Vanha huopakatto uuden peltikaton alla?

Eikö erillistä aluskatetta tarvita vai toimiiko tuo pelin alla oleva laudoitus aluskatteena?

Riki kirjoitti:

Eikö erillistä aluskatetta tarvita vai toimiiko tuo pelin alla oleva laudoitus aluskatteena?

Ei tarvita konesaumakatoissa tuota aluskatetta, jos pohjat on tehty oikeaoppisesti.

Eikä niitä laiteta tänä päivänäkään kuin harvoihin uudisrakennuksiin.

Peltiseppä kirjoitti:

Ei tarvita konesaumakatoissa tuota aluskatetta, jos pohjat on tehty oikeaoppisesti.

Eikä niitä laiteta tänä päivänäkään kuin harvoihin uudisrakennuksiin.

Riippuu aika paljon siitä, missä käytössä se alapuolinen tila on. Jos kylmä, tuulettuva ullakko, niin aluskatteen voi jättää pois. Tällöin tosin harvalaudoitus on parempi alusta kuin umpilaudoitus (ja välit katon kaltevuuden mukaan). Jos taas alla on vain pieni tuuletusrako, niin mahtaako se riittää siirtämään kosteus laudoista ilmaan ja edelleen pois? Vai olisiko varmempi tehdä kunnon aluskatteella (=bitumikate)?

Se, miten noita tehdään paljon, ei ole rakennusfysikaalinen totuus "oikeasta" tekotavasta, vaan kustannuksista johtuva asia. RT-ohjekortissa suositellaan aluskatetta. RIL 107-2000 s. 102 on taulukko kaltevuusjaolla, sen mukaan ilman aluskatetta pärjää jyrkemmillä kuin 1:2, jos alapuolella suuri hyvin tuulettuva tila. Toimivat Katot 2007 s. 50 mukaan jyrkemmillä kuin 1:7 joko aluskate, -kermi tai harvalaudoitus (20-60 mm raoilla), 1:7 - 1:10 aluskermi (=huopa).

kolmiorima kirjoitti:

Riippuu aika paljon siitä, missä käytössä se alapuolinen tila on. Jos kylmä, tuulettuva ullakko, niin aluskatteen voi jättää pois. Tällöin tosin harvalaudoitus on parempi alusta kuin umpilaudoitus (ja välit katon kaltevuuden mukaan). Jos taas alla on vain pieni tuuletusrako, niin mahtaako se riittää siirtämään kosteus laudoista ilmaan ja edelleen pois? Vai olisiko varmempi tehdä kunnon aluskatteella (=bitumikate)?

Se, miten noita tehdään paljon, ei ole rakennusfysikaalinen totuus "oikeasta" tekotavasta, vaan kustannuksista johtuva asia. RT-ohjekortissa suositellaan aluskatetta. RIL 107-2000 s. 102 on taulukko kaltevuusjaolla, sen mukaan ilman aluskatetta pärjää jyrkemmillä kuin 1:2, jos alapuolella suuri hyvin tuulettuva tila. Toimivat Katot 2007 s. 50 mukaan jyrkemmillä kuin 1:7 joko aluskate, -kermi tai harvalaudoitus (20-60 mm raoilla), 1:7 - 1:10 aluskermi (=huopa).

Lue lisää

Tunnut olevan perillä ainakin kirjallisuudesta niin vastaapas muutamaan kysymykseen.

"Tällöin tosin harvalaudoitus on parempi alusta kuin umpilaudoitus "

Miksi harvalaudoitus on parempi?

"ja välit katon kaltevuuden mukaan"

Paljonko väliä jos katon kaltevuus on 1:2 ja entäpä jos kaltevuus on 1:4. Ja miksi välit tälläiset?

"Jos taas alla on vain pieni tuuletusrako, niin mahtaako se riittää siirtämään kosteus laudoista ilmaan ja edelleen pois?"

Kerran tunnet kirjallisuutta niin tiedät, että 100millinen tuuletus riittää, jos aluskatetta ei käytetä. Paljonko on se todellinen väli joka riittää oikeasti?

"Se, miten noita tehdään paljon, ei ole rakennusfysikaalinen totuus "oikeasta" tekotavasta, vaan kustannuksista johtuva asia."

