sain ensimmäisen lapseni 17 vuotiaana.sairastuin synnytyksen jälk.masennukseen joka kai kehitty jonkinlaiseksi psykoosiksi.olin jo silloin naimisissa tämän lapsen isän kanssa ja ollaan edelleen yhdessä ja naimisissa.tein elämämme helvetiksi.koin itseni niin rumana ja arvottomana että olin varma että mieheni katselee muita naisia.olin äärettömän mustasukkainen.lopulta meillä ei enää katsottu edes telkkaria koska minun mielestäni mieheni töllisteli sieltä vaan kaikenmaailman huoria.olin kamala.tajusin kohtuuttomuuteni mutta en voinut itselleni mitään.
sitten tulin uudestaan raskaaksi ja vainoharhani hälvenivät raskauden myötä.mieheni oli tuolloin jäänyt jo työttömäksi ja meillä oli aina rahasta uupelo.saimme sossusta toimeentulo tukea.sain tämän lapsen 19 vuotiaana.sairastuin taas masennukseen.nyt ei mitään vainoharhaa.pelkkä kammottava masennus ja totaalinen uupumus.joka päivä tuntui sietämättömältä.en jaksanut käyttää lapsia edes ulkona.mieheni koitti minua kovistella mutta eipä masentuneelle järkipuhe auta.mieheni vaihtoi vaippoja ja syötti tuttipullosta vauvaa.en olisi jaksanut muuta kuin nukkua ja nukkua.
lopulta lapset otettiin huostaan.he asuvat vieläkin sijaisperheessä vaikka olemme soskuun monesti sanoneet että haluamme lapset jo kotiin.nyt olen 25 vuotias enkä kärsi enää masennuksesta.olen ollut välillä töissäkin.nyt olen työtön mutta mieheni on saanut hyvän vaki työn.
haluaisin lapsen.tiedän sisimmässäni että nyt asiat menisivät toisin.olen saanut elämän kokemusta lisää.olen kasvanut henkisesti ihan eri ihmiseksi mitä tuolloin olen.häpeän itseäni minkälainen olin.mutta nyt siis haluaisin niin kovasti vauvan.vauvan jota saan hoivata ja kasvattaa kotona.en vain ole vielä uskaltanut ryhtyä yrittämmän lasta sillä ajattelen aina vaan että mitäköhän sosku ajattelee asiasta ja neuvola ja kaikki.pelkään että entä jos ne vie sitten sen vauvankin pois kun ajattelevat että olen niin paska kun kaksi lasta on jo viety.auttakaa.muistakaa että en todellakaan toistaisi entisiä virheitäni ja masennuslääkkeet on sitä varten olemassa jos meinaa tulla masennus synnytyksen jälkeen.minä todella haluan lapsen
sitten tulin uudestaan raskaaksi ja vainoharhani hälvenivät raskauden myötä.mieheni oli tuolloin jäänyt jo työttömäksi ja meillä oli aina rahasta uupelo.saimme sossusta toimeentulo tukea.sain tämän lapsen 19 vuotiaana.sairastuin taas masennukseen.nyt ei mitään vainoharhaa.pelkkä kammottava masennus ja totaalinen uupumus.joka päivä tuntui sietämättömältä.en jaksanut käyttää lapsia edes ulkona.mieheni koitti minua kovistella mutta eipä masentuneelle järkipuhe auta.mieheni vaihtoi vaippoja ja syötti tuttipullosta vauvaa.en olisi jaksanut muuta kuin nukkua ja nukkua.
lopulta lapset otettiin huostaan.he asuvat vieläkin sijaisperheessä vaikka olemme soskuun monesti sanoneet että haluamme lapset jo kotiin.nyt olen 25 vuotias enkä kärsi enää masennuksesta.olen ollut välillä töissäkin.nyt olen työtön mutta mieheni on saanut hyvän vaki työn.
haluaisin lapsen.tiedän sisimmässäni että nyt asiat menisivät toisin.olen saanut elämän kokemusta lisää.olen kasvanut henkisesti ihan eri ihmiseksi mitä tuolloin olen.häpeän itseäni minkälainen olin.mutta nyt siis haluaisin niin kovasti vauvan.vauvan jota saan hoivata ja kasvattaa kotona.en vain ole vielä uskaltanut ryhtyä yrittämmän lasta sillä ajattelen aina vaan että mitäköhän sosku ajattelee asiasta ja neuvola ja kaikki.pelkään että entä jos ne vie sitten sen vauvankin pois kun ajattelevat että olen niin paska kun kaksi lasta on jo viety.auttakaa.muistakaa että en todellakaan toistaisi entisiä virheitäni ja masennuslääkkeet on sitä varten olemassa jos meinaa tulla masennus synnytyksen jälkeen.minä todella haluan lapsen
Vastaukset 123
Vanhimmat
Jos sinulla ei ole masennuksen yhteydessä, eikä muutoinkaan alkoholi ongelmaa mielestäni voit ihan hyvällä omallatunnolla hankkia lapsen. Olet ensimmäisten lastesi syntymän aikaan ollut todella nuori ja kokematon. Luulisin, että mikäli saisit kolmannen lapsen, osaisitte miehesi kanssa tarkkailla mielialaasi ja pyytää ajoissa ammattiapua. Ja ennekaikkea keskustelkaa miehesi kanssa ennen lapsen hankkimista siitä kuinka toimitte jos masennus iskee, onko teillä mahdollisia tukihenkilöitä jotka voivat auttaa ja joihin molemmat luotatte. Perheneuvolasta saatte varmasti asiantuntevaa apua. Ei pidä jäädä murehtimään menneitä, vaan on suunnattava katse tulevaisuuteen. Jos luotat itseesi ja mieheesi, ei kannata välittää siitä mitä muut ajattelevat sillä maailmaan mahtuu paljon pahaa, mutta myös hyvää ja siitä hyvästä kannattaa ammentaa voimansa.
rohkaisevasta viestistäsi.minulla ei ole alkoholi ongelmaa.käytän alkoholia kohtuudella.väkevistä en edes pidä enkä siis juo niitä.muutenkaan en juo itseäni mitenkään humalaan.jonkinverran olutta sillointällöin.mieheni juo hieman enemmän.ainakin minua ärsyttää ne iltakaljat mitä hän aina juo rankan työpäivän jälkeen vaikka viikolla ne onkin yleensä vain ykkös olutta.
niinhän se on että pitäisi katsoa vain tulevaisuuteen mutta kun menneisyys kummittelee aina niin voimakkaasti mielessä ja se minua pelottaa kun aiempien lasten takia minun pitää aina olla jonkinlaisessa tekemisissä sossun kanssa.en tiedä miksi niin pelkään sitä.ystäväni ovat yrittäneet rohkaista minua ja hekin ovat nyt raskaana itse.lisää vain minun vauvakuumettani.yksi ystäväni sai pari kk sitten vauvan.tunnen itseni jotenkin vajavaiseksi.minullakin on lapsia mutta jotenkin vaan tuntuu kuin ei olisi kun en voi elää arkea heidän kanssaan.lapset olivat niin pieniä joutuessaan sijaisperheeseen että he vieroksuvat minua nyt eivätkä pidä äitinään.
olen keskustellut mieheni kanssa asioista paljonkin ja osaisimme kyllä hakea apua jos masennus uhkaa
näitä sinun kaltaistesi äitien ja isienkin kertomuksia huostaanotoista, joissa ilmiselvästikin on jätetty perheet
ns. oman onnensa nojaan.
Ja juuri silloin, kun perheessä olisi ennen kaikkea tarvittu asiallista ja asiantuntevaa yhteiskunnan taholta tarjottua ja annettua apua ja tukea.
Surullista, jos teidänkin kohdallanne on näin käynyt,
että ainoa perheelle annettu apu ja tuki esimerkiksi synnytyksen jälkeen masentuneelle ja uupuneelle äidille ja kovasti yrittäneelle isälle
on loppujen lopuksi ollut lastenne huostaanotto.
Jos näin on, ettei teitä ole tuoreena ja nuorena perheenä tuettu, esimerkiksi kodinhoitajan työpanoksella (Sosiaalihuoltolaki) tai muulla vastaavalla avulla, silloin kun olisitte todella kotiapua tarvinneet,
ei ole mitään syytä syyllistää itseä taikka omaa nykyistä perhetilannetta.
Ja vielä puhumattakaan siitä, oletko saanut itsellesi näiden synnytysten jälkeisten masennuksien ja voimattomuuksien aikoina
asianmukaisia terveydenhuollon palveluita mahdollosine lääkityksineen ja asiantuntevine terapioineen.
**************************
Onko sijoitettujen lastenne Huoltosuunnitelmiin kirjattu millä tavalla heudän sijoitusaikansa ja kaikki muukin lain mukaan Huoltosuunnitelmaan kirjattavat asia?
Oletteko pyytäneet lastenne huostaanoton purkua (jos Huoltosuunnitelmaan kirjatut lasten huostaanottoon johtaneet syyt ovat elämästänne poistuneet).
Se, että lapsenne ovat huostaanotettuja ja sijoitettujaja
eivät tee teistä yhtää huonompia tai kelvottomampia vanhempia nyt eivätkä tulevaisuudessakaan.
Olette nuoria aikuisia ihmisiä ja maailma kaikkine mahdollisuuksineen on teillä avoinna.
__________________________________________
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710
Finlex/ Sosiaalihuoltolaki» 17.9.1982/710
........................
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
21 §
Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn,
perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden,
synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista...."
_________________________________
http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00505&p_ylataso=&p_seuraavataso=&p_edellinentaso=&p_osio=&p_haku=Synnytyksen%20j%E4lkeinen%20masennustila
_______________________________
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_771_2006_p.shtml
__________________________________
http://www.ebm-guidelines.com/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=lno00102
_________________________________________
"Miksi pitää masentua, ennen kuin saa apua?
Hyvä Hanna Pitkälä (Kaleva 8.12. Lukijan sivu) Muistelen aikaa kolmekymmnentä vuotta sitten.
Kun täällä Pattijoella tarvitsi kotiapua, sitä varmasti sai.
Ei tarvinnut odottaa, että joku ensin masentuu.
Oli Annikki ja Eila ja muitakin kodinhoitajia, joita lapset suorastaan odottivat.
He tulivat kotiin myös pyytämättä, haistoivat missä on tarvetta apuun.
Minunkin vaimoni on kotiäiti. Maalta kotoisin ja tehnyt töitä talon vanhimpana lapsena.
Ajanut lantaa hevosella pelloille, laittanut heinää seipäille ja tehnyt navettatöitä.
Vaikka oli riskissä kunnossa, oli silti mukava joskus saada apua. Hän oli siitä kiitollinen.
Kolmekymmentä vuotta sitten oli paljon huonompi aika kuin nyt.
Nyt pitää odottaa, että joku masentuu niin,
että lapset voidaan ottaa huostaan.
Olipa ihmeellistä kuulla.
Lauri Kinnunen
Pattijoki"
Lainaus Kaleva Lukijan sivu 12.12.2006
______________________________
Ja vielä Torniosta "kootut selitykset" lain määräämiin ja kapungista puuttuviin SOSIAALIHUOLLON kotipalveluihin.
http://212.50.147.150/d5web/kokous/KOKOUS-790-5.HTM
_________________________
meillä kävi kodinhoitaja muutamia kertoja,mutta me emme pitäneet noista hänen käynneistä.hän vain istui leikkimässä vanhemman lapsen kanssa pari tuntia ja lähti.tuntui turhalta että joku vieras käy nököttämässä muutaman tunnin ja kaikki ovat vaivautuneita.ilmoitimme soskuun että emme halua kodinhoitajaa eikä vanhempaa lasta myöskään viety päiväkotiin päiväksi vaikka sosku ehdottikin sitä.ajattelimme että miksi pitäisi kun kuitenkin itse olemme kotona.teimme tietenkin väärin kun sitten avohuollon tukitoimet katsottiin riittämättömiksi.
terapiaa olisin tarvinnut ja masennuslääkkeet niin ehkä olisin sitä kautta jaksanut olla parempi äiti lapsille
olla tietenkin tätä korvapalvelua eli perhetyöntekijä. Harva kodinhoitaja "nököttää" mitään tekemättömänä ja istumassa apua tarvitsevan lapsiperheen vaivoina.
Muutenkin teiltä,
mitä ilmeisimmin puuttui jo avohuollon aikana tehty asiallinen Huoltosuunnitelma
(laaditaan yleensä yhdessä asianosaisten kanssa) kaikkine asianmaukaisine apu- ja tukipalveluineen. Tiesittekö aikoinaan miehenne kanssa, että päivähoito/nököttäjä olivat teille tarjottuja lastensuojelun avohuollon palveluita?
Jos sinulle ei ole tuollaisessa vakavassa tilanteessa (esimerkiksi jos lastensuojeluviranomaiset ovat masennuksesi ja voimattomuutesi vuoksi ottaneet teidät lastensuojelun asiakkaiksi)
järjestetty tai edes kehotettu menemään terveydenhuollon palveluiden piiriin
niin jopas on taas teidänkin lastensuojelijoiden ammattitaito ollut todellakin huipussaan ja kohdallaan! Ammattilaisia ........
Vinkkinä
teidän kannattaisi käydä asianne kokonaisvaltaisesti (jouduttehan jatkuvasti olemaan tekemisissä lastensuojeluviranomaisten kanssa) läpi jonkun riittävällä asiantuntemuksella (mikähän taho se olisi?) varustetun tahon kanssa läpi
- huostaanotettujen lastenne asiat ja niihin johtaneet syyt, niin että ne olisivat asiallisesti läpikäydyt sekä kuinka asiat etenevät heidän suhteen )vai etenevätkö)
- miten teidän tulevaisuuden suunnitelmanne (mahdollisesti uusi vauva) voisi olla osaltanne mahdollisimman sujuva ja
"karikoista ja asiattomista kyttäyksistä" vapaa. Niin että asioiden sujuminen ja hoito olisivat pääasiassa omissa käsissänne,
mutta tarvittaessa teillä olisi asiantuntevaa ja asiallista apua saatavilla ja tukenanne.
Onnea tulevaisuuteenne.
lastensuojelun kohteita.... Ja sitä paitsi normaali reaktio on, että jos vanhempi/vanhemmat ovat kotona ninn lasta ei viedä päiväkotiin, nyt siis tämänkin terve ajattelutapa käännettiin siten, että ei ota vastaan avohuollon tukitoimenpiteitä. ?? Tsiisus, tehkää jo selkeäksi nämä viranomaiset.. niin me alaimaiset voidaan tehdä mieliksi.
en aio seuraavaakaan lasta viedä päivähoitoon jos itse olen kotona.mitä järkeä siinä on?itse makaa kotona toimettomana kun muut hoitaa lapsen.
en silloin edes tajunnut että kyseessä on niin vakava asia ja että olisi ollut pakko totella kun sosiaali työntekijä niin tahtoo.
toki siinä olisi ollut se etu että lapsi olisi tavannut ikäisiään mutta en ole itsekään lapsena ollut päivähoidossa joten pidin luonnollisena asiana että lapsi on kotona.kyllä niitäkin on jotka töittensä takia tarvii lapselle noita päivähoito paikkoja joten mitä siitäkin tulisi kun paikat täytetään niiden lapsilla jotka tuota palvelua ei tarvi
Vaikea pukea sanoiksi, mitä ajattelin lukiessani tätä ketjua.
Yritän kuitenkin, elämää nähneenä:
Kertaakaan ei ap maininnut mitään omasta henk koht turvaverkostaan. Missä ovat sisarukset, vanhemmat, appivanhemmat, kummit, ystävät jne.? Entä naapurit?
Nuorilla perheillä pitää olla jonkinlainen tukiverkko. Ja tässä tapauksessa on jo nyt niin paljon painolastia selvitä uudesta vauvasta, että en suosittele, en ainakaan vielä.
Ap on selvästi hylännyt käsittääkseni virallisen tahon tukitoimet. Miksihän? Terapiaa ei ole ollut tai se on jäänyt kesken, ei ole myöskään nyt lääkitystä (kai?), mutta viesti kielii aika epäselvästä tilanteen hallinnasta.
Ap on työtön ja aikoo hoitaa lapsen kotona yksin, tuli mitä tuli, ja näkee sen vielä jotenkin epärealistisesti oikeutetuksikin. Ei taida olla vauvan etu.
