Rikospaikalle ensimmäisten joukossa saapuneen Lönnbergin muistivihkossa oli VAIN Gustafssonin henkilötiedot, jotka hän itse kertoi kirjoittaneensa siihen heti paikalle saavuttuaan.
Ne tiedot olivat muistikirjan alussa.
Hän ei muista, mistä hän ne sai, mutta muistaa kuitenkin kirjoittaneensa ne heti paikalle saavuttuaan.
Mistä hän siis tiesi ne? Kolme muuta (joiden nimiä siinä kirjassa siis ei ollut) olivat kuolleet, eikä mitään henkilöllisyyspapereita ollut paikalla.
Rekisterikeskuksesta saatiin kyllä iltapäivän kuluessa tietää, keiden moottoripyörät olivat, mutta kumpi pojista oli kumpi, sitä ei siellä tietenkään tiedetty.
Gustafssoneilla ei ollut puhelinta, ja Boismaneillekin soitettiin vasta myöhään illalla, ja kyseltiin Sepon pyörästä.
Ainoa järkevä johtopäätös ja asiahan on päivänselvä: Lönnberg sai Gustafssonin henkilötiedot tältä itseltään.
Ne tiedot olivat muistikirjan alussa.
Hän ei muista, mistä hän ne sai, mutta muistaa kuitenkin kirjoittaneensa ne heti paikalle saavuttuaan.
Mistä hän siis tiesi ne? Kolme muuta (joiden nimiä siinä kirjassa siis ei ollut) olivat kuolleet, eikä mitään henkilöllisyyspapereita ollut paikalla.
Rekisterikeskuksesta saatiin kyllä iltapäivän kuluessa tietää, keiden moottoripyörät olivat, mutta kumpi pojista oli kumpi, sitä ei siellä tietenkään tiedetty.
Gustafssoneilla ei ollut puhelinta, ja Boismaneillekin soitettiin vasta myöhään illalla, ja kyseltiin Sepon pyörästä.
Ainoa järkevä johtopäätös ja asiahan on päivänselvä: Lönnberg sai Gustafssonin henkilötiedot tältä itseltään.
Vastaukset 25
Vanhimmat
No mutta Piukea vaihtoi maisemaa:)
Rupesiko olemaan liian hikiset paikat tuossa alenpana?
No, todettakoon vielä että Lönnberg totesi että Gustafssonin kanssa ei puhuttu.
Sepon taskussa esimerkiksi oli pieni muistikirja, jossa todennäköisesti oli ainakin hänen nimensä.
Sinä Piukea-parka oletat siis vakavissasi että ennen kuin Gustafsson vietiin ambulanssiin, häntä olisi kuulusteltu teltalla? Eli että ambulanssimiehet viilailevat kynsiään ja nakkelet kiviä ajankuluksi Bodomiin sillävälin kun vakavasti loukkaantunutta potilasta kuulustellaan?
Sittenkö sinä ressukka oletat että 1960-luvun tutkintapapereissa ei olisi edes mainintaa siitä, että kaikkien tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson olisi jo teltalla kilkattanut nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa?
Mutta ei mitään siitä, mitä on tapahtunut?
Vaikka tutkintapapereissa mainitaan se, että sairaalassa poliisi oli ensiavun jälkeen yrittänyt kysellä mutta ei ollut saanut vastausta muuta kuin sekavaa ääntelyä.
Eli ei mitään mainintaa ristiriidasta.
Ja vieläkö sinä tosiaan arvelet, että nykypoliisi ja syyttäjä eivät olisi vesikauhuisen poliisikoiran raivolla tarttuneet tuohon "epäkohtaan" jos siinä olisi edes jotain pohjaa ollut?
Saati oikeus, ei pienintäkään tuon suuntaista mainintaa.
Sepon taskussa esimerkiksi oli pieni muistikirja, jossa todennäköisesti oli ainakin hänen nimensä.
------
Hoh-hoo, vai oli - esimerkiksi ja todennäköisesti...
Ei, anusveitikka, ei se noin mene. Tutkijat ovat itse kertoneet, että henkilöllisyydet selvisivat vasta iltapäivän kuluessa, siis näiden kuolleiden.
