että kun aina valitetaan miehen uudesta kumppanista ja miten SE nainen ei meidän lapsia komenna/ole osa meidän lasten elämää..
entäs kun äiti saa uuden miehen?? saako HÄN olla osa lasten elämää ja määrätä mitä lapset tekee.
JA miksi näin?? onko se jotenkin sallitumpaa?? vai kenties pelkääkö äidit että jos lapse kiintyy johonkin ihmiseen joka ei ole HEIDÄN valvovan silmän alla kontroloitavissa jne että siitä olisi jotakin vahinkoa heille?? itselleen/lapsille..
MIKSI yleensä täällä ei keskustella tästä aiheesta??
entäs kun äiti saa uuden miehen?? saako HÄN olla osa lasten elämää ja määrätä mitä lapset tekee.
JA miksi näin?? onko se jotenkin sallitumpaa?? vai kenties pelkääkö äidit että jos lapse kiintyy johonkin ihmiseen joka ei ole HEIDÄN valvovan silmän alla kontroloitavissa jne että siitä olisi jotakin vahinkoa heille?? itselleen/lapsille..
MIKSI yleensä täällä ei keskustella tästä aiheesta??
Vastaukset 15
Vanhimmat
Meillä vanhempien uudet puolisot ovat osa lasten elämää ja osallistuvat myös lasten ns. arkipäivän kasvatukseen. Suuret linjat päättävät omat vanhemmat, mutta jokapäiväisessä elämässä uudet kumppanit toki vaikuttavat -eihän perhe-elämä muuten toimisi.
Itse olisin erittäin harmistunut, jos kuulisin, että lasteni isän uusi puoliso antaisi lasteni käyttäytyä siellä huonosti puuttumatta asiaan. Itse lähden siitä, että kaikki lapsien lähellä olevat aikuiset voivat tarvittaessa ns. "puuttua" lasten tekemisiin. Tämä on itse asiassa mielestäni juuri tämän päivän suuri ongelma: aikuiset sulkevat silmänsä monelta asialta, kun eivät viitsi/uskalla puuttua erilaisiin tilanteisiin (mm. kiusaamiset, tappelut tms.), elleivät lapset ole omia.
ongelma: aikuiset sulkevat silmänsä monelta asialta, kun eivät viitsi/uskalla puuttua erilaisiin tilanteisiin (mm. kiusaamiset, tappelut tms.), elleivät lapset ole omia.
tuo mitä tuossa turiset ja fiksusti oli kirjoitettu myöskin koko rykelmä:) itse asiassa juuri noin kuten sanoit sen pitäisi ollakkin! (muissakin uusioperheissä).
1.PELKO
Joidenkin lasten äidit käsittääkseni pelkäävät, että isän uusi vaimo/avopuoliso/tyttöystävä vie heidän paikkansa äitinä. Samalla äiti voi pelätä, että isän uusi kumppani on "paha äitipuoli" hänen lapsilleen.
2.KATKERUUS
Jos uusi nainen on vienyt lasten äidin mielestä perheeltä isän, äiti saattaa katkeroitua ja pyrkii estämään uuden naisen pääsyn lasten elämään.
3. KOSTO
Jos mies on häipynyt ja jättänyt perheensä, jotkut äidit haluavat kostaa, ja yksi keino on rajoittaa isän elämää määräämällä, että isän mahdollinen uusi nainen ei saisi tavata isän lapsia.
Aiheesta on kyllä käyty keskustelua, paljonkin.
niin ainakin minä teen. Jos en tunne ihmistä perinpohjin tai ainankin suurta osaa henkilön taustaoja, en voisi kuvitella että lapseni olisivat ilman minua vieraan ihmisen luona. Koskee myös isän naisia, ja varsinkin heitä. En voisi kuvitella että lapseni viettäsivät aikaa ihmisen luona, jota emme tunne, joka on vienyt heidän isänsä ja tuhonnut heidän perheen. Miksi he hyväksyisivät vieraan ihmisen isän elämään kun isä on heidät ja heidän äidin jättänyt?
Tässä on ristiriitaa. Miksi isä yhtä äkkiä kiinnostuisi leikkimään jälleen perhettä vieraan ihmisen ja omien lastensa kanssa, kun ei se perhe elämä kiinnostanut ennenkään oman vaimon ja omien lasten kanssa? Se on täysin hullua, enkä vastausta ole saanut. Mies leikkiköön perhettä miten lystää kunhan ei sotke meidän yhteisiä lapsia moiseen hölmöilyyn, eikä ole sotkenutkaan.