Eikö se, että sanoo itse lapsena olleensa kotihoidossa, kerro jo jotakin, kun tietää, miten kävi myöhemmin?
Sinä ap olet juuri niitä, joita varten päivähoitopaikat ovat. Ja virkistyäksesi sinun pitäisi elää säännöllistä työelämää.
Ja ennen uuden raskauden suunnittelua elämän pitää olla kunnossa. Esim. synnytyksen jälkeisen masennuksen tiedetään helposti uusiutuvan seuraavan synnytyksen jälkeen. Sekin asia on siis varmistettava ennalta. Apua on oltava heti saatavissa ja vauvanhoito turvattava.
Tulevaisuudesta ei tiedä. Olet vielä nuori. Mutta minusta viestisi kertovat, että sinun pitää vielä hoitaa enemmän itseäsi, jotta olet kestävä ja tasapainoinen äiti. Käy lääkärissä, tarkista lääkitys ja neuvontatilanne, esim. psykologin mahdollisuus tk:ssa.
Kun ei tiedä, missäpäin Suomea asut, on vaikea antaa selvempiä osoitteita.
kun asioitte sossuun
- että olette lastensuojelun asiakkaita
- että teille tarjotut päivähoito/nököttäjä -palvelut
olivatkin lastensuojeluasiakkaalle tarjottuja avohuollon palveluita?
Niin ammattilaista, niin ammattilaista....
Toivotaan, että jatkonne sujuu asiallisemmin
huostassa olevien lastenne asioissa
ja mahdollisen uuden vauvan kanssa asianne menevät todellakin hyvin paljon paremmin.
Mutta sosiaaliviranomaisten kanssa pitäisi aina olla asianajaja mukana, sellainen toteamus tuli eräältä yliopistomieheltä eräässä tv-ohjelmassa.....
luitko ihan oikeasti alkup. kirjoittajan tekstin.
Oletkos huomannut sitä tosiseikkaa, että meitä suomalaisia on näinä ruuhkavuosina heitelty ympäri ämpäri suomenmaata (tällä hetkelläkin valtiovallan taholta jopa maksetaan siitä, että muutat työn perässä!) irti juuristaan, suvustaan, läheisistään.
Jos lähdet työn perään niin ainoa turvaverkkosi on todellakin tämä yhteiskunta.
Ja tätä yhteiskunnan turvaverkkoa varten
meille Suomessakin on laadittuna oikein lainsäädäntöä (tiesitkös sitä?).
Se ettei perheellä, olivatpa sitten nuoria tai vähän vanhempia isiä ja äitejä, ole mitään sukua, läheisiä (=turvaverkko) lähellä, ei ole todellakaan mikään syy taikka yhteiskunnan oikeus ottaa lapsia esimerkiksi omista perheistään huostaan!
Mitä "virallisen tahon" (ja mikä sinun mielestäsi oli virallinen taho) tukitoimia
tälle nuorelle perheelle annettiinkaan?
Kerropas se ihan omin sanoin.
Ja mistä sinä toisen mielentilan taikka lääkityksen tarpeenkaan tiedät? Oletko nettilääkäri vaiko taas yksi näistä tälläkin palstalla jatkuvasti ja todella innokkaana
aina toisille ja milloin mistäkin
diagnoosia jakamassa olevista henkilöistä?
Tuleepa mieleen, että onkos tilanteita nähneellä
sitä omaa elettyä perhe-elämää olleskaan
kun noin olet tietävinäsi, mikä kenellekin ja muutaman rivin kirjoittaneelle
on elämässä hyväksi (ei vauvaa, ei kotiin, hoitoon vaan, äiti töihin, lääkitystä jne...)
Toivottavasti sinun tohtorointisi jää vain
tähän kertaan ja tälle palstalle!
Ettet olisi näitä innokkaita xxx -palstalaisia
joille aina ja kaikki omasta elämästä erilainen
aiheuttaa hirvittäviä pätemisen ja diagnosoinnin tarpeita!
Kyllä luin. Ja yritin lukea myös rivien välit. Enimmäkseen tein kysymyksiä. Kyselin mm. lääkityksestä ja kuntoutuksesta.Tunnen melko hyvin laman aikaisen ja jälkeisen suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin alasajon.
Yhteiskunnan turvaverkko on laissa määritelty, oikein sanot. Mutta verkko repeilee kaikista mahdollisista kohdin, siksi kyselin alkuperäisen kirjoittajan oman turvaverkon perään.
Minusta lapsia otetaan Suomessa liian vähän ja etenkin liian myöhään huostaan. Se johtuu lähinnä kolmesta syystä:
1. Kallista, lyhytnäköistä säästämistä/ laman jälkiseurauksia
2. Työntekijäpula/ viimeisetkin jäävät kohta eläkkeelle, uusia ei ole jonossa
3. Meillä kynnys ottaa huostaan on korkea.
Kyselit vielä henkilökohtaisia asioitani:
Kirjoitin palstalle ensimmäistä kertaa. Löysin palstan hakiessani materiaalia luentoa varten. Olen keski-ikäinen perheellinen nainen; tutkinto on lääket.lis.
aiheetta enempään HL
ja rivien välistä lukija:
Mielestäsi Suomessa on huostaanoton kynnys liian korkea?! Mitä olet mieltä näistä hoidollisista huostaanotoista? Tapahtuvatko ne mielestäsi liian myöhään? (lapsi, joka ei saa yhteiskunnalta jo lakienkin edellyttämää terveydenhuoltoa?). Entäs nämä lapset jotka huostataan rikoksen uhreiksi jouduttuaan (siis kodin ulkopuolelta olevan rikollisen uhri)? Pitäisikö mielestäsi myös aikuiset rikostenuhrit laittaa jonnekin suljettuun laitokseen?
Kun olet ollut hakemassa netistä materiaalia (?) luentojasi varten, niin tässä edellä mainitut kaksi aihetta olisi varmasti laajempaakin mielenkiintoa herättäviä... Mietipä asiaa ja perehdy oikein kunnolla aiheeseen ja kerro sitten uudelleen, onko huostaanoton kynnys Suomessa liian korkea, vai onko joukosssa huostia jotka pitäisi hoitaa kenties muunlaisilla ratkaisuilla?
mukaan. Noilla kriteereillä täällä aniharva synnyttäisi. Turvaverkkoja ei ole monellekaan, syrjäseudulta on muutettava opiskelemaan ja työtä saadakseen (ja virkistyäkseen). Naapurit saattaa olla sitä sun tätä ja kovin helposti nykyään ei hätätilassa naapurien lapsia hoideta (kun itsekuulakin on ne omat kiireet). Masennus uusiutuu tai ei uusiudu ja sitä voi ennaltaehkäistä. Esimekiksi lääkärit voisivat kuunnostautua hormonaalisten hoitojen suhteen eikä toitoteta pelkästään vauvan hoidon raskautta tai turvaverkkojen puutetta. Siis masennus voi johtua hormoneista. Itse olen aikoinaan hoitanut lapseni syntynmän alusta yksin (mies lähti käpälämäkeen) ja voin sanoa, ettei aina helppoa ollut. Onneksi silloin (90-luvun loppu) tai ainkaan siinä pikkukaupungissa ei ollut näitä huostahörhöjä,,sain olla lapseni kanssa rauhassa ja hvyin meni. Tosin jälkeenpäin sossuhörhöt tämän tästä (kun eron vuoksi joutunut selvitelyihin) ovat ihmetelleet ja hieman moitineetkin kun en tehnyt aborttia( elatusmaksut, voivoteltiin isää)..... Suurena pelkona oli että ne möläyttelee abortista lapsen kuullen. Ei onneksi tapahtunut. Että näin meitä äitejä kannustetaan.....
Rivien välistähän on helppoa lukea juuri sitä ja sellaista tietoa
mitä tuntemattomista haluaakin...
Ja ollenkaan enempää tohtorointiisi tai materiaalin hakuusi puuttumatta, jatkan vielä.
Turvaverkot repeilevät ja nuoret aikuiset lapsineen, perheineen putoilevat,
laittomastikin, näiden ihan itse reikäisiksi tekemiemme hyvinvointiverkkojen läpi!
Ja sellaisella tavalla, että pahaa tekee.
Se, että kuntien ja kaupunkien päättäjien ja virkamiesten tapa ja tyyli
on hoitaa kuntalaistensa asioita
mahdollisimman monen lainkohdan kiertämisellä,
ei tee yhtään hyväksyttävämmäksi sitä tosiasiaa
että Suomen kunnissa ja kaupungeissa
rikotaan ihan surutta ja silmää rärpäyttämättä eduskunnassa säädettyjä lakeja.
Jos ummistamme silmät siltä tosiasialta ja hyväksymme sen tavan ja tyylin hoitaa yhteisiä asioita,
meillä ei ole minkäänlaista tulevaisuutta sivistyneenä ja demokraattisena yhteiskuntana.
Viiteten vielä kommentteihisi huostaanottoihin liittyen,
niin mistä olet saanut "päähäsi" sellaisen (sivistymättömänkin) ajatuksen että;
"Minusta lapsia otetaan Suomessa liian vähän ja etenkin liian myöhään huostaan.".
Huostanottohan ei ole yhdenkään lapsen tai nuoren ja perheen kohdalla
mikään viraomaisen suorittama itsetarkoitus taikka itsestään selvyys.
Huostaanottohan on jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla miellettävä ja ajateltava
aina äärimmäiseksi toimenpiteeksi
(sitähän sen pitäisi olla jo hallinnollisestikin!).
Suomea on myös nimenomaan moitittu
YK:N Lasten Oikeuksien komiteankin taholta
suurista kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrästä.
*) Ja kun tietää sen tosiasian, millä mallilla kuntien peruspalvelut ovat sekä miten lastensuojelu kokonaisuutena toimiii tänä päivänä,
todella ihmetellä täytyy kommenttejasi
"liian vähästä ja liian myöhään"!
(*)epäpätevät lastensuojeluviranomaiset = edullisempaa kunnille kuin pätevät, lastensuojelun avohuollon olemattomuus tai puuttuminen kokonaan,
lapsia, nuoria ja heidän perheitään koskevien peruspalveluiden armoton alasajo;
neuvolatoiminta, päivähoidon ja koulumaailman vakavatkin epäkohdat, lapsi- ja nuorisotoimien alasajo, terveydenhuollon epäasiallinen toimintamalli lasten ja nuorten kohdalla
(mm. mielenterveydepalveluiden ohjaus lastensuojeluun),
sosiaalihuollon toiminnan laittomuudet /perheiden kotipalveluiden täydellinen puuttuminen suurimmasta osasta Suomen kuntia ja kaupunkeja/,
ja niin edelleen....)
Tässä "lisämateriaalia" tutkimuksiisi.
Toivottavasti tämä esimerkkinä herättää mahdollisimman paljon kysymyksiä,
tehdessäsi näitä päätelmiäsi huostaanottoasioista .....
"1.:n sijoituspäätöksen syyt lasten ja nuorten
kohdalla Helsingissä (tutkimus vv. 1990-2005)
Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus
Julkisuuteen 2.4.2007 klo 10.00
Jukka Savolainen & Ville Hinkkanen & Elina Pekkarinen
ENSIMMÄISEN SIJOITUSPÄÄTÖKSEN TILASTOIDUT SYYT:
Lapsen toimintaedellytykset
Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa 52 %
Kouluvaikeudet 37 %
Lapsen fyysinen/psyykkinen hyvinvointi 27 %
Päihteiden käyttö 26 %
Kuljeskelu 21 %
Rikolliset teot 14 %
Lapsen kasvu-/elinolot
Sosiaalinen vuorovaikutus 31 %
Kasvattamisen ongelmat 30 %
Vanhempien tai perheen päihteiden käyttö 15 %
Muut perheen elinoloihin liittyvät vaikeudet 14 %
Vanhempien fyysinen tai psyykkinen terveys 10 %
Hoidon laiminlyönti 7 %
Väkivalta 7 %
Huolto- ja tapaamispulmat 2 %"
silloin ymmärtänyt noista lain kiemuroista mitään eikä niitä edes taidettu selventääkään kukaan.olin silloin loppuajasta niin totaali masentunut etten kyllä edes jaksanut välittää enää mistään.näin vain tulevaisuuden ja sen hetken mustana ja ahdistavana.
sitten kun ne teki sen kiireellisen huostaanoton.luulin että asia oli jo sillä käsitelty.minulla ei ollut aavistustakaan että olisin pystynyt vielä asioihin vaikuttamaan jotenkin ennenkuin asia alistettiin hallintooikeuden päätettäväksi.
nyt ymmäärrän enemmän näistäkin asioista.vähä myöhäistä vaan.en silloin kerta kaikkiaan tajunnut mitään näistä systeemeistä.ja jos en jaksanut edes ulos lähteä niin miten olisin siinä kunnossa osannut sitten muutakaan
elämää nähneenä?ehkä ikäsi puolesta mutta kirjoituksessasi vaikutat aika...tätä on vaikea pukea sanoiksi...aika kaavoihisi kangistuneelta ja taidat tarkastella asioita aika suppeanäköisesti.
tukiverkko minulla on vanhemmat,ystäviä,iso-äiti.siis ainakin nyt on samalla paikkakunnalla mutta voimme muuttaa pian eri paikkakunnalle mieheni työn takia.joten tuskin tämä tukiverkosto mukana muuttaa.hah hah.oh no,sehän siis tarkoittaa ettei minun kannata tehdä lapsia.
ja mitä naapureista?
vai et suosittele vauvaa.kuule tämä painolasti ei tästä mihinkään häviä vielä sata vuotiaanakaan (enkä sitten tieten enää lapsia voi tehdäkään...).
ja lääkityksestä vielä.kyllä.minä syön lääkkeitä nytkin.päivässä menee yksi monivitamiini tabletti ja yksi rautatabletti (on ollut vähän anemiaa katsos).ENKÖ AIKA SELVÄSTI VIESTISSÄNI KIRJOITTANUT ETTÄ MINULLA EI OLE ENÄÄ MASANNUSTA!!!joten voit minun puolestani syödä itse ne masennus lääkkeesi.
miten voit tuomita noin jyrkästi tämän palstan perusteella minut?oletko noita tai meedio?
työtönkö ei siis voi hoitaa lapsia kotona.voisitko vähän selventää?ja kerro se kaikille suomen työttömille äideille!
jos olen työtön niin aion hoitaa lapset kotona mutta jos olen töissä laitan lapset hoitoon.mikä siinä on niin vaikeaa???
vauvan etuko on että laitan sen heti hoitoon vieraalle ihmiselle.niinkö sinä teet omillesi.ai niin sinä oletkin kiireellinen ja muutenkin paremman luokan ihminen lääket.lis.
äh,en jaksa enää lätistä tallaista paskaa kun palstalla on fiksumpienkin ihmisten kirjoituksia
molemmat samaan sijaisperheeseen jossa he näillä näkymin olevat 18 vuotiaaksi asti.
olemme useinkin pyytäneet huostaanoton purkua mutta silloin meille sanotaan vain että ajattelemme vain omaa etuamme emmekä lasten etua.totta on että tilannetta hankaloittaa se että lapset olivat niin pieniä joutuessaa s.kotiin. olisiko sitten julmaa taas siirtää heitä?näin ainakin soskussa sanotaan.
huoltosuunnitelma uusitaan puoli vuosittain mutta käytännössä mikään ei muutu.joka kk parin tunnin tapaaminen jossain kyläkoululla ja jompikumpi sijaisvanhemmista on siellä mukana kun lapset niin pieniä.lapset on muuten 5 ja 7 vuotiaat.
sossutäti lupaili että kun pojat ovat teinejä niin voivat tulla viikonlopuksi sillointällöin meille.mun mielestä nää asiat ei mee oikein.koti tapaamiset ovat muka liian rankkoja ja häiritsee vanhemman pojan koulun käyntiä.
sijaisäiti on ihan kamala.se yrittää omia lapset ja pitää niitä ominaan.sen huomaa tapaamisissakin kun se yrittää pitää lasten huomion vain itsessään.koskaan emme ole saaneet käydä sijaiskodissa,emme ole voineet soittaa sinne.olen kuullut vähän toisenlaisista sijaisvanhemmista jotka yrittää tukea lasten ja biojen suhdetta.tämä täti yrittää erottaa meidät lopullisesti.jouluksikaan emme saaneet tapaamista ja tammikuukin on niin kiireinen heillä kuulema että saa nähdä tuleeko tapaamista.ja tämän kylän sosiaali työntekijä pitää meitä itsekkäinä jos yritämme puuttua tähän
että suomi on saanut vakavia varoituksia euroopan ihmisoikeus tuomioistuimelta aiheettomista huostaanotoista.olet kyllä oikea neropatti
olet oikeassa, ei masentuneena pysty asioitaan hoitamaan selkästi eli silloin kun teillä oli kiireellisen sijoitus niin valitusajat menee umpeen jos siinä ajassa kun huostashokista selviää. Joten älä menneitä murehdi, en minäkään varmaam olisi älynnyt/jaksanut yhtään mitään. Toisekseen tässä tilanteessa (lasten tapaamiset) sossun höpötykset voit jättää omaan arvoonsa ja vie asiaa sosiaaliasiamiehen/juristin kanssa eteenpäin, vai teineinä pääsevtä yökylään ?!(ja arvaa lähtevätkö jos eivät ole lapsuuden aikana saaneet tavata säännöllisesti). Tsemppiä.