Mikäs siinä sinun pukamiasi pullistaa, että Gustafsson kertoi nimensä ja osoitteensa Lönnbergille, kun tämä niitä kysyi? Häh?
Salissa kuultiin Paavolan kanssa ensimmäisenä paikalle tullutta poliisimiestä, Gösta Lönnbergiä. Hän on tehnyt paikalta piirroksia ja muistiinpanoja.
- Ilmoitus tuli kello 11.15. Ajomatkaan meni 15 minuuttia. Paikalla totesin, että kyse oli henkirikoksista ja tuon ajan järjestelmän mukaan juttu siirtyisi KRP:lle. Tehtäväni oli eristää paikka ja pitää ihmiset loitolla. Minulle oli selvää, että Gustafsson oli elossa.
Sitten loukkaantunut Gustafsson vietiin Lönnbergin mukaan paikalta pois.
-> Siitä ei ole muistikuvaa, että olenko puhunut Gustafssonin kanssa. Sitä kyllä ihmettelen, että mistä olen tuolloin tuoreeltaan saanut Gustafssonin nimen ja osoitteen, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta.
Kun keskusrikospoliisi tuli paikalle, Lönnberg siirtyi etsintätehtäviin.
- Järjestin sen etsintäketjun, joka löysi kengät. Toisena päivänä naarattiin heittoetäisyyden suuruiselta alueelta ja tehtiin metsäharavointeja. Sen jälkeen en osallistunut tutkimuksiin.
Ja taas keskustelit itsesi kanssa, onneksi et kuitenkaan vääntänyt sitä onnetonta murretta:)
Sepon taskussa esimerkiksi oli pieni muistikirja, jossa todennäköisesti oli ainakin hänen nimensä.
Kyllä Sepon taskussa todella oli muistikirja, netissä on pyörinyt eräs kuvakin jossa poliisit sitä tutkivat kiven vierellä.
Ja eiköhän siinä siinä ollut omistajan nimi, jos se jotenkin tärkeää on:)
Mutta tärkeää on tämä:
Sinä Piukea-parka oletat siis vakavissasi että ennen kuin Gustafsson vietiin ambulanssiin, häntä olisi kuulusteltu teltalla? Eli että ambulanssimiehet viilailevat kynsiään ja nakkelet kiviä ajankuluksi Bodomiin sillävälin kun vakavasti loukkaantunutta potilasta kuulustellaan?
Sittenkö sinä ressukka oletat että 1960-luvun tutkintapapereissa ei olisi edes mainintaa siitä, että kaikkien tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson olisi jo teltalla kilkattanut nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa?
Mutta ei mitään siitä, mitä on tapahtunut?
Vaikka tutkintapapereissa mainitaan se, että sairaalassa poliisi oli ensiavun jälkeen yrittänyt kysellä mutta ei ollut saanut vastausta muuta kuin sekavaa ääntelyä.
Eli ei mitään mainintaa ristiriidasta.
Ja vieläkö sinä tosiaan arvelet, että nykypoliisi ja syyttäjä eivät olisi vesikauhuisen poliisikoiran raivolla tarttuneet tuohon "epäkohtaan" jos siinä olisi edes jotain pohjaa ollut?
Saati oikeus, ei pienintäkään tuon suuntaista mainintaa.
Tämä on siis faktaa:
Salissa kuultiin Paavolan kanssa ensimmäisenä paikalle tullutta poliisimiestä, Gösta Lönnbergiä. Hän on tehnyt paikalta piirroksia ja muistiinpanoja.
- Ilmoitus tuli kello 11.15. Ajomatkaan meni 15 minuuttia. Paikalla totesin, että kyse oli henkirikoksista ja tuon ajan järjestelmän mukaan juttu siirtyisi KRP:lle. Tehtäväni oli eristää paikka ja pitää ihmiset loitolla. Minulle oli selvää, että Gustafsson oli elossa.
Sitten loukkaantunut Gustafsson vietiin Lönnbergin mukaan paikalta pois.
-> Siitä ei ole muistikuvaa, että olenko puhunut Gustafssonin kanssa. Sitä kyllä ihmettelen, että mistä olen tuolloin tuoreeltaan saanut Gustafssonin nimen ja osoitteen, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta.
Kun keskusrikospoliisi tuli paikalle, Lönnberg siirtyi etsintätehtäviin.
