Eläinten hyvinvoinnin tutkijat haluavat lisää tilaa ja virikkeitä sikaloihin ja kanaloihin. Myös turhasta kivun aiheuttamisesta halutaan päästä eroon.
Tuotantoeläinten olot eivät Suomessa ole ainakaan huonommat kuin muualla EU:ssa, arvioi eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros. Hänen mukaansa korjattavaakin silti on: Tuottajat muun muassa kastroivat kaikki karjuporsaat leikkaamalla niiden kivespussit auki ja katkaisemalla siemenjohtimen. "Kastrointi tehdään ilman kivunlievitystä, ja se aiheuttaa voimakasta kipua", Valros sanoo.
Hännänpurenta aiheuttaa taas sioille kovia kipuja. Esimerkiksi virikkeiden puuttuminen aiheuttaa puremista.
Myös häkki- ja lattiakanaloissa on paljon ongelmia. Uusissakin virikehäkeissä kanoilla on hyvin rajallisesti tilaa. Lattiakanaloiden suurissa parvissa taas saattaa stressin aiheuttama kannibalismi levitä nopeasti", Valros toteaa.
Nautojen hyvinvointia tutkinut eläinlääketieteen tohtori Laura Hänninen kertoo, että navettojen kovat betonilattiat rasittavat eläinten jalkoja ja estävät eläimiä makaamasta riittävästi.
"Kumipäällysteellä sorkat ja etupolvet pysyisivät terveempinä", hän sanoo.
Hänninen haluaisi myös lisää tilaa ja liikuntaa sekä lypsylehmille että lihasonneille.
"Talvijaloittelu tekisi taas tosi hyvää parsinavetan lypsylehmille, jotka ovat kahdeksan kuukautta vuodessa kiinni parressaan."
Lähes kaikkien vasikoiden sarvenaiheet poltetaan turvallisuussyistä kuumalla metalliraudalla muutaman viikon ikäisenä.
"Nupoutuksesta tulee kolmannen asteen palovammat. Suomessakin pitäisi päästä siihen, että nupoutus tehdään paikallispuudutuksessa ja kipulääkityksestä huolehditaan asianmukaisesti", Hänninen sanoo.
Tuotantoeläinten olot eivät Suomessa ole ainakaan huonommat kuin muualla EU:ssa, arvioi eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros. Hänen mukaansa korjattavaakin silti on: Tuottajat muun muassa kastroivat kaikki karjuporsaat leikkaamalla niiden kivespussit auki ja katkaisemalla siemenjohtimen. "Kastrointi tehdään ilman kivunlievitystä, ja se aiheuttaa voimakasta kipua", Valros sanoo.
Hännänpurenta aiheuttaa taas sioille kovia kipuja. Esimerkiksi virikkeiden puuttuminen aiheuttaa puremista.
Myös häkki- ja lattiakanaloissa on paljon ongelmia. Uusissakin virikehäkeissä kanoilla on hyvin rajallisesti tilaa. Lattiakanaloiden suurissa parvissa taas saattaa stressin aiheuttama kannibalismi levitä nopeasti", Valros toteaa.
Nautojen hyvinvointia tutkinut eläinlääketieteen tohtori Laura Hänninen kertoo, että navettojen kovat betonilattiat rasittavat eläinten jalkoja ja estävät eläimiä makaamasta riittävästi.
"Kumipäällysteellä sorkat ja etupolvet pysyisivät terveempinä", hän sanoo.
Hänninen haluaisi myös lisää tilaa ja liikuntaa sekä lypsylehmille että lihasonneille.
"Talvijaloittelu tekisi taas tosi hyvää parsinavetan lypsylehmille, jotka ovat kahdeksan kuukautta vuodessa kiinni parressaan."
Lähes kaikkien vasikoiden sarvenaiheet poltetaan turvallisuussyistä kuumalla metalliraudalla muutaman viikon ikäisenä.
"Nupoutuksesta tulee kolmannen asteen palovammat. Suomessakin pitäisi päästä siihen, että nupoutus tehdään paikallispuudutuksessa ja kipulääkityksestä huolehditaan asianmukaisesti", Hänninen sanoo.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi meillä ennenvanhaan kanat,ollessaan kesät vapaasti ulkona,valikoivat aina porukasta jonkun joka nokittiin lopetuskuntoon?
Talvella ollessaan sisällä ahtaassa häkissä, kyseistä ongelmaa ei esiintynyt.
Pitääkö tosiaan ahtaa ne varmuuden vuoksi häkkeihin jos vaikka vuonna 100 on joku nokittu? Meillä ei ole IKINÄ nokittu ainoattakaan kanaa kun pihalla tepastelevat. Joten älä viitsi. Nykyaikaan ollan jo niin fiksuja että kyseessä voi olla kirppuja kuhiseva yksilö, ruokinta,valaistus jne mikä laukaisee nokkimisen.
Tuota juuri olen epäillytkin,että se on kirkas ja liika auringonpaiste joka tuon laukaisee. Kirppuja tosiaan on jokaisella kanalla,siitä huolimatta vaikka ne kovasti täitelevätkin itseään,mutta ei niitä täitä ole kanan päässä, eikä toinen kana täitele toista kanaa, vain apina täitelee toista apinaa.
salvetaan karjuporsaita,kuulostaa uskomattomalta..Sehän kuitenkin hidastaa kasvua ja huonontaa makua,eihän tuossa ole järjen hiventäkään.
saa kirjoitella asiasta josta ei tiedä mitään.
Kyllä karjuporsaat salvataan muutaman päivän ikäisiänä. Salvaus tapahtuu joko pihdeillä tai veitsellä. Kasvuun tämä tomenpide vaikuttaa negatiivisesti mutta lihan maun takiahan karjut salvataan, jota liha ei olisi ns.karjunhajulihaa.
Toimenpiteen mahdollisista kivuista ei ole epäilystäkään, mutta oikein tehtynä toimenpide on hyvin nopea ja siistit pienet haavat paranevat viikossa. SAalvaamiseen ei ole siis muuta syytä kuin että hyvin pieni osa salvaamattomista karjuista saaduista lihoista olisi mahdollisesti "karjunhajulihaa"
Meillä oli lapsuudessani sikoja. Porsaat salvettiin veitsellä. Kiljuivat, mutta pian toipuivat ja juoksentelivat iloisina väljässä karsinassaan emon ympärillä ja tonkivat touhuissaan pehkuja.
(Tämä oli pikkutilojen ja onnellisten sikojen aikaan).
Sattui sitten että yksi porsas jäi salvamatta. Teurastamoon emme sikaa kehdanneet laittaa, vaan söimme sen itse. Ikäni muistan mikä inha haju lähti kattilasta lihaa keitettäessä!
Tuskin kuluttajat ostaisisvat moista testesteronilöyhkälihaa!