Muistin matkaamme sillä autolla
joka päätyi romuttamolle
kesämaisemaa sukutilamme
joka joutui hunningolle
illallistamme ravintolassa
joka konkurssiin lopulta meni
kiihkeitä kesäkuun öitämme
jotka talviaamuun kalpeni
Joka huoneessa rakastelimme
-talo sittemmin purettiin
polku hämyinen umpeen kasvoi
-sen hämyssä suudeltiin
nimes kaiversin pintaan puun
sen metsuri pölleiksi pisti
meitä kauneiksi kehuneen naapurin
on haudalla valkea risti
Muistan käsialan kauniin kirjeesi
jonka suutuspäissäni revin
hymyäsi valokuvissa
-ne paloi loimuin liekehtivin
mutta sittenkin muistin sen kaiken...
joka päätyi romuttamolle
kesämaisemaa sukutilamme
joka joutui hunningolle
illallistamme ravintolassa
joka konkurssiin lopulta meni
kiihkeitä kesäkuun öitämme
jotka talviaamuun kalpeni
Joka huoneessa rakastelimme
-talo sittemmin purettiin
polku hämyinen umpeen kasvoi
-sen hämyssä suudeltiin
nimes kaiversin pintaan puun
sen metsuri pölleiksi pisti
meitä kauneiksi kehuneen naapurin
on haudalla valkea risti
Muistan käsialan kauniin kirjeesi
jonka suutuspäissäni revin
hymyäsi valokuvissa
-ne paloi loimuin liekehtivin
mutta sittenkin muistin sen kaiken...
Vastaukset 2
Vanhimmat
ihana runo :)
ja noinhan se menee, vaikka maailma muuttuisi ja kierähtäisi ympäri ämpäri vieden kaiken konkreettisen mukanaan, niin silti sitä muistaa. Siksi ennemmin nykyään säilytän kaiken mitä voi, laitan ne vain laatikkoon piiloon odottamaan sitä päivää että ne kyynelien sijasta saa naurahtelemaan kaikelle hauskuudelle :)
Mie se kans revin kaikki valokuvat poltin kirjeet, ja hävitin aina menneen. Nyt täysi-ikäsenä tavallaan olen iloinen, ettei tarvi
kuvia kahtella, dementia sumentaa hurmokset.
Ai, juu, Hyvää Uutta Vuotta!