En saanut tuolla toisaalla vastausta kysymyksiini joten kysynpä ihan
mielenkiinnosta uudelleen.
"Koska joku oli älynnyt häiden suurimman idean. Pelkän juhlimisen.
Nykyään ei ole suuressa osassa häitä enää kysymys siitä, että koottaisiin näin saaduista lahjoista kotia. Vaan se koti on jo valmis.
Tämä ei kuitenkaan edellytä silti rahan pyytämistä vierailta. Se perimmäinen tarkoitus häillä on juhlistaa avioliiton alkua, ja jos koti on valmis, miksi pitää kerjätä rahaa vierailta?
Kuin osanottomaksua? Kuin ovirahaa?
Kuka haluaa olla moinen rahastaja?
Vieraat kyllä tulevat tyhjin käsin, sillä senkin voi kutsuun kirjoittaa...mutta miksi kukaan ei halua?? Kukaan tuskin jättää tulematta siitä syystä, ettei saa kantaa lahjoja ja rahaa. Mutta kun siellä on teksti, että rahaa kiitos, monelle tulee mieleen kerjuu. Ja tulo jää haaveeksi.
Vastatkaa kun kaiken tiedätte!"
Vastaavanlainen kirjoitus oli tänään Satakunnan Kansa lehdessä. Siinä myös ihmeteltiin kyseistä asiaa.
Vastatkaa nyt ihmeessä!
mielenkiinnosta uudelleen.
"Koska joku oli älynnyt häiden suurimman idean. Pelkän juhlimisen.
Nykyään ei ole suuressa osassa häitä enää kysymys siitä, että koottaisiin näin saaduista lahjoista kotia. Vaan se koti on jo valmis.
Tämä ei kuitenkaan edellytä silti rahan pyytämistä vierailta. Se perimmäinen tarkoitus häillä on juhlistaa avioliiton alkua, ja jos koti on valmis, miksi pitää kerjätä rahaa vierailta?
Kuin osanottomaksua? Kuin ovirahaa?
Kuka haluaa olla moinen rahastaja?
Vieraat kyllä tulevat tyhjin käsin, sillä senkin voi kutsuun kirjoittaa...mutta miksi kukaan ei halua?? Kukaan tuskin jättää tulematta siitä syystä, ettei saa kantaa lahjoja ja rahaa. Mutta kun siellä on teksti, että rahaa kiitos, monelle tulee mieleen kerjuu. Ja tulo jää haaveeksi.
Vastatkaa kun kaiken tiedätte!"
Vastaavanlainen kirjoitus oli tänään Satakunnan Kansa lehdessä. Siinä myös ihmeteltiin kyseistä asiaa.
Vastatkaa nyt ihmeessä!
Vastaukset 25
Vanhimmat
Heti ensiksikin: en ole naimisissa, pitkässä avoliitossa kylläkin, ei aikeitakaan naimisiin, mutta en vastusta muiden avioliittoja/häitä.
En ensiksikään ymmärrä, mitä purnaamista on siinä, että joku fiksusti tajuaa laitaa kutsuunsa 'lahjojen sijasta toivomme muistamista häämatkatilille tms'? Totta, että monet asuvat nykyisin jo niin kauan yhdessä ennen häitä, etteivät 'tarvitse' mitään. Mutta häämatkalle usein lähdetään, sekin on lahja. Kukaan ei varmasti kerjää rahaa vierailta. Sehän on käytäntö/etiketti jo pelkästään, jos mennään jonkun luo kylään/X-vuotispäiville/valmistujaisiin tms. AINA muistetaan jotenkin päivän juhlakalua/järjestäjää, eikö näin? Eivät häät poikkea juhlista mitenkään muuten. Jokainen antaa sen hintaisen lahjan johon itsellä varaa: vrt.opiskelijabudjetti vs. hyvässä työpaikassa oleva.
matkatilistä.
Eikö olisi huomattavasti yksinkertaisempaa ja pääsisi vähemmällä vaivalla, kun laittaa hääbudjetin itse suoraan sinne häämatkaansa?
Minä en tätä hommaa tajua alkuunkaan.
Kutsuja tulee meillekin, on jo nytkin hyllyssä odottamassa, ja molemmissa on pyyntö:RAHAA kiitos.
Jää muuten molempiin menemättä...
Ja kuka tässä on muiden avioliittoa vastustanut?
Eikö sinne kutsuun voi laittaa "ei muistamisia ollenkaan"? Onko sekin "etiketin" vastaista? Luuletko, että joku jää pois, jollei saa roudata tavaraa tai paljon rahaa?
Olen samaa mieltä rouvan kanssa - se on kerjuuta!
Jos haluaa tavata ystäviään ja viettää tärkeän päivän rakkaittensa seurassa, siitä kannattaa maksaa. Pyyteettömästi.