änkeävät tapaamiseenkin, vaadi puolueettomia tapaamisia.
tammikuussa on taas huoltosuunnitelman tarkastus ja silloin aion kyllä vaatiakin näitä puolueettomia tapaamisia.kun tapaamisia on näinkin harvoin niin tilanteet on jännittäviä ilmankin että ilkeä sijaisäiti istuu huoneen keskipisteenä vahtimassa kuin haukka.itse olen vielä niin ujo ihminen ja kun lapset vierastavat niin tilanne on vaikea ja ahdistava
jos asiat näin etenevät että tuskinpa lapset sitten teineinä haluavat lähteä meille viikonlopuiksi.mehän ollaan heille suunnilleen se vieras setä ja täti.mä oon välillä jo itekin niin väsyny ja sekaisin tän asian kanssa että en jaksa kohta enää tapella kun aina jos yritän jotain niin asiat tuntuvat vain hankaloituvan.
tapaamisia,eivät ne itsestään anna.Yrittävät pitää mahdollisimman harvoina,että vieraantuisi täysin lapsista.Haluavat vanhemmat kokonaan pois pelistä.
Ottakaa asianajaja muuten lapset ovat 18v.asti sijoituksessa.
kukapa nuori ihminen edes osaisi ja ymmärtäisikään ja varsinkaan vielä tuossa tilassa, sairaana,
että mitä kaikkea pitäisi tietää tai mistä kaikesta pitäisi ottaa selvää! Mutta lastensuojeluviranomaistenkin asiakkailla
on samat oikeudet ja yhtä lailla oikeus tiedonsaantiin ja asialliseen neuvontaan
kuin ihan millä muulla tahansa hallinnon alalla.
Teidän tapausta lukiessa nousee kyllä ....
teidänkin sossuja kohtaan!
Ja nimenomaan siitä syystä, ettei tiedoteta, neuvota, ohjata jen kuten laissa on määrätty ja säädetty. Ja huomioiden vielä teidän vanhempien nuoren iän, sitä suuremmalla syyllä pitäisi perheen kanssa työskentelevän viranomaisen jakaa
tietoa, ohjata, auttaa ja avustaa jne.
Ja ennenkaikkea, kun on vielä äärimmäisen toimenpiteen ollessa kyseessä lastensuojeluviranomaisen tulisi varmistaa jokaisen toimenpiteen kohdalla, että asia, toimenpide on ymmärretty niin,
että asiakasperhe on tietoinen siitä,
mikä asia johtaa mihinkin suuntaan.
Tällä palstalla kirjoitti aikoinaan vähän samalla tavalla kohdeltu äiti, jolta lapsi otettiin huostaan vastaavanlaiseen verrattavissa olevassa
"selkä seinään vasten ajettuna!" -tilanteessa.
On erittäin edesvastuutontakin
alalle koulutuksen saaneilta (?) viranomaisiltakin toimia ja vielä lastensuojelussa näinkin järkyttävällä tavalla. Tällekin äidille tarjottiin myös päivähoitoa avohuollon palveluksi jne.
Tälläinen sosiaalityön välinpitämätöntörkeäepäinhmillinen -malli
on todella kaukana siitä
mitä yliopistoissa taikka sosiaalityössä yleensäkään on edes tarkoituksena tehdä ja toimia. Suoranaista sadismia asiakkaita kohtaan......
Laitan tähän vielä muutaman (olleet joskus aiemminkin tällä palstalla)
lastensuojeluviranomaistenkin työtä ohjaavista lakipykälistä. Sosiaaliportista löytyy myös koko lakilitania linkkeineen.
Sosiaalihuoltoasetus 29.6.1983/607
9 §
Kotipalveluina järjestetään:
1) kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista;..."
!! Asiakas sosiaalihuollossa
(mm. lastensuojelun asiakasperhe)
"Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
2 luku
Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet...
....
4 §
Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun
Asiakkaalla on oikeus saada «sosiaalihuollon» toteuttajalta laadultaan
hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää.
Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.
......
5 §
Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista
«Sosiaalihuollon» henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen........"
!!Ja hyvästä hallinosta muutama ote
"Hallintolaki 6.6.2003/434
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
I OSA
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 luku
Lain tarkoitus ja soveltamisala
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.
2 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä.
Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen).
Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.
3 §
Soveltaminen hallintosopimuksiin
Tätä lakia sovellettaessa hallintosopimuksella tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön.
Hallintosopimusta tehtäessä on noudatettava hyvän hallinnon perusteita ja riittävällä tavalla turvattava niiden henkilöiden oikeudet sopimuksen valmistelussa sekä mahdollisuudet vaikuttaa sopimuksen sisältöön, joita sovittava asia koskee.
................
................
Käsiteltäessä hallintokanteluasioita muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa viranomaisissa on noudatettava hyvän hallinnon perusteita sekä turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan tämän lain säännöksiä.
......
.....
2 luku
Hyvän hallinnon perusteet
6 §
Hallinnon oikeusperiaatteet
Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
7 §
Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus
Asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti.
8 §
Neuvonta
Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.
Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen.
9 §
Hyvän kielenkäytön vaatimus
Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä...."
Pystyykö lasten Huoltosuunnitelmasta
pomimaan sen alkuperäisen syyn huostaanotolle?
Ja jos laitat kaikki nuo eri kohdat
mitä Huoltosuunnitelmaa
koskevassa lakitekstissä on
niin mitä teille on niihin jokaiseen kohtaan on lastensuojeluviranomaisten toimesta laitettu.
(Suomi on saanut "pyyhkeitä" EU:sta päin
ja nimenomaan liittyen näihin perheiden jälleenyhdistämisiin
/taikka lähinnä niiden yhdistämisten estämisiin/
huostaanotettujen lasten ja nuorten kohdalla!).
Eihän kenelläkään (ei edes viranomaisella)
tulisi mieleenkään, että jos lapsi olisi vaikka (teoriassa) vuosikausia kadoksissa ja löytyisi,
etteikö lasta palautettaisi hänen omien vanhempiensa luokse!
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19831010
"Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010
....
4 §
Huoltosuunnitelma laaditaan yhdessä asianomaisten kanssa.
Huoltosuunnitelmaan kirjataan
ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan
sekä keinot
ja arvioitu aika,
jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.
Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi,
kuinka usein suunnitelma on tarkistettava.
Huostaanotettua tai avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi
sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet,
erityisen tuen ja avun järjestäminen
lapselle,
hänen vanhemmilleen
ja häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille sekä
se, miten yhteistoiminta ja yhteydenpito lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan
ja se, miten jälkihuolto toteutetaan. (15.6.1990/546)
Huoltosuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla...."
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/huostaanotto/
"Huostaanotto
Huostaanotto on lastensuojelutyön viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys.
Se on toimenpide, jossa puututaan voimakkaasti lapsen perustuslaissa säädettyihin oikeuksiin sekä toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaan perheen itsemääräämisoikeuteen.
Siten se on oikeusturvakysymys sekä lapsen, perheen että työntekijöiden kannalta...."
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/ehkaisevatyo/tavoitteet/lapsenoikeudet/
Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita
........
Lapsella on oikeus vanhempiinsa: Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhemmastaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, paitsi jos se on lapsen edun vastaista...."
________________________
Jos ei teille ole määrätty yhteydenpidon rajoitusta (rajoituksesta on oltava perusteltu valituskelpoinen päätös ja rajoitus voi olla voimassa vain max 1 vuoden). Ja kun ei tiedä, että onko sijaishuollossa perheellä omia lapsia ollenkaan
niin näin kirjoistustesi perusteella näyttää kovasti siltä
että teidän lapset on lastensuojeluviranomaisten päätöksellä ns. laittomasti adoptoitu sijaisperheeseen.
Ottakaa kirjallisesti asioista selvää;
miksi tapaamisia lastenne kanssa on niin vähän ja rajoitetusti (missä päätös)
ja kuinka perhettänne mahdollisesti tulevaisuudessa ollaan yhdistämässä
ja miten tapaamisten lisäämisessä on tarkoitus edetä jne.
Teillä on tulevaisuus edessänne
ja teillä on myös jo pari kipaletta ihka omia lapsia, joiden äiti ja isä te olette.
Tapaamisten lisäämisellä ja enemmän aikaa yhdessä viettämällä selviää esimerkiksi se
kuinka kiintyneitä lapsenne ovat sijaishuoltoon vai onko kiintymys vain näennäistä ja pakon sanelemaa (teillä vanhemmilla olevan tapaamisten rajoituksen ja vähyyden vuoksi).
tästä "lääket.lis" -viestistä. Jotenkin tuo teksti on sen verran tutun oloista, että eiköhän taas asialla ole se sama tyyppi, joka on milloin sos.työntekijä, milloin juristi, milloin mitäkin.... antaapi olla rauhassa! Puuttuu vaan enää ne luuseri-kommentit, mutta eiköhän ne sieltä pilkistä taas kun hän vauhtiin pääsee!
Hyvää Uutta Vuotta kaikille lapsenne oikeuksien ja olemassa olon puolesta taisteleville.
kirjoittaja on vielä niin nuori ja siltikin kovin kovia elämässään kokenut
ettei tämän vakiohörhön enää hänen mieltään tarvitsisi tietoisesti pahoittaa...
Onnettomat lastensuojeluviranomaiset ovat alkuperäisen kirjoittajan perhettä kohdelleet
(ja kohtelevat edelleenkin) hyvinkin kyseenalaisesti.
Syvälle sattuu. Kaikkien näiden äitien ja isien puolesta (ja varsinkin nuorten perheiden!),
joita eri viranomaiset ovat
omaa epäpätevyyttään, omien tarpeidensa (vallanhalu) tyydyttämiseksi, haluttomuuttaan ja viitsimättömyyttään, välinpitämättömyyttään, tietämättömyyttään ja niin edelleen
kohdelleet omissa virkatöissään ........#!&#!!
Toivotaan
että Uusi Vuosi 2008 tuo uutta positiivista tuulta meille tänne Suomeen.
Kaikille lasten ja nuorten parissa työtään tekeville ja varsinkin valtion
mutta erityisesti kuntien päättäjille
hyvää tahtoa ja työmoraalia
tehdä asioita niin hyvin kuin vain
yksittäinen ihminen yhdessä toisten kanssa voi.
Hyvällä voi tehdä hyvää......
jo purjeissa....
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kaupunginjohtaja Kukaan ei jää Vantaalla koulun jälkeen tyhjän päälle/1135232916636
Kaupunginjohtaja: Kukaan ei jää Vantaalla koulun jälkeen tyhjän päälle
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vantaa poisti huostaanotto-oikeuden kriisityöntekijöiltä/1135232807926
Vantaa poisti huostaanotto-oikeuden kriisityöntekijöiltä
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vantaa säästää rajusti lastensuojelusta/1135225076605
Vantaa säästää rajusti lastensuojelusta....
Lastensuojelu laskee säästävänsä 1,4 miljoonaa euroa pelkästään huostaanottoja vähentämällä.
Tähän tarkoitukseen perhepalvelut palkkaa yksitoista työntekijää, joiden tehtäväksi tulee puuttua perheiden ahdinkoon ennen kuin huostaanotto on ainoa vaihtoehto.....
määrätty mitään rajoituksia ja sijaisäidillä on vain yksi nyt jo aikuinen lapsi.hänen puheistaan on saanut käsityksen että hän on yrittänyt kaikki konstit saada lisää lapsia mutta ei ole kyennyt niitä saamaan.äitini sanoi kuulleensa sijaisäidin sanoneen ensimmäisillä tapaamiskerroilla että pojat ovat hänelle paras joulu lahja ja aikoo pitää heistä kynsin ja hampain kiinni (äitini oli silloin tapaamisessa mukana kun halusi nähdä lapsenlapsiaan)
tämä meidän lääkäri oikea monitaituri.hyvä tietää niin voi olla piittaamatta hänen "nasevista" mielipiteistään....
jossain kyläkoululla ja tämä muutama tunti kuussa? ja vielä sijaisen "valvonnassa"?
Millä tavoin kaikki (läheiset, suku jne)
yhteydenpito ja lasten tapaamiset on lastenne Huoltosuunnitelmaan kirjattu?
Olisikohan paikallaan ottaa vähintäänkin sosiaaliasiamieheen (jos ei jopa asianajajaan) yhteyttä ja selvittää huostaanotettujenne lasten tilanne ja tulevaisuus ihan kaikilta osin?
Ja kun saatte huostaanotettujen lastenne asiat siltä osin (lasten ja teidän asiallinen tulevaisuus) lain mukaisiksi ja inhimillisiksi kaikkien teidän (lasten ja vanhempien) osalta,
on teillä vanhemmilla itsellännekin helpompi miettiä tulevaisuutta avoimemmin mielin.
on tähän asti olleet tuollaisia vajaan kahden tunnin tapaamisia jossain kerho ja koulutilassa.sijaisvanhempi on ollut aina mukana.aluksi oli myös sosiaalityöntekijä.muutaman kerran saatiin tapaamiset isoäitini luokse mutta ne loppuivat lyhyeen kun kuulema olivat haitaksi lapsille.
alussa meni kyllä aikaa ettei edes ollut tapaamisia,mutta se oli omaa syytä kun ei oltu soskuun yhteydessä.sitten meni taas oma elämä sekasi kun siskoni kuoli.kyllä tämä elämä on yhtä luopumista
Ja miten tapaamisista on sovittu kirjallisesti Huoltosuunnitelmassa?
Teillä on ainakin kirjoitustesi perusteella lastenne rajoitetut ja "valvotut" tapaamiset.
Kuka tästä (isoäitinne luona olleet tapaamiset)
lapsille aiheutuneesta haitasta kertoi tai ilmoitti (suullisesti, kirjallisesti)
ja millä tavalla tämä lapsille aiheutettu tapaamisista johtuva haitta ilmeni
ja kuka sen totesi?
Oletteko koskaan missään vaiheessa pyytäneet sosiaalitoimistosta teitä koskevia asiakirjojanne käyttöönne?
Kun tätä teidän perheen kohtaloa lukee
(kirjoituksistasi) niin väistämättä tulee mieleen
että teillä pitäisi ehdottomasti olla vähintään sosiaaliasiamies kanssanne hoitamassa huostaanotettujen lastenne asioita
mutta ei asianajajankaan mukana olo asiaanne ja tilannettanne pahenna.
Kyllähän nämä teiltä huostaanotetut lapsenne ovat aina kuitenkin osa teidän perhettä
vaikka sijoitustaho haluaa mieltää
teidän lapset teiltä
jo lopullisesti pois otetuiksi.
Olisi todella hyvä jo itsennekin
(sinun ja miehesi) kannalta (turha syyllisyys, häpeä, alemmuuden tunto jne),
että joku asioiden laillistakin puolta tunteva asiantuntija, taho selvittäisi
teidän perheellenne viranomaisten taholta tehdyn kohtelun sekä näiden pikkuihmistenne kohtalon ja tulevaisuuskuvion pidemälläkin aikavälillä.
Jossain instanssissa tehty vanhemmuuden arviointikaan
ei varmaankaan tekisi pahaa teidän ja huostaanotettujen lastenne tilanteelle ja jatkolle.
Elämä on luopumista, valitettavasti.
Mutta kirjoituksistasi saa sellaisen kuvan
että sinulla ainakin on valoa ja uskoa parempaan huomiseen näköpiirissäsi.