Paljonko säästyy kustannuksia, jos laitetaan konesaumakatolle laudoitus oikeaoppisesti. Vaihtoehtona on harvempi laudoitus aluskatteen kanssa. Tunnet varmasti molempien vaihtoehtojen kattotuolit ja tilavaatimukset välikatossa. Missä mainitsemasi säästö tulee?

kolmiorima kirjoitti:

Riippuu aika paljon siitä, missä käytössä se alapuolinen tila on. Jos kylmä, tuulettuva ullakko, niin aluskatteen voi jättää pois. Tällöin tosin harvalaudoitus on parempi alusta kuin umpilaudoitus (ja välit katon kaltevuuden mukaan). Jos taas alla on vain pieni tuuletusrako, niin mahtaako se riittää siirtämään kosteus laudoista ilmaan ja edelleen pois? Vai olisiko varmempi tehdä kunnon aluskatteella (=bitumikate)?

Se, miten noita tehdään paljon, ei ole rakennusfysikaalinen totuus "oikeasta" tekotavasta, vaan kustannuksista johtuva asia. RT-ohjekortissa suositellaan aluskatetta. RIL 107-2000 s. 102 on taulukko kaltevuusjaolla, sen mukaan ilman aluskatetta pärjää jyrkemmillä kuin 1:2, jos alapuolella suuri hyvin tuulettuva tila. Toimivat Katot 2007 s. 50 mukaan jyrkemmillä kuin 1:7 joko aluskate, -kermi tai harvalaudoitus (20-60 mm raoilla), 1:7 - 1:10 aluskermi (=huopa).

Lue lisää

Missä on konesaumattuja omakotitalon kattoja, jotka ovat loivempia kuin 1:7?

Peltiseppä kirjoitti:

Tunnut olevan perillä ainakin kirjallisuudesta niin vastaapas muutamaan kysymykseen.

"Tällöin tosin harvalaudoitus on parempi alusta kuin umpilaudoitus "

Miksi harvalaudoitus on parempi?

"ja välit katon kaltevuuden mukaan"

Paljonko väliä jos katon kaltevuus on 1:2 ja entäpä jos kaltevuus on 1:4. Ja miksi välit tälläiset?

"Jos taas alla on vain pieni tuuletusrako, niin mahtaako se riittää siirtämään kosteus laudoista ilmaan ja edelleen pois?"

Kerran tunnet kirjallisuutta niin tiedät, että 100millinen tuuletus riittää, jos aluskatetta ei käytetä. Paljonko on se todellinen väli joka riittää oikeasti?

"Se, miten noita tehdään paljon, ei ole rakennusfysikaalinen totuus "oikeasta" tekotavasta, vaan kustannuksista johtuva asia."

Paljonko säästyy kustannuksia, jos laitetaan konesaumakatolle laudoitus oikeaoppisesti. Vaihtoehtona on harvempi laudoitus aluskatteen kanssa. Tunnet varmasti molempien vaihtoehtojen kattotuolit ja tilavaatimukset välikatossa. Missä mainitsemasi säästö tulee?

Lue lisää

Arvaan, että saat hyvin myytyä huonoja kattoargumenttejasi tuolla agressiivisuudellasi, eikä sillä taida loppujen lopuksi olla väliä, mikä käyttöiäksi tulee - seuraava katto on aina jonkun muun tekemä ja itselle riittää höynäytettäviä asiakkaita pilvin pimein.

- umpilaudoitus ja aluskermi on paras, joten harvalaudoituksen kehumiseen ei ole tarvetta. Ehkä se kosteus kuitenkin saadaan harvalaudoituksella hieman nopeammin tuulettumaan pois...
- harvalaudoituksella pitäisi saada kondenssivesi sidottua puuhun, ei valumaan väleistä alas. Palikat käteen ja kokeilemaan, kyllä se väli löytyy laudan vahvuuden ja katon kaltevuuden mukaan.
- voit laskea tuuletuksen milleinä tai tehdä sen niin, että se toimii. Pelkillä milleillä se ei toimi. Vinkki: _mistä_ tuuletusilma menee _minne_.
- unohdit vertailustasi muutaman tekotavan. Ota ne mukaan ja laske itse säästö. Tuolla pienet rakennusliikkeet tekee tänä päivänä paritaloja classicilla ja myy niitä kuin ne olisivat konesaumakattoja. Sama aluskatteiden kanssa; kukaan ostaja ei osaa kysyä kunnon aluskatetta. Hinta on sama, kustannukset eivät ihan. Kannattaako? Totta munassa - huonompikin katto kestää sen 10 vuotta, eikä kondenssinorojen aiheuttamat vauriot ole siinä ajassa vielä mitään.

kolmiorima kirjoitti:

Arvaan, että saat hyvin myytyä huonoja kattoargumenttejasi tuolla agressiivisuudellasi, eikä sillä taida loppujen lopuksi olla väliä, mikä käyttöiäksi tulee - seuraava katto on aina jonkun muun tekemä ja itselle riittää höynäytettäviä asiakkaita pilvin pimein.

