Mitä kaikkea tämän ikäiset kolleegat mahtaa jo osata? Olisi kiva hiukan "verrata". Meillä kun mun mielestä ei osata vielä oikeen mitään...
Entä miten nukutaan, onko eroahdistus vaikeaa?
Entä miten nukutaan, onko eroahdistus vaikeaa?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
..tytölle tulee huomenna ikää tasan 9kk ja meillä neiti ryömii hirveätä vauhtia! :) Oppi taidon siinä 8,5kk iässä eli viime kuun puolessa välissä.
Istuminen ilman tukea onnistuu, itte ei kuitenkaa vielä istumaan osaa nousta.
Ja kaksi hampia on. Ja höpöttää tavuja ma-ma-ma pa-pa-pa ja naureskelee hulluna.
Meillä pikku-ukko täyttää ihan muutaman päivän päästä 10kk.Ryömimään oppi joskus vajaa 7kk vanhana, ja ei mennyt kauan kun oppi konttaamaan. Seuraava uusi taito oli nousta pystyyn. Nyt sitten mennään koko ajan ja täysillä. Äidllä on todella oltava silmät selässäkin, koko ajan joku koiruus meneillään. Sama mitä leluja on, ne ei kiinnosta. Kukkien mullat käydään kääntämässä heti kun silmä välttää, ja tietokoneen johdot käydään mylläämässä myös.
Älä ota stressiä jos nyt vielä ei "osata juuri mitään", kyllä ne lapset oppivat. Harvemmin ne enää 5-vuotiaina vaan selällään makaavat. =)
Ensin ihminen yrittää opettaa lapsensa liikkumaan ja puhumaan, sen jälkeen he yrittävät saada lapsensa istumaan paikallaan ja olemaan hiljaa :)
osaa ryömiä kovaa vauhtia ja konttausasentoon on noussut kuukauden ajan, mutta siihen se sitten jääkin. Tuetta istutaan jo hyvän tovin aikaa, mutta vielä ei olla hoksattu, kuinka istumaan noustaan itse. Ja tukea vasten muksu saa hilattua itsensä "polviseisontaan"
Ja mikä kaikkein parasta, meillä on nyt 8kk horror-öiden jälkeen opittu nukkumaan!!! Koisimaan mennään kahdeksan-puoli yhdeksän maissa ja aamulla noustaan puoli kahdeksan tietämillä. Yöllä tyttö syö vielä yhden-kahden aikaan sekä viiden tietämillä ja vielä lisäksi seitsemältä kun koitan (aina tuurhaan) saada pari minuuttia uniaikaa itselleni. Päivällä nukutaan kahdet tunnin päikkärit.
En ole omasta mielestäni pahemmin eroahdistusta havainnut, ainoastaan väsyneenä vähän...
Meillä on 9kkn ikäinen tyttö. Hän osaa ryömiä ja opettelee konttaamaan. Tukea vasten hän nousee silloin tällöin polvilleen ylös. Nyt hän on alkanut nirsoilemaan ruoan kanssa. Ennen meni perunaporkkanasosetta parikin pilttipurkkia kerralla. Pari viikkoa sitten aloin antamaan karkeampaa ruokaa ja se ei ilmeisesti sopinut neidille. Hän on myös oppinut näyttämään missä on lamppu ja kukka. Ei-sana on tuttu, mutta välillä se vain naurattaa neitiä! yöt on ollut aika levottomia, ilmeisesti ilmavaivojen takia. Nyt ollaan annettu tavallisen korvikkeen sijaan apteekin almiron peptiä ja yöt on rauhoittunut sillain, että hän herää yleensä ekan kerran kahden tunnin päästä, mutta nukahtaa uudestaan tuttia antamalla. Kahden-kolmen tunnin kuluttua (yhden-kahden välillä) hän juo pullosta maitoa ja samoin neljän-kuuden välillä. Aika samalla tavalla nukkuu kuin edellisenkin kirjoittajan vauva. Aamulla koitan kanssa saada lisäaikaa ja annan maitoa vielä seitsemän aikaan jos tyttö alkaa itkeskelemään tai muuten vain on levoton sängyssään. Eroahdistus alkoi päivälleen kahdeksan kuukauden iässä, tosin samaan aikaan altistimme häntä tavalliselle korvikemaidolle, joten osa itkuista ja rutuisuudesta saattoi johtua siitäkin. Mutta selvästi hän on kyllä tullut tietoisemmaksi itsestään ja erillisyydestään. Hyvällä tuulella hän viihtyy tunninkin yksin lelujen parissa eikä välttämättä reagoi mitenkään vaikka huomaa että poistun huoneesta. Toisinaan taas en voi vessassakaan käydä ilman että hän ryömii perään tai tulee kävelytuolillaan "hakkaamaan" ovea. Tuo kävelytuoli on muuten ollut tosi kätevä! tyttö viihtyy siinä paljon ja on oppinut seisomaan hyvin.
