-bittisen eroja.

14-bittisellä saadaan kaivettua enemmän pimeästä päästä.

http://www.earthboundlight.com/phototips/nikon-d300-d3-14-bit-versus-12-bit.html
Äänestä

UPDATE_86175335.1.2008 klo 14.58

No josko nämä kaikki nippelitiedon desantit vihdoin olisivat päässeet opinnoissaan siihen vaiheeseen, että kykenisivät soveltuvin kuvalinkein toteen näyttämään kunkin teknillisen ratkaisun hyvät ja huonot puolet?

Taitaa kuitenkin olla niin että yksityiskohtien hallinta on jo edennyt monelta siihen pisteeseen, että kokonaisuus on jo armotta karannut käsistä ja toteutusten visualisointi ei onnistu sitten millään.

Äänestä

Can-ON6.1.2008 klo 20.36

Nikon D300 ei ollut niin suuri mullistus kuin foorumit olivat antaneet ymmärtää. Jotkut olivat ilmeisesti panneet kaikki C-kamansa myyntiin ja pistäneet Ännät tilaukseen vaikka mitään lopullisia testejä ja tietoja ei ollut ilmestynytkaan. Aika hauskaa.

Kuinkas tuon Sonyn huolto on nykyään suomessa järjestetty? Se on kameraa työkalunaan käyttävälle aika tärkeä juttu. Vaikka kamera toimisikin, niin haavaerita voi sattua ja kamat pitäis saada kuntoon ajallaan.

Äänestä

UPDATE_86175336.1.2008 klo 22.11
> Kuinkas tuon Sonyn huolto on nykyään suomessa järjestetty?

Ainakaan A100:sta koskien kun rungon hinta nykyään jää kittipaketeissa n. 500 €:n tuntumaan, niin korjaa mitä tahansa autosta kameraan tuppaa nyky Suomessa tulemaan 200 €:n lasku. Tuossa tapauksessa vaihtaisin A700:een jos kämmi käy.
Äänestä
Can-ON6.1.2008 klo 22.30
UPDATE_8617533 kirjoitti:
> Kuinkas tuon Sonyn huolto on nykyään suomessa järjestetty?

Ainakaan A100:sta koskien kun rungon hinta nykyään jää kittipaketeissa n. 500 €:n tuntumaan, niin korjaa mitä tahansa autosta kameraan tuppaa nyky Suomessa tulemaan 200 €:n lasku. Tuossa tapauksessa vaihtaisin A700:een jos kämmi käy.
tämä kertakäyttökulttuuri ei oikein sovi mun ajatusmaailmaan.

A700 jokatapauksessa maksaa enempi kuin se 500 €, enkä mä A100:sta kamerakseni edes kelpuuttaisi.
Äänestä
UPDATE_86175336.1.2008 klo 23.46
Can-ON kirjoitti:
tämä kertakäyttökulttuuri ei oikein sovi mun ajatusmaailmaan.

A700 jokatapauksessa maksaa enempi kuin se 500 €, enkä mä A100:sta kamerakseni edes kelpuuttaisi.
> A700 jokatapauksessa maksaa enempi kuin se 500 €, enkä mä A100:sta kamerakseni edes kelpuuttaisi.

...mutta mulle riittää että mä saan halpiskakkuloillani tuolla A100:lla terävämpiä kuvia kuin esim Nikon D200:lla ja 5.5 kertaa kalliimilla Nikkorin Fisheye objetiiveilla saa tai Canonin omilla 5 kertaa kalliimmilla vastaavilla kakkuloilla.

Tosin nämä eivät varmaan ole rungoista kiinni vaan siitä, että minulla sattuu olemaan kellosepän meisselisarja manuaalitarkenteisten linssien tarkennuksen kohdistamiseen äärettömyyten.
Äänestä
CONAN EOS7.1.2008 klo 11.56
UPDATE_8617533 kirjoitti:
> A700 jokatapauksessa maksaa enempi kuin se 500 €, enkä mä A100:sta kamerakseni edes kelpuuttaisi.

...mutta mulle riittää että mä saan halpiskakkuloillani tuolla A100:lla terävämpiä kuvia kuin esim Nikon D200:lla ja 5.5 kertaa kalliimilla Nikkorin Fisheye objetiiveilla saa tai Canonin omilla 5 kertaa kalliimmilla vastaavilla kakkuloilla.

