Nojoo, kuten otsikosta päättelette, tämä vanha klassinen tapaus.
No mä olen tuntenut yhden naisen jo 1 ½ vuoden ajan, sellanen vuoden vanhempi kun minä. Ollaan juteltu aina silloin tällöin, nykyään aika harvakseltaan. Tunnustan suoraan, että hänen kanssaa pystyy puhumaan niinku ihan mistä vaan ja muutenkin sellainen mukavan oloinen ja sellanen nainen "mun makuun". Mutta ongelma on siinä, että se on jo yli vuoden ajan seurustellut yhden miehen kanssa ja ovat varmaankin tosi onnellisia. Tunnustan, että olen hieman mustasukkainen, kun itselläni ei ole ketää. Olen saanut liian usein pettyä naisiin... Nyt on vaan jo pitemmän aikaan tuntunu siltä, että olisin niinku "ihastunut" häneen tms. Hän vaan tuntuisi siltä "oikealta"... Tämä tyttö on myös tunnustanut että olen mukava ja silleen, ja kertonut että olisi ehkä halunnut minuun tutustua "enemmän" kuin kaverina, mutta hän alkoi seurustella sen toisen kanssa... Hän oli hieman pahoillaan, koska hänkin olisi halunut minuun tutustua enempi...
Olen nähnyt hänestä muutaman kerran unta, jossa me olemme onnellisia... ja sitten en saa öisin unta kun ajattelen "häntä". Tää tuntuu jotenkin niin pahalta, että nytkin hieman itkettää tätä tekstiä kirjoittaessa... En voi saada häntä ikinä... Jonakin päivänä haaveilen usein että saisin olla hänen kanssaan... Joskus mietin että kertoisin hänelle mitä ajattelen hänestä, mutta se on väärin enkä tosiaan halua rikkoa hänen suhdettaan... Välillä tosin ku kirjoittelemme, hän kirjoitukset on jotenkin hieman sellasia pikkuvihjailevia, että se vois olla kiinnostunut... mutta voi olla että luulen ite vaan...
Huoh, tietenkinhän ei olis tätä ongelmaa, jos olisin kiinnostunut jostain toisesta... mut "hän" vain on mielessäni pyörinyt jo pitemmän aikaa... Olisi kiva kuulla kokemuksianne, että miten olette päässeet tälläisestä yli. Kerroitko sille, että olet kiinnostunut vaikka hän seurustelee, vai oletko muuttanut kiinnostukseksi johonkin toiseen?
Olis kiva lukea :) Hyvää uutta vuotta myös kaikille, etukäteen :)
No mä olen tuntenut yhden naisen jo 1 ½ vuoden ajan, sellanen vuoden vanhempi kun minä. Ollaan juteltu aina silloin tällöin, nykyään aika harvakseltaan. Tunnustan suoraan, että hänen kanssaa pystyy puhumaan niinku ihan mistä vaan ja muutenkin sellainen mukavan oloinen ja sellanen nainen "mun makuun". Mutta ongelma on siinä, että se on jo yli vuoden ajan seurustellut yhden miehen kanssa ja ovat varmaankin tosi onnellisia. Tunnustan, että olen hieman mustasukkainen, kun itselläni ei ole ketää. Olen saanut liian usein pettyä naisiin... Nyt on vaan jo pitemmän aikaan tuntunu siltä, että olisin niinku "ihastunut" häneen tms. Hän vaan tuntuisi siltä "oikealta"... Tämä tyttö on myös tunnustanut että olen mukava ja silleen, ja kertonut että olisi ehkä halunnut minuun tutustua "enemmän" kuin kaverina, mutta hän alkoi seurustella sen toisen kanssa... Hän oli hieman pahoillaan, koska hänkin olisi halunut minuun tutustua enempi...
Olen nähnyt hänestä muutaman kerran unta, jossa me olemme onnellisia... ja sitten en saa öisin unta kun ajattelen "häntä". Tää tuntuu jotenkin niin pahalta, että nytkin hieman itkettää tätä tekstiä kirjoittaessa... En voi saada häntä ikinä... Jonakin päivänä haaveilen usein että saisin olla hänen kanssaan... Joskus mietin että kertoisin hänelle mitä ajattelen hänestä, mutta se on väärin enkä tosiaan halua rikkoa hänen suhdettaan... Välillä tosin ku kirjoittelemme, hän kirjoitukset on jotenkin hieman sellasia pikkuvihjailevia, että se vois olla kiinnostunut... mutta voi olla että luulen ite vaan...
Huoh, tietenkinhän ei olis tätä ongelmaa, jos olisin kiinnostunut jostain toisesta... mut "hän" vain on mielessäni pyörinyt jo pitemmän aikaa... Olisi kiva kuulla kokemuksianne, että miten olette päässeet tälläisestä yli. Kerroitko sille, että olet kiinnostunut vaikka hän seurustelee, vai oletko muuttanut kiinnostukseksi johonkin toiseen?
Olis kiva lukea :) Hyvää uutta vuotta myös kaikille, etukäteen :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
...KOSKAAN! Se vie sinulta kaiken energian muusta elämisestä, kun huomaatkin ihastuksesi seurustelevan toisen kanssa. Ja muistakaa, niin käy AINA, etkä tule koskaan löytämään sitä ¨oikeaa.¨ Huh, toisaalta on kylläkin aivan vittumaista hoitaa lapsia, joiden teko taas toisaalta olisi suositeltavaa nyt kun suuret ikäluokat vetäytyvät eläkkeelle.
.. siitä että ei kannata ikinä rakastua kehenkään. Oikeassahan olet, että ei kannattaisi olla sellaisen perässä, joka on jo varattu. Ja välillä yritän ajatellakin niin, mutta jotenkin se ei onnistu... se pyörii kokoajan mielessäni... :( Meillä on koko elämä aikaa rakastua ja löytää se oikea :)
Ite olin melkeen samanlaisessa tilanteessa vajaa 3 vuotta sitte eli olin ihastunu varattuun tyttöön. Tuntu et olin löytäny sen "oikean", mut en koskaan saanu kerrottua sille tunteistani, koska sen poikakaveri ehti väliin(ei ollu ihan niin yksinkertasta miltä kuulostaa, mut en jaksa kertoa koko hommaa). Ajattelin sitte, että ehkä on parempi unohtaa se tyttö. No tässä tuli tehtyä ehkä elämäni suurin moka tähän mennessä, sillä vieläkin ajattelen sitä tyttöä päivittäin, mut enää tilanteelle ei voi tehä mitään. Sun kannattaa tehä niinku parhaaks näet, toivottavasti et joudu katumaan jälkeenpäin.