Mutta tätäkin sivua lukemalla näkee, että tarkoitus on saada tarjottavat halvalla tai melkein ilmaiseksi. Ja vastaavasti RAHAA toivotaan joka kutsussa, milloin millekin tilille. Miksi? Eikö niitä häärahoja voi sijoittaa siihen ko. tarkoitukseen itse? Onko sekin etiketin vastaista?
Eräs mummo oli viime vuonna häissä, jossa tarjottiin ruokana perunasoppaa, koska oli uudet perunat jo, se oli tehty niistä.(asiantuntemattomassa halvassa pitopalvelussa) Perunat lentelivät ympäri salia, kun ihmiset yrittivät suureksi jätettyjä lohkoja saada lautasellaan pienemmiksi. Noloa oli. Soppa lensi monen vieraan päälle. Tahroja tuli kalliisiin vaatteisiin.
Mummo tuli sadan euron puku perunasopassa pois häistä, ja sanoi, että sillä satasella (€), jonka hän oli morsiusparille vienyt, olisi saanut kaupungin parhaassa ravintolassa itselleen pihvin ja kakkukahvit päälle. Nyt ei saanut muuta kuin perunasoppaa juhlavaatteille, jotka pitää pesettää pesulassa, joka sekin maksaa. Kakun kerma oli hapantunut ja keltainen. Mutta kun sitä ei etukäteen tiennyt, kuinka vieraita oli aliarvioitu! Olen mummon kanssa täysin samaa mieltä.
tämä raha on "SUURI" aihe..Aina siitä jauhetaan oli asiayhteys mikä tahansa. Eikös tämä asia ole niin, että jokainen tekee miten tykkää?!..
Ehkä ihmiset jotka tästä papattaa ovat joutuneet joskus itse samankaltaiseen tilanteeseen....?? Yhä edelleen mitä väliä sillä on onko rahaa miljoona vai sen verran että pärjää ja vähän jää hurvitteluun? En usko, että kukaan ihminen "KERJÄÄ" tahallaan häissään rahaa, varmasti heillä on siihen hyvä syy. Miettikääpä asiaa uudelleen.
eli:
pyytää jos haluaa/tarvitsee
ei pyydä jos ei halua/ei tarvitse
eikö totta ?
Minusta kannattaisi miettiä miksi alkujaan lahja annetaan? Onko se maksu häihin osallistumisesta (siis illalliskortti) vai jotakin muuta. Lainaan näin äkkiseltään viisaampien sanoja: Aidolle lahjalle on mm. ominaista se, että kun lahja on annettu, itse lahja "tyhjenee arvosta" sen arvon virratessa siihen, mihin tarkoitukseen tai sille, jolle lahja luovutetaan. "Lahjan arvo kunnioituksen, kannatuksen yms. osoituksena tekee saajastaan kunnioitetun ja voimakkaan, joten lahja symbolisena tekona - arvon virratessa vastaanottajaan - vahvistaa nimenomaan vastaanottajaa." (Kyösti Pekonen: symbolinen modernissa politiikassa)
Tuo asettaa odotuksia niin lahjan antajalle kuin saajallekin. Nykypäivänä lahjan vaan tulee olla "käytännöllinen" ja epämieluisaa lahjaa saa morkata vaikka julkisesti.
Olipa hääpari 20v. tai 70v. niin lahja halutaan antaa. Se on sen verran pinttynyt malli ja tapa, ettei ihan heti eroon päästäkään ja joka keskustelufoorumissa alkaa joka kevät hirmuinen kalkatus siitä mitä voi antaa hääparille lahjaksi tai mitä pyytää häävierailta. Jotenkin jäykkää, vaivalloista ja kielii turhasta epävarmuudesta.
Joten jos se koti on jo olemassa tavaroineen päivineen, niin on ihan luonnollista pyytää rahaa. Ihan vain siksi, että hääpari tietää kuitenkin vieraiden miettivän mitä antaisivat ja välttääkseen niitä kuuluisia turhuuksia, on vain pakko lisätä kutsuun jotakin siitä mitä toivoisi. Mutta miksei siitäkin voi tehdä hauskempaa? Esim. ilmoittaa, että vaatenaulakon luona on säästöpossu, jonne voi halutessaan sujauttaa muutaman kolikon. Olen kaksissa juhlissa niin nähnyt tehtävän ja siinä ei todellakaan tarvitse häpeillä, jos laittaa sentin/euron/kymmenen euroa tai ei ollenkaan.Toinen hääpari oli jo niin iäkäs, että he päättivät kerätä lahjarahat hyväntekeväisyyteen ja toinen pari taas halusi matkalle.
Joten luulenpa, että rahan pyytäminen ei ärsyttäisi, jos se osattaisiin tehdä tyylikkäämmin. En minäkään pidä tilinumeroista, enkä shekeistä.
lukee: EI MUISTAMISIA, monenko luulet sen toiveen kumoavan??
