kotona on ku olisin helvetissä.. äiti huutaa mulle koko ajan ja haukkuu pienimmistäki asioista.. se ei päästä minua ees poikakaverin luo... tosin meillä on kaukosuhde mutta silti.. ollaan oltu yhessä 7 kuukautta ja rakastetaan toisiamme... ja kun minun eno yritti raiskata minut ku olin 13 ( melkein onnistuki mutta jollain ihmeellisellä tuurilla pääsin pakoon vaikka oltiin keskellä mettää ) nyt olen 16.. kerroin äidille enostani jo silloin.. se ei tehny mitään.... ei sanonu mitään... nyt kerroin sille uuestaan ku siskoki alko puhuun jotain sen sorttista omalta kohaltaan.. mutta nytkään äiti ei sanonu mitään... ja jos se näkee minun itkevän se repii hiuksista tai lyö... en kohta enää jaksa tätä... ainoa asia minkä takia olen tähän asti jaksanut on minun ihana ja rakas poikaystävä.. olen siis 16 vuotias tyttö...
tarviin apua mutta
kukaan ei pysty auttaan
4569
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nii sä tarttet ystävän, jolle sä voisit ain puhuu kaikest ja joka tukis sua ja joka on valmis jakamaa sun kans surut ja nilot ja jaksaa kuunnella sua. Tiiän et sellasne ahnkkiminen ei oo helppoo ja et puhuminen ja luottaminne on vaikeet joillekki, mulle se on liinaki helppoo. Mulle on sitte taas sen suuni kiinni pitäminen vaikeempaa ku omista asioista on kyse... Ja sitte voit aina mennä puhuu jollekki koulukuraattorille tms. Ja voit kysyy silt äidiltäs suoraa, et mikä sua vaivaa. Ei se oo sun vika jos sut on raiskattu. Ja sun äitis ei sais mun mielest ainakaa suhtautuu asiaa tolla tavoin.
mulla on kyllä ystäviä joille oon kertonu... mutta ei se oiken tunnu auttavan :S
No sitte kehottaisin hankii tota ulkopuolist ns. ammattiapuu, jos kerran tilanne on jo sietämätön.
ots on esimerkkejä paikoist, minne voi mennä yöks..
http://www.redcross.fi/apuajatukea/nuortenturvatalot/fi_FI/index/
mut jos asut jossain huomattavasti kaukana noist, nii sitten voit ettii netist niit paikkoij.
Mut suosittelisin et jollei äitille puhuminenkaa uata nii ota yhteyttä sinne sosiaaliapuu tai mee tonne.
Jos tuo pelleily jatkuu tai pahenee, kehottaisin ottamaan yhteyttä sosiaaliturvatoimeen, on sellaisiakin asuntoja, minne vain mennään yöksi, siis nuoret jos vaikka on tällaisia ongelmia.
En nyt muista tarkempaa tietoa näistä yösijoista mutta silti... Minä itse, lähtisin pois kotoa, karkaisin, (kuten joskus kauan sitten olin 3 yötä pois kotoa, vaikke minulla itsellä ole ongelmia perheeni kanssa, mutta seurani oli kehnoa.
Äitisi on sairas, tai hullu, jossei jaksa välittää lapsestaan.
Itkeminen on normaalia, jokainen itkee, ja jossei, niin ei osaa, elikkä sitten padottaa kaiket tunteet sisälleen, mikäli ei osaa itkeä. Mutta... Mä lähtisit kotoo ja vähän nopeasti ja nostaisin syytteen väkivallasta, tai ilmottaisin sosiaaliviranomaisille jne. Mun pää hajoaisi pienemmästäkin, ja onnea boyfrendillesi ja sinulle...
Ystäväni vanhemmat on alkoholisteja eikä välitä lapsesta. he siis antavat tämän tehdä mitä tahansa. Ystäväni on nähnyt kun vanhemmat kohtelevat toisiaan, jopa lyömällä. Tämä kuitenkin lopuksi otettiin huostaan ja on viihtynyt paremmin kun kotona.