Tyttö on ollut Jouluun asti laiska. Ei liikkunut kun kierimällä ja sekin tuli vasta 8kk iässä.
Jouluna sitten alkoi ryömiä, eilen konttasi ensimmäistä kertaa ja alkoi taputella käsiä yhteen riemuissaan. Seisomaan tyttö nousi tänään ekaa kertaa leikkikehän pinnoista kiinni pitäen ja nyt ei meinaa enää alhaalla pysyäkään. Kuhmut ei tunnu haittaavan.
Vauhti on hirmuinen. Vaarassa on X-box, kukkaruukut, sähköjohdot, kännykät, koira... no kaikki, mistä saa kiinni ja kivoimpia on ne, jotka tylsä äiti yrittää viedä pois.
Yöt on ollut aika levottomia, varmaan juuri tuon oppimisen takia. Myös nenän tukkosuus haittaa unta. Tyttö havahtuu pari-kolme kertaa yössä, mutta rauhottuu pääsääntösesti itsekseen. Kerran yöllä vielä imetän, muuten kiihtyy itku huudoksi.
Eroahdistus ei ole kova, mutta joinain päivinä tyttö ryömii perässä joka paikkaan ja roikkuu lahkeessa kiinni. Ihan hyvin viihtyy kuitenkin myös itsekseen.
Eli taidot voi antaa odottaa itseään, mutta saattaa sitten tulla kovalla vauhdilla kerralla. Älä siis huoli, kyllä vauvasi vielä keksii liikkumisen ja nousemisen. Sitten kun hän niin tekee, olisit mielelläsi pitänyt hänet vähemmän liikkuvaisena vielä hetken...
Niin ja tuo pulputus. Harvoin on hiljaista hetkeä. Ättättättä, mammammamma, pappappappa. Kun haluaa huomiota ja tahtoo syliin, komentaa Äitti-ti-ti-ti...
Äänensävystä kuulee mielialan.
liikutaan kontaten tai tujea vasten kävellen.hetken seisoo ilman tukea jo =) nopea typy! välillä kuulostaa siltä ku sanois äiti (huonosti vaan)
eroahdistus alkaa mennä jo ohi.. ihanaa ku isin syliki kelpaa välillä =)
kovasti ootellaan ensi askelta :D
vikkelästi, noustaan istumaan ja tukea vasten jo kävellään. Höpötys on tauotonta kälätystä ja ihka oikean puheen kuulosta... siis on jäänyt noi tavujen toistot pois. Itse kun sanon hauva, kuulostaa, että neiti matkii ja "sanoo" havva ja ättäkin sanotaan useasti mut tokkopa vielä ihan oikeeta puhetta ois..
Nykysin meillä nukutaan onneksi hyvin "koputtaa puuta" eikä yöllä enää syödä. Eroahdistuksesta en tiedä, mutta huoneesta jos poistun vähin äänin, alkaa julmettu huuto mut jos kerron että äiti tulee kohta takas, neiti vaan lähtee perään.
Meilläkään ei liikuta.. Ei ryömitä tavoitteellisesti kuin 10cm. Konttausasentoon noustaan, mutta meno on 95% taaksepäin. Mikä ei tietenkään miellytä pikku miestä.
Istumaan osataan nousta ja muutama kuhmukin on saatu kun on kupsahdettu mihinsuuntaan milloinkin. Yleensä pysytään kuitenkin pystyssä.
Äittä, ihi, ei ja ädlä tulee. Muuten on keskustelu latladlat tyylistä. Ässää suhistetaan välillä ikenien välistä ja jokunen ärrän poikanen kuuluu poskesta kuolan mukana.
eroahdistusta ei oikeastaan ole. Muuten kuin isin tullessa töistä. Sylihoitoon on pakko päästä heti kun isin näkee. Muuten ei perään itke ja äitistä ei välitetä ollenkaan. Paitsi jos sattuu tai tulee muuten hätä.
huomenna 9 kk. Noustaan seisomaan ja kävellään tukea pitkin. Mennään kuin maantiekiitäjä kävelytuolin kanssa. Sanoja ei tule vielä muuta kuin "bäbä" mutta kysyttäessä tietää lampun, kissan, kukan, käden, kellon, koiran, muumipapan..
Yöllä herää syömään vielä kerran, muuten nukkuu 10 tunnin yöunet ja päivällä yhdet isot tai pari pientä päiväunta.