- Järjestin sen etsintäketjun, joka löysi kengät. Toisena päivänä naarattiin heittoetäisyyden suuruiselta alueelta ja tehtiin metsäharavointeja. Sen jälkeen en osallistunut tutkimuksiin.
"Siitä ei ole muistikuvaa, että olenko puhunut Gustafssonin kanssa. Sitä kyllä ihmettelen, että mistä olen tuolloin tuoreeltaan saanut Gustafssonin nimen ja osoitteen, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta."
Niin?? Mitä Piukea-parka tuo sitten todistaa?? Lönnberg ei yli neljänkymmenen vuoden jälkeen vanhana miehenä muista. Vai meinaatko, että ei muistanut myöskään vaikkapa 6.6.1960 jolloin tutkintaa tehtiin kuumeisesti? Että asiaa ei olisi silloin kirjattu ylös vaikka samana päivänä Gustafssonilta ei saatu minkäänlaista vastausta poliisin kysellessä?
Mutta tärkeää on tämä:
Sinä Piukea-parka oletat siis vakavissasi että ennen kuin Gustafsson vietiin ambulanssiin, häntä olisi kuulusteltu teltalla? Eli että ambulanssimiehet viilailevat kynsiään ja nakkelet kiviä ajankuluksi Bodomiin sillävälin kun vakavasti loukkaantunutta potilasta kuulustellaan?
Sittenkö sinä ressukka oletat että 1960-luvun tutkintapapereissa ei olisi edes mainintaa siitä, että kaikkien tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson olisi jo teltalla kilkattanut nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa?
Mutta ei mitään siitä, mitä on tapahtunut?
Vaikka tutkintapapereissa mainitaan se, että sairaalassa poliisi oli ensiavun jälkeen yrittänyt kysellä mutta ei ollut saanut vastausta muuta kuin sekavaa ääntelyä.
Eli ei mitään mainintaa ristiriidasta.
Ja vieläkö sinä tosiaan arvelet, että nykypoliisi ja syyttäjä eivät olisi vesikauhuisen poliisikoiran raivolla tarttuneet tuohon "epäkohtaan" jos siinä olisi edes jotain pohjaa ollut?
Saati oikeus, ei pienintäkään tuon suuntaista mainintaa.
Tseh, G-rakki, tseh!
Tämä on siis faktaa, annetaanpa Lönnbergin itsensä kertoa:
Salissa kuultiin Paavolan kanssa ensimmäisenä paikalle tullutta poliisimiestä, Gösta Lönnbergiä. Hän on tehnyt paikalta piirroksia ja muistiinpanoja.
- Ilmoitus tuli kello 11.15. Ajomatkaan meni 15 minuuttia. Paikalla totesin, että kyse oli henkirikoksista ja tuon ajan järjestelmän mukaan juttu siirtyisi KRP:lle. Tehtäväni oli eristää paikka ja pitää ihmiset loitolla. Minulle oli selvää, että Gustafsson oli elossa.
Sitten loukkaantunut Gustafsson vietiin Lönnbergin mukaan paikalta pois.
-> SIITÄ EI OLE MUISTIKUVAA, ETTÄ OLENKO PUHUNUT GUSTAFSSONIN KANSSA. SITÄ KYLLÄ IHMETTELEN, ETTÄ MISTÄ OLEN TUOLLOIN TUOREELTAAN SAANUT GUSTAFSSONIN NIMEN JA OSOITTEEN, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta.
Kun keskusrikospoliisi tuli paikalle, Lönnberg siirtyi etsintätehtäviin.
- Järjestin sen etsintäketjun, joka löysi kengät. Toisena päivänä naarattiin heittoetäisyyden suuruiselta alueelta ja tehtiin metsäharavointeja. Sen jälkeen en osallistunut tutkimuksiin.
"-> SIITÄ EI OLE MUISTIKUVAA, ETTÄ OLENKO PUHUNUT GUSTAFSSONIN KANSSA. SITÄ KYLLÄ IHMETTELEN, ETTÄ MISTÄ OLEN TUOLLOIN TUOREELTAAN SAANUT GUSTAFSSONIN NIMEN JA OSOITTEEN, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta."
