Tätini kieltäytyi lukemasta Punaista viivaa ja Täällä Pohjantähden alla -kirjoja.
Hänen miehensä oli armeijan lentäjä ja heillä oli ajatuksena koti, isänmaa ja uskonto.
Pelkäsivät tietoa ja eri näkökulmaa. Minusta niiden kertoma vaikuttaa varsin uskottavalta. Mutta ei niistä edes saanut keskusteltua heidän kanssaan.
Oletteko itse tulleet yllytetyiksi näiden kirjojen kautta?
Hänen miehensä oli armeijan lentäjä ja heillä oli ajatuksena koti, isänmaa ja uskonto.
Pelkäsivät tietoa ja eri näkökulmaa. Minusta niiden kertoma vaikuttaa varsin uskottavalta. Mutta ei niistä edes saanut keskusteltua heidän kanssaan.
Oletteko itse tulleet yllytetyiksi näiden kirjojen kautta?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jossain määrin voin sanoa tulleeni yllytetyksi. En muuten olisi voinut ymmärtää minkälaista elämä oli suurimmalle osalle ihmisiä ennen pohjoismaista hyvinvointia.
Enpäs tieä minkälaisia faktoja noissa kirjoissa piilee, vai onko minkäänlaisia.
En yllätetyksi tullut, mutta kovasti palojon lähihistorian tuntemustani on parantanut ja menneisyyttämme selkiyttänyt varsinkin Linnan trilogia.
Monille vähän kerrotuille tapahtumille tuli vahvistusta, ja täydellistä vaikenemistakin auttoivat ymmärtämään nämä teokset. Lisäksi ovat tyylipuhdasta kerrontaa tuon ajan hämäläisestä maalaiselämästä. Mielestäni myös melko puolueeton kuvaus "sisäisen sotamme" synnystä ja tapahtumista.
Ei ikävistä asioista selviä, kääntämällä niille selkänsä! Parasta olisi lukea. Ei "koti, isänmaa ja uskonto" siitä mitenkään kärsi. Vahvistuu vain.
Sitähän tätini juuri pelkäsi, että vaikuttuu ymmärtämään köyhiä ihmisiä. Ei he mitään rikkaita olleet, ei silti. Vakuutusyhtiön osakkeessa asustivat Munkkiniemessä halvalla vuokralla. Armeijan eläkkeellä pysyivät hengissä.
Nyt on jo dementia niin vienyt, ettei ole lukukykyjä. Mies kuoli jo kymmeniä vuosia sitten.
Oletko lukenut mitään pohjalaista maalaiselämää käsittelevää? Itse en ole paljon kirjallisuutta harrastanut ja tämä kiinnostaisi, että miten hämäläinen ja pohjalainen maalaiselämä erosivat toisistaan.
Sitaatti tekstistäsi:
"Mielestäni myös melko puolueeton kuvaus "sisäisen sotamme" synnystä ja tapahtumista."
Ei KUKAAN voi kirjoittaa puolueettomasti. Me olemme inhimillisiä ja meidän omat käsityksemme ja ymmärryksemme sävyttävät sitä mitä kirjoitamme ja sitä miten ymmärrämme. Emme pääse Väinö Linnan päänupin sisään tutkiman mitä hänen yksityiset ajatuksensa ovat.
En kuitenkaan kiistä koö. teosten taiteellista arvoa. Historiallinen arvo sen sijaan...?
"Puolueettomuutta" ei ole olemassakaan.
perustuu sotapropagandaan.
En ole kuullutkaan ...
..kun lukee. Mielestäni nuo mainitut eivät minun aikaisempia mielipiteitäni muuttaneet, mutta ymmärrys oman maan historiaan lisääntyi.
Orvokki Autio on kirjoittanut pohjanmaalaisesta elämästä 'pesäpallotrilogiassaan' mielestäni mainiosti. En muista kirjojen nimiä, mutta kaikissa on jokin pesäpallotermi nimenä. Toinen pohjalaisten nykykuvaaja on Antti Tuuri.
mielestäni suomalaisen yleissivistykseen.
On eri asia haluaako kasvattaa nuorta uskomaan johonkin ja seuraamaan tietämättömänä auktoriteettia vai haluaako auttaa nuorta hankkimaan tietoa, perehtymään avoimin mielin asioihin ja tekemään sen jälkeen itsenäisiä valintoja.