(Ei tarvitse vastata tänne, jos et halua,
näihin näinkin henk.kohtaisiin kysymyksiin!)
valoa ja luottamusta tulevaisuuteen (totta kai kun suunnittelet tulevaisuutta). Joskus selviytymiskeinona on se, että ei edes halua nähdä esim. sossuja, koettaa vaan unohtaa. Joskus ei jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan. Mutta niin kuin edellinenkin kirjoittaja sanoi, tarvitsette lainopillista apua.
että ap. nuori perhe joutuu pakostakin asioimaan jo sijoitettujen lastensakin vuoksi lastensuojeluviranomaisten kanssa.
Ap. teksteistä valitettavasti välittyy sellainen kuva ettei kaikki mitä viranomaisten taholta ja toimesta on heidän perheelleen tehty
ole ihan "kuosissaan ja ruodussaan" lakiemmekaan
mukaan.
Viranomaisten toiminta johtaa tuollaisella tavalla toimittuna vääjäämättä nuorten ihmisten,
ja tässä tapauksessa vielä nuoren äidin ja isän asiattomaan leimaamiseen ja mitätöintiin.
Joita he tarpeettomastikin joutuvat elämässään edelleen kantamaan.
Kun vanhempien lasten huostaanoton ja sijoituksen syineen ja kaikkine tapahtumineen
saa asiallisesti käsiteltyä sekä aiheettomat häpeän ja syyllisyyden tunteet nuorten vanhempien kohdalla poistettua niin on heidänkin helpompi ottaa vastaan myös tuleva ja tulevaisuuskin.
Ilman mitään tarpeetonta
huonomman äidin tai isän leimaa ja aiheetonta häpeää taikka asiatonta alentamistakaan
muiden ihmisten
mahdollisesti jopa viranomaistenkin taholta.
Onni olkoon nuorten myötä.
Luin nopeasti läpi tämän ketjun ja haluan pari kommenntia kirjoittaa.
Vanhemmilla ja lapsilla on nähdäkseni oikeus tavata toisiaan kahdenkesken, ilman kenenkään valvovaa silmää. Jos sijarit ovat koko ajan tuijottamassa nurkassa mitä kukin sanoo, mitä tekee, ainakin lapset eivät todella tiedä miten pitää olla tällaisessa tilanteessa. Jos ei ole kirjallista selostusta, miksi tapaamiset ovat valvottuja, vaadi seuraavalla kerralla ylimääräiset ihmiset pois. Voitteko mennä lasten kanssa vaikka jäätelölle jonnekin baariin, tekemään jotain konkreettista, niin tilanne ei ole niin luonnoton.
Vanhemmuden arviontiin suhtautuisin varoen. Vanhemmat, joilta on evätty arjessa eläminen lasten kanssa, eivät ole voineet kasvaa sellaisiksi vanhemmiksi, jollainen heidän arvioinnin kriteereiden mukaan pitäisi olla. Ensin täytyy elää yhdessä pitkään, jotta vuorovaikutus syntyy, ennenkuin sitä voi arvioida.
Tapaamisissakin ilman sijareiden valvovaa katsetta saa tapahtua monta mokaa ja virhettä ensialkuun. Se on ihan normaalia. Vain niiden kautta kasvaa ja löytäa verisiteen ja geeniperimän luoman yhteyden.
hirttoköysi ja ukko laitto kaulaansa, mitenkähän kävi ? Pako jatkuu tänään klo 21.
kyllä tätä ap. kirjoitusta lukiessa käy mielessä
että mitä kaikkea lastensuojeluviranomaisten kynsiin joutunut perhe joutuu kokemaan
ensin huonosti lastensuojeluviranimaisten taholta kohdeltuna ja vielä lisäksi
epäasiallisesti käyttäytyvää sijaishuoltoakin (omii lapset, vahtii ja valvoo... jne).
Mutta nuoria vanhempiahan on kohdeltu asiattomasti (kirjoitusten perusteella) mennen, tullen ja palatessa
heidän koko lastensuojeluasiakkuutensa ajan!
Huom.
Ja olisikohan ihan alunperinkin
tämä nuoren äidin synnytyksen jälkeinen väsyminen ja vakava masentuneisuus
ollut hoidettavissa riittävällä ja asianmukaisella lääkityksellä ja terapialla
sekä kunnan sosiaalihuollosta lainmukaisesti tarjotulla
"tuhdilla" ja töihin tarttuvalla ammattilaiskodinhoitajan kotirumban pyörittäjällä
(nuori isäkinhän on ollut vahvasti koti- ja vauvarumbaa pyörittämässä).
Tuo koko pikkuisten huostaanotto asiahan
olisi perheen kaikkien osapuolten kannalta
kaikenkaikkiaan ihan asiallista selvittää ulkopuolisen toimesta ja (pohjamutia myöten!)
siinä samallahan perheen lastensuojeluviranomaiset joutuisivat asiallisesti vastaamaan myös
sijoitettujen lasten vanhemmille
tähän lasten ja heidän vanhempiensa tapaamisten asiattomuuteen (selvä rajoitus ja valvonta, ilman lainmukaan tehtyä yhteydenpidon rajoituspäätöstä jne).
Vanhemmuuden arviointia ajattelin ihan vain yleisellä tasolla (nuorille ei välttämättä eikä nimenomaan heidän omien lastensa kanssa)
juuri noiden tapaamisten vähyyden vuoksi.
Jostakin ja jollakin ihmeellisellä perusteellahan ja ilman lain mukaan tehtyä päätöstäkin
(jos sijoitettujen lasten vanhemmuutta ei ole kukaan ammattilainen /muu kuin paikallinen lastensuojeluviranomainen/ kyseenalaistanut) lasten ja vanhempien tapaamisia on
rajoitettu ja todella vähäisiä tapaamisia vielä "valvotaan" (sijainen...).
sijaishuollon puoleltako huutelet?
tapahtuneet tapaamiset loppuivat jo kahden kerran jälkeen kun sijaisäiti toimitti sosiaalityöntekijälle vanhemman pojan esikoulu opettajan kirjoittaman viestin jossa kertoi pojan olleen levoton aina meidän tapaamisten jälkeen.sosiaalityöntekijä ja sijaisäiti päättelivät että isoäidin taloon liittyy jotain traumaattisia muistoja.se tuntui todella pahalta sillä isoäiti on herttaisin tuntemani ihminen ja on aina tullut kaikkien lasten kanssa toimeen.
lapset on ollu huostaanotettuna jo 2003 alusta alkaen.
nyt kesällä kun mieheni pääsi töihin ja ajattelin että nyt soskussakin tyyli muuttuu niin tämä sos.työntekijä kehtasi soittaa minulle ja kysyä että voisiko lasten huoltajuus siirtää näille sijaisvanhemmille.sanoin ehdottomasti ei ja asia jäi siihen.tuo kuitenkin palautti minut takaisin maankamaralle ja pieni toivonkipinä sammui yhtä nopeasti kuin syttyikin.
yksi syy huostaanottoon oli kodinhoitajan lausunnon perusteella että meiltä puuttuu ns.lämmin suhde lapsiin.siis kodinhoitaja kävi meillä vain muutaman kerran ja sen perusteella...
että teidän asianne selvitetään.
Nämä teidän perheen tapahtumat on näin jo enemmän elämää ja maailmaa nähneelle ihmiselle kyllä todella hyvin ikävää luettavaa
suomalaisten lastensuojeluviranomaisten asiattomasta toiminnasta
(...että oikein opettaja sijaishoitajan kanssa yhteisesti?????????? "totesi" kahden kerran jälkeen lapsen tapaamisistanne /ja vielä isoäitinne luota johtuvaa/
johtuvan levottomuuden ...jessus sentäs).
Teillä on lapsenne, vaikkeivat he juuri nyt olekaan luonanne. Toivon todella, että saatte avuksenne jonkin asiallisen tahon, jotta saatte elää tulevaisuutenne ihan ilman turhaa häpeää taikka huonommuuden tunnetta.
Teitä on kyllä suoraan sanottuna
kohdeltu viranomaisten taholta melekosen ala-arvosesti.
Lastensuojeluviranomaisten omat toimet, sosiaalihuollon kotipalvelun asiattomuus
(jos nököttäjä apu oli edes myönnettynä sieltä),
huostaanoton yhteydessä käytetty "asiantuntija" lausunto; olikohan nököttäjä ihan oikea kodinhoitajakaan.. ja miten tällä koulutustasolla voi ja saa tehdä arvioita, lausuntoja vanhempien ja lasten suhteista (ja vielä sellaisessa tilanteessa joka v o i johtaa äärimmäiseen toimenpiteeseen eli huostaanottoon, kuten teille on vielä käynytkin) kun lastensuojeluviranomaiset tietävät vielä äidin synnytyksen jälkeisestä sairastumisesta....
ja niin edelleen.
Voimaa ja rohkeutta teille molemille
Sinulle ja miehellesi.
Toivon todella että lastenne ja asianne selviävät ja saatte sitä oikeutta ja oikeudenmukaista kohtelua
mitä sivistysvaltiossa kuuluu antaa jokaiselle kansalaiselleen
olivatpa he sitten nuoria taikka vanhoja.
astui voimaan tänään ja siinä on jopa jo mainittuna
perheiden jälleenyhdistämis tavoite.
Tänään voimaan astuneessa laissa
puhutaankin Asiakassuunnitelmasta entisen Huoltosuunnitelman sijasta
ja Asiakassunnitelmaa koskevassa laintekstissä on mainittuna tämä
lapsen edun mukaisella tavalla huomioitu
perheen jälleenyhdistäminen...
who knows....
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417
30 §
Asiakassuunnitelma
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus.
Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa.
Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika,
jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä.
Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi
sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet,
erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille.
Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa
ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.
Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana.
Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille.
Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla.
siinä ajateltu sitä, että lapsen olisi sittenkin parempi olla edes päivät virikkeiden parissa kuin kotona, jossa äiti on (omien sanojensa mukaan) niin väsynyt, ettei jaksa viedä edes lapsia ulos.
Vaan kun ei osata miettiä, että viranomaisten ajatusten taustalla voi välillä olla jopa ihan oikea huoli lapsesta! Ei, nehän ei osaa muuta kuin kytätä, ja IHAN SUOTTA..! Hohhoijaa.
kirjoitit virikkeistä...
kyllähän minäkin asian ymmärrän että lapsen olisi pitänyt saada enemmän virikkeitä.silloin sitä ei osannut ajatella niin selkeästi.silloin tilanne oli se ja nyt on nyt
omat viranomaistoimensakin ihan sen lain mukaan,
mitä tämän ajattelevan viranomaisen olisi pitänyt noudattaa.
Lain mukaan tälläkin perheellä olisi ollut kunnan sosiaalihuollosta kotona
(vaikka 24/7)
ammattilaiskodinhoitaja tekemässä perheessä
ihan konkreettista kodinhoito- ja lapsenhoitotyötä (... kodinhoitajahan saattoi olla ennen osan aikaa jopa navettatöissä....).
Jättipä ajattelun sikseen,
tämänkin kunnan lastensuojeluviranomainen,
ja otti pienen 2½- vuotiaan ja ½ -vuotiaan vauvan huostaan
ja laittoi sijoitukseeen useammaksi vuodeksi
(joka jatkuu edelleen...).
Juuri tämä ajatteleva viranomainen....
ja äidillä vakava synnytyksen jälkeinen masennus ....
Niin oli viranomaisella kova huoli lapsista
että otti lapset huostaan,
kun olisi pitänyt sosiaalihuoltolainkin mukaan
työtä tekevää kodinhoitajaa
lapsiperheen kotiin laittaa.....
Mutta mistä se kodinhoitaja olisi pienessä kunnassa repäisty. Jos joku olikin, hänellä oli kädet täynnä esimerkiksi vanhushuollossa.
Saako nykyisin enää kodinhoitajaa vakituisesti hoitamaan lapsia kotiin pitkäksi aikaa, jos äiti on masentunut?
Minä sain kahdeksi päiväksi, kun tulin kaksosten kanssa kotiin ja isä oli matkatöissä. Mutta siitä on aikaa 4 vuotta ja asun Uudellamaalla.
tai sairaanhoitajan tai ..... ja niin edelleen palkasta.
Mutta silti vaan kuitenkin näidenkin ammattien edustajia kuntien palkkalistoilta edelleen löytyy!
Tänä päivänä kuntien kirjanpidoista löytyy myös hyvin monen (voittoa tekevän) yrityksenkin laskuja verorahoilla maksettuna.
Yritysten, joiden tulos (voitto) voi olla jopa 30 % luokkaa! Ja ihan samalta kunnan verorahakirstulta
sekin raha on maksettu kuin pitäisi Suomen lain mukaan maksaa se KODINHOITAJAN palkkarahakin.
Rahastahan kunnissa kodinhoitajien palkkaus
ei ole todellakaan kiinni,
jos kunnan palkkalistoilla pyörii samaan aikaan lukematon määrä esimerkiksi juuri näitä surullisen kuuluisia ja todella käsittämättömiä korvapalvelijoita (=perhetyöntekijä).
Kyllähän ainakin aina ennen
kunnan sosiaalihuollon palveluksessa olevat !naisihmiset! eli kodinhoitajat
(=nykyisin kunnnan lastensuojeluviranomaisten palveluksessa olevat korvapalvelijat)
ovat jopa osanneet tehdä myös yhtäaikaa
ihan konkreettista työtä
ja kuunnella ja puhuakin samaan aikaan.........
???Ja "halvemmaksihan" se kunnallekkin tulee
laittaa vaikka 3 kappaletta lapsia sijoitukseen
(vrk à 150,- eur/lapsi x 30 vrk/kk x 3 lasta = 13 500 €/kk)
kuin kustantaa vaikka yötä päivää kodinhoitajapalveluita lapsiperheelle kotiin....
Kun tarvitsee kodinhoitajapalvelua itselleen
(sosiaalihuoltolaissahan on oikein lueteltu ne kohdat milloin vähintäänkin tätä palvelua on pyydettäessä kunnan sosiaalihuollosta annettava)
ottaa lakikirjan mukaan kunnantalolle
ja läväyttää sen sosiaalipalveluiden tiskille
ja kertoo kodinhoitaja tarpeensa.
Pyytää sosiaaliviranomaiselta päätöksen kotipalvelun epäämisestä.
Ja laittaa asian lääninhallitukseen vireille valituksena. Kyllä se Suomen kunnissa loppuu lainkierto
ennen pitkää.
Kaikkein asiallisintahan ja parastahan olisi
että kunnissa kotipalvelun asiat olisivat ja toimisivat sosiaalihuoltolain määräämällä
tavalla jo siinä vaiheessa
kun sitä kodinhoitajaa lapsiperheessä tarvitaan
esimerkiksi synnytyksen jälkeen kotiavuksi .....
Puhut asiaa - teoriassa.
Ei toimi käytännössä.
Voit leväyttää vaikka mitä lakeja ja vaikka minkä viraston pöydälle!
Täällähän joku sanoi asuvansa noin kahden tuhannen asukkaan kunnassa. Asukkaan viisain sijoitus olisi äänestää vaaleissa sellaista ehdokasta, joka kannattaa kuntaliitosta. Noin 20 tuhannen asukkaan pohja on minimi, millä systeemit saadaan juuri ja juuri pelaamaan lain mukaan.
laittaa kalliisiin lastensuojelun palveluihin ja samaan aikaan
lain määräämiä ja käytännössä lapsiperheiden kannalta tärkeitä
peruspalveluja ei järjestetä ollenkaan.
Rahaa kunnissa ja kaupungeissa kyllä on,
sitä on nykyään ihan jokaisessa kunnassa ja kaupungissa.
Asioiden priorisoinnistahan siinä on vain kysymys
ja kuntien palveluksessa olevien virkamiesten ammattitaidosta.
Jos kunnassa , kaupungissa voidaan lastensuojelusta laittaa perhetyöntekijöitä lapsiperheisiin kahvittelemaan ja istuskelemaan
niin sellaisessa kaupungissa varaa palkata
kahden perhetyöntekijän palkalla
jopa kolmekin kodinhoitajajaa!
Tai sitten ostetaan yksityiseltä sektorilta ostopalveluina
samaa korvapalvelua lapsiperheisiin
ja sillä verorahallahan voi palkata jo kahden perhetyöntekijän sijaan
neljäkin kunnan omaa kodinhoitajaa.
Kummastahan tavasta toimia on lapsiperheelle enemmän todellisuudessa ja käytännössä hyötyä?