Niin niin faktaahan se:)
Mutta mitä Piukea-parka tuo sitten muka todistaa?? Lönnberg ei yli neljänkymmenen vuoden jälkeen vanhana miehenä muista. Vai meinaatko, että ei muistanut myöskään vaikkapa 6.6.1960 jolloin tutkintaa tehtiin kuumeisesti? Että asiaa ei olisi silloin kirjattu ylös vaikka samana päivänä Gustafssonilta ei saatu minkäänlaista vastausta poliisin kysellessä?
Mutta tärkeää on tämä:
Sinä Piukea-parka oletat siis vakavissasi että ennen kuin Gustafsson vietiin ambulanssiin, häntä olisi kuulusteltu teltalla? Eli että ambulanssimiehet viilailevat kynsiään ja nakkelet kiviä ajankuluksi Bodomiin sillävälin kun vakavasti loukkaantunutta potilasta kuulustellaan?
Sittenkö sinä ressukka oletat että 1960-luvun tutkintapapereissa ei olisi edes mainintaa siitä, että kaikkien tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson olisi jo teltalla kilkattanut nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa?
Mutta ei mitään siitä, mitä on tapahtunut?
Vaikka tutkintapapereissa mainitaan se, että sairaalassa poliisi oli ensiavun jälkeen yrittänyt kysellä mutta ei ollut saanut vastausta muuta kuin sekavaa ääntelyä.
Eli ei mitään mainintaa ristiriidasta.
Ja vieläkö sinä tosiaan arvelet, että nykypoliisi ja syyttäjä eivät olisi vesikauhuisen poliisikoiran raivolla tarttuneet tuohon "epäkohtaan" jos siinä olisi edes jotain pohjaa ollut?
Saati oikeus, ei pienintäkään tuon suuntaista mainintaa.
Gustafsson vastaili vielä sairaalaan tuotunakin poliisin kysymyksiin epäselvästi mumisemalla ja urahtelemalla. On tietenkin selvää, että hän vastaili, jos viitsi, mutta kykeni siihen ilman muuta.
Hän kykeni siis siihen jo murhapaikallakin, se on selvää se.
Se, miksi Espoon käräjillä asia ohitettiin olankohauksella, ei ole minun tiedossani, mutta ohitettiinhan siellä paljon muutakin... G-rakkienkin onneksi.
G-rakin raivoahan tämä lisää, mutta annetaanpa Lönnbergin itsensä kertoa:
Tseh, G-rakki, tseh!
Tämä on siis faktaa, annetaanpa Lönnbergin itsensä kertoa:
Salissa kuultiin Paavolan kanssa ensimmäisenä paikalle tullutta poliisimiestä, Gösta Lönnbergiä. Hän on tehnyt paikalta piirroksia ja muistiinpanoja.
- Ilmoitus tuli kello 11.15. Ajomatkaan meni 15 minuuttia. Paikalla totesin, että kyse oli henkirikoksista ja tuon ajan järjestelmän mukaan juttu siirtyisi KRP:lle. Tehtäväni oli eristää paikka ja pitää ihmiset loitolla. Minulle oli selvää, että Gustafsson oli elossa.
Sitten loukkaantunut Gustafsson vietiin Lönnbergin mukaan paikalta pois.
-> SIITÄ EI OLE MUISTIKUVAA, ETTÄ OLENKO PUHUNUT GUSTAFSSONIN KANSSA. SITÄ KYLLÄ IHMETTELEN, ETTÄ MISTÄ OLEN TUOLLOIN TUOREELTAAN SAANUT GUSTAFSSONIN NIMEN JA OSOITTEEN, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta.
Kun keskusrikospoliisi tuli paikalle, Lönnberg siirtyi etsintätehtäviin.
- Järjestin sen etsintäketjun, joka löysi kengät. Toisena päivänä naarattiin heittoetäisyyden suuruiselta alueelta ja tehtiin metsäharavointeja. Sen jälkeen en osallistunut tutkimuksiin.
Gustafsson vastaili vielä sairaalaan tuotaessakin kysymyksiin epäselvästi mumisemalla ja urahtelemalla.
Siinä vaiheessa häneltä tietysti kyseltiin, mitä on tapahtunut, ja kuka teki mitä.