..lastesi isä määräisi ketä sinä saat tavata lapsien läsnäollessa? Tuskin hyväksyisit, mutta silti pidät itsestäänselvänä että sinä saat toimia näin. Jos näin on, siinä tosiaan on ristiriita.
kumminkin niistä normaaleista jutuista jossa perhe elämä ei vaan ole toiminut. mutta kysyinkin sitä myöskin että miksi se on sallitumpaa että isäpuoli saa olla tekemisissä lasten kanssa??
harva mies täällä on narissut äidin suhteesta uuteen mieheen.. eli onko tämä uuden kumppanin tunteminen uhaksi lapsille vaan naisten juttu??
tai jos lapsi tulisi ja kehuisi että olipa mukava täti muuttaisiko lapsen sanominen sitten mielipidettä?? "että isän uusi ei olekkaan kamala mörkö?"
ytimeen eli entäs jos isät määräisi ja narisisi ex-kumppaninsa parivalinnoista..
Siis kysymykseen, miksei hän halunnut parisuhdetta kanssasi. Näin vain joskus käy, että vuosien varrella huomaa tehneensä virhevalinnan. Ei rakkauden kokeminen ja parisuhdeasiat ole mikään kerrasta poikki -juttu.
Ja kirjoittelusi on tässä vuosien varrella ollut vähän ristiriitaista. Välillä miehelläsi ovat puheittesi mukaan vaihtuneet kumppanit välillä eivät. Miten siis exäsi nykyinen kumppani olisi vielä vuosienkin päästä vastuussa siitä, että MIES on halunnut aikanaan erota sinusta?
No joo, sinulla on kyllä kirjoittelusi perusteella ongelmia tosi monella saralla ja on ihan sama, mitä sinulle vastaa. Sama levy kuitenkin pyörii vuodesta toiseeen...
myös lastesi koulukavereiden vanhempia? Vaaditko heiltäkin taustaselvityksen, jos lapsesi menee yökylään tai jos on kysymys esim leiristä, selvityksen ohjaajien yksiltyiselämästä? Aika suppeaksi menee lastesi elämä. Ehkä miehesi on nyt löytänyt kumppanin, jonka kanssa asiat sujuvat, toisin kuin sinun kanssasi. Ei sinun siitä pitäisi katkeroitua, jos sinä olisit ollut tyytymätön, olisitko jäänyt onnettomaan liittoosi? Ihan rehellisesti:ET.
Luuletko oikeasti, että voisitte ikinä mitenkään mahdollistaa sovussa hoidetun vanhemmuuden, jos kerran miehellä ei edes omalta osaltaan oikeutta arvioida vanhempana? Jos ei ole edes mahdollisuutta olla isänä niin tuskin sitä osaakaan ja haluaa, kun ei voi sitä kokea, koska äiti on kiukkunen kun isi erosi. Muuten okei, mutta turha valittaa tuollaisesta. Vähän sama kuin ihmetellään miksi lapsesta tulee uusavuton ruoanlaitossa, kun tätä ei koskaan ole päästetty keittiöön "kun ei se kuitenkaan osaa ja sotkee vaan".
Kaikki uudet puolisot eivät ole entistä liittoa olkoon se avo- tai avioliitto, tuhonneet tai millään tavalla toisen puolisoa tai lasten isää vieneet.
Jokaisella on oikeus jatkaa elämäänsä eteenpäin eronkin jälkeen. Toisilla siihen elämään kuuluu uusi puoliso (onni) toisilla ei. Se kuuluuko, tulisi kuitenkin olla jokaisen itsensä valittavissa, ei ainakaan entisen puolison päätettävissä.
Melko sairasta rajoittaa entisen puolison valinnan vapautta oman elämänsa suhteen YHTEISIÄ lapsia hyväksi käyttäen.
Olisin TODELLA kiinnostunut kuulemaan ihmisten mielipiteen siitä missä asemassa heidän omat uudet puolisot ovat tai olisivat suhteessa lapsiin. Koskeeko heitäkin samat säännöt kuin exän uusia?
Mutta olen jo kauan tätä palstaa seuranneena (enää en juuri viitsi kirjoitella) huomannut, että tämän tyyppisiä mielipiteitä kirjoittelevat eivät koskaan osaa suhteuttaa omia vaatimuksiaa omaan elämäänsä. Ei ainakaan samassa mittasuhteessa.
Toivottavasti täälaiset tyypit jossain vaiheessa havahtuvat omaan ja oman elämänsä pienuuteen ja myöntävät että tuon suojeluntarpeen todellinen syy on katkeruus.
Mielenkiintoinen pointti tosiaan.