Mitään tekemättömästä korvapalvelusta
vai ihan konkreettista työtä tekevästä kodinhoitajasta?
http://www.lastenkuntoutus.net/keskustelut/?x1536383=12680
Minäkin luin ketjun läpi. Harvat kiinnittivät huomiota alkup. kirjoittajan nykyiseen toiseen asiaan. Hän sanoi haluavansa vauvaa. Tuntui ikäänkuin hyväksyneen ainakin osittain huostaanoton.
Sitte rupesin laskemaan, että lapset ovat huomattavan suuren osan elämästään olleet muualla asumassa. Vuodesta 03, ja äiti siis synnytti ens. kerran 17 v ja on nyt 25. Lapsista ainakin toinen käy jo koulua kait.
Muutenkin koko homma vaikuttaa niin sekavalta toimeenpanoineen ja perusteineen, että asia tulisi perusteellisesti selvittää - ja molemmat puolet.
Missähän päin Suomenmaata tällasta tapahtuu? No, tiedän kyllä että tapahtuu varsinkin syrjäseuduilla.
oulun läänissä alle kahden tuhannen asukkaan kunnassa.täällä minä mieheni ollaan leimattuja loppuiäksemme varmaan.olemmekin ajatelleet että kun uskallamme tehdä kolmannen lapsen niin muutamme toiselle paikkakunnalle.ei kyllä voida muuttaa kovin kauas kun mieheni työ on naapurikunnassa 30km päässä.
täällä en ikimaailmassa kehtaisi mennä edes neuvolaan ja kun tuo sosiaalityöntekijäkin on tuollainen virkaintoinen kummajainen niin en tosiaan uskaltaisi asua hänen vaikutuspiirissään.tämä on kamalaa kun ei voi vain elää rauhassa ja olla pelkäämättä mitään soskuja.kyllähän sitä
ihminen masentuisi jo siitä kun koko ajan pitää ajatella kaikkea tällaista sitä väkisinkin tuntee itsensä toisen luokan kansalaiseksi.
mielestäni nykytilanteemme on se että olemme normaalipariskunta joka elää normaalia elämää.emme ole alkoholisteja tai narkkareita,emme varastele.mikä on se raja mikä erottaa epänormaalin perheen normaalista?kaikki tuijottaa vaan siihen menneisyyteen
kun aikaa on kulunut jo niin kauan ja lapset on ollu huostassa (liian?) kauan.vanhempi oli 2,5vuotias ja nuorempi puoli vuotias huostaanotettaessa.nuorempaan lapseen en ehtinyt edes "tutustua" kun oli niin pieni ja minä niin sairas.olen pakosta yrittänyt hyväksyä että lapset ei asu meillä mutta kyllä välillä ikävä iskee niin että kipeää tekee ja syli tuntuu niin tyhjältä.muutenkin olo on välillä että olen täällä ihan tyhjänpanttina.
olen koko ajan kahden vaiheilla hyväksynkö tämän (että pojat asuu muualla) vai en.en osaa enää ajatella kumpi on pojille parasta.biologiset vanhemmat yleensä on parempi mutta mitä olette mieltä kun aikaa on mennyt näin kauan?ja sitten se toinenkin asia:uusi vauva?
Jospa lasten oireilu isoäidin luona ja tapaamisten jälkeen onkin koti-ikävää? Ei koskaan pelkkien PÄÄTELMIEN avulla mikään VIRANOMAINEN saa työssään tehdä mitään konkreettisia päätöksiä toisten ihmisten elämästä!!
Alkuperäinen voisi tutustua uuteen lastensuojelulakiin ja marssia sen jälkeen (taikka hetikin) vaikka sosiaaliasiamiehen luokse ja pyytää häntä avukseen ruveta selvittämään tilannetta nimenomaan uuden lain kannalta katsottuna.
Monet sosiaaliasiamiehet ovat entisiä sossuja, jotka ovat puolueellisia. Meidänkin asiamies oli meillä ennen sossuna ja meni sitten naapuri kaupunkiin jossa pian hänestä tuli sosiaaliasiamies. Meidän pienen kunnan ihmiset ovat todella pahassa välikädessä kun hänen täytyisi puuttua entisen työtoverinsa virheisiin. Ei luotettava. Tämäkin on hyvä tiedostaa.
maanantaina olisi aika sinne sos.toimistoon tekemään se uusi huoltosuunnitelma.mieheni ei sinne pääse.hän osaa olla jämerä noissa istunnoissa ja yleensä ne meneekin sitten ihan väittelyksi ilman että asioihin kuitenkaan mitään muutosta tulee.pitää itse nyt valmistautua henkisesti ja pysyä lujana siellä.mitähän sille virkailijalle kannattaisi sanoa että se tajuaisi edes jotain...
onko teidän mielestänne 5 ja 7vuotiaat jo tarpeeksi isoja tapaamaan meitä ilman sijareita?
niistä tapaamisista isoäidin luona;minäkin olen kyllä miettinyt että ehkäpä vanhemman pojan oireilu johtuukin koti ikävästä.sos.työntekijä ja sijaisäiti tietenkin heti ajattelee että jotain negatiivista meitä kohtaan.mitenpä muutenkaan.inhottaa mennä sen akan tykö maanantaina.arvaahan tuon miten käy.
kehen muuhun tahoon vois olla yhteydessä kuin tuohon sosiaaliasiamieheen?
törkeästi tässä koko huostaanottosopassa.
Eikä tämä tapaamisten laiton rajoittaminenkan
ole tätä teidän saamaanne kohtelua millään tavalla parantanut.
Kyllähän teidän on saatava tavata lapsianne ihan kuten kuka muukin huostaanoton kokenut lapsiperhe.
Teillä nämä tapaamiset lastenne kanssa
ovat ihan jotain muuta kun normaaleja määriä.
Lastensuojelulain mukaan on ylläpidettävä ja edistettävä lasten ja vanhempien yhteydenpitoa
mutta teillähän on tehty (kuka; viranomainen, sijaistaho vai?) päinvastoin
ja ilman mitään päätöstä rajoituksesta!
Vaikkette koskaan saisikaan lapsianne kotiin takaisin
niin kyllä sijoitettujen lastenne asia kaiken kaikkiaan on selvitettävä.
Ei voida puhua mistään oikeusvaltiosta
jos jossain kunnassa voidaan esimerkiksi nuoruuden ja lakia ymmärtämättömyyden vuoksi
kohdella lapsia ja perheitä ihan miten sattuu! Ihan koko Suomessa laki on kaikille sama.
Teillä ei ole mitään syytä hävetä itseänne tai tapahtunutta.
Päinvastoin, kirjoitustesi perusteella näyttäisi
että tässä häpeän paikka on kyllä ihan jossain muualla...
Uusi vauva on varmasti sinun etuoikeutesi miehenne kanssa.
Ihan niinkuin kenellä tahansa nuorella parilla armaassa suomenmaassamme.
Mutta teinä selvittäisin ensin tämän teidän kaksikon tilanteen esimerkiksi näitä tapaamisia lisäämällä = lain mukaisiksi.
Te olette lastenne äiti ja isä,
se asia ei muuksi tässä maailmassa muutu
(vaikka kovasti joku sitäkin asiaa ilmeisestikin yrittää....)
joten teillä on oikeus olla lastenne kanssa niin paljon kuin haluatte ja lapset tarvitsevat.
Teidän kohdallanne (jos joku taho haluaa ajatella että lapset ovat olleet liian kauan sijaishuollossa) pitäisi varmaankin "kaivella" jostain tietoja siitä
onko olemassa mitään vuosirajaa tai -määrää etteikö lapsia enää palautettaisi omaan kotiinsa.
Mutta lastenne kanta
heidän omien vanhempiensa suhteen
ei selviä ennenkuin tapaamiset ovat lainmukaisesti hoidettuja (tiheämmin ja pidemmän ajan nimenomaan teidän luonanne jne).
Lapset, kunhan kasvavat, ymmärtävät ja saavat tietään kuitenkin sen
että te olette heidän oikeat vanhempansa
ja jos siinä vaiheessa tapaamisenne ovat asialliset eikä heitä ole palautettu kotinsa
niin teidänkin on helpompi kertoa lapsillenne miksi he ovat sijoituksessa eivätkä kotonaan
(miksiköhän he muuten ovatkaan sijoituksessa....).
Ei ketään lasta voi omilta juuriltaan, suvustaan lopullisesti irroittaa
eikä lastansa voi hylätä sen vuoksi,
että joku ammattitaidoton viranomainen
tekee kaikkensa
perheen erottamiseksi toisistaan, kun pitäisi toimia lainkin mukaan päinvastoin.
Uuden vauvan aika on aivan varmasti viimeistään silloin, kunhan saatte näiden isompien lastenne tilanteen lain mukaiseksi.
Teillä ei ole mitään syytä hävetä itseänne taikka tuntea sitä ihan tarpeetonta
(viranomaisten luomaa) huonommuutta muiden ihmisten tai viranomaisten edessä.
Sinulla on ollut sairautesi,
synnytyksen jälkeinen masennus,
ja siinä tilanteessa viranomaisilta saamanne kohtelu on ollut epäasiallista.
ennenkuin otatte yhteyttä sosiaaliasiamieheen taikka ihan jopa ehdi hommaamaan asianajajaa mukaanne. Voitte itse (jos kumpaakaan edellä mainittua ei ole käytössänne)
tehdä maanantaille mukaan
yhdessä miehenne kanssa
KIRJALLISEN asiakassunnitelman kaikesta siitä
mitä haluatte ko. asiakirjaan kirjattavan.
Mistä tulee ajatus etteivät 5 - ja 7 -vuotiaat lapsenne voisi olla luonanne
vaikka joka toinen viikonloppu
(tietenkin pikkuhiljaa lisäämällä aikoja ensin yhdestä yöstä jne).
Isoäidin luona olleista tapaamisista on kyllä
joku ei ammattilainen saanut tehtyä itselleen erittäin hyvän verukkeen sille
etteivät vaan lapsenne alkaisi kiintymään sukuunsa ja omiinsa.....
Tässä esimerkkkinä sosiaaliportissa ikävöintiin liittyvä kirjoitus.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/keskustelut/viestit.aspx?messageID=2774f9f7-f60d-4e7f-b610-dbd13d186b8e
Re:Huostaanoton purku,problematiikkaa (B.M., 22.4.2007 23:31)
Erikoiselta kuulostaa, että lapsen reagoiminen äidin soittoihin olisi peruste rajoittaa yhteydenpitoa. Syy lapsen reagoimiseen voi olla myös lapsen ikävä äitiään kohtaan.
Eikö lapsi tapaa äitiään ollenkaan?
Huostaanotto pitää purkaa jos huostaanoton perusteet eivät ole voimassa. Eikö äidin ja lapsen yhteydenpitoa pitäisi tukea ja samalla tulisi näyttöä siihen, onko huostassa pito lapsen edun mukaista? Ajatus koekotiuttamisesta on mielestäni outo. Eikö kunnassa ole mahdollisuutta esim. perhetyöntekijöiden tekemään vanhemmuuden arviointiin, jonka jälkeen kotiuttamisasiaa voisi miettiä.
__________________
Tässä vielä tämä asiakassuunnitelmaa koskeva
uuden lain kohta.
Voitte tehdä itsellenne miehsi kanssa kirjallisen asiakirjan
jonka pyydät liittämään mukaan kun huoltosuunnitelmaa (taikka jos kyseessä on uuden lain mukainen asiakassuunnitelman teko)
laaditaan tai päivitetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417
30 §
Asiakassuunnitelma
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus.
Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä,
yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa.
Asiakassuunnitelmaan kirjataan
ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan,
lapsen ja hänen perheensä tuen tarve,
palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan,
sekä arvioitu aika,
jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.
Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä.
Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi
sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet,
erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle,
hänen vanhemmilleen,
huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille.
Lisäksi suunnitelmaan kirjataan,
miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa
ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.
Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava
vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma,
jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana.
Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
Jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille.
Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla."
Jos lastenne tapaamisia ei saada uudessakaan huolto/asiakassuunnitelmassa asiallisiksi pyydätte päätöksen tapaamisista. Tästä päätöksestä on teillä sen jälkeen valitusoikeus ja asia voi purkaantua myös sitä kautta.
_________________________
Sellainen taho on olemassa kuin Pesue
http://www.pesue.org/
jos he ehtisivät vielä teitä auttamaan
(viittaa tänne nettikirjoituksiisi, tee niistä vaikka kopioimalla krijoitus s.postiin mukaan)
taikka sitten tarvittaessa pyydätte lastensuojelijoilta lisää aikaa saadaksenne
oman kantanne huoltosuunnitelman tekoon.
perheitä (olikohan pelkästääm pääkaupunkialueella...)
http://www.vartu.fi/
äitiään taikka isäänsä
jos esimerkiksi lapsen ikä
olisi vanhempien eron jälkeen este toisen vanhemman tapaamisille?
Taikka jos lapsen "oireilu"
esimerkiksi toisen etävanhemman luona olon jälkeen
estäisi tapaamiset toisen ei vakkari vanhemman luona?
Kun erolapsi tulee toisen vanhemman luota
niin on kuin pyörremyrky olisi pyhhkäissyt kodissa... osalla erolapsista tapaamisten jälkeen ero toisesta vanhemmasta on aina hankalaa, ikävä, mielipaha, jne. Mutta ohihan se menee, se pyörremyrskykin, kun lapsi saa turvallisesti aikuisen läsnäollessa mielipahansa purkaa.
Tee paljon kysymyksiä siellä sossussa. Älä suostu menemään eteenpäin asioissa, ennenkuin olet saanut ymmärrettävän ja itsellesi selkeän vastauksen. Tee lisäkysymyksiä jos vähänkin niitä keksit äkkiä. Sitten taas teet uuden kysymyksen. Tällä tavoin voit pitää keskustelun itselläsi hallinnassa. Jos ihmettelet jotain sossun vastausta, muokkaa sekin kysymykseksi.
Uusi lastensuojelulaki on hyvä, josta voi kysellä, miten tämä kohta tarkoittaa meidän perheen kohdalla.
Voit kirjoittaa sanottavasi paperille ja pitää sitä selvästi esillä. Kerrot vain, että minulla on niiin paljon asiota, että kirjoitin niitä kotona paperille, etten unohda jotain tärkeää. Jos sossu ei osaa antaa vastauksia tai kiertelee ja kaartelee tai rupeaa puhimaan kokonaan muusta asiasta, voit ehdottaa, että voisitko tulla myöhemmin uudestaan tämän asian kanssa, se olisi niin tärkeää sinulle.
Väittelemään ei kannata ruveta, miehesi voisi tässä vähän tarkistaa puhetapaansa. Sensijaan voisi sano: minä ehdottaisin näin... käyvisikö se...? Jos ei käy, pyydä perustelut, miksi.
Miksi muuten alle 7 ja 5 vuotiaat olisivat liian pieniä tapaamaan OMIA vanhempiaan ilman sijareita? Tässä ainakin minulla nousee ihmettelevä kysymys, miksi sijareiden on täytynyt olla mukana tapaamisissa? Sossu on siihen selityksen velkaa, jos et sitä itse tiedä.
Kysyit, kehen muuhun voisi olla yhtydessä kuin sosialiasiamieheen. Seurakunnassasi on diakoniatyöntekijä, joka on ammatti-ihminen näissäkin asioissa. Pienellä paikkakunnalla hänellä ei välttämättä saata olla kokemusta käytännössä tällaisista asioista, ovat aika harvinaisia, mutta henkisenä tukena ja rinnallakulkijana voin suositella. Kannattaa tutustua häneen, eikä tarvitse kuulua edes kirkkoon. Hän voisi olla todellinen aarre teille.
Älä allekirjoita huoltosuunnitelmaa, ennekuin saat sen paperille kirjoitettuna ja käytte sen ensin miehellesi kanssa lävitse ja vaikka isoäitisi kanssa. (Älä puhu isoäidistäsi mitään) Ole tässä ehdoton.
Tsemppiä!!!
Onko tuo maanantain sossu sama henkilö, joka teki huostaanottopäätöksen ja otti lapsenne pois?
Oletko pyytänyt KIRJALLISESTI nähtäväksesi kaikki paperit mitä teistä on kirjoitettu tähän asti sossussa?
oamiselle etukäteen.
Tehdäänkö huolto-/asiakassuunnitelma siinä samalla palaverissa jo valmiiksi?