Ilman muuta Lönnberg kysyi paikan päällä hengissälöytyneeltä, kuka tämä on, sehän käy ilmi jo siitä, että hän välittömästi on kirjannut ylös -> Gustafssonin nimen ja osoitteen.
G-rakin raivoa lisää tietysti se, että Gustafssoninhan piti oleman aivan muissa maailmoissa kallo murskana ja leukaluu kappaleina yms. joten mitenkäs HÄN nyt olisi nimensä voinut kertoa. Nimen ja osoitteen kertoo noin puolessa minuutissa, allekin.
Muttan pannanpas vielä tähän kova luu G-rakille:
Tseh, G-rakki, tseh!
Tämä on siis faktaa, annetaanpa Lönnbergin itsensä kertoa:
Salissa kuultiin Paavolan kanssa ensimmäisenä paikalle tullutta poliisimiestä, Gösta Lönnbergiä. Hän on tehnyt paikalta piirroksia ja muistiinpanoja.
- Ilmoitus tuli kello 11.15. Ajomatkaan meni 15 minuuttia. Paikalla totesin, että kyse oli henkirikoksista ja tuon ajan järjestelmän mukaan juttu siirtyisi KRP:lle. Tehtäväni oli eristää paikka ja pitää ihmiset loitolla. Minulle oli selvää, että Gustafsson oli elossa.
Sitten loukkaantunut Gustafsson vietiin Lönnbergin mukaan paikalta pois.
-> SIITÄ EI OLE MUISTIKUVAA, ETTÄ OLENKO PUHUNUT GUSTAFSSONIN KANSSA. SITÄ KYLLÄ IHMETTELEN, ETTÄ MISTÄ OLEN TUOLLOIN TUOREELTAAN SAANUT GUSTAFSSONIN NIMEN JA OSOITTEEN, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta.
Kun keskusrikospoliisi tuli paikalle, Lönnberg siirtyi etsintätehtäviin.
- Järjestin sen etsintäketjun, joka löysi kengät. Toisena päivänä naarattiin heittoetäisyyden suuruiselta alueelta ja tehtiin metsäharavointeja. Sen jälkeen en osallistunut tutkimuksiin.
ja henkilötiedot.
JOKU paikallaolija antoi Nissen tiedot,
Marjatan porukasta tai apuri teorian mukainen Nisseä jeesaamassa ollut tyyppi, joka oli jäänyt seuraamaan, että apu järjestyy.
joka ei muistanut - Gustafssonin lisäksi.
Asiaa olisi kysyttävä asianosaisilta.
Sairaalassa poliisi huusi Gustafssonin korvaan kysymyksiä, mutta "vastaukset" olivat epäselvää örinää, eivät mitään "vastauksia" eikä poliisi niistä mitään kostunut. Tuskin Nils niitä tajusi.
Sinä Piukea-parka oletat että teltalla Nils olisi kirkkaalla äänellä kajauttanut nimensä, syntymäaikansa ja asuinpaikkansa:)
Olet sinä paukapää.
Mikä kumma salaisuus ja taika tähän liittyy:
SIITÄ EI OLE MUISTIKUVAA, ETTÄ OLENKO PUHUNUT GUSTAFSSONIN KANSSA. SITÄ KYLLÄ IHMETTELEN, ETTÄ MISTÄ OLEN TUOLLOIN TUOREELTAAN SAANUT GUSTAFSSONIN NIMEN JA OSOITTEEN, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta.
Siis mitä tuo Persläpi todistaa?? Ei yhtään mitään. Vanha mies ei yli neljänkymmenen vuoden jälkeen muista, ei sen kummempaa.
Mutta tärkeää on tämä:
Sinä Piukea-parka oletat siis vakavissasi että ennen kuin Gustafsson vietiin ambulanssiin, häntä olisi kuulusteltu teltalla? Eli että ambulanssimiehet viilailevat kynsiään ja nakkelet kiviä ajankuluksi Bodomiin sillävälin kun vakavasti loukkaantunutta potilasta kuulustellaan?
Sittenkö sinä ressukka oletat että 1960-luvun tutkintapapereissa ei olisi edes mainintaa siitä, että kaikkien tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson olisi jo teltalla kilkattanut nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa?
Mutta ei mitään siitä, mitä on tapahtunut?