...saattasin silti jotain pientä viedä, koska haluaisin onnitella sillä hääparia. ja luultavasti se pieni olisi joku ihan turhanpäiväinen hömpötys, joten rahan pyytäminen olisi järkevämpää minun ollessa vieraana. vaikka mulla ei paljon rahaa olisikaan, niin ei niitä häitä ym juhlia niin usein ole että tarvis alkaa pennosiaan laskemaan&pihtailemaan ja nurisemaan lahjan ostamisesta...
niin veisin minäkin, jos vaan olisin läheinen jommankumman juhlakalun kanssa. Ja kyllä minä ymmärrän häämatkakassan, ja myös yhdyn edelliseen siinä että, jos pyyntö tulisi paremmin naamioituneena, se ei herättäisi näin suurta närää.
Minun häihini tulevat vaan kaikkein läheisimmät. aion kyllä kutsussa pyytää avustusta häämatkakassaan, mutta en vielä tiedä miten sen naamioin. tai toisaalta saatan olla kirjottamatta sitä, ja mainita siitä ihan vaan siskoilleni, joilta kuitenkin kysytään, "mitä ne haluavat lahjaksi"
Häät on kerran elämässä, ja usein siihen aikaan on vielä rahasta tiukkaa. sukulaiset kuitenkin toivovat että jotkut juhlat järjestetään. on kiva sitten lähteä romanttiselle matkalle, juhlien jälkeen, ja muistella matkaa myöhemmin. ikimuistoisen, ja erilaisen kokemuksen saa ainakin jos lähtee kaukomaille, mutta kun hääkestitykseen upposi kuitenkin vähintään sen matkakassan verran, niin mistä rahat.
toisaalta taas serkun, kummin kaimalta ei ehkä lahjaa/rahaa odotakaan.
"häät on kerran elämässä ja usein siihen aikaan on vielä tiukkaa rahasta"
Ensinnäkin häät ovat hyvin monella ainakin kaksi kertaa elämässä, ja toisekseen, jätä ne häät JÄRJESTÄMÄTTÄ niin ei ole niin tiukkaa rahasta!
Ja selvisi se häiden perimmäinen tarkoituskin...muut haluaa...tuolla toisaalla se kiistettiin kiivaasti! :D
Olen ollut häissä, joiden kutsussa sanottiin "ei mitään lahjoja meille, pidämme iloiset juhlat teille!" Eikä lahjan lahjaa ollut melkein 300 hengen juhlissa. Eikä kukaan ollut jäänyt poiskaan sen takia. Eikä liioin ihmetellyt suureen ääneen kiroten.
Vaihtoehtona, mikäli joku ehdottomasti halusi, oli laittaa hääparin nimellä lahjoitus hyväntekeväisyyteen, joka oli nimetty.
Omituisia vieraita olette, mikäli viette lahjan juhlakalun toiveesta huolimatta...taitaa olla sitä ulkokultaa jälkikäteen, kun omissa häissänne kerjättiin...:D
Vai väitättekö, että joku haluaa tulla kutsutuksi sitä varten, että saa tuoda lahjan...voi tsiisus.
-närkästyy-
lahja on kiva onnentoivotus, huomaavaisuuden osotus ja perinne. lahjan antaja on onnellinen kun saa tuottaa iloisen mielen. itsekästä varmaan, mutta meijän äiti sanoo joka joulu että ei lahjaa kiitos, ja joka joulu se on yhtä onnellinen meidän huolella valitusta lahjasta. -vai näytteleekö se, täytynee kysäistä.
ja kommentti tohon häiden ainutkertaisuuteen:
ainakin sitä haluis uskoa että se on se ainoa päivä, se onnenpäivä, jonka pitää olla ikimuistoinen.
ja se joka ei häihini saavu siksi koska ei halua lahjaa tuoda, on omituinen nipottaja, ja nokkapysty ihminen. se joka tulee ilman lahjaa, on ihan kiva kutsuvieras. se joka rahaa matkakassaan laittaa, on ihan yhtä kiva kutsuvieras ja se joka jollain lahjalla muistaa, rahakehoituksesta huolimatta, on aivan yhtä ihana, kuin muutkin kutsutut. Ja jos joku jää pois, huokaisen helpotuksesta, ja vähän myös pettymyksestä, sillä kutsu koskee vain muutamaa perheenjäsentä ja parasta ystävää. Kutsut järkkään siksi että haluan syödä kakkua, ja siksi että jos kekkereitä ei pidä, saattaa pahottaa mummon mielen. ja niin herttainen on meidän mummo että toki kutsut hänen takiaan voi järjestää.
ja nyt joku näsäviisas sanoo ettei noihin kaikkein läheisimpien kutsuihin niin paljon mene, ettäkö ei vois sen jälkeen lähtee matkalle ilman kerjuuta. tähän kommentoin että: haluan ikimuistoisen matkan, ja olen todella p-a. toinen vaihtoehto on joku elloksen laina, mutta ei ole kiva aloittaa tuoretta avioliittoa velkoja maksellen, onhan ainakin yksi yleinen riidanaihe vähemän rasittamassa. Ja nuorella parilla riittää sitä rahanreikää muutenkin kun pitäisi oma kämppä ostaa, ja jos perinteisesti etenee, on pian pikkusiakin tiedossa.
ja tähän taas joku viisas jatkaa että tartteeko sitä mennä naimisiin kun ei oo rahaa, ja vastaan, ootteko ikinä ollu oikein tulisesti rakastuneita. ja vielä lisään etten haluaisi kenenkään tuttuni lykkäävän omaa hääonneaan niin pienen seikan vuoksi kuin raha.