Tietämättömyys ja voimakkaat asenteet ovat pelottava yhdistelmä ja sen seurauksena on tehty monenlaista pahaa maailmassa. Arvostan ja luotan enemmän ihmiseen, joka ensin perehtyy asioihin eri näkökulmista ja tekee tietoisia valintoja niiden perusteella.
Ei tieto ole pahasta, mutta tietämättömyys ja sokea usko saattavat olla.
Kirjat eivät mielestäni yllytä mihinkään. Ne avaavat uusia näkökulmia ja ajatuksia, opettavat näkemään ja ymmärtämään enemmän. On helpompi ymmärtää miksi jotain tapahtuu, kun saa tietää, millaisissa oloissa ihmiset elävät ja mitä ajattelevat. Tietämättömyys ja fanaattisuus on tosiaan pelottava yhdistelmä. Siitä on kamalia esimerkkejä Suomenkin lähihistoriasta.
Kuka määrittelee mitkä kirjat kuuluvat yleissivistykseen?
Jokainen katsoo omasta vinkkelistään ja omasta henkilöhistoriastaan ja aatteellisesta taustastaan käsin mitkä kirjat kuuluvat kaiken kansan luettavaksi.
Kukaan ihminen ei kuunapäivänä ennättäisi tutustua siihen kirjalliseen tuotantoon mitä tänä päivänä kutsutaan yleissivistykselliseksi, kansalliseksi pääomaksi.
Linna, Waltari, Päätalo, Saarikoski, Hietamies ja lista täydentyy koko ajan...
Pohjantähdellään Linna peittosi tutkijat laajassa lehtidebatissa. Kävi ilmi, että hänen romaaninsa pohjautui siihen tietoon, jota asiantuntijat eivät olleet halunneet kerätä, ja että romaani oli todempi kuin silloinen historiankirjoitus.
Historiallinset tapahtumat ovat vain taustaa, ja romaanit jäävät elämään oman rakenteensa ja kielensä varassa. Aika vasta paljastaa todelliset klassikot.
Silti ei ole epäilystä siitä, että Linnan Tuntematon ja Pohjantähti-trilogia tulevat jäämään Suomen kirjallisuudenhistoriaan merkkiteoksina.
Aivan varmasti näin on! Linnalla oli todellinen sisäinen tarve paljastaa se, jota siihen mennessä ei ollut haluttu tunnustaa eikä tutkia. Tuntemattoman sotilaan osalta Linnalta ei aivan onnistunut laajan murrekirjon hallinta (vrt. Sotaromaani, ISBN 951-0-25187-1); Murteita stilisoitiin kustantajan toimesta voimakkaasti, mutta teoksen tunnelma ja sanoma säilyivät.
Pohjantähti-trilogiassa Linna sitten pääsi omimmalle alueelleen. Itsekin hämäläisenä murreongelmia hänellä ei ollut, ja kosolti perimä- ja haastattelutietoa pohjana. Näin syntyi hyvä teos.
Ja mikä parasta: Linna ymmärsi lopettaa kirjoittamisen, kun asia loppui!
Ei tullut "pakkokirjaa" joka jouluksi. Näin hän välttyi pääteostensa inflaatiolta
Tuntemattomassa Linna otti toivottoman urakan yrittäessään hallita kaikki suomen murteet; siihen ei pysty yksikään kirjailija.
Onneksi kustantaja ymmärsi hankkia asiantuntijat korjaamaan virheet - toisin kuin Päätalon kustantaja. Muutenkin kustantajan korjaukset ovat parantaneet Sotaromaanin yksityiskohtia, mutta vain pieniä yksityiskohtia. Rakenne ja sisältö lienevät säilyneet alkuperäisinä.
Isänmaan palveluksessa olevat ovat meidän kaikkien palveluksessa. Nykyisin vaan tuntuu, että etuilijat on ottaneet ja puristaneet kansasta mehut ja nyt suuntaavat katseensa ulkomaille alistaen pieniän lapsia ja raskaana olevia naisia.
Miten tämmöistä isänmaata voisi palvella kokosydämisesti?