Vaikka tutkintapapereissa mainitaan se, että sairaalassa poliisi oli ensiavun jälkeen yrittänyt kysellä mutta ei ollut saanut vastausta muuta kuin sekavaa ääntelyä.
Eli ei mitään mainintaa ristiriidasta.
Ja vieläkö sinä tosiaan arvelet, että nykypoliisi ja syyttäjä eivät olisi vesikauhuisen poliisikoiran raivolla tarttuneet tuohon "epäkohtaan" jos siinä olisi edes jotain pohjaa ollut?
Saati oikeus, ei pienintäkään tuon suuntaista mainintaa.
Vai kuttujako nykyään nussit, päävikainen?
Joku kysyi, kuka tää piukeaa hokeva linnanruuna on. Ressukka on vain yksinäinen G-rakki, joka juoksee pukama ulkona lärpättäen minun tekstieni perässä, itseään viihdytäen, poloinen. Suotakoon hänelle se huvi, eihän hänellä muutakaan maailmassa ole - äitikin on hänet jo kauan sitten hyljännyt.
Tiedossa on kyllä nimimerkit, joilla hän toisilla foorumeilla lässyttää...
Tässäpä iltaluu G-rakille, unettoman yön viihdykkeeksi:
Gustafsson vastaili vielä sairaalaan tuotaessakin kysymyksiin epäselvästi mumisemalla ja urahtelemalla.
Siinä vaiheessa häneltä tietysti kyseltiin, mitä on tapahtunut, ja kuka teki mitä.
Ilman muuta Lönnberg kysyi paikan päällä hengissälöytyneeltä, kuka tämä on, sehän käy ilmi jo siitä, että hän välittömästi on kirjannut ylös -> Gustafssonin nimen ja osoitteen.
G-rakin raivoa lisää tietysti se, että Gustafssoninhan piti oleman aivan muissa maailmoissa kallo murskana ja leukaluu kappaleina yms. joten mitenkäs HÄN nyt olisi nimensä voinut kertoa. Nimen ja osoitteen kertoo noin puolessa minuutissa, allekin.
Espoon pahamaineinen käräjäoikeus, jolta tosiaan voi odottaa mitä tahansa (Kekkonen alia Urho) ohitti tosiaan tuon Lönnbergin tapauksen olankohauksella...
Tseh, G-rakki, tseh!
Mutta annetaanpa Lönnbergin itsensä kertoa faktaa:
Salissa kuultiin Paavolan kanssa ensimmäisenä paikalle tullutta poliisimiestä, Gösta Lönnbergiä. Hän on tehnyt paikalta piirroksia ja muistiinpanoja.
- Ilmoitus tuli kello 11.15. Ajomatkaan meni 15 minuuttia. Paikalla totesin, että kyse oli henkirikoksista ja tuon ajan järjestelmän mukaan juttu siirtyisi KRP:lle. Tehtäväni oli eristää paikka ja pitää ihmiset loitolla. Minulle oli selvää, että Gustafsson oli elossa.
Sitten loukkaantunut Gustafsson vietiin Lönnbergin mukaan paikalta pois.
-> SIITÄ EI OLE MUISTIKUVAA, ETTÄ OLENKO PUHUNUT GUSTAFSSONIN KANSSA. SITÄ KYLLÄ IHMETTELEN, ETTÄ MISTÄ OLEN TUOLLOIN TUOREELTAAN SAANUT GUSTAFSSONIN NIMEN JA OSOITTEEN, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta.
Kun keskusrikospoliisi tuli paikalle, Lönnberg siirtyi etsintätehtäviin.
- Järjestin sen etsintäketjun, joka löysi kengät. Toisena päivänä naarattiin heittoetäisyyden suuruiselta alueelta ja tehtiin metsäharavointeja. Sen jälkeen en osallistunut tutkimuksiin.
Ei mitään uutta eikä selitystä Piukealta tullut taaskaan. Mutta ei kai sitä kukaan odottanutkaan.
Eli täytyy tämä sama laittaa joka taas kerran kumoaan Peräaukon lässytykset:)
Tämähän on jo alkeellisinta tietoa Bodomin historiasta:
Sairaalassa poliisi huusi Gustafssonin korvaan kysymyksiä, mutta "vastaukset" olivat epäselvää örinää, eivät mitään "vastauksia" eikä poliisi niistä mitään kostunut. Tuskin Nils niitä tajusi.