Meinaanpas vaan, että jos teitä äitiä ja isää on kohdeltu tässä muutama vuosi lastensuojeluviranomaisten toimesta epäasiallisesti
niin muuttuuko se teidän asiaton kohtelu asiallisestikaan puhumalla todellakaan miksikään muuksi.....
Jos teillä on miehesi kanssa jotain muuta tavoitetta mielessänne kuin aiempien asiakirjojen (huoltosuunnitelman?) mukainen "tyyli"
hoitaa juuri esimerkiksi lastenne tapaamisia.
Niin vaikka te tilaisuudessa sanoisitte mitä
niin viranomainenhan voi kirjata asiakirjoihinsa teidän mielipiteenä tai sanomana
ihan jotain muuta (esim. tällä palstalla tk:n poikaa koskevat kirjaukset huoltopalaverissa...).
Eli teette oman ja asiallisen kirjallisen esityksenne kaikista huomioitavista asioista.
Ja pyydätte lastensuojeluviranomaisia liittämään sen esimerkiksi tähän (maananataina) tehtävääm huolto/asiakassuunnitelmaan mukaan.
Näin tulee varmasti ja asiallisesti
juuri teidän oma kantanne ja näkemyksenne
esille siitä miten te todella haluatte,
että lastenne ja lapsianne koskevissa asioissa tulevaisuudessa toimitaan.
Palaverihan koskee nimenomaan teidän lapsianne
ja heidän tulevaisuuttaan.
kunnassa on lapsia huostaanotettuna kaikista kunnan alle 18 vuotiaista.
Osassa Oulun läänissäkin on melekosen huikeitakin huostaanottoprosenttilukuja ja nimenomaan näitä keskiarvon (näkyvät linkitetyn taulukon alussa jaoteltuina kapunki-, maaseutu- jne sekä koko maan koko keskiarvo, joka on 1,2 %) ja ylikin meneviä lukuja.
Onpa näitä eroavaisuuksia samankokoisten kuntien kesken jopa joku päättäjistäkin erehtynyt ihmettelemään.....!
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2007/liitetaulukot/Tt13_07taulu4.pdf
Tulipas mieleni vielä, että huostaanoton syyt ovat ainakin kirjallisina nähtävissä.
Toinen tärkeä pointti on myös se vieläkö ne syyt ovat olemassa, jotka huostaanottopäätökseen on kirjattu.
Kolmas asia on tämä: Kun vanhempi pojista on ymmärtääkseni jo kouluikäinen, häntä todennäköisesti kuullaan asiassa. Näinhän ainakin avioerotapauksissa huoltajuuskiistoissa. Siinähän ei ole muuta "ikärajaa" kuin se, pystyykö lapsi sanomaan oman halunsa selvästi. Tarpeeksi ison lapsen mielipide kuullaan, mutta se ei ole yhtä painava kuin aikuisen.
Kummasta on enemmän hyötyä äidille ja isälle, siitäkö että tilaisuus äänitetään vai ei?
Ainakin sosiaaliviranomainen tekee ja puhuu vain sen, mikä takuulla on sääntöjen minimien mukaista.
noteerattu (lapset olleet huostassa vuodesta 2003 lähtien) ja isä on kuitenkin huoltopalaveritilaisuuksissa esittänyt viranomaisille
"eriävän mielipiteensä" lastensa asioihin
niin jollakinhan tavalla lasten vanhempien tahto on heidän lapsiaan koskevista asiakirjoista tultava julki!
Jos huoltospalaverista jää edes
joko nauhoitettu versio, jossa vanhemmat/vanhempi tuo omaa näkökantaansa esille
taikka kirjallisesti tehty vanhempien kanta lastensa asioiden suhteen
niin ei kukaan (viranomainen) voi ainakaan jälkeenpäinkään lasten asioissa
viranomaisten "omaa" (ja ei paikkansa pitävää)
versiota esittää!
Kyllähän kenellä tahansa ulkopuolisella lukijalla vähintäänkin ihmetyttää vanhempien lasten tapaamisten
"ei juuri ollenkaan" -määrät!
Johonkinhan (mihin?) lastensuojeluviranomainen
omissa kirjauksissaan tälläisenkin toimintansa perustaa.
Ja jos huostaanoton syyt ovat perheestä poistuneet
miksei tapaamisia ole lisättynä ja lasten huostaanoton purkusuunnitelmaa tehtynä?
Ja lasten myöhempi kuulemisen
on tapahduttava asiallisesti ja ammattilaisten toimesta ja todellakin riittävän pitkän ajan päästä sen jälkeen,
kun lasten ja vanhempien tapaamiset on saatu lainmukaisiksi ja riittäväksi.
Niin että lapsia kuultaessa,
lapset voivat muodostaa todellakin oman näkemyksensä eikä vain pelkästään tätä sijaistahona masinoimaa ja edesauttamaa
"vieras täti ja vieräs setä" -näkökantaa!
eikä lapsenkaan mielipiteitä meidänkään tapauksessa eikä kirjata mihinkään,vaikkei huostan syitä enää olekkaan ei sitä puretakkaan,kun hain purkua asianajajan kanssa heittivät ins,syytteen jonka pois sulkemiseen meni 2 vuotta,että kierous ei lopu milloinkaan.
on mielestäni huostaanoton syyt poistuneet paitsi asunto tilanne on vähän epävakaa kun asuimme välillä toisella paikkakunnalla työn takia ja työn loputtua muutimme takaisin tänne kotipaikkakunnalle koska emme viihtyneet toimettomana siellä toisella paikkakunnalla.mieheni sitten saikin työpaikan täältä päin ja meillä on nyt meneillään vuokra asunnon haku.asumme tällä hetkellä vanhempieni luona talviasuttavassa erillisessä rakennuksessa.
otinkin kerran puheeksi nämä huostaanoton syyt ja sos.työntekijä rupesi puhumaan jostain alkoholi ongelmasta.sellaista ei ollut edes huostaanoton syissä eikä meillä alkoholi ongelmaa olekaan.hän varmaan vetosi taas siihen aikaan kun lapset vietiin pois meiltä niin me joimme silloin enemmän ja pidimme melua.se oli sellaista nuorten uhoa ja uhmaa kun kaikki tuntuivat ilevan vastaan.mutta esim.kun vanhempi lapsi oli syntynyt en juonut olutta kuin yhden kerran koska mielestäni juominen ei sopinut pienen lapsen äidille.join siis todella vähän.voisi taatusti juoda enemmän ja olla silti normaali käyttäjä.sitten tulinkin raskaaksi ja silloinhan ei juoda alkoholia yhtään.joimme siis sinä aikana normaalia enemmän kun tuli huostaanotto.tähän siis imeisesti perustuu tämä väite että olen alkoholisti.minä,joka ei tykkää edes juoda itseään humalaan!!??!
"naapurini juo, olen siis alkoholisti.."
sama henkilö.täällä on vaihtunut usein sosiaalityöntekijä.tämä on kuitenkin kaksi kertaa pahempi kuin se joka otti lapset pois
voi voi.ei voi muuta sanoa.
tällaisten ihmisten ei pitäisi saada tehdä lapsii ollenkaan.ensin syntyy lapsia joista ei huolehdita ja viisaat sosiaali viranomaise huomaavat ottaa tällaisilta lapset pois.sitten aletaan perään huutelemaan että vääryyttä on koettu.
todella ärsyttävää.jos lapsia tekee niistä pitää huolehtia jos ei kykene niin ei pidä lapsia tehdä yhtään.tämä on päivänselvä asia.
äläkä vaan enää tee yhtään lasta lisää.ei ihminen niin paljon muutu tuossa ajassa.pelkkä pentu olet vieläkin
kettu pihlajamarjoista.
jos nyt kuitenkin menisit takaisin sinne huuhaaata palstalle....
Mikä tuossa edellisessä viestissä oli sellaista että lapsia ei saa tehdä?
(ja sinäkö sitten tämän maan syntyvyydestä päätät?)
pelkkää huuuuuhaaata taas juttusi
viisaat sosiaaliviranomaiset? siis sinä vai?
asiaan perehtyneen juristin??????yritin etsiä netistä mutta en löytänyt/osannut hakea oikein!!jostain täältä oulun läänistä kun sen löytäisi mutta kun kaikilla asianajajilla luki siinä perheoikeuden kohdalla vain näitä avioero juttuja yms. tahtoisin sellaisen jolla on kokemusta näistä h.oton purku asioista.osaako joku auttaa????
Sinulla on taipumusta synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sen ei kuitenkaan pitäisi olla esteenä lapsen tekemiselle ja jos se hoidetaan niin ei sen pitäisi olla myöskään peruste huostaanotolle.
Liian usein äitien masennustapauksissa lapset otetaan huostaan. Masennus ei kaikilla ole jatkuvaa ja sen takia ensisijaisesti pitäisikin masentuneen äidin lapset, jos tarve on, ottaa avohuollon sijoitukseen. Tiedän tapauksen (tunnen äidin, entinen naapuri), missä äidin kolme lasta otettiin huostaan äidin masennuksen johdosta. Kului jonkin aikaa ja äidin voimat paranivat ja äiti olisi halunnut lapst takaisin, mutta eipä se vain onnistunutkaan, huostaanotto päätöksen takia. Tämä äiti kuitenkin vei asiansa oikeuteen ja voitti oikeudessa. Saattoi olla, että äiti joutui viemään asiansa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, sitä en muista. Kaksi vuotta kuitenkin kului lapsilla sijoituksessa, kun oikeasti tarve sijoitukselle olisi ollut vain muutaman kuukauden. Satikutia kuitenkin tuli kaupungin sosiaaliviranomaisille asiasta ja asian hoidosta.
Joten jos asiasi ovat muutoin kunnossa ja ongelmasi on ollut ainoastaan tuo masennus, niin lähtisin hakemaan huostaanotonpurkua oikeusteitse. Sossuja jos alkaa pelkäämään niin ikänsä niitä saa pelätä. Oikea vastuullinen vanhempi tekee itse päätöksensä, ei anna sossun tehdä niitä omasta puolestaan.
tavallinen äiti.olet täysin oikeassa että elämän langat on pidettävä tiukasti omissa käsissä eikä ojentaa niitä naruja sosiaalivirkailijalle.mukava kun kerroit tästä tuttusi tapauksesta ja että hän sai lapsensa takaisin.ehkä minäkin vielä onnistun
määrittäisi ihan oikeasti mikä mielenterveyden ongelma on vaaraksi lapselle ja peruste huostaanotto (tiedän, ei se mene näin suoraviivaisesti) ... Mutta kuitenkin. Mulle ainakin sossut ovat sanoneet että paranoidinen skitsofreenikkokin voi olla hyvä vanhempi ( tiedän... että miten asioiden käytännössä sujuu). Ja jos huostaanottokynnys on matala esim. masennuksesta kärsivillä, niin ihmettelen suuresti, kun on maa pullolaan projekteja ja ryhmiä lapsille, joiden vanhemmat ovat psyykkisesti sairaita (tiedän,,,,, jostakihan ne järjestöt pitää rahannsa saada ja hyvä, että autetaan lapsia) mutta jokin kumma suurikin epäloogisuus tässä hommassa on. Ajatelkaapa että lääkärit toimisivat samoin... tautiin saa Enontekiöllä hoitoa muua ei esim. turussa.
muutaman lauseen jälkeen. miksi et muuten käytä isoja kirjaimia, pisteen jälkeen?
Tässä ketjussa on tullut esiin monia vaikeita asioita. Ja mielipide tietysti on kullakin sen mukainen, mikä on omakohtainen suhde huostaanottoon ja raskauteen.
Useimmilla on ollut kait jokin omakohtainen kokemus, aika kipeäkin. Lukiessani huomasin, että mukana oli mukana myös niitä, joiden on vaikea sanoa juuta jaata. Joillakin oli sanottavana vain yleistä kiukkuilua.
Huostaanotto on aina vaikea ja epäkiitollinen toimenpide. Ei sitä kevyin perustein tehdä juuri koskaan. Tavallisesti niin myöhään, että kaikki vaihtoehdot ovat jo huonoja.Ehkä huostaanotettujen lasten vanhempien kannattaa ajatella ensisijaisesti lastensa etua ja rehellisesti.
Jos huostaanotosta on jo kauan ja lasten olot ovat suht kunnossa, lasten etu on myös, ettei suuria elämänmuutoksia aina ole viisasta suorittaa vanhempien takia.
Ilman muuta kannattaa kyllä olla yhteydessä lapsiin ja lasten uuteen perheeseen ja kannustaa
lapsia ja näiden isä- ja äitisijaisia.
On niin paljon lapsia, jotka jäävät aikuisten valtataistelussa jalkoihin.
Tänään viimeksi kuulin kahdesta tänä keväänä peruskoulunsa lopettavasta pojasta, joilla elämä on nyt mennyt täydellisesti pieleen (viina, väkivalta, rikokset) eikä luultavasti lopputodistuksia tule. Ongelmia on liikaa.
Vastapainoksi kuulin myös yli kaksikymppisestä nuoresta naisesta, joka on vaikeista sijoitustilanteista nyt selvinnyt kunnon kansalaiseksi. Sain alustavan hääkutsun ensi kesäksi. Sulhasmies valmistui samasta koulusta ammattiin ja on jo työllistynyt.
Toivon viisautta meille kaikille, jotka tavalla tai toisella olemme tekemisissä lasten hyvinvoinnin kanssa.
on melkein puolet viraomaisista epäpäteviä ja lainkin mukaan riittämättömällä koulutustasolla todella vaativissa virkatehtävissä.
Tekemässä niinkin arkaluontoista ja vaativaa viranomaistyötä, jossa ollaan tekemisissä eri alojen lakien,
ihmis- ja kansalais- ja perustulaillistenkin oikeuksien kanssa.
Äärimmäiseen toimenpiteeseenkin johtavaa viranomaistyötä ei saisi missään oloissa antaa
epäpätevälle ja kouluttamattomalle
viranhakijalle hoidettavaksi.
Kyllä huostaanottoja tänä päivänä tehdään valitettavasti laittomasti ja hyvin keveinkin perustein.
Yksikin hepposkeppos huostaanotto on Suomessa liikaa!
Ja jos vielä lastensuojelun avohuoltokin on sitä
mitä se kunnissa tänä päivänä on ja yleensähän sitä ei ole edes ollenkaan.
Ja kun sosiaalihuollon puolelle kuuluvat asiakkaat ohjataan automaattisesti lastensuojelun asiakkaiksi
niin jotain on kuntatason toimissa
pahasti hukassa.
Miksi puolustat huostaanottoa?
Kun kunnissa toimitaaan esimerkiksi kodinoitopalveluissa ihan lain vastaisesti eli sellaista lain mukaista lapsiperheille tarkoitettua kotipalveluahan
ei ole ollenkaan edes kunnissa tänä päivänä
olemassa.
Ja se että lapset ovat olleet kauan taikka vähän huostaaotossa
(ap. tapauksessa vielä koko ajan laittomasti tapaamisten rajoitukset päällä ilman lain mukaan tehtyä päätöstä) ei ole mikään peruste sille ettei lasten huostaanoton purkua voitaisi edes harkita ja ajatella. Ja sitä suuremmalla syyllä kotiinpaluu on lapsille mahdollistettava
jos viranomaisten toiminta ja työskentely perheen parissa on ollut vähintäänkin kyseenalaista ja ihan alusta lähtien.
Ap:nkin tapauksessahan kyseessä
on vain yhden tahon valtataistelu
- laittomasti lasten ja vanhempien tapaamisia rajoittanut
sijaisen.
Yksi taikka kaksi onnistunuttta sijoitusta
ei vielä tee todeksi sitä
kuinka käy kaikille niille noin 16 000 muulle sijoitetulle lapselle ja nuorelle tulevaisuudessa....
tutkimattahan on koko asia
pelastaako huostaanotto ja sijoitus lapsen tulevaisuuden
tutkimustietoahan on kykkäkin siitä
että itsemurhan riski kasvaa sijoitetuilla nuorilla.......
Nythän taitaa kyllä käydä niin, että kun kunnat on ajettu ahtaalle (lähes sadassa kunnassa nousee veroprosentti, köyhimmissä jopa tolkuttomiin, muistaakseni Mouhijärvi ja Rantsila), niin ei ole huolta kummastakaan, ei lastenhuollon ennakkotukitoimista eikä perheiden hyvinvoinnin huolehtimisesta.