- umpilaudoitus ja aluskermi on paras, joten harvalaudoituksen kehumiseen ei ole tarvetta. Ehkä se kosteus kuitenkin saadaan harvalaudoituksella hieman nopeammin tuulettumaan pois...
- harvalaudoituksella pitäisi saada kondenssivesi sidottua puuhun, ei valumaan väleistä alas. Palikat käteen ja kokeilemaan, kyllä se väli löytyy laudan vahvuuden ja katon kaltevuuden mukaan.
- voit laskea tuuletuksen milleinä tai tehdä sen niin, että se toimii. Pelkillä milleillä se ei toimi. Vinkki: _mistä_ tuuletusilma menee _minne_.
- unohdit vertailustasi muutaman tekotavan. Ota ne mukaan ja laske itse säästö. Tuolla pienet rakennusliikkeet tekee tänä päivänä paritaloja classicilla ja myy niitä kuin ne olisivat konesaumakattoja. Sama aluskatteiden kanssa; kukaan ostaja ei osaa kysyä kunnon aluskatetta. Hinta on sama, kustannukset eivät ihan. Kannattaako? Totta munassa - huonompikin katto kestää sen 10 vuotta, eikä kondenssinorojen aiheuttamat vauriot ole siinä ajassa vielä mitään.

Lue lisää

Kuten arvelinkin. Se todellinen kokemus olikin sitten vain luettuna siitä Toimivat katot lehtisestä.

Kerran suosit tuota umpilaudoitus/kermi yhdistelmää niin kerrotko kaikille mitä tässä kyseisessä yhdistelmässä käy kondessivesille? Siis konesaumakaton alla.

Voin valaista, että ei ole edes pitkää aikaa, kun jouduimme tälläisen kohteen ilmanvaihtoa uusimaan juuri kondessio-ongelmien takia. Otsalaudat mädät ja katto kusi vinttiin sieltä täältä. Takuuajan oli kohdetta käyty kittaamassa kaikella mahdollisella, mitä markkinoilta löytyy.

Mitä myymiseen tulee niin jätän sen muiden tehtäväksi. Itse olen rakentanut työvuoteni pitäviä saumakattoja joihin on annettu viiden vuoden takuu. Yksi takuu korjaus tullut tehtyä. WC:n tuuletusputken juuri revennyt lumimassan takia irti. Syynä timpurin tekemättä jätetty koolaus vinttiin.

Oikein mukavaa talven jatkoa sinulle. Itse jatkan puurtamista museoviraston kohteessa, kun oli ollut vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa hieman haastavamman kohteen pariin, jossa muuten suunnittelimme yhdessä rakennustarkastajan kanssa kyseisen kohteen ilmanvaihdon;)

Peltiseppä kirjoitti:

Kuten arvelinkin. Se todellinen kokemus olikin sitten vain luettuna siitä Toimivat katot lehtisestä.

Kerran suosit tuota umpilaudoitus/kermi yhdistelmää niin kerrotko kaikille mitä tässä kyseisessä yhdistelmässä käy kondessivesille? Siis konesaumakaton alla.

Voin valaista, että ei ole edes pitkää aikaa, kun jouduimme tälläisen kohteen ilmanvaihtoa uusimaan juuri kondessio-ongelmien takia. Otsalaudat mädät ja katto kusi vinttiin sieltä täältä. Takuuajan oli kohdetta käyty kittaamassa kaikella mahdollisella, mitä markkinoilta löytyy.

Mitä myymiseen tulee niin jätän sen muiden tehtäväksi. Itse olen rakentanut työvuoteni pitäviä saumakattoja joihin on annettu viiden vuoden takuu. Yksi takuu korjaus tullut tehtyä. WC:n tuuletusputken juuri revennyt lumimassan takia irti. Syynä timpurin tekemättä jätetty koolaus vinttiin.

