kuuro koira

jos sinulla vaan on mahdollisuus ottaa koira. Pääasia että koira saa hyvän kodin. Kyllä se kuurokin koira pystyy elämään ihan täysipainoista elämää. Koulutuksessa pitää vain ottaa huomioon se ettei se kuule. Muuten se on aivan samalla lailla koulutettavissa kuin kuulevakin koira. Tiedän jokusia kuuroja koiria eikä niistä todellakaan sivullinen edes huomaa aistin puuttumista. Vauhtia piisaa aivan kuin muillakin.

Miksi tämä tuttavanne ei ole "ehtinyt" kouluttaa koiraa ja miksi hän haluaa luopua siitä..?
Dalmatialainen on ihana rotu oikein kasvatettuna. Mutta varsin usein nämä aktiiviset, seuranhaluiset koirat ovat luonteeltaan varsin vaativia, ne tarvitsevat kodin, jossa niiden paikka laumassa on selvä (siis alimmaisena, ei perheen pomona), jossa ne saavat runsaasti liikuntaa ja aktivointia sekä hyvin vankan peruskoulutuksen.
Ellei perheellänne ole kokemusta koirien koulutuksesta ja kasvatuksesta, kehottaisin harkitsemaan toiste.. varsinkin kuuron koiran koulutuksessa on ihan omat ongelmansa, ainakin se on haastavampaa kuin aisteiltaan terveen koiran kouluttaminen. Kouluttamatta ei voi ainakaan dalmatialaista jättää.
On ikävää, että joku päästää ajanpuutteen vuoksi dalmatialaisensa vuoden ikään kouluttamattomana asti ennenkuin tajuaa ettei ole aikaa koiralle. Kärsivällisellä rakkaudella, paljolla ajan tuhlaamisella, johdonmukaisella kouluttamisella ja selkeällä laumanjohtajan otteella tästäkin yksilöstä saa varmasti tottelevaisen ja uskollisen lemmikin. Sanoisin kuitenkin, että olette haasteen edessä.