Valtiohan ei tule enempää vastaan. Kai jokainen kuuli tänäänkin valtiovarainministerin lausunnon.
Kunnista lähtevät viimeisetkin rahat ja myös (epä)pätevät sossuviranomaiset.
Vanhat sossutädit jäävät eläkkeelle ja nuoret saavat töitä pääkaupunkiseudulta helpommista töistä.
Eihän avohuolto oikeasti nykyisin toimi. Ja siihen on monia muitakin syitä kuin huonot ja pahaatarkoittavat sossut.
Aika pelottava vaihtoehto on sekin, että ei ole yhtään viranomaista, jonka puoleen kääntyä.
Kenen te luulette oikeasti nyky-Suomessa olevan kiinnostuneita tavalla tai toisella putoavista?
Ei ole minun syyni, että sanon sen, minkä moni muukin tietää.
Väärin väärin väärin! Mutta mitä tehdä?
käytännössä juuri sitä porukkaa
joka oikeasti ja konkreettisesti käytänössä päättää
miten kunnissa yhteisiä verorahoja käytännössä käytetään!
Lautakunnat, valtuustot ja hallitukset
niin kunnissa kuin kaupungeissa
laitetaan taas neljäksi vuodeksi uusiksi
päättämään ja sijoittamaan meidän yhteiseeen kirstuun kantamiamme veroeuroja!
On vain todellakin kuntien ja kaupunkien ihan oma asia
miten missäkin kunnassa verorahat laitetaan asioidemme hoidossa käyttöön: päivähoito, koulutus, vapaa-aika, tiestö, palvelut vanhuksille, lapsiperheille ja niin edelleen.
Mikä on milläkin paikkakunnalla ensisijaista.....
Rahastahan ei nykyisessä 10. rikkaimmassa valtiossa maailmassa eli Suomessa
ole todellakaan pula..... vai onko.
Juu, periaatteessa rahasta ei ole pula Suomessa.
Mutta sen rahan oikea kohdentaminen onkin toinen juttu.
Kun takavuosina kunnille tarjottiin entistä suurempaa vapautta tehdä rahojensa kanssa miten tykkäävät ja samaan aikaan kuntien lakisääteiset velvoitteet määriteltiin, viimeisetkin isot veronmaksajat päättivät katsoa tarkkaan missä asuvat.
Nythän on niin, että pienillä kunnilla on huutava pula rahasta ja ensisijaisia kohteita paljon.
Jätetäänkö mummut omin nokkinensa laitoksiin, papparaiset kylmiin syrjäkylän pirtteihinsä vai yksinhuoltajat lapsineen vuokrakasarmeihin?
Millä konstilla lääkäri saadaan lähellekään tiettyja kuntia? Tai ainuttakaan sosiaaliviranomaista? Tai tehdaslaitosta? Tai lastentarhaa?
Siitä äänestämisestä? Moniko tämän lukijoista tietää oman kaupunkinsa veroäyrin? Moniko tietää, mitä tämä kunnan veroprosentti käytännössä meinaa?
Ja moniko tietää, ketä siis ei missään tapauksessa pidä äänestää päättäjäksi?
Millaisia arvoja ajaa kotikaupungissasi se ehdokas, joka on sitoutunut kokoomuslaisiin, keskustalaisiin, sosialidemokraattisiin, vasemmistoliittolaisiin jne. arvoihin?
Kuinka monella niistä, joiden arvot kohtaavat sinun arvosi, on todellisuudessa mahdollisuutta vaikuttaa tärkeisiin asioihin?
Eli: tunnin funtsaus ennen äänestämistä olis monelle kova satsaus.
konkreettista kansan demokratiaa, joissa päätetään tarvitaanko kunnassa minkäkin verran satsausta
päivähoitoon, koulutukseen, vanhustenhuoltoon ja niin edelleen.
Mikä asia, hallinnon osa-alue, on väestörakenteenkin perusteella (paljon vanhuksia, paljon lapsia, nuoria, jne) tärkeä sektori verorahojen ja valtionosuuksien käytössä.
Mutta lain noudattamatta jättäminen taikka suoranainen rikkominen
ei voi olla yhtään laillisempaa, sallitumpaa taikka hyväksyttävämpääkään
yhdenkään kunnan, kaupungin kohdalla ja taholta
kuin se ei ole kansalaisenkaan kohdalla.
Lain rikkominen, noudattamatta jättäminen
on aina ja kaikissa olosuhteissa rikollista,
josta oikeusvaltiossa seuraa vääjäämättä
lain määräämä rangaistus.
Kuntapäättäjien ja viranomaisten kootut selitykset.....
ei ole rahaa, ei ole työntekijöitä,
ei ole sitä eikä ole tätä...
köyhä ja kurja maa.....
jotka annoitte hyödyllistä informaatiota tässä huosta asiassa!!!!
kävin soskussa ja asiat näyttävät etenevän.tosin vielä ei ole allekirjoitettu mitään koska sos.virkailijalla oli niin kiire ja halusi laatia paperin kaikkien sääntöjen mukaan (hmmm...ennen ei ole moiseen kiinnittänyt huomiota.onkohan hyvä vai huono..?)
sanoin että haluan puolueettomat tapaamiset.vähän aikaan se siinä selitteli mutta ehotti sitte ite että jos aluksi joka viikonloppu pari tuntia puolueetonta ja kesemmällä jo koti tapaamisia jne.
aika iso muutos siihen että pari tuntia kuussa valvottua!
nyt pelottaa että mitähän sijaisäiti keksii kun kuulee asiasta.varmasti yrittää estää nuo tapaamiset.onhan se sanonut että taistelee lapsista kynsin hampain....
puhuin äsken sosiaalityöntekijän kans puhelimessa ja se peru jo puheensa.ei kuulema ees muista puhuneensa mistään joka lauantaisista tapaamisista...
tapaamiset ois edelleen kerran kuussa pari tuntia.aluksi ei vois oikein olla ihan puolueettomat ku lapset niin pieniä ja vierastaa meitä...
kesäiset koti tapaamiset onnistuu jos lapset on tutustunu meihin ja on toimiva luottamus suhde.
miten tämä suhde lapsiin vois ees kehittyä ku asiat menee näin...
hetken sain olla iloinen ja haaveilla mitä kaikkea voitais tehdä lasten kanssa.
ei jaksa enää tätä huopaamista
minä vihaan sossua.tämä on niin julmaa.ensin annetaan toivoa ja sitten vedetään matto jalkojen alta.en jaksa enää tätä.
tunnen olevani niin epäonnistunut niin täydellisen huono.olin syksyllä raskaana mutta menetin sen lapsen.olin koko ajan niin peloissani mitä tämä sosiaaliviranomainen taas keksii.minulla on niin paha olla ja niin ikävä tuota syntymätöntä lasta.miten paljon ihmisen pitää kestää vielä
meilläkin,älä luota mihinkään,jollei ole mustaa valkoisella.Vaadi pidempiä tapaamisia ja useimmin.
Haluavatkin lapsien vieraantuvan ja pelaavat aikaa,ettei lasta enää palautettaisi kotiin.
Yritä säilyttää malttisi,muuten saavat siitä syyn
evätä tapaamisia.Raskasta se on,mutta pidä tapaamisista
kiinni.
kun epäpätevät tekevät noin vakavia päätöksia päättävät toisten elämästä,on tehtävä jotakin ja pian.
sos.työntekijälle, joka muutti puheitaan, kirjallinen kysely vaikka sähköpostilla. Kysy siinä miksi hän ensin lupaa ja sitten peruu. Kysy myös perustelut sille, miksi lasten ja vanhempien välistä yhteydenpitoa rajoitetaan ja miksi normaalin äiti/isä-lapsi -suhteen syntymistä ei edes auteta? Kysy vielä samaisessa sähköpostissa tämän sos.työntekijän esimiehen nimeä ja sähköpostiosoitetta... näin aluksi. Mutta ehdottomasti kaikki asialliseen sävyyn! Voimia sinulle ja miehellesi raskaaseen taisteluun OMISTA lapsistanne.
ja ehdottomasti säilytä lähettämäsi viesti omassa sähköpostissasi, jos sitä myöhemmin repostellaan, niin sinulla on alkuperäinen tallessa.
ainakin hyvä keino saada asioita eteenpäin. Lähetin perhekodin epäkohdista kyselyjä sähköpostilla sekä perhekotiin, perusturvajohtajalle että meidän "omalle" sos.työntekijälle, kaikille kolmelle saman viestin ja siten, että viestissä näkyi kaikki vastaanottajat. Asioihimme alettiin ottamaan välittömästi kantaa ja lopputulos on se, että lapsi on kotona.
lausahdus: "nyt pelottaa että mitähän sijaisäiti keksii kun kuulee asiasta.varmasti yrittää estää nuo tapaamiset.onhan se sanonut että taistelee lapsista kynsin hampain.... " minua ihmetyttää suuresti. Jos tälle hänen sanomalleen on todistaja, niin ettekö voisi yhdessä mennä sossuun ja kysyä, että onko tuo normaali suhtautuminen sijaislapsiin. Kuulostaa aivan sairaalta omistamisen halulta ja kyseessä on toisen lapsi!
minullekin ensimmäisen paikan sijaisäiti sanoi,että on valmis tekemään mitä tahansa,ettei lapsi pääse kotiin,ja teki myös,mutta onneksi ei lapsi sen kahjon luona ole enää.
sijaisäidin lausahduksesta,mutta soskun akka suhtautu siihenki niin että onpa hyvä että sijaisäiti välittää lapsista.otin nytkin asian puheeksi että sijaisäiti ei saisi yrittää estää tapaamisia yms. sillon naamatusten sosku akka nyökytteli ja ymmärsi minua oikein hyvin mutta kuten tuossa kirjoitinkin niin nyt on kanta taas muuttunut.ilmeisesti heti sen jälkeen kun on puhunut sijaisäidin kanssa puhelimessa.
"...kun lapset ovat pieniä ja vierastaa meitä..." Häh, siis tälläisella perusteella evätään oman isän ja äidin tapaaminen? Mihin lakipykälään tämä perustuu?
Sossut leikkivät psykiatriaa, mutta eikö se ole heille itsestään selvä, että tottakai lapsi vierastaa vanhempiaan, joita hän ei ole nähnyt kuin vierailevina tätinä ja setänä. Ja sehän on myös selvä, että kesätapaamiset eivät tule onnistumaan, jos tapaamisia ilman valvontaa ei ole. Missä on terve ajattelu?
rikottu lakia, jos sijaisäiti ilmoittaa, että tekee kaikkensa etttei lapsi pääse kotiin. Eihän tuollaista pidä kenenkään sallia. Jos tuommoisille kommenteille on todistaja ja vaikkei olisikaan kuin sana sanaa vastaan, niin eikun sosiaalijohtajan juttusille. Eikös suunnitelma/tai ainakin jonkinlainlainen ajatus siitä, miten pitkä mahdollinen sijoitus on, pitäisi jo lain mukaankin olla kirjattuna huostaanottopäätöksissä ja huoltosuunnitelmissa. Huoltosuunnitelmissa pitäisi olla kirjattuna myös toimenpiteet, joilla lapsen kotiuttamista edistetään... eli toimenpiteet, joilla pyritään poistamaan huostaanoton perusteet. Mielestäni kyseessä alkaa olla jo ihmisoikeusrikkomus ellie peräti lapsenryöstö, jos sijaisäidit julistavat että aikovat taistella lapsesta kynsin hampain tai että tekevät kaikkensa ettei lasta kotiuteta. Järkyttävää! Tuollaiset sijaisäidit ovat todella aivan väärällä alalla ja jotenkin kieroonkasvaneella asenteella toimivia. Meidän tapauksessa sijoituspaikka, perhekoti, oli täysi helvetti, mutta eivät sentään lasta yrittäneet omia... se olisi vielä puuttunutkin. Valittakaa hyvät vanhemmat vaikka miten pitkälle, eihän tuolla tavalla saa kohdella ketään!
sinne sossuun tuosta sähköpostia ja siten, että sinulle jää viesti talteen. Laita siihen kysymyksiä noiden kertomiesi lausahdusten ja sossun suhtautumisen laillisuudesta. Lähetä sama viesti sos.johtajalle ja ilmoita viestissä lähteväsi viemään asiaa eteenpäin asianajajan tai sosiaalitarkastajan avulla. Saamanne kohtelu on täysin laitonta! Älä enää usko pelkkiin puheisiin, vaadi perustelut kirjallisina... Kirjallisen dokumentin avulla on helpompi lähteä taistelemaan ylempien tahojen kanssa. Mutta muista itse säilyttää asiallisuus vaikka kuinka ottaisi päähän.
ette allekirjoita mitään papereita tai muitakaan
dokumenttia, ennenkuin olette saaneet joko asianajajan tai sosiaaliasiamiehen avustamaan teitä asiassanne.
Jos suvussa on joku pätevä (suustaan tai kirjallisesti) niin hänen kanssaan vähintään laaditte pikimmiten oman vaatimuksenne lastenne tapaamisista. Sekä ehdottomasti, jos teillä ei ole asianajajaa tai sosiaaliasiamiestä avustamassa
niin pyydätte sossulta kirjallisesti
(ja lainmukaisessa ajassa) tapaamisista kirjallisen päätöksen.
Ja katsotte mitä sossu siihen sepustaa.
Sen jälkeen, jos sepustus on sitä,
mitä sossu kehtasi puhelimessa sanoa
niin valitus lääninhallitukseen jne.
Onko teillä mitään aavistusta miehenne kanssa mitä lapsenne tilanteestaan todellisuudessa ajattelevat?
Lastenhan on todella vaikea luoda teistä oikein mitään asiallista ja asiaankuuluvaa (te olette heidän vanhempansa) mielikuvaa.
_____________
Vaaditte tapaamisista:
Ensin (ja mahdollisimman pian, viimeistään helmikuun alusta lähtien) lapset tulevat luoksenne pe illaksi ja tietenkin ja ehdottomasti
ilman tätä sijaishaukkaa.
Sitten parin kerran jälkeen pe-la välinen yö.
Sitten muutaman kerran jälkeen koko viikonloppu. Ja ihan ilman tätä ... ko...aa.
Teidän asiassanne ei ole mitään laillista
(jos lastenne ja teidän valisistä tapaamisista ei ole lainmukaista ja perusteltua rajoituspäätöstä) toimintaa. Ihan täyttä huuhaata koko sosiaalityöntekijän sepustukset.
Kyllä kaikissa käpykylissäkin Oulun läänissä
on ihan sama laki kuin muillakin muualla Suomessa.
Kaikki kääntyy varmasti parhain päin,
lastenne vuoksi.
EIT: Sosiaaliviranomaiset rikkoivat ihmisoikeussopimusta
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) mukaan sosiaaliviranomaiset loukkasivat suomalaismiehen oikeutta perhe-elämään, kun hänen lastaan ei yritetty yhdistää biologiseen perheeseensä huostaanoton jälkeen.
EIT:n tiistaina antamasta ratkaisusta ilmenee, että vuonna 1958 syntyneen miehen poika otettiin huostaan viiden vuoden ikäisenä vuonna 1992. Kolme vuotta myöhemmin lapsi siirrettiin sijaiskotiin.
EIT:n mukaan sosiaaliviranomaisten lähtökohtana oli, että poika jää pitkäksi aikaa huostaan. Viranomaiset eivät tehneet valituskelpoisia päätöksiä tapaamisoikeuden rajoittamisesta eivätkä huostaanoton päättämisestä. He eivät myöskään tutustuneet miehen kotiin eivätkä hänen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen kotilomien aikana.
EIT katsoi, etteivät sosiaaliviranomaiset yrittäneet helpottaa perheen yhdistämistä. Näin ollen vanhemman oikeutta Euroopan ihmisoikeussopimuksessa mainittuun perhe-elämään rikottiin.
Päätöksessään EIT tähdensi, että huostaanoton olisi ensisijaisesti oltava väliaikainen ja perheen yhdistämiseen tähtäävät toimet pitäisi aloittaa mahdollisimman pian huostaanoton jälkeen niin, että lapsen etu otetaan huomioon.
EIT muistutti kuitenkin, että tilanteissa joissa huostaanotto on jatkunut pitkään, vanhemman oikeus saada perhe kokoon voi olla heikompi kuin lapsen etu eli oikeus pitää nykyinen perhetilanne ennallaan.