Mutta jokainen taaplaa tyylillään, ja meidän suvussa on aina ollut tapana lahjoitella kaikenlaista. Siitä syystä uskon ettei ne 20 lähimmäistä, joilta aattelin tätä rahaa hienovaraisesti "kerjätä", pahastu pyynnöstä. Ja taas, joka pahastuu, saa minun puolestani pahastua.
ja vielä: JOS haluaisin, ja olisi vielä varaakin isot kekkerit kumminkaimoille järjestellä, niin ehkä silloin pyyntöä rahasta harkitsisin. en tosiaan oleta että kaikki puolitutun sukulaiset minulle sisäänpääsystä juhliin maksaa.
ja vielä: kuvittele sitä mummelia, joka haluaa lastenlasta muistaa.
on säälittävä.
Jos kerran on tulisesti ja kaikkivoipasti rakastunut, siinä mitkään Elloksen lainat missään tunnu! Ja jos tuntuu pitää hiukka funtsata vielä sitä rakkautta...:D
"yksi yleinen riidan aihe vähemmän rasittamassa."
Kirjoitit.
Tuskin se sitten on rakkautta ollenkaan, jos niitä aiheita kymmenittäin on...ja tuossa vaiheessa jo!
Lapsellista koko juttusi alusta loppuun ja säälittävän läpinäkyvää!
Lapsellista sanoa, että joku on nipottaja sen takia, ettei halua antaa sulle lahjaa!!
Meillä kotona ei ikinä ole keikaroitu lahjojen kanssa, ei jouluna eikä muutenkaan. Silti olen saanut kaiken, minkä olen tarvinnut.
Meille on esim. joulu paljon suurempi sanomaltaan ja tunnelmaltaan kuin huolella valittu lahja! Läheiset ympärillä merkitsee paljon enemmän kuin yksikään kauppiaitten joulun sanomista!
Olet ilmeisesti niitä ihmisiä, joilla ei koskaan tule lantti taskussa pysymään. Läheisesi ilahtuvat vain lahjoista, kuten sinäkin. Juhliesi onnistuminen punnitaan saadun rahan ja tavaran määrässä.
Oletko sitten onnellinen kun yksin istut muistellen häämatkaasi, jonka vieraasi sinulle maksoivat, kun miehesi on löytänyt henkevämmän naisen, jolle merkitsee muukin kun raha ja lahjat??
Jos olisin sulhasesi ja puhuisit tuollaisia, ei häitä koskaan tulisi, ei isolle eikä pienelle joukolle! Kaikki kerralla, asunnot ja kakarat rahattomana, ja siihen nopea ero. Niin se yleensä menee näissä tapauksissa.
Mietipä tätä seuraavaa kirjoittamaasi lausetta oikein kunnolla, se paljastaa pinnallisuutesi!
"lykkäävät hääonneaan niin pienen seikan vuoksi kuin raha"
Sinun mielestäsi vain pitämällä häät on naimisissa vai? NÄYTTÄÄ PITÄÄ JA KOHELTAA VAIKKA EI LATIAKAAN LÖYDY! Kunhan vaan on häät. Miten oikeassa se rikas tyttö tuolla toisaalla olikaan...
Sinä edellinen kirjoittaja olet varmaan todella pihi ja jos olet naimisissa, niin sinun avioliittosi on onneton!!! Sen huomaa aivan selvästi.
Jos et ole naimisissa, niin olet niin v..tuuntunut elämääsi ilman puolisoa, et ehkä saa ketään kun olet noin rasittava ja negatiivinen ihminen. Kukaan ei tule pysymään sinun rinnallasi. Taidat olla aivan väärällä keskustelupalstalla. Mene psykologille puhumaan ongelmistasi, ai niin ethän sä itse tajua, että sulla olisi jotain ongelmia....
Raha ei tee onnelliseksi, rakkaus tekee.
Raha-->ylellisyyttä.
Kuten sanottu, kukin taplaa tyylillään. Tarvi ruveta v*ttuilemaan joka asiasta.
Näen asian niin, että riippuu ihan ihmisestä miten on tottunut juhlistamaan. Itse tykkään ostella ja tehdä lahjoja rakkailleni, joskus ihan muuten vaan. Osoittaa, että he ovat mielessäni. Enkä tarkoita tätä nyt tyylillä: rahalla ostan heidän rakkautensa, kuten varmasti joku heti sanoisi.