Sinä Piukea-parka oletat että teltalla Nils olisi kirkkaalla äänellä kajauttanut nimensä, syntymäaikansa ja asuinpaikkansa:)
Olet sinä paukapää.
Mikä kumma salaisuus ja taika tähän liittyy:
SIITÄ EI OLE MUISTIKUVAA, ETTÄ OLENKO PUHUNUT GUSTAFSSONIN KANSSA. SITÄ KYLLÄ IHMETTELEN, ETTÄ MISTÄ OLEN TUOLLOIN TUOREELTAAN SAANUT GUSTAFSSONIN NIMEN JA OSOITTEEN, Lönnberg sanoi. Nimi löytyy Lönnbergin muistikirjasta.
Siis mitä tuo Persläpi todistaa?? Ei yhtään mitään. Vanha mies ei yli neljänkymmenen vuoden jälkeen muista, ei sen kummempaa.
Mutta tärkeää on tämä:
Sinä Piukea-parka oletat siis vakavissasi että ennen kuin Gustafsson vietiin ambulanssiin, häntä olisi kuulusteltu teltalla? Eli että ambulanssimiehet viilailevat kynsiään ja nakkelet kiviä ajankuluksi Bodomiin sillävälin kun vakavasti loukkaantunutta potilasta kuulustellaan?
Sittenkö sinä ressukka oletat että 1960-luvun tutkintapapereissa ei olisi edes mainintaa siitä, että kaikkien tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson olisi jo teltalla kilkattanut nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa?
Mutta ei mitään siitä, mitä on tapahtunut?
Vaikka tutkintapapereissa mainitaan se, että sairaalassa poliisi oli ensiavun jälkeen yrittänyt kysellä mutta ei ollut saanut vastausta muuta kuin sekavaa ääntelyä.
Eli ei mitään mainintaa ristiriidasta.
Ja vieläkö sinä tosiaan arvelet, että nykypoliisi ja syyttäjä eivät olisi vesikauhuisen poliisikoiran raivolla tarttuneet tuohon "epäkohtaan" jos siinä olisi edes jotain pohjaa ollut?
Saati oikeus, ei pienintäkään tuon suuntaista mainintaa.
Vai joku Marjatan porukasta? Siis siitä porukasta, jonka piti olla yleisellä leirintäalueelle, mutta olikin sitten piilossa metsässä, jossa ei saanut telttailla, ja jossa kukaan ei häntä nähnyt. Sama porukka, joka kulki kenenkään näkemättä murhaniemeen ylittäen puron pitkin puunrunkoa, jonka olemassa olosta kukaan ei tiedä. Se porukka, jota poliisi kuulusteli tuoreeltaan, mutta ei sitten kuulustellutkaan. Porukka, jonka lähipiiristä kukaan ei tiedä olleen paikalla. Siis se lähipiiri, jota tyhmä-tuominen ei koskaan löytänyt, vaikka tiedot olivat julkisessa arkistossa. - Uskokaa nyt hyvät ihmiset vaikka joulupukkiin. Siitä tulee hyvä mieli kerran vuodessa.
Kuinka sinä voit ottaa oljenkorren G-rakilta, kun hänelle nyt suuressa hädässä jo kelpaa ennen sättimänsä Marjatan porukka tai mielikuvituksellinen "Nisseä avustanut (missä avustanut?) jälkiä jättämätön haamuolento...
Näinhän asia tietenkin on: Lönnberg sai heti paikalle tultuaan Gustafssonin henkilötiedot osoitteineen tältä itseltään... asiaa ei muuta miksikään se, ettei tämä "entisajan huippututkija" sitä enää muista.
Sinä Piukea-parka oletat siis vakavissasi että ennen kuin Gustafsson vietiin ambulanssiin, häntä olisi kuulusteltu teltalla? Eli että ambulanssimiehet viilailevat kynsiään ja nakkelet kiviä ajankuluksi Bodomiin sillävälin kun vakavasti loukkaantunutta potilasta kuulustellaan?
Sittenkö sinä ressukka oletat että 1960-luvun tutkintapapereissa ei olisi edes mainintaa siitä, että kaikkien tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson olisi jo teltalla kilkattanut nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa?
