Kuulin tuossa pari päivää sitten maailmalämpöpumpusta, sen hyötysuhdehan olisi huomattavasti parempi, kuin pelkän ilmalämpöpumpun kovemmilla pakkasilla.
Toinen asia, kun rakensivat tuossa suuren(kolmen ok talon kokoinen) hoitolaitoksen, niin katolla poistoilmahormienpäällä on sähköisen näköinen yksikkö. Voisiko semmoisessa paikassa siaita ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö? Sisältähän tulee melkoisesti jopa lämmintä ilmaa??
"Älkää nyt pillastuko" lämppäriä tarvis itsekin ok taloon..
Toinen asia, kun rakensivat tuossa suuren(kolmen ok talon kokoinen) hoitolaitoksen, niin katolla poistoilmahormienpäällä on sähköisen näköinen yksikkö. Voisiko semmoisessa paikassa siaita ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö? Sisältähän tulee melkoisesti jopa lämmintä ilmaa??
"Älkää nyt pillastuko" lämppäriä tarvis itsekin ok taloon..
Vastaukset 7
Vanhimmat
laittaa se ulkoyksikön. Mekin vietiin ulkoyksikkö naapurissa olevan ydinvoimalan lauhdevesialtaaseen ja sieltä sitä energia pukkaa.
Mutta ihan oikeasti: totta kai se rakennus voisi ottaa paremmin talteen ilmanvaihdossa katoavan lämmön sitä sanotaan LämmönTalteenOtoksi tai PoistoIlmaLämpöPumpuksi. Monet vanhemmat isot rakennukset eivät ota mitään talteen.
Maa-ilman lämmön talteenotto ei herättänyt kenessäkään "intohimoja":))
Itse aion rakentaa sellaisen tee se itse paketin, kun sopiva kone löytyy.
Poikkitieteellisen nollatutkimuksen mukaan se tulee huomattavasti halvemmaksi, kuin maalämpöpumppu lisukkeineen..
Aiotko vetää maahan putkea missä virtaa ilma lämmeten ennen ulkoyksikköä?
Taitaa näin juhlien aikana ihmisillä olla muut intohimot mielessä...
Siinä kun ei tarvitse edes ammattimiehiä, vaan ojan voi kaivaa itse ja putket voi vetää. Hyödyntää lämpöä vain pakkasilla.
Kondessiovettä tulee varmaan paljon putkeen
Kysymys on energiasta ja sen määrästä. Jos sitä aikoo ottaa maasta merkittävästi, niin putkea pitää olla ehkä yllättävän pitkälti. Kylmän ulkoilman pitää ehtiä lämmetä putkessa tietyn suuruisella virtauksella. Tarvittava ilmamäärä on suuri, joten aika isoa putkea pitää olla. Aivan vähällä eivät isot ilmamassat putkessa kulje.
Kondenssia putken sisäpuolelle ei pakkasella kerry ,mutta voihan se maa ympäriltä jopa jäätyä.
Ongelmallinen juttu sanoisin, koska ilman lämpökapasiteetti on niin pieni. Parempi kaivaa vesijohtoputkea maahan ja kytkeä glykolikierto erillisellä lämmönvaihtimella kaasukiertoon.
Näin arvelisin, mutta en ole kylläkään ns. asiantuntija.
Ilmanhan jos saa vaikka lähelle nollaa, niin se olisi paljon parempi, kuin -25c pakkasta ohjattuna juuri kylminä päivinä ilmalämpöpumpulle.
Riittäisköhän 20 vai 30cm halkaisia ja 50m pitkä metrin syvyyteen jossa ei päällä liikuta talvella?
Kysehän olisi talven muutama viikko, kun on kovia pakkasia.
20-30cm ja 50m putki lienee minimi vaatimus, että olisi jotain merkitystä. Jos kyseisen putken liittää jollain "tötteröllä" ulkoyksikköön, niin pelkäänpä virtausvastuksen kasvavan liikaa.
Muistutan vielä, etten ole "alan miehiä".