En välttämättä kannata tuota "kerjuuta", sitten kun menen naimisiin, niin lahjokoon vieraat miten parhaaksi katsovat, ihan sama, kunhan tulevat paikalle jakamaan onneni ja iloni. Mutta toisaalta ymmärrän senkin. Että kun toiset kuitenkin haluavat jotenkin muistaa, niin miksei sitten rahallisesti, sillä rahalle on kuitenkin aina käyttöä.
Yleensähän häitä aletaan suunnittelemaan ainakin vuotta ennen. Tai sinnepäin. No, kuitenkin, jos varsinaisiin häihin on aikaa vuodenkin verran, niin hyvä ratkaisuhan olisi jo siinä vaiheessa ryhtyä säästämään häämatkaakin varten. Jos molemmat laittavat joka kuukausi jonkin verran säästöön niin hyvinhän siinä jo kertyy pesämunaa. Eikä sinne häämatkalle ole pakko lähteä heti häiden jälkeen. Näen asian niin, että jos haluaa ikimuistoisen häämatkan, niin siihen voi sitten nähdä myös itse vaivaa. Ja hyvää kannattaa aina odottaa :)
Taisi mennä jaaritteluksi :)
Mutta ihmiset, saa olla kiltimpi muille!
tulkitsit varmaan tekstini väärin. itseasiassa tulkitsit varmaan tekstini tahallasi väärin. siis:
"ja se joka ei häihini saavu siksi koska ei halua lahjaa tuoda, on omituinen nipottaja..."= se joka loukkaantuu rahatoiveestani ja päättää boikotoida häitäni sen takia.
(huomaa myös myöhempi kommenttini:"se joka tulee ilman lahjaa, on ihan kiva kutsuvieras"
ja jatko: se joka rahaa matkakassaan laittaa, on ihan yhtä kiva kutsuvieras ja se joka jollain lahjalla muistaa, rahakehoituksesta huolimatta, on aivan yhtä ihana, kuin muutkin kutsutut.
Eli lahja tai ei lahjaa, kyllä minulle kelpaa, kunhan vaan kukaan ei ota nokkiinsa lahjatoiveestani.
Ja tosta riidan aiheesta taas lainatakseni sitä tuttua mainosta: "Haluatko enemmän riitaa vai vähemmän riitaa?", sillä tiedän että sitä riitaa aina tulee, ja se usein vielä koskee rahaa, jos rahaa ei muuten satu olemaan.
ja kyllä ne elloksen lainat muuten tuntuu.
kyllä me juhlitaan myös ilman lahjaa, tapana vaan on ollut ilahduttaa lahjan saajaa, välillä myös yllättää.
lantti ei välttämättä taskussa pysy, mutta onko se synti ja häpeä, jos rahaa on niin että se riittää sopivasti, enkä nälkää ole silti nähnyt, kuten useimmat muut opiskelijat, vaan ihan on tuesta ja työstä ruokaankin riittänyt koko kuukauden ajan ennen seuraavaa. Kyllä ihan ite olen matkakassat tavalliselle espanjanmatkaale säästänyt. ei kuitenkaan ole tullut mieleenkään lähteä minnekkään kauemmaksi, sillä 2 vuotta on mielestäni tarpeeksi pitkä aika kerätä rahaa parin viikon reissuun.
Kyllä minä olen "sulhaselleni" nämä ajatukset laukonut, ja hyvin on silti yhdessä pysytty. reilut 10 on vuosia jäänyt taakse ja kaikenlaiset rahariidat ja muutkin kinat koettu. Hyvin on tämä pää ja sen sisältö kelvannut vielä toistaiseksi. ja tulistakin rakkautta löytyy. yritätkö kenties sanoa että omasta mielestä täydelliset häät häämatkoineen on lopun alku, ja silloin viimeistään mies kattelee jo muita? kannattaiskos sitten olla menemättä naimisiin ollenkaan kun ei selvästikään tunne toista. meinaan vaan että kenenhän liitto vaikuttaa epävarmalta.
ja mielestäni häät tuovat onnellisen tunteen, jonka rinnalla maallinen panostus eli näin pinnallisesti sanottuna raha on pientä.
Ja kun asiaan päästiin, tottakai haluan kaiken kerralla, häät, asunnon, lapset ja kaiken, kun ei tätä elämää edessä oo kuin yksi ainoa ja sekin puoliksi eletty. minä olen aina elänyt täysillä, sillä en myöhemmin halua tuntea että jotain on puuttunut. Kyllä sama mies on pysynyt matkassa, vaikka eteenpäin on kaahattukin.