Oikein mukavaa talven jatkoa sinulle. Itse jatkan puurtamista museoviraston kohteessa, kun oli ollut vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa hieman haastavamman kohteen pariin, jossa muuten suunnittelimme yhdessä rakennustarkastajan kanssa kyseisen kohteen ilmanvaihdon;)

Lue lisää

Teet ja suunnittelet, mutta rakennusfysiikasta ei ole tietoakaan. Kaiken lisäksi sinulla on aikaa roikkua netissä jankkaamassa, tuokin viesti tuli pari tuntia omani jälkeen. Pieni uskottavuusongelma. Kerrohan nyt vielä mitä teet; oletko suunnittelija vai oikein työn raskaan raataja? Vai pahainen trollipeikko ;)

kolmiorima kirjoitti:

Teet ja suunnittelet, mutta rakennusfysiikasta ei ole tietoakaan. Kaiken lisäksi sinulla on aikaa roikkua netissä jankkaamassa, tuokin viesti tuli pari tuntia omani jälkeen. Pieni uskottavuusongelma. Kerrohan nyt vielä mitä teet; oletko suunnittelija vai oikein työn raskaan raataja? Vai pahainen trollipeikko ;)

Lue lisää

Kenellä se uskottavuusongelma mahtaa olla, kun ei kykene vastaamaan yhteenkään kysymykseen vaan esittää vastakysymyksiä, joiden vastaus on tullut esille jo aiemmin;)

No ymmärrän tämän hyvin. Minullakin oli tämän kaltaisia ongelmia joskus 20 vuotta sitten, kun ammattitaitoani kehitin esittämällä paljon kysymyksiä;)

Ps. Tekemäni työ poiki museovirastolta kolme haastavaa työtä, jotka työkiireiden takia suoritetaan vuoden päästä keväällä;)

Peltiseppä kirjoitti:

Kenellä se uskottavuusongelma mahtaa olla, kun ei kykene vastaamaan yhteenkään kysymykseen vaan esittää vastakysymyksiä, joiden vastaus on tullut esille jo aiemmin;)

No ymmärrän tämän hyvin. Minullakin oli tämän kaltaisia ongelmia joskus 20 vuotta sitten, kun ammattitaitoani kehitin esittämällä paljon kysymyksiä;)

Ps. Tekemäni työ poiki museovirastolta kolme haastavaa työtä, jotka työkiireiden takia suoritetaan vuoden päästä keväällä;)

Lue lisää

Tuosta ylempää näkee ihan hyvin kuka vastaa ja miten. Meinaat ihan tosissasi, että trollipeikko tietää rakennusfysiikasta enemmän kuin RIL tai RT-ohjekorttien tekijät?

Saahan sitä tehdä väärin, jos vain vastaa tekemisistään. Jotenkin vain tuntuu oudolta, että oikea tekotapa ei kiinnosta pätkän vertaa. Tämä on kai sitä paljon puhuttua rakentamisen laatua.

kolmiorima kirjoitti:

Tuosta ylempää näkee ihan hyvin kuka vastaa ja miten. Meinaat ihan tosissasi, että trollipeikko tietää rakennusfysiikasta enemmän kuin RIL tai RT-ohjekorttien tekijät?

Saahan sitä tehdä väärin, jos vain vastaa tekemisistään. Jotenkin vain tuntuu oudolta, että oikea tekotapa ei kiinnosta pätkän vertaa. Tämä on kai sitä paljon puhuttua rakentamisen laatua.

Lue lisää

Suoritamme KAIKKI työt RT-kortiston antamien määräysten mukaan.

Mikä kohta tässä on sellainen, jota sinä et ymmärtänyt?

Edelleenkään et tunnu vastaamaan aiemmin esitettyihin kysymyksiin vaan jankkaat vanhaa värssyäsi. Tämä keskustelu ei vain etene, jos et siihen tuo mitään uutta.

