Meillä siis 1v 3kk ikäinen tyttö. Huomasin yksi päivä jännän jutun tytön kanssa leikkiessämme..siinä peuhatessa laitoin hänet olohuoneen matolle selällään makaamaan ja tyttö oli yhtäkkiä ihan kauhuissaan. Tarrasi kämmenillään, ikäänkuin turvaa ja kosketuspintaa hakien, lattiaan, jalkoja ei uskaltanut liikuttaa ollenkaan ja katse tapitti vain sivulle, ei uskaltanut katsoa suoraan ylöspäin minua silmiin. Ilmeisesti näkymä lattialta kattoon (kun näkee yhtäkkiä kaiken eri näkökulmasta) jotenkin hirvitti. Hoki vain "pois", ei kuitenkaan itkenyt tms. Ei hoksannut että kääntymällä olisi siitä pois päässyt, makasi ja sanoi "pois".
Muuten kyllä makaa sängyssä ja osaa siis kääntyä mutta selvästi makaaminen "oudossa paikassa" (vaikka siis koti on tytölle aivan tuttu paikka) veti tytön ihan omituiseksi. Olen ainakin kerran päivässä yrittänyt tyttöä totuttaa, hiljalleen ja rauhallisesti, ja laittanut makaamaan milloin mihinkin mutta aina sama reaktio.
En hoksaa että tyttö olisi missään saanut mitään kammoakaan. Olemme aivan normaali perhe, lapsi saanut niin turvallisen kasvatuksen kuin vain voi saada, läheisyyttä ja rakkautta meillä riittää yllin kyllin eikä mistään "kauhukokemuksista" tai väkivallasta ole tietoakaan. Jännä vain tämä juttu, en kyllä hirveän huolissani ole mutta mielenkiinnosta kyselen onko kellään vastaavaa?
Huvittaa sekin että melkein puolet elämän alkutaipaleesta, siis vauva-aikana, tyttö makasi lattialla leikkipeiton päällä, oppi kääntyyn vasta 7kk iässä ja nyt se näyttää hirvittävän aivan suunnattoman paljon.=)
Muuten kyllä makaa sängyssä ja osaa siis kääntyä mutta selvästi makaaminen "oudossa paikassa" (vaikka siis koti on tytölle aivan tuttu paikka) veti tytön ihan omituiseksi. Olen ainakin kerran päivässä yrittänyt tyttöä totuttaa, hiljalleen ja rauhallisesti, ja laittanut makaamaan milloin mihinkin mutta aina sama reaktio.
En hoksaa että tyttö olisi missään saanut mitään kammoakaan. Olemme aivan normaali perhe, lapsi saanut niin turvallisen kasvatuksen kuin vain voi saada, läheisyyttä ja rakkautta meillä riittää yllin kyllin eikä mistään "kauhukokemuksista" tai väkivallasta ole tietoakaan. Jännä vain tämä juttu, en kyllä hirveän huolissani ole mutta mielenkiinnosta kyselen onko kellään vastaavaa?
Huvittaa sekin että melkein puolet elämän alkutaipaleesta, siis vauva-aikana, tyttö makasi lattialla leikkipeiton päällä, oppi kääntyyn vasta 7kk iässä ja nyt se näyttää hirvittävän aivan suunnattoman paljon.=)
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja on tehny tuota samaa aina julkisissa hoitohuoneissa/vessoissa kun vaihtaa vaipaa.. Huomasin esimmäisen kerran tuon kun hän oli n.9kk Aika rasittavaa olla reissussa kun huuto alkaa yleensä jo hoitohuoneeseen mennessä, viimeistään selälleen laitettaessa (vaippaa vaihtaessa). Pysytyssä sällille ei onnistu vaippaa tää äippä laittaa ja housuvaipat niin hankalii kun joutuu kaiken riisuu..
Missään muualla ei siis protestoi selälleen laittoa, mut noissa hoitohuoneissa vetää ittensä ihan jäykäks ja kauhu näkyy silmistä vaikka kuinka yritän rauhoitella ja lauleskella..
Hävettää aina tulla ulos niistä kun huuto loppuu samointein kun ovi aukeaa, et mitä ihmiset aattelee siellä tapahtuvan :/
Tyttö 1v 4kk kääntyy kyllä sängylla ja varsinkin hoitopöydällä (jota tosi harvoin enää kylläkään käytetään) ja kaikissa muissa paikoissa, muttei jos laittaa selälleen lattialle makaamaan. Ei kylläkään ole peloissaan, vaan pötköttelee rauhassa ja kattelee ympärilleen. Yhtenä päivänä istui lattialla ja leikki oman huoneen ovella, kupsahti siitä selälleen, siitä kyllä nousi salamana takas ylös... Kummallisia juttuja... ;)