Ja kuten mainitsin kukin taaplaa tyylillään, joten ei mennä tuomitsemaan, saatte puolestani olla perheenne kanssa ihan ilman lahjoja, vaikka koko ikänne, mutta ei tartte turhaan raivostua jos toinen pyytää lahjaksi rahaa. jos meidän häihin saavutte ilman rahaa, lupaan ottaa teijät vastaan yhtä mieluusti kuin muutkin kutsuvieraat.
yksi asia jäi vielä saivartelustasi, riidanhaastostasi ja pilkunviilaamisestasi epäselväksi. oletko nyt sillä kantilla että elloksen lainaa pitää ottaa häiden/häämatkan rahoittamiseksi vai pitääkö mieluummin lykätä häitä kunnes on rahaa?
asia eri paketissa.
Eikä rahan ANTAMINEN omasta päätöksestä ole sama asia kuin rahan VAATIMINEN kutsukortissa kaikilta. Niiltäkin, jotka HALUAISIVAT muistaa muuten. Kuten hienosti oivalsit.
Muuten, kaikkea ei rahalla saa, ja jos häiden ykkösasia on raha...
Toi säästäminen on kanssa hyvä idea. Mutta ei se onnistu niissä piireissä, joissa ei työpäivää tehdä, ja joissa ei olla seurusteltukaan kuin alle vuosi...Kun kerran heti pitää saada kaikki, asutaan yhdessä elätetään perhettä on siinä jo monella täysi työ pärjätä. Ei tämä malli toimi hätäisellä.
Ja todella hyvää kannattaa tosiaan odottaa.
n. nelikymppinen nainen, koska puolet elämää on jo takana? Kovasti olet lapsekas.
Tosirakkaushan ei lennä ulos mistään elloksen lainasta, sitä paitsi tarkistin niiden sivuilta juuri, että maximi lainamäärä on 2.500€. Onko noin pieni summa riidan väärti?
Miten luulet selviäväsi asuntolainasta? Teillehän tulee ero sitten jo siinä vaiheessa, sillä asuntoa ei parilla tonnilla osteta...eikä sitä muutamassa vuodessa makseta poiskaan.
enpä ole ihan sentään nelikymppinen, en siinä iässä enää lapsia harkitsisi, mutta iässä, jossa häät lastenteko ja pian oma asuntokin ovat hyvin ajankohtaisia, jos asiat välttämättä haluaa tehdä tossa järjestyksessä. Lastentekoa kun ei suositella ihan kauheesti lykättävän kun tulee noi biologiset rajoitteet eteen.
en ole mistään mailman kaatavasta riidasta, saatika sitten rakkauden kumoavasta riidasta mitään maininnutkaan, aattelin vaan että on kiva alottaa mahdollisimman puhtaalta pöydältä, ja varmaan olet huomannut että se raha on yleinen kinastelun aihe. rahan puuttuminen nimittäin aiheuttaa usein ärtyisyyttä. mutta edelleen. haluatko enemmän riitaa vai vähemmän riitaa? minä olen valintani jo tehnyt, ja se oli muuten helppo.
kuten mainitsin nuorella parilla on muitakin rahanreikiä kuin pelkästään häät. itseasiassa hääkustannukset ovat vain pieni osa näitä menoja. ja elloksen lainan mainitsin vaan esimerkkinä. ei tosiaan tulis mieleen näin taloutta opiskelleena ottaa lainaa jossa on tommonen sisäinen korkokanta. mutta kyllä se 2500, ilman korkojakin pakottaa kiristämään vähän vyötä pariksi kuukaudeksi.
kyllä me ollaan jo autolainasta selvitty ja ollaan tietosia että se on pientä asuntolainan rinnalla. ja elloksen laina taas on yks kärpäsen... siinä meressä, mutta kärpäsen...kin saattaa keinuttaa venettä oikealle laidalle osuessaan, vaikka tuskin sitä kaataa. ja riidoista huolimatta ME EI OLLA EROAMASSA, EIKÄ OLLA OLTUKAAN, vaikka riidelty on. se on vaan kumma miten on kivampaa olla riitelemättä kuin riidellä. (=olen varmaan outo mukavuudentavottelija). ja vaikka asiasta ei riitaa syntyisikään onhan raha käytetty molempien unelmien täyttymykseen, on sitä vaan välillä kiukkunen olo kun penniä pitää venyttää.
täytyy tässä lopussa vielä sanoa että en tosiaan ymmärrä mistä noin pillastuit. esitin asiani niin kuin minä ne näen. väitän myös tietäväni miten lähimmät sukulaiseni nämä asiat näkevät. toisaalta taas jotenkin kummasti parhaiksi ystäviksi ovat karsiutuneet kovin samanhenkiset ihmiset. Koska en aio todellakaan pitää mitään 200 hengen satuprinsessahäitä, koska en enää vuosiin ole itseäni satuprinsessana pitänyt, kutsun paikalle vain nämä kaikkein läheisimmät, joiden ajatusmailmasta olen myös jyvällä. heille aion hääkutsussa tai sen yhteydessä muuten esittää että hääparia, eli meitä saa ilahduttaa häämatkakassaan laitetulla epämääräisellä kolikolla tai setelillä. jos se teitä palstalaisia kovasti häiritsee, olen pahoillani että otin asian esille. kuten jo mainitstin, se osa suvusta/ystävistä, jotka tästä loukkaantuvat niin että kokonaan jäävät tulematta, olisi saanut jo alunperinkin jäädä kutsumatta.
