2007..mitä vaihtaisit viimevuoden kokemuksistasi pois?
onko niitä monta?
onko niitä monta?
Vaihtarit?
Peppitossu
81673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En vaihtaisi mitään pois, koska muuten en olisi tässä :)))
jättäisin tutustumatta yhteen ihmiseen, sai vain pahan mielen mulle sanomisillaan. mutta toisaalta, elämä kasvattaa, niin en se mäkään taitas nyt tällänen olla ellei tuota tuttavuutta olis ollu. opinpahan ainakin sanomaan takas. :)
niin et mitään en taitais vaihtaa pois.
sanat, joilla loukkasin rakasta ihmistä ja menetin hänet varmaankin iäksi.
Kokematta olisi saanut jäädä oman, teini-ikäisen poikani mielenterveyden järkkyminen. Sairaalassa olo jakso oli henkisesti rankkaa meille molemmille. Ja nyt hidas toipuminen...se tuntuu niin hitaalta, kuin sitä ei tapahtuisikaan. Mutta kai sekin on meille hyväksi, kun joutuu kokemaan kovia juttuja. Lapselle tapahtuvat pahat asiat vaan kouraisevat niin syvältä, kun äitinä on jotenkin niin avuton olo.
ihan mielettömän pussillisen antaisin sulle voimia ja kestävyyttä juuri nyt!
oman lapsen kärsimyksiä tai sairautta ei toivo kenenkään äidin kokevan.
toivon vilpittömästi paranemista pojallesi!
...en minä osaa sulle kyllä yhtään mitään muuta sanoa, hiljaiseksi vetää ja kuroo omia takkuja pikkuisen pienemmäksi sekä hieman muuttaa näkökulmaa niihin... että kiitos ainakin siitä!
Todella todella lämmin halaus sulle!
Itse meinasin vastata ketjun alun kysymykseen, että vaihtaisin KOKO viime vuoden veks, paitsi loppusyksystä alkaneen ajanjakson, joka on tuonut elämääni suurta iloa ja onnea. Sitten luin tuosta tekstistäsi, että on hyvä kokea koviakin juttuja ja SINÄ sanot sen! En sitten vaihda MITÄÄN pois viime vuodesta. Muutenhan en osaisi hoksata hyviä asioita hyviksi, ellei niitä voisi verrata tapahtuneisiin pahoihin.
Minä näin unta äidistäni. Hän oli löytänyt terapeutin ja suositteli sitä minullekin. Oli oikein hyvällä tuulella ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, yleensä hän on kuin johtaja Tuura Uuno Turhapuron kanssa kun näkee minut. Ihmettelin, että mikäs, mikäs terapia kun on tuollainen ulkomaalainen, italialainen nimikin terapeutilla. Sitten luin vähän terapiamateriaalia. Eheytystä! Heräsin siihen kun huusin "voi eiiii"!
Voimia sinulle, alkup. kirjoittaja! Minulle nuoruuden mielenterveysongelmia aiheuttivat erilaiset psykologian "asiantuntijat", joihin äidilläni oli kritiikitön luottamus ja kävelyni, hymyni, teepussin laitto veteen, valojen päälle laitto huoneeseen, hengittäminen - kaikki olivat merkki jostain psyyken sairaudesta.
Vasta aikuisiällä olen oppinut vapautumaan psykohöpinöistä ja mielenterveyskategorioista, joita höyrähtäneet ja kateelliset mielenterveysintoilijat ovat diagnosoineet minusta monta.
Äitikin on vain ihminen, joka on erehtyväinen siinä missä muutkin :) Ei saisi olla niin ankara itsellensä.
Mielestäni jos ja kun lasten kanssa on ongelmia niin silloin on ihan hyväkin miettiä itse omaa rooliansa äitinä.. Tavallaan päivittää tietojansa ja taitojansa ja yrittää jatkaa parempana :)))
Pahat kokemukset kasvattavat kun ne osaa oikein kohdata, vaikka se varsinkin äitinä joskus onkin niin suunnattoman vaikeata.. Ajoittain itse koen ne vahvat äidilliset tunteet ja vaistot omia tenavia kohtaan jopa hankaliksi kun pitäisi ajatella järjellä :/ Kai se on se oma henkilökohtainen helvetti mitä pohjimmiltaan aina käy läpi kun lasten asioita selvittelee ja yrittää toimia oikein.. Tukea ja turvata ja ohjata ja rakastaa ja olla mallina, että ei ole ihan helppo juttu!
Uskon ja toivon, jotta äitinä sitä kasvaa henkisesti lasten mukana tavallaan vastapainona.. Voimia kovasti sinulle erilainen nainen.