Oma tilanteeni on, että olin lapseni isän kanssa seksisuhteessa noin kaksi vuotta, tulin raskaaksi, ja synnytin terveen tyttären. Isä alkoi pian syntyman jälkeen seurustelemaan, ja tämä suhdeon kestänyt jo reilun vuoden, pisin hänen elämänsä aikana.
Itse olisin erittäin halukas tutustumaan lapseni isän tyttöystävään, mutta isä ei anna, eikä myöskään halua että olen minkäänlaisessa kontaktissa tai edes tutustun hänen sukuunsa. Edes lapseni mummoon.Tapaamiset lapseen ovat satunnaisia. Silti hän sanoo ottavansa tyttären mukaansa ja että lapsi tutustuu hänen sukuunsa hänen itsensä kautta.
No joo... Kuten sanoin, mielelläni tutustuisin itsekin kyseisiin henkilöihin, koska luottopuoli ei ole isän kanssa paras mahdollinen jne. Ajattelen asian niin, että en vie lastani tarhaankaan jos en luota ihmisiin kenelle lapseni annan, kyllä luoton täyytyy toimia ja mielestäni se toimii parhaiten niin että kyseisen ihmisen kanssa on kontaktissa.
Tietenkin se kirpaisee, ajatus, että yksin olen lapseni kantanut ja hoitanut, ja sitten tulee täti jota minä en tunne ja se onkin lapselleni äitipuoli... Mielestäni on silti tervettä, että voisimme jutella ja tehdä yhteistyötä, kaikki osapuolet jotka lapsen elämässä olemme.
Jaa, miksihän tämän kirjoitin... Varmaan kai siksi, että voi se asia toisinkinpäin olla. Että se voi olla myös se isä joka ei halua osapuolien tapaavan toisiaan, tai että lapset tapaavat edes sen uuden naisen. Kaikki ei aina ole totta mitä puhutaan.
tuossa kyllä ihan normaali tervejärkinen pointti. ja asiaakin. mutta lähinnä justiinsa mietin itsekkin noita ihmisiä jotka mollaa ja morkkaa että "ja sehän ei meidän lapsien kanssa ole tekemisissä/minä kielsin jne".. eli lähinnä tuollaisia meinasin.
mutta tottahan se on että niinkin päin voi olla että ex puoliso mies ei sitten lasta halua elämäänsä. toki nuokin jotka miettivät että se nainen ei näe meidän lapsia olen miettinyt että eikö he luota miehensä arviointi kykyyn kumppanin suhteen? (jos kyse hyvästä isästä)..
me miehemme kanssa hoidamme arjen kokonaan ja etävänhemmat osa satunnaisesti ja osa säännöllisesti valvottuina.. tilanne nyt on tämä eikä muutu ehkä vielä pitkään aikaan eikä ruveta silloin tiliä tekemään käskyjärjstyksestä, kun meillä kotona laki on kaikille 9 lapselle sama=) joskus aikaisemmin oli tän 15v pojan kanssa ongelmia niin pyydin etä isää jutteleen hänen kanssaan. Kaikki on ok. Jos toiset alkaa perheen ulkopuolelta huuteleen käskyjä sillon lapset oppii käyttämään hyödyksi lepsumpaa osapuolta joka antaa periksi ja silloin lähivanhempien kasvatustyö kaatuu..
Koittakaa jaksaa..
että miten lapsi kokee sen että kun tulee isän kotiin, jossa saattaa olla niitä yhteisiä mukuloitakin, että isän puoliso ei ota kantaa millään tavalla kun omiinsa? pesee kätensä siis täysin lapsesta, vain siksi kun lapsen äiti on sitä mieltä!!??
meillä ainakin minä miehen vaimona komennan, ja ohjaan ihan kaikkia tämä huushollin lapsia, kyllä, sitä miehenkin lasta, ja minulle kuuluu hänen asiat, niin ne hyvät kuin pahatkin täällä ollessa.
tosin meidän tapauksessa lapsen äidillä on omavaltainen oikeus valita milloin itse hyppää remmiin, kun puhutaan vastuusta, jos poika on temppuilut/tapellut äiti siirtää vastuun tänne päähän, itse sitten kantaa vain sen kiitoksen ja hyvän palautten.
minä myös kelpaan hakemaan ja kuskaamaan poikaa harrastuksissa, kun äiti ei kykene, muuten kyllä en saisi puuttua lapsen elämään,saati millään tavalla ohjata meillä ollessa.
meillä kuitenkin ME aikuiset päätämme asioista, eikä siihen kysellä exältä lupaa että saako näin toimia.