toistan jälleen itseäni, jokainen taaplaa tyylillään, ja jatkan ettei siihen pitäisi olla muilla mitään sanomista.
eli kaikille yleisesti halusin vain omasta, ja toivottavasti myös muiden rahanpyytäjien puolesta, sanoa että loukkaantuminen rahanpyynnöstä on turhaa. jos ei katso rahaa tai ylipäätänsä lahjaa tarpeelliseksi, saapuu paikalle vaikka (vaan) kortin kanssa. kuten jo aiemmin mainitsin: en loukkaannnu jos tulet häihini ilman lahjaa, mutta syvästi kummeksun jos jätät tulematta häihini koska erikseen toiveestani lahjavaihtoehtona mainitsin. se joka toisen toiveesta nokkansa nostaa on tyhmempi kuin rahanpyytäjä itse.
osuuko tämä "ei työpäivää tehdä" nyt minulle, vai ei. töissä on mies, opiskelen edelleen ja ollaan tehty jako että keskityn opiskeluun ja avomies minut elättää. kun aikanaan valmistun, mitä olemme yhdessä odottaneet, jotta voisimme sitten häitä suunnitella sen jälkeen, menen kyllä töihin, sillä kaksi työtä pienipalkkaiselle miehelleni on pidemmän päälle vähän liikaa.
rahalla ei saa kaikkea, mutta siitä on kiva apu, jos haluaa kaiken.
seurustelua on kertynyt, kuten jo sanoin -paljon, ja kihloissakin on jokunen vuosi vierähtänyt. autolainaa on makseltu ja ensiasuntoa varten säästelty rahaa. kyllä me häät ihan omasta pussista järkätään, mutta aateltiin että jos muutamalta läheiseltä sukulaiselta sen verran sais että päästäs häämatkalla vaikka kerran kunnolla ravintolaan ja sitten vaikka sukellusretkelle kohteessa tms ekstraa. on sitten mummillakin kiva olo kun kerrotaan mihin kassa meni.
lähden edelleen siitä, että lahjanANTAJA päättää mitä hän antaa. Muuten se ei ole lahja, vaan mikä?? Kerjuu...
Jos minun häitäni joskus tanssitaan, niissä ei ole lahjapakkoa, sillä sellaisena vieraat sen ottavat, kun kutsukortissa lukee rahat tänne. Pystyn hoitamaan velvoitteet juhlasta itse ja juhlat ovat nimenomaan minun järjestämät vierailleni, eikä päinvastoin.
Lue tää loppu tarkasti:
Tämä juttu on MORAALINEN kysymys. Minun luonteellani ei kerjätä. Pärjään itse. Minulla on myös luonnetta pyrkiä eteenpäin ja säästää. Vaikka kolme tonnia kahdessa kuukaudessa, jos tarve vaatii. Sinulla on toisenlainen "lepsumpi" moraali. Siksi ovat mielipiteemme täällä kohdikkain.
joo näkemysero. minä en katso kerjäämiseksi jos ilmoitan asian esimerkiksi tähän tapaan: "meitä saa halutessaan ilahduttaa häämatkakassaan laitetulla epämääräisellä kolikolla tai setelillä" tai "paras lahja on paikalla olonne ja viihtymisenne mutta halukkaat voivat sijoittaa muutaman sentin hääparin matkakassaan romanttisen ohjelman järjestämiseksi" toisaalta taas saattaa olla että esitän kutsut muutamalle vieraallemme henkilökohtaisesti, kerron lahjatoiveistamme ja perään lähetän pienen kortin ikäänkuin muistutukseksi millon ja missä. tässä tapauksessa kerron toiveistamme puhelimitse, jolloin se ei kuulosta niin paljoa vaatimukselta. en ole koskaan enkä myöskään häissäni aio repostella rahalahjojen arvolla. kiitän mieluummin henk. koht. kuin kuulutan "AI HEI HIENOA 50 EUROA, KIITOS" "KIVA KORTTI"... TÄMÄN TIETÄVÄT MYÖS VIERAANI, JOLLOIN EHKÄ USKALTAVAT SAAPUA PAIKALLE ILMANKIN RAHAA...
haluan korostaa että puhumme minun häistäni, jonne saapuvat vain hyvin harvat ja hyvin valitut, jolloin varaa lahjapakko-väärinkäsitykseen ei ole.