Mutta ei mitään siitä, mitä on tapahtunut?
Vaikka tutkintapapereissa mainitaan se, että sairaalassa poliisi oli ensiavun jälkeen yrittänyt kysellä mutta ei ollut saanut vastausta muuta kuin sekavaa ääntelyä.
Eli ei mitään mainintaa ristiriidasta.
Ja vieläkö sinä tosiaan arvelet, että nykypoliisi ja syyttäjä eivät olisi vesikauhuisen poliisikoiran raivolla tarttuneet tuohon "epäkohtaan" jos siinä olisi edes jotain pohjaa ollut?
Saati oikeus, ei pienintäkään tuon suuntaista mainintaa.
Joku kysyi, kuka tää piukeaa hokeva linnanruuna on. Ressukka on vain yksinäinen G-rakki, joka juoksee pukama ulkona lärpättäen minun tekstieni perässä, itseään viihdytäen, poloinen. Suotakoon hänelle se huvi, eihän hänellä muutakaan maailmassa ole - äitikin on hänet jo kauan sitten hyljännyt.
Tiedossa on kyllä nimimerkit, joilla hän toisilla foorumeilla lässyttää...
Muttan onhan tämä pukamaveitikka huumorimiehiä, on kyllä, kyllä on... oikein hyvä huumorimies...
Ja järkevä, tosijärkevä vieläpä, viisas kuin mikäkin...
Mutta ei niin viisas, tai pikemminkin rohkea, että uskaltaisi katsoa totuutta silmiin:
Lönnberg sai tietenkin Gustafssonin henkilötiedota ja osoitteen tältä itseltään, mitäs tuota kiertelemään.
Sankarimme itse tosin väittää, ettei muista mitään nääs kuulkaas monelta päivältä, mutta hänellähän on tietenkin syynsä niin väittää...
Heh!
eihän sitä "joku" kysellyt, vaan sinä itse, sen jälkeen keskustelit itsesi kanssa syvällisiä:)
Mutta tuota huhaa-"teoriaasi" varmaan sekavissa unissasikin hoet, mutta näihin et pysty mitään selitystä antamaan:
Sinä Piukea-parka oletat siis vakavissasi että ennen kuin Gustafsson vietiin ambulanssiin, häntä olisi kuulusteltu teltalla? Eli että ambulanssimiehet viilailevat kynsiään ja nakkelet kiviä ajankuluksi Bodomiin sillävälin kun vakavasti loukkaantunutta potilasta kuulustellaan?
Sittenkö sinä ressukka oletat että 1960-luvun tutkintapapereissa ei olisi edes mainintaa siitä, että kaikkien tietojen mukaan vakavasti loukkaantunut Gustafsson olisi jo teltalla kilkattanut nimensä, syntymäaikansa ja kotipaikkansa?
Mutta ei mitään siitä, mitä on tapahtunut?
Vaikka tutkintapapereissa mainitaan se, että sairaalassa poliisi oli ensiavun jälkeen yrittänyt kysellä mutta ei ollut saanut vastausta muuta kuin sekavaa ääntelyä.
Eli ei mitään mainintaa ristiriidasta.
Ja vieläkö sinä tosiaan arvelet, että nykypoliisi ja syyttäjä eivät olisi vesikauhuisen poliisikoiran raivolla tarttuneet tuohon "epäkohtaan" jos siinä olisi edes jotain pohjaa ollut?
Saati oikeus, ei pienintäkään tuon suuntaista mainintaa.
Vai ei muitten nimiä muka ollut muistiinpanoissa. Siellähhän luki myös, että "Irmeli Björklund, ilmeisesti keltapaitainen".
Persereiän kuningasajatushan on, että Nisse veti huikean tajuttomuus ja kitumusnäytelmän, mutta jossain vaiheessa ei malttanut olla möläyttämättä nimeään paikalle tulleelle poliisille. Miksiköhän ei luetellut samantien kaikkia?
keskustelua ja
keltapaitainen oli Mäki.
Samassa muistikirjassa se oli, ja Irmelin jälkeen luki, että ilmeisesti keltapaitainen.
Uhrien henkilöllisyys selvisi myöhään iltapäivällä ja suruviestit vietiin illalla nuorten koteihin.