Kuuntelen tarkemmin
mitään en kuule
Katson syvemmälle
mitään en näe
Kosketan herkemmin
sitä mitä en tunne
Arvostan kaikkea
mille et anna arvoa
Hyväksyn sen
mitä Sinä et hyväksyisi
Olet läsnä
vaikka et ole paikalla
Kyyneleet silmissä
niitä et vain näe
Rakastan silloinkin
kun en voi rakastaa
Annan anteeksi
kun en voisi antaa
Sitä kun ei tiedä
milloin lähden
Sanon sen nyt
mitään en kuule
Katson syvemmälle
mitään en näe
Kosketan herkemmin
sitä mitä en tunne
Arvostan kaikkea
mille et anna arvoa
Hyväksyn sen
mitä Sinä et hyväksyisi
Olet läsnä
vaikka et ole paikalla
Kyyneleet silmissä
niitä et vain näe
Rakastan silloinkin
kun en voi rakastaa
Annan anteeksi
kun en voisi antaa
Sitä kun ei tiedä
milloin lähden
Sanon sen nyt
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yleensä ihmiset jättävät sanomisen huomiseen,
ja sehän ei tunnetusti koskaan tule... :\
Olet syvältä ammentannu esiin,
loihtinnu sanojen helminauhaa.
Kaiken tuon,
sydän kantaa.
Herkkää, kiitos paljon sanovaa.
Sade soittaa sävelmää,
hyvää lepopäivää Sinulle.Liisa
älä jätä huomiseen
koska et tiedä onko sitä edessäsi
tai minulla.
Herkistä kaikki aistisi
kuulemaan, näkemään ja tuntemaan
rakastamaan täydestä sydämestä.
Huoh, miten kaunis taas runosi on ja niin paljon
sisällään pitävä, kiitos.
...miten vaikuttava loppu runossa. Aloitat varovasti ja tyrmäät lopussa lukijan, ainakin minulle kävi niin. Minä pidän vakuuttavista ja vaikuttavista runosta, tämä oli hyvä...