Olen ostamassa 9000m2 tonttia, jonka arvoon vaikuttaa olennaisesti puuston määrä. Myyjä on itse arvioinut puuston määrää, se perustuu yli 20 vuoden takaiseen metsäsuunitelmaan ja sen kasvuodotuksiin sekä myyjän omaan arvioon poistetusta puumäärästä. Kuka on vastuussa jos puuston arvo ei vastaa myyjän sanomaa? Voinko itse teettää arvion puustosta ennen kauppaa? Paljonko sellainen arviointityö maksaisi ja mikä on tarkkuus?
puuston arvo
tontilla
144169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pystypuuston silmävaraisessa arvioinnissa virhemarginaalit on helposti + - 25%, tuotakin suuremmat virheet eivät ole harvinaisia.
Tarkempia tuloksiakin saadaan jos halutaan.Tämä on mahdollista esim. mittaamalla jokaisen rungon läpimitta ja muutamista puista pituus. Mittauksen hinta nousee kuitenkin jo niin korkeaksi, että sitä ei juuri käytetä.
Silmävaraisen tila-arvion hinta riippuu paljon tekijästä, mutta eiköhän tuollaisella alalla 100-150e riitä.
20 vuotta vanhaan suunnitelmaan perustuva arvio on aika hatara, varsinkin jos suunnitelman jälkeiset hakkuut perustuvat nekin arvioon.
Myyjällä ei pitäisi olla mitään järkevää perustetta kieltää puolueettoman puustoarvion tekemistä.
Mikäli hyväksyt myyjän arvion ja maksat sen mukaisen hinnan jää mahdollinen tappio sinun häviöksi
Omaan käyttöön ostaja voi teettää arvion omalla kustannuksellaan aivan niin tarkasti kuin haluaa kunhan ei vahinkoa aiheudu. Myyjällä tietysti on oikeus päättää noteeraako hän ostajan teettämää arviota. Alle hehtaarin alueesta 10 prosentin tarkkuteen yltävä arvio maksaa matkakuluista ja puuston rakenteesta riippuen 100-300 euroa.
Yksikään metsäammattilainen ei kykene varmuudella 10% tarkkuuteen 1ha:n pinta-alalla silmävaraisessa puuston arvioinnissa. Muunlaiseen mittaukseen ei 100-300e riitä
ainakin 10 koealaa. Jos vähänkään on arviointikokemusta 10 koealaa/ ha riittää 10% tarkkuuteen kunhan keskipituus mitataan ettei siinä tule isoa virhettä.
Kyse ei ole koealojen määrästä vaan siitä, että kukaan ei pysty varmuudella relaskooppia apuna käyttäen 10% arviointitarkkuuteen. Tämä näkyy mm ammattilaisille jäejestetyissä metsätaitokilpailuissa ja totesin sen kerran myös eräässä metsänarvioinnin koulutuksessa. Noin 20 kokenutta metsätoimihenkilöä arvioi tietyn kuvion puuston.Ääripäiden väli oli muistaakseni noin 35% ja vain noin puolet pääsi 10% tarkkuuteen.
Relaskooppihan ei ole mitta samassa mielessä kuin
vaikkapa metrimitta. Jos 10 mittaajaa ottaa relakkooppikoealan samasta pisteestä ja kohde on hyväpuustoinen metsä, saadaan todennäköisesti 4-6 eri lukemaa.
Pääosin -80 luvulla käytössä ollut PMP ( Pystymittaus/palkanlaskenta) ei sekään tahtonut aina pysyä 10% sisällä ja siinä mitattiin sentään kaikki läpimitat, koepuista pituudet ja kapenemiset ( Myöhemmin kapenemiset jäi pois)
Ilman myyjän lupaa ei tehdä arvioita toisten metsiin.
arvioida myynnissä olevaa palstaa, omaan käyttöön omalla kustannuksellaan, kunhan vahinkoa ei aiheudu.
Jos tavoite on vain varmistaa, että myyjän arvio on oikean suuntainen, riittää muutama relaskooppi koeala. Tietysti keskikorkeuskin on arvioitava ja pinta-ala tarvitaan.
Parhaassa tapauksessa kevyen alustavan tarkistuksen pystyy tekemään tuttu metsuri.
Voin helposti mitata itsekin puiden vahvuudet, niitä lienee joitakin satoja runkoja korkeintaan. Löytyisikö jostain valmista taulukkoa vahvuuksien ja tilavuuksien vertailuun? Kuinka pituus mitataan, kelpaako metsästäjän optinen etäisyysmittari?
Selvisi että myyjällä on uudempikin arvio puustosta, mutta ilmeisesti se on tehty arvioimalla eikä mittamalla, joten myyjä ei pidä sitä niin luotettavana, kuin varsinaista metsäsuunitelmaa. Nuo vanhemmat metsäsuunitelmat on siis ilmeisesti tehty mittaamalla? Kuinka luotettavia kasvuennusteet ovat todellisuudessa?
http://www.raunio.fi/kuutiointitaulukko/valikko.html
Kaikissa metsäsuunnitelmissa olevat puumäärät ovat arvioita jotka eivät perustu mittaukseen. Arvioita tehdessä on toki käytetty apuna relaskooppia ja mahdollisesti korkeusmittaria ( puuston keskipituuden määrittely).Relaskooppihan on laite, jossa on hahlo ja varsi. Varren pituus on 50 kertaa hahlon leveys esim 2cm hahloisessa relaskoopissa on 1m varsi. Relaskooppia käytettäessä pyörähdetään täysi ympyrä katsoen hahlon läpi ympäröiviä puita ja lasketaan kaikki rungot jotka täyttävät hahlon. Hahlon täyttävien puiden lukumäärää kutsutaan pohjapinta-alaksi (ppa.). Koealoja otetaan useita ja tulosten keskiarvoa käytetään katsottaessa relaskooppitaulukosta kuutiomäämä. Taulukossa ppa:n lisäksi vaikuttaa puuston keskipituus joka arvioidaan yleensä silmävaraisesti tai mittaamalla korkeusmittarilla keskimääräisiä runkoja.
Kasvuennusteet sinänsä ovat aika luotettavia jos vain lähtökohta eli alkuperäinen puumäärä on suht oikea.
Mikäli se uudempi arvio on jonkun ammattimiehan tekemä (kirjallinen ja allekirjoitettu) voi sitä kyllä pitää riittävän luotettavana.
Pystypuuston arvioinnissa on aina omat virhemarginaalinsa, mutta ei niihin pidä liikaa tuijottaa. Vaikka arvio olisi miten tarkka niin puuston arvo on vielä kokonaan toinen kysymys.
Mikä on se oikea hinta tukeille ja kuiduille?
Esim elo-syyskuussa maksettiin kuusitukista hyvässä avohakkuuleimikossa jopa 76e, tänään hinta on alle 60e
Laittakaa moto tontille niin selviää se kuutiomäärä. Anna tontin myyjälle puut ja maksa pelkästä maapohjasta. Näin on menetelty ennenkin ja jokainen on ollut tyytyväinen.
ovat samanlaisia arvioita kuin nykyisetkin. Metsäsuunitelmat tehdään 10 vuodeksi kerrallaan, sen jälkeen ne ovat liian epätarkoja puuston määrän ja laadun arvioiseen, varsinkin jos hakkuumäärät ovat epäselviä tai poikenneet suunitelmasta.
Joka puulaji erikseen omaan sarakkeeseen ja keskimitoilla ihan kiintokuutioina.