Olen pahoillani, jos häikäisevä ammattitaitoni on sumuttanut pienet nystyräsi koppasi sisällä ja olet jopa saattanut oppia tämänkin keskustelun yhteydessä jotain uutta. Kuten jo aiemmin sanoin, koin itse samanlaisia elämyksiä jo 20 vuotta sitten, kun kyseistä alaa opiskelin;)

Olen puhunut ja kyllästynyt jankkaamaan kanssasi. Teen edelleen kaikki kattoni RT-kortiston mukaan ammattitaidolla. Isot kohteet olen jo vuosia sitten hylännyt ja keskittynyt pienempiin ja vaativampiin kohteisiin, johon ei enään nykypäivänä pääkaupunkiseudulta löydy ammattitaitoisia peltiseppiä. Hikistä tulevaa kesää sinullekin sinne kesätöihin;)

Peltiseppä kirjoitti:

Suoritamme KAIKKI työt RT-kortiston antamien määräysten mukaan.

Mikä kohta tässä on sellainen, jota sinä et ymmärtänyt?

Edelleenkään et tunnu vastaamaan aiemmin esitettyihin kysymyksiin vaan jankkaat vanhaa värssyäsi. Tämä keskustelu ei vain etene, jos et siihen tuo mitään uutta.

Olen pahoillani, jos häikäisevä ammattitaitoni on sumuttanut pienet nystyräsi koppasi sisällä ja olet jopa saattanut oppia tämänkin keskustelun yhteydessä jotain uutta. Kuten jo aiemmin sanoin, koin itse samanlaisia elämyksiä jo 20 vuotta sitten, kun kyseistä alaa opiskelin;)

Olen puhunut ja kyllästynyt jankkaamaan kanssasi. Teen edelleen kaikki kattoni RT-kortiston mukaan ammattitaidolla. Isot kohteet olen jo vuosia sitten hylännyt ja keskittynyt pienempiin ja vaativampiin kohteisiin, johon ei enään nykypäivänä pääkaupunkiseudulta löydy ammattitaitoisia peltiseppiä. Hikistä tulevaa kesää sinullekin sinne kesätöihin;)

Lue lisää

Aivan, peltimies astuu siis suunnittelijoiden tontille. Tiedon ja ymmärryksen puute estää sinua näkemästä kokonaisuutta. Kyse ei ole siitä, mitä minä en ymmärtänyt, vaan siitä, mitä sinä et vieläkään ymmärrä.

Kiitos kun osoitat alemmuuskompleksisi heittelemällä persoonaani kohdistuvia perusteettomia arvauksia. Noin hiekkalaatikolla on aina toimittu ja tullaan aina toimimaan.

ps. ihan vinkiksi: RT-kortit ovat OHJEkortteja. Vaan tokihan tuon tiesitkin 20-vuotisine kokemuksinesi.

tietää mielelläni kirjoitti:

Missä on konesaumattuja omakotitalon kattoja, jotka ovat loivempia kuin 1:7?

Monessakin omakotitalossa on esimerkiksi jiirissä kaltevuus loivempi kuin 1:7, Hämeenlinnan asuntomessuillakin oli tällainen. Onhan noita konesaumakattoja myös muissa kuin omakotitaloissa, joten kyse ei ole pelkästä teoriasta.

Peltiseppä kirjoitti:

Suoritamme KAIKKI työt RT-kortiston antamien määräysten mukaan.

Mikä kohta tässä on sellainen, jota sinä et ymmärtänyt?

Edelleenkään et tunnu vastaamaan aiemmin esitettyihin kysymyksiin vaan jankkaat vanhaa värssyäsi. Tämä keskustelu ei vain etene, jos et siihen tuo mitään uutta.

Olen pahoillani, jos häikäisevä ammattitaitoni on sumuttanut pienet nystyräsi koppasi sisällä ja olet jopa saattanut oppia tämänkin keskustelun yhteydessä jotain uutta. Kuten jo aiemmin sanoin, koin itse samanlaisia elämyksiä jo 20 vuotta sitten, kun kyseistä alaa opiskelin;)

Olen puhunut ja kyllästynyt jankkaamaan kanssasi. Teen edelleen kaikki kattoni RT-kortiston mukaan ammattitaidolla. Isot kohteet olen jo vuosia sitten hylännyt ja keskittynyt pienempiin ja vaativampiin kohteisiin, johon ei enään nykypäivänä pääkaupunkiseudulta löydy ammattitaitoisia peltiseppiä. Hikistä tulevaa kesää sinullekin sinne kesätöihin;)

Lue lisää

Aika paksua soopaa. museoviraston hommat varmaan hoidetaan RT-korttien ohjeiden perusteella, naurettava (peltiseppä=kulli ojossa sättäävä nörtti)