Hei kaikki olen tälläinen romantikko, hellä, ja erittäin hauskaa seuraa vaikka mulla ei ole kamuja eikä ystäviä vaikka niitä olen yrittänyt hankkia itselleni olen vakavan masennuksen orja ja viiltelyä olen harrastanut jo kauan ja itsemurhakin pyörii vain päässä eikä mua ole kukaan huolinut kun olen finninaamainen rumilus ja kotona menee päin persettä äiti ei välitä vaikka mulle tapahtuisi jotain ja olen yrittänyt puhuu hänelle mun olosta mutta häntä ei vaan jaksa kiinnostaa mun asiat ja yleensä jos tapaan tytön niin ulkonäkö ei ole se tärkein asia mitä tytössä katson vaan katson pintaa syvemmälle ja niin edelleen ja mua on haukuttu ja kiusattu ylä asteen aikana ja silloin en syönyt paljoo ja olen ali painoinen ulkona en käy koska en jaksa kun joka päivä vaan amsentaa ja en saa mistään muka arkipäivästä tai viikonlopusta mitään irti koska oon melkein aina surullinen itsetuhoinen tai masentunut mä en tajua minkä takia mun pitää elää enään menetin mun siskon kun olin6 se kuoli syöpään ja olen menettänyt elämän ilon ja kaiken en haluaisi elää enään Kiitos jos jaksoitte lukea tän mut en haluu että pilkkaajat tulee pilkkaa tätä tekstii
16w Poika ilman ystäviä :(
So Sad :'(
91485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mulla on samat ongelmat kuin sulla.
Olen kanssa finninaamainen ja alipainoinen, sekä yksinäinen ja sitä kautta taas masentunut.. Eli tiedän miltä susta tuntuu.
Vaikka sinusta tuntuisi, ettei äitisi välitä sinusta, niin silti uskon että äitisi rakastaa sinua ja haluaa sinulle pelkkää hyvää.
Ei kannata jäädä kotiin istumaan, vaan lähde ulos vaikka lenkille! Ei kaikki ihmiset katso vaan pintaa, jotkut muutkin näkevät pintaa syvemmälle, niinkuin sinäkin! :)
((Onko sinulla lääkitystä masennukseesi? Jos ei ole käy juttemassa terveydenhoitajan luona, kun koulu alkaa.))
oisko susta seuraa mulle meseen lisää [email protected] se on toinen mese ossa mun mitä en käytä lisää se ja jutellaan meses niin annan mun oikeen mese ossan sit
Lisäsin. :) Mietin kyl aika pitkään lisäänkö siut meseen vai en, mut päätin kumminki lisätä. (miulla ei oo tapana lisätä meseen tuntemattomii) :)
hei..en voinut olla kirjoittamatta..
en voi sanoa että ymmärrän sun tunteet koska en ole kokenut kaikkea tota mitä sinä..
älä anna kenenkään lannistaa sua
usko itsees vaikka kuinka tuntuis turhalta..
jokaiselle on elämällä jotain annettavaa
jos haluat juttuseuraa ja jonku joka kuuntelee..niin täällä ainakin olisi yksi
Heti ensimmäisen rivin luettuani huomasin siussa jotain erityistä ja Oli aivan pakko tulla kommentoimaan. Hellä romantikko, voiko parempaa enää ollakkaan?
En ole ollut samassa tilanteessa, kuin sinä, mutta silti parhaani mukaan yritän ymmärtää. Elämä kieltämättä ei aina tunnu pysyvän raiteellaan. Silti on jaksettava eteenpäin. Pitää elää päivä kerrallaan ja ottaa itseään niskasta kiinni, jos sille on tarvetta. Ja sinä kyllä pystyt siihen, ensimmäisestä lauseestakin huomaa sen, että joku elämänhalu on vielä tallella :)
Kuten joku jo tuossa sanoikin niin kannattaa liikuskella enempi ulkosalla jne. ei sitä yksin kotona istuessaan ihmisiin tutustukkaan. Tiedän itsekkin, että helpommin sanottu, kun tehty. Netissä itsellänikin on kavereita paljon enemmän, kuin "oikeassa elämässä" olen vain jotenkin tottunut jo siihen. Jospa siekin alottaisin niistä nettituttavista, varmasti on vaikeampaa mennä ulos juttelemaan jollekkin kasvotusten, kuin mesestä tms. Tottakai ihmiset on erilaisia ja tästäkin voi olla montaa mieltä.
Jaksamisia!
itellä vähä samantyyppinen tilanne.. ranteet auki ja silleen. köysi oli jo kaulas viime kesänä mut sit mulle sanottiin et mä oon tärkee eikä mun oo tarkotus kuolla AIVAN vielä. mä uskon et jokaisella on joku ihminen joka välittää. ite oon kans tottunu katoon ihmsissä pintaa syvemmälle enkä kattele vaan sitä et miltä tyyppi näyttää. ootko puhunu kellekkään muulle sun olostas? kannattaa hankkia apua. ja kyllä sä jaksat jos minäki oon jaksanu :)
Olen kanssa 16v Poika. Toi on tosi kamalaa. Itellä ei ole kyseistä ongelmaa, koska kavereita on ja suosittu tietääkseni olen, mutta silti olen aina seisonut heikompien ja kiusattujen puolella. Olen aika tunteellinen ihminen ja haluan olla ystävä niille, joilla niitä ystäviä ei ole. Musta oli ihan kiva tutustua ja jutella vaikka kasvotusten asioista, jos vaan haluat? :)
Hei! Päätin vastata..
Jo on kumma jos kukaan tyttö ei ole susta ollut kiinnostunut.Minusta ainakin vaikutat mukavalta,etkä sellaiselta joka katsoo tytöissä vain pintaa.Kuule,kyllä se aurinko sullekin vielä paistaa.Muakin on kiusattu ja mun isä kuoli syöpään kun olin 9w.Jos haluat,lisää minut meseen,olisi kiva jutella:[email protected]
Ps:muutkin samoja kokeneet saa lisätä..
KOULU KIUSATTU 9 VUOTTA
Saavun kouluun joka päivä.Minua odottaa siellä ne pojat ja tytöt joita en odottanut!
Samaa pilkkaamista päivästä toiseen.
Kukaan ei voi ymmärtää minua miltä se tuntuu =( arvet jää noista ihmisistä,sydämeni haljennut on.
"kuka minua suojelisi?"
kyyneleet ei minua auta eikä huudot,arvet aukeaa heti kun muistan mitä ne päivät oli.
En luota keneenkään nuoreen ihmiseen koska olen saanut katsella niitä kusipäitä 9 vuotta.