Tosin nämä eivät varmaan ole rungoista kiinni vaan siitä, että minulla sattuu olemaan kellosepän meisselisarja manuaalitarkenteisten linssien tarkennuksen kohdistamiseen äärettömyyten.
"Tosin nämä eivät varmaan ole rungoista kiinni vaan siitä, että minulla sattuu olemaan kellosepän meisselisarja manuaalitarkenteisten linssien tarkennuksen kohdistamiseen äärettömyyten. "

Miten se auttaa sillä hetkellä kun tarkennat manuaalisesti kohteeseen?
Äänestä
UPDATE_86175337.1.2008 klo 12.08
CONAN EOS kirjoitti:
"Tosin nämä eivät varmaan ole rungoista kiinni vaan siitä, että minulla sattuu olemaan kellosepän meisselisarja manuaalitarkenteisten linssien tarkennuksen kohdistamiseen äärettömyyten. "

Miten se auttaa sillä hetkellä kun tarkennat manuaalisesti kohteeseen?
> Miten se auttaa sillä hetkellä kun tarkennat manuaalisesti kohteeseen?

No kun nuo alunperin M42 kierresovitteella varustetut linssit tuppaavat kadottamaan tuon äärettömyys tarkennuksen kun niihin asennetaan jokin bajonettisoviterengas.

Monet testaajat eivät viitsi räplätä tarkennuskiekon uudelleen kalibroinnin kanssa, vaan toteavat että linssi on pehmeätarkenteinen vaikka se ei sitä todellisuudessa olekaan.
Äänestä
Can-ON7.1.2008 klo 15.47
UPDATE_8617533 kirjoitti:
> A700 jokatapauksessa maksaa enempi kuin se 500 €, enkä mä A100:sta kamerakseni edes kelpuuttaisi.

...mutta mulle riittää että mä saan halpiskakkuloillani tuolla A100:lla terävämpiä kuvia kuin esim Nikon D200:lla ja 5.5 kertaa kalliimilla Nikkorin Fisheye objetiiveilla saa tai Canonin omilla 5 kertaa kalliimmilla vastaavilla kakkuloilla.

Tosin nämä eivät varmaan ole rungoista kiinni vaan siitä, että minulla sattuu olemaan kellosepän meisselisarja manuaalitarkenteisten linssien tarkennuksen kohdistamiseen äärettömyyten.
Mamiya RB:hin lopetin manuaalitarkentamisen. Pitäis olla vähintään FF-kamera leikkokuvatähyslasillalla jotta alkaisin uurestansa siihen hommaan. Ainakin oaman kameran AF oikein käytettynä on varmempi kuin meikämanni-hämäräsokean käsitarkennus.
Äänestä
UPDATE_86175337.1.2008 klo 17.32
Can-ON kirjoitti:
Mamiya RB:hin lopetin manuaalitarkentamisen. Pitäis olla vähintään FF-kamera leikkokuvatähyslasillalla jotta alkaisin uurestansa siihen hommaan. Ainakin oaman kameran AF oikein käytettynä on varmempi kuin meikämanni-hämäräsokean käsitarkennus.
> Mamiya RB:hin lopetin manuaalitarkentamisen. Pitäis olla vähintään FF-kamera leikkokuvatähyslasillalla jotta alkaisin uurestansa siihen hommaan.

Minä taas kun kiepautan käsin tarkennuksen äärettömään, niin aina tulee tarpeeksi teräviä kuvia.
Äänestä
CONAN EOS7.1.2008 klo 18.50
UPDATE_8617533 kirjoitti:
> Mamiya RB:hin lopetin manuaalitarkentamisen. Pitäis olla vähintään FF-kamera leikkokuvatähyslasillalla jotta alkaisin uurestansa siihen hommaan.

Minä taas kun kiepautan käsin tarkennuksen äärettömään, niin aina tulee tarpeeksi teräviä kuvia.
"Minä taas kun kiepautan käsin tarkennuksen äärettömään, niin aina tulee tarpeeksi teräviä kuvia. "

Mitä kuvaat ja millä asetuksilla?
Äänestä
Can-ON7.1.2008 klo 18.59
UPDATE_8617533 kirjoitti:
> Mamiya RB:hin lopetin manuaalitarkentamisen. Pitäis olla vähintään FF-kamera leikkokuvatähyslasillalla jotta alkaisin uurestansa siihen hommaan.

