Kivet

kivet on aivan ihania! Jo mukulasta lähtien olen kerännyt kauniita ja erikoisia kiviä huoneeseeni ja laatikoihin ja ihaillut niitä rannalla. Äiti on saada sydänhalvauksen joka kerta kun raahaan taas puolta kiloa kiviä taskuissani. Ja lomamatkoilla matkalaukut on yllättävästi painavampia paluumatkalla kuin mennessä... ;) Arvokkain ja rakkain kiveni on Irlannista ja toinen edelleen tärkeä löytyi hoitopaikan takapihalta!
Joten köh, köh vaan, sekopäitä tai ei, mutta kivet ovat kauniita ja monimuotoisia!

Minäkin pidän kivistä. Metsä ilman kiviä olisi ihan tylsä paikka. Sileät kalliot, pelottavat jyrkänteet, suuret lohkareet joiden päälle voi kiivetä, pehmoiset hiekkarannat... Kivestä on todellakin moneksi.

No, lopultahan kivi on vain *maata*, eikä ilman kiveä olisi kenelläkään paikkaa johon laittaa jalkansa tai ulottaa juurensa. Ennenkuin mitään muuta oli, oli Kivi. Se on kaiken perusta.

Mielenkiintoinen ajatus on myös maapallon kiven sisällä palava tuli. Olisiko kaikilla maapallon kivillä jokin merkillinen yhteys tähän suureen ydinreaktoriin? Minusta on usein tuntunut siltä, että jos haluan voimaa tai parannusta, että täytyy koskettaa nimenomaan jotain suurta kiveä, ei suinkaan mitään puuta.

Jokin aika sitten koetin ottaa yhteyttä Meren Henkeen (kun kerran sellaisen nimimerkinkin olen valinnut). Kahlasin mereen polviani myöten ja kaivoin jalkani syvälle hiekkaan. Hiljennyin, kuuntelin ja tunnustelin. Jonkin ajan kuluttua tunsin pettymystä, koska en saanut minkäänlaisia tuntemuksia. Meri ei puhunut minulle. Ajattelin, että se olisi voinut sanoa vaikka "Hummm" tai "Mööö", mutta ei se sanonut. Koetin ulottaa jalkani aina maapallon keskipisteeseen saakka ja kutsua Tulta, ja kohottaa käteni aina taivaan kattoon saakka ja kutsua Ilmaa, mutta jälleen tuloksetta. Sitten tajusin, että juuri se rikkumaton hiljaisuus joka oli vallannut minut oli niiden viesti.

:Agwé:

Kivihän on osa meitä, siis ihmistä.
Maata, joka on puristunut kovaksi, ja ihminenhän on maata... :-)

Mullakin alkaa olla kiva kokoelma, kiviä eri rannoilta, ympäri Irlantia, ja aina jostain jää joku kivi taskuun, tai reppuun... :-)

Kivi, siis ihan tavallinen kivi, jonka laittaa patterin päälle lämpenemään ja sitten, jos on kipeä kohta, siihen, se rentouttaa ja lämmittää.

Ja jos laittaa vaikka hematiitin aurinkoon 30 minuutiksi, se on polttavan kuuma, kun sen ottaa pois. ;-D Nimim. sormet rakoilla...
Ja kun hunajakivi ei lämpene samalla lailla.
Ehkä se johtuu siitä, että hematiitti on musta??
Nää on todella kiehtovia nää kivet ja kristallitkin, samojahan aineita nää on...

Aion jatkaa näitten kristallien opettelua, nää on kivoja, mulla on koko ajan hematiitti ja mun hunajakivi mukana...
Ja energiaahan näissä kaikissa on... Niin graniitissa kuin kuukivessä ja muissa...

Blessed be

Mielenkiintoista. Minkälaisia kiviä siellä Irlannissa mahtaa olla.