Minä en ole kerjännyt rahaa. äitini on aina mielellään antamassa minulle muutaman kympin verran rahaa siloin kun säästelen, mutta usein kieltäydyn, sillä tiedän että hänelläkään sitä ei niin paljon ole. Kerran opiskeluaikanani olen lainannut rahaa vanhemmiltani kun mieheni sairastui eikä pystynyt tekemään töitä. maksoin rahat takaisin muutaman kuukauden kuluttua. Mieheni tienaa max 2000 euroa kuukaudessa. kun tähän lisätään opintotuki, tienaamme yhteensä 2400 -verot, käteen jää pikaisesti laskien noin 1900 kuussa. tästä pois vuokra, sähkö, vakuutukset ja puhelin, jota mieheni tarvitsee toisessa työssään erittäin paljon, jäljelle jää noin 1100. tästä sitten pois autoon menevät kulut (miehellä pitkät työmatkat) 50 €/viikko vakuutukset 100€/kk = 700 € tällä rahalla syö 2 aikuista ja 2 koiraa, lisäksi päälle lääkärikäynnit bussimatkat ja muu, menee aika tiukoille... ja ajatella että vielä ostimme paremman auton ja saimme maksettua sen pois. kesällä taas rahaa tulee vähän enemmän kun olen itsekin töissä, joten nyt säästetään talven varalle.
enpä oikein ymmärrä mistä sinä sen 1500 kuussa ottaisit tässä tapauksessa...
eli olisiko kyseessä sittenkin taloudellinen kysymys ennemmin kuin moraali?
puhuinkin itsestäni sen 1500€ kohdalla.
En voi millään tajuta, kuinka jollekin on rahan saaminen lahjaksi noin älyttömän tärkee asia!
Kuten sanottu, jos minä joskus naimisiin menen, siellä juhlitaan nimenomaan avioliittoani, ei kerjätä rahaa. Minä maksan, vieraat juhlivat. EI TOISINPÄIN.
tosiaan vuokrasta sähköstä vakuutuksista ja runsaasti käytetystä puhelimesta 800€ kuussa!
Jäiköhän sulta nyt joku tulo pois...pelkät vuokrat on jo tuota luokkaa, ja pääkaupunkiseudulla ei riitäkään, kun kaikki pienetkin loukot maksavat enemmän.
sä et nyt ymmärtäny/halunnu ymmärtää. kun kommentit loppuu pitää jankata asiaa ja haastaa riitaa viimeiseen asti väittämällä että rahan saaminen lahjaksi on mulle tärkeetä.
kommentoikaahan joku muu, ymmärsittekö pointin, vai ettekö jaksa lukea koko keskustelua.
rahan saaminen lahjaksi ei oo mikään tärkee asia enkä mä sen takia tätä näin puolusta. ilmotin vaan että näin meillä. oon tässä vaan inttänny asiaa siitä syystä että täälä kukaan ei näytä ymmärtävän että miksi. ja oikeestaan innostuin kirjottelemaan vasta kun luin noi kommentit joiden esittäjät jättää koko häät väliin kun kokee rahastuksen turhana. halusin vain sanoa että jokainen tekee niinkuin tykkää ja on tyhmää tuomita toista kerjuriksi ennenkun tietää asian taustat.
ja ehdottomasti nipottamista on sen takia jättäytyä koko juhlasta pois.
kun kaltaiseni kerjäläisiksi tuomitut eivät uskaltaneet nousta puolustautumaan, avasin sanaisen arkkuni. ärsyyntyneiden määrästä, tällä ja muillakin palstoilla huomaan että meitä kerjureita näyttää olevan useita ja siksi niin innokkaasti yritän selittää kantaani.
siis kaikille: en minä halveksu niitä jotka pitävät valtaisat kirkkohäät, vaikka en sellaisia itselleni haluaisi (osuvasti sanottuna: vaikka maksettais), enkä halveksu nopeaa maistraattitoimitusta viimekesäisessä hellemekossa. en liion halveksu niitä jotka minulle ei lahjaa tuo, en halveksu niitä, jotka lahjan tuovat. en niitä jotka ei lahjoja halua, enkä niitä jotka lahjarahat pois lahjoittavat. Minä teen niin kuin kerroin ja jos siitä joku vetää hätäisiä johtopäätöksiä, hän on ehkä hiukan mustavalkoinen. Ei minulle tarvii ilkeillä mielipiteideni vuoksi.
kolikolla on kaksi puolta, mutta kolikon kääntäminen niin että näkee myös toisen puolen, on joillekin yllättävän hankalaa. minä näen toisen puolen ja ymmärrän sen, kysymys onkin nyt siitä näettekö te ja ymmärrättekö?
jaksaahan joku muukin vielä lukea tätä maratonikeskusteluakin.
jep, selvitään, ja ollan ylpeitä siitä... asuttiin ensin hoasilla 2700mk/kk, nyt sukulaisen omistamassa kämpässä, vuokra suunnilleen sama.