Minä taas kun kiepautan käsin tarkennuksen äärettömään, niin aina tulee tarpeeksi teräviä kuvia.
suurin syy miksi haluun kaikenmaailman croppi-prutkuista eroon, on niiden mieletön syväterävyys.

Kun kerta maisemakuvia kuvailet (?) niin niissä MF-putkissa on ne näppärät syväterävyystaulukot. Niitä minä käyttäisin, jos joutuisin maisemia semmosilla vehkeillä kuvailemaan...
Äänestä
UPDATE_86175337.1.2008 klo 19.26
CONAN EOS kirjoitti:
"Minä taas kun kiepautan käsin tarkennuksen äärettömään, niin aina tulee tarpeeksi teräviä kuvia. "

Mitä kuvaat ja millä asetuksilla?
> Mitä kuvaat ja millä asetuksilla?

...varten tuo ainoa manuaalitarkenteinen Zenitar on hankittu. Koska se on Fisheye, niin se tarkentaa heti 0.5-2 m:n jälkeen äärettömään aukosta riippuen, eli eikun äärettömälle ja menoksi.

Tosin näillä ilmoilla ei paljon kuvailla, koska on joko liian kylmää minulle tai taivas on alinomaa pilvessä.
Äänestä
UPDATE_86175338.1.2008 klo 19.27
Can-ON kirjoitti:
Mamiya RB:hin lopetin manuaalitarkentamisen. Pitäis olla vähintään FF-kamera leikkokuvatähyslasillalla jotta alkaisin uurestansa siihen hommaan. Ainakin oaman kameran AF oikein käytettynä on varmempi kuin meikämanni-hämäräsokean käsitarkennus.
> Mamiya RB:hin lopetin manuaalitarkentamisen. Pitäis olla vähintään FF-kamera leikkokuvatähyslasillalla jotta alkaisin uurestansa siihen hommaan.

...Canonisteille käytettäessä M42 manuaalitarkenteisia laseja tarjoaa toki tämä.

http://www.rugift.com/photocameras/canon-eos-adapter-focus-confirm.htm

Onhan se sentään puoliautomaattinen tarkennus, kun tarkennuskiekkoa käsin kääntää, niin elektroniikka ilmoittaa milloin tarkennus on kohdallaan. Monet noista "ikivanhoista" laseista vaan tuppaavat vieläkin olemaan piirroltaan tarkempia ja hinnoiltaan paljon halvempia kuin nykypäivän lasit.
Äänestä
Can-ON8.1.2008 klo 23.01
UPDATE_8617533 kirjoitti:
> Mamiya RB:hin lopetin manuaalitarkentamisen. Pitäis olla vähintään FF-kamera leikkokuvatähyslasillalla jotta alkaisin uurestansa siihen hommaan.

...Canonisteille käytettäessä M42 manuaalitarkenteisia laseja tarjoaa toki tämä.

http://www.rugift.com/photocameras/canon-eos-adapter-focus-confirm.htm

Onhan se sentään puoliautomaattinen tarkennus, kun tarkennuskiekkoa käsin kääntää, niin elektroniikka ilmoittaa milloin tarkennus on kohdallaan. Monet noista "ikivanhoista" laseista vaan tuppaavat vieläkin olemaan piirroltaan tarkempia ja hinnoiltaan paljon halvempia kuin nykypäivän lasit.
vai tommosiakin....

Kuitenskin oon ajatellut sen homman niin, että kuvauksen aikana on muutakin tekemistä, kuin ruuvata tarkennusta käsin joten jätän sen kameran tehtäväksi.

Ja lisäksi itselle on tullut hommattua jo riittävän hyvät kakkulat.....
Äänestä

Odottaa vastausta

Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

Ilmoitukset

kamera-lehden vertailu: D300 ei ollutkaan ylivvoimainen

Muut lukivat myös

Vastaukset 131

Odottaa vastausta

Luetuimmat keskustelut

Kommentoi aloitusta

Ilmoita asiaton sisältö

Ilmoitus lähetetty

Jaa keskustelu