Tapauksesta valittanut mies ei vaatinut asian yhteydessä korvauksia.
_______________________
Kyllä se perheen jälleen yhdistyminen pitäisi näkyä ihan jokaisessa Huoltosuunnitelmassa
ja ihan jopa aikakin huostaanoton kestosta!
aiokaan allekirjoittaa tälläkertaa mitään papereita.omaa tyhmyyttäni olen aiemmin ollut niin "vietävissä".mutta nyt muuttui tyyli.olen saanut tarpeekseni sosiaaliakan selittelyistä.
meinasin jo lannistua aamuisen puhelun jälkeen mutta kiitos tämän palstan jaksan taas jatkaa taistoa
mikään taistelu.
Te olette vaatimassa lapsillenne ja itsellenne lainmukaista kohtelua. Ihan kuten kuka tahansa muukin suomalainen ja ihan missä tahansa asiassa.
On jokaisen perusoikeus saada viranomaisten taholta tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu.
Jaksamista teille molemmille. Ja mietitte miehesi kanssa yhdessä kuinka toimitte lastenne asioissa jatkossa.
Hoidatteko asiaa itse vai otatteko jonkun ulkopuolisen avuksenne.
Lastenne asiahan on heidän tulevaisuuttaankin ajatellen
kuitenkin saatava edes lainmukaiseksi,
halusipa sijai... taikka sossulan tätsy sitä tai ei.
tunteista. Teillä ei ole miehenne kanssa mitään hävettävää. Kuljette jatkossa pystyssä päin ja uskotte itseenne ja omiin oikeuksiinne.
Lapset ovat teidän, se asia ei muuksi muutu, asuivatpa he sitten jatkossakin luonanne tai eivät.
Toivotaan, että lapsenne saavat tutustua omiin vanhempiinsa
rauhassa ja ajan kanssa
niin että oppivat tuntemaan teidät kuten heidän oikeutensakin on.
saavat hävetä nuo lainrikkojat tuolla tavalla toimiessaan teidän lastenne kohdalla. Teidän tapaus vaikuttaa tosiaan lähinnä lapsenryöstöltä. Huostaanottoa ei tottavieköön tehdä ikuisiksi ajoiksi, sitä varten on olemassa adoptiot! Teillä, siis sinulla ja miehelläsi, ei ole mitään syytä hävetä. Hävetä saavat sosiaaliviranomaiset ja erityisesti tuo sijaisäiti, tietävät varmasti rikkovansa lakia.
että sä et mahdollisesti ole ite hoitanut asioitas ihan oikein.... ite lähiäitinä tiedän että toinen ei oikein tajua ettei siihen hetkessä luoteta jos on vuosia sooloillut... ja ei tajua lasten parasta kun ajaa omaa etuaan esm. valvotut on muka vääryyttä vaikka perusteita löytyy saavikaupalla..
Kun menis rauhassa eteenpäin ja kun lapset kasvaa niin ne ite päättää... ei aikuiset.Mutta niin minäkin suojelen niin omia kuin lähilapsianikin samalla tavalla viimeiseen hengenvetoon jos on olemassa uhka joka voisi olla esm. silloin kun lapsia vietäisiin toiselle paikkakunnalle ilman valvontaa kun on esm. kärynnyt ratista pahoinpitelyjä yms...
oletko lukenut kyseisen äidin kirjoituksia?
Kyseessä on kähden lapsen äiti, joka on sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja joille on tarjottu kuntansa sosiaalihuollosta "käsipareiksi"
pari tuntia päivässä
"penkin reunalla istujaa ja nököttäjää",
kotiavuksi!
Ja kun tämä nököttäjän palvelu on todettu avohuollon tukitoimenpiteenä riittämättömäksi niin lapset on otettu huostaan!
Ei siis mitään alkoholin kanssa läträämistä kuten jokaisen huostaanotetun lapsen vanhemman kohdalla kuvittelet olevan ....
Lapset ovat olleet huostaanotettuina vuodesta 2003 lähtien ja vanhemmat ja lapset ovat saaneet koko aikana tavata vanhempiaan VAIN noin 2 tunnin verran jossain kyläkoululla sijaisko..kan valvoessa tapaamisia.
Kuulostaako tämä sinusta oikeudenmukaiselta tai asialliselta? Kuulostaako yhtään miltään?
Kaikella on tässä maassa rajansa.
Myös lastensuojelun laittomilla toimilla kunnissa. Jokaisella lapsella on oikeus saada lainmukainen kohtelu asioissaan kuten myös hänen vanhemmillaankin.
Esimerkiksi tapaamisten rajoituksista
on oltava jokaisella lapsella ja hänen vanhemmallaan
lain mukaisesti tehty rajoituspäätös!
tässä kohta puoliin ruveta laatimaan sitä sähköpostiviestiä sossu...älle.
elikä pitää siis saada kirjallinen,valituskelpoinen päätös rajoitetuista tapaamisista?
kysyin jo muuten miksi syö sanansa niin ei muka muista luvanneensa mitään viikottaisia tapaamisia.minä olen ymmärtänyt jotain muka väärin.hah hah.en minä sentään kuuro ole tai idiootti.
noin myöhään.et kai ole taas alkanut juomaan???mitä?
kertaakaan huoltosuunnitelmiin ole kirjattu
huostan kestoa,eikä perheen yhdistämisestä sanaakaan.
valvomaan ero omista lapsista.Sinä haluat lyödä lyötyä siitäkö nautintosi saat?
antanut ymmärtää että tuomitset ap:n ja siis itse lyöt lyötyä
niin tehkää se sitten ihan virallisesti.
Teette kirjallisen pyynnön kaikista lastensuojelun asiakasrekisterissä olevista lapsia ja teitä koskevista asiakirjoista.
http://www.tietosuoja.fi/1572.htm
Tietosuojavaltuutetun sivuilla
http://www.tietosuoja.fi/uploads/otq0jpqybv.pdf
on valmiita lomakkeita, jotka täytätte ja viette itse kuntanne sosiaalivirastoon ja pyydätte siellä, että pyyntönne viedään kunnan diaariin.
Tämä sen vuoksi ettei teidän asiakirjoja pyyntönne "katoa" minnekään lehtien sekaan.... (tehän asuitte pikkukunnassa...)
tai unohdu jonnekin kaapin kulmalle vuosikausiksi.
Samalla kertaa viette myös tämän kirjallisen pyynnön siitä, että lastenne ja teidän tapaamisista on tehtävä tapaamispäätös,
jossa on oltava mukana myös valitusosoite jne.
Teette asiakirjamallisen pyynnön,
minkä pyydätte myös laittamaan kunnan diaariin
ja laitatte asiakirjan tiedoksi kunnan sosiaalijohtajalle (jos teidän kunnassa on sellainen), sosiaalilautakunnalle sekä kunnanjohtajalle.
Kun saatte lastensuojelun asiakasrekisterin asiakastiedot käyttöönne,
käytte ne miehenne kanssa rauhassa ja ajan kanssa kaikki lapsianne ja itseänne koskevat paperit läpi
(älkääkä säikähtäkö asiakirjoja, siellä voi olla vaikka millaista tekstiä ja kommenttia teistä).
Laitatte ylös kaikki kohdat ja sossun sepusteet,
mitkä miehenne kanssa ovat mielestänne vääriä, virheellisiä jne ja vaaditte ne linkin takana olevalla lomakkeella oikaistuiksi.
( http://www.tietosuoja.fi/uploads/mi6cs9idu2.pdf )
Ja mikäli näistä asiakasdokumentoinneista on mennyt tietoa joillekin muillekin tahoille,
on lastensuojeluviranomaisten oikaistava ja laitettava korjaustieto myös näille tahoille.
Otatte rauhallisesti ja toimitte viisaasti
ja tarvittaessa pyydätte esimerkiksi joltakin kauppiksen käyneeltä ystävältänne (jolle voitte asiassanne uskoutua) apuunne näihin asiakirjojen laadintaan mukaan.
Lastenne tilanne on kyllä niin vakava,
että maltti on kohdallanne nyt valttia,
etteivät sossut aloita uutta tarpeetonta ja asiaankuulumatonta myllytystä kohdallanne.
Sossuille ei kannate antaa "aseita" itseään vastaan (saat vielä itsestäsi lisää merkintöjä...).
Hoitaessa itse näitä virallisia asioita,
oppiikin kaikkein eniten
mutta kun ajattelee kuinka paljon teilläkin on pelissä (lastenne tulevaisuus)
niin harkitkaa hyvin omat toimenne ja tekemisenne sossun suuntaan.
Puhelimitse ja ilman nauhuria
ei kannata olla jatkossa missään tekemisissä näiden sossuviran.... eiku takinkääntäjien kanssa,
siinä saa vain rupia käsiinsä......
Tämän linkin takana asiaa sähköpostin käytöstä sosiaalihuollossa.
http://www.tietosuoja.fi/38335.htm
Huoltosuunnitelmaan huostaanoton syyksi.
(ei tarvitse vastata tänne)
Millä tavoin nämä syyt ja seikat,
jotka ovat johtaneet huostaanottoon
on kirjattu kyseiseen teille laadittuun huoltosuunnitelmaan
lastensuojeluviranomaisten avustuksella
postettavaksi.
Mikä on huostaanoton arvioitu kesto.
Jos nämä asiat eivät ilmene huoltosuunnitelmastanne
niin voitte tehdä seuraavaa huoltosuunnitelman tarkistusta koskevaan palaveriin mukaanne
oman kirjallisen ehdotuksen
missä ajassa ja millä tavoin huostaanotto voidaan lastenne kohdalla tulevaisuudessa purkaa.
Toinen vaihtoehto on, että pyydätte kirjallisesti ennen seuraavaa huoltopalaveria sosiaaliviranomaista laatimaan suunnitelman huostaanoton purusta ja aikataulusta.
edes koko huoltosuunnitelma paperia.Huostanpurusta eikä aikataulusta puhuta sanaakaan,Ainoastaan sovitaan tapaamiset vuodeksi eteenpäin.
ei anneta edes aikatauluja seuraavista tapaamisista.jokainen tapaaminen on ollu aina erikseen sovittattava juuri tuon sijarin takia kun heillä on aina menoa lasten kanssa.
ja aina kun rupean kysymään selkeää suunnitelmaa (pyrkimyksenä huostan purku),rupeaa tämä sossutäti taas puhumaan lasten edusta ja muutenkin siihen malliin että olemme pojille häiriöksi kun ekaluokkalaisella on koulussa muutenkin oppimisvaikeuksia.aina löytyy näitä selityksiä ja aina vedotaan lapsen etuun.eikö lapsen etu olisi voida asua oikeiden vanhempien kanssa eikä jonku fanaattisen,omistushaluisen sijarin luona.perkele.mutta ymmärrän toki että lapset ovat kiintyneitä tähän s.äitiin,mutta eipä heillä ole ollut liiemmin vaihtoehtoja
yritetäänkin saada aikaan mahdollisimman harvoilla tapaamisilla,että lapset vieraantuisivat.
Meillä ekassa sijaisperheessä sijari määräsi kaiken sossu toimi kumileimasimena.
Onneksi perhetta on vaihdettu.
Yritä saada mahdollisimman usein tapaamisia,ja pitää kiinni niistä.
Kirjoita lapsille kirjeitä,piirrustuksia,soita heille.
Kysy neuvoja PESUE:sta he osaavat parhaiten neuvoa
ovat saneet jopa huostia purettua.
Raskasta tämä on joten voimia sinullekkin.
soittaa sijaisperheeseen.lapset ovat taas muka liian pieniä jotta heidän kanssa voisi puhua puhelimessa.meille ei edes ole annettu sijareiden puhelin numeroa.osoitteenkin sain vasta kuukausi sitten.olin kyllä sitä ennen tiennyt missä heidän talonsa on mutta sen olin kuullut ihan muuta kautta.
teidänkin sanottiin olevan vaarallisia,tai että sijaisperhe pelkää,taitaa olla yleisemmin keksityt syyt?
mitä meistä on sanottu,mutta on kyllä outoa tuo salaperäisyys
johon un viranomaisten perusteltava miksei jotain asiakirjoja luovuteta henkilötietolain perusteella.
Asiakirjojen antamattomuuteen on siis oltava jokin lakiin perustuva syy.
Huoltosuunnitelma on lain mukaan oltava jokaisella lapsella. Jos sellaista ei ole lastensuojeluviranomaisten toimesta tehtynä
on lastensuojeluviranomainen tehnyt virkavirheen.
Ei kukaan viranomainen ole koskematon.
Kaiken viranomaistoiminnan on oltava lainmukaista, jos näin ei ole
niin virkavirhe syyte niskaan vaan,
niin löytyy joku laki myös
näille lakia noudattamattomalle viranomaiselle.
esteeksi taikka syyksi siihen
ettei voida tehdä selkeää tapaamisaikataulua
huostan purkuineen kaikkineen.
"painava" syy.pojan koulun käynti kärsii kuulema entistä enemmän jos me tullaan vielä "sotkemaan" kuvioihin mukaan
että pojan koulunkäynti sotkeentuu, jos OMAT vanhemmat ovat kuivioissa mukana? Jotenkin tuntuu, että tuo on aika kaukaa haettu epätoivoinen veto näiltä sossuilta ja sijaisilta... Ole vaan tiukkana ja vaadi kaikki paperille lain pykälineen. Tuossa teidän tapauksessa rikotaan aivan selkeästi lakia ja monessa kohti. Vie asiaa eteenpäin sisukkaasti, mutta asiallisesti. Yritä vaikka nyt viikonloppuna levätä ja nukkua hyvin, ja jatka asioiden eteenpäin viemistä sitten maanantaina. Voimia!
valkoisella näissä lastensuojeluviranomaisten
"asiantuntija" lausunnoissa?
Teillä on laittomasti rajoitetut ja niin minimaaliset tapaamiset (teidän tahtonne vastaisestikin vielä)
ja siltikin vielä jollakin viranomaisella on pokkaa laittaa
teidän syyksenne sellaista millä ei ole mitään tekemistä teidän kanssanne. Muuta kuin ehkä se, että lapsenne saavat tavata omia vanhempiaan aivan liian vähän, mistä nahdollisesti aiheutuu lapsillenne kohtuutonta painetta tms.
Kukas sen tietää, mitä lapsenne päässään ajattelevat omasta sijaishuollossa olostaan.
Hehän kuitenkin tietävät, etteivät ole ja asu omilla vanhemmillaan?
Tämä teidän asianne on varmaan kamalampia esimerkkejä siitä
kuinka lattomasti, ajattelemattomasti, välinpitämättömästi ja kakkien ihmis-, kansalaisoikeuksien ja lapsen oikeuksienkin vastaisesti
Suomessa voidaan kunnissa toimia kuntalaisten asioiden hoidossa
ja vielä vuonna 2008!
Ei uskoisi, ei uskoisi......
Te ette todellakaan sotke omien lastenne kuviota!
Sitä ovat kaikkein pahimmin sotkeneet
juuri nämä "ammattilaiset", lastensuojeluviranomaiset
ja tämä sijaishuollon ... omilla asiaankuulumattomilla ja ammattitaidottomilla kommenteillaan.
Hänhän on vain todellakin sijainen lapsillenne
ja tarkoitus, lain hengen mukaan, on,
että lapset palautetaan kotiinsa,
kun huostaanottoon johtaneet syyt ovat hänelle sijoitettujen lasten omasta perheestä poistuneet.
sekä uuden lastensuojelulakiinkin
"....(30.) Komitea suosittelee myös, että sopimusvaltio kiinnittää riittävästi huomiota lasten mielipiteisiin päätöksissä, jotka koskevat heidän sijoittamistaan sijaishuoltoon.
Lisäksi komitea suosittelee, että lapsen sijaishuollolla ei vaikuteta haitallisesti vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen.
Lastensuojelulakiehdotuksessa esitetään, että lapsen mielipide sijaishuoltoon sijoitettaessa tulisi aina selvittää lapsen iästä riippumatta. Juridinen puhevalta olisi tietyissä asioissa 12 vuotta täyttäneellä lapsella, ja aina yli 15-vuotiaalla lapsella.
Lakiehdotuksen yksi johtavista periaatteista on kestävien ja jatkuvien ihmissuhteiden varmistaminen myös vaikeissa perhetilanteissa.
Sijaishuollon aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen ja hänen vanhempiensa yhteydenpitoon...."
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/lausunnot/2006/060914.htm