Rakennusosien kustannuksia 2007 kirjassa on laskettu eriseinärakenteita ym. Rakennustieto Oy tekee kirjan, joten pitäisi olla puolueetonta tietoa.
Betonilämpöharkoseinä 400mm 141,91 € neliö eli kallein seinä
Kevytsoraeristysharkkoseinä 140,66 € neliö
Betonilämpöharkko 350 mm 137,65 € neliö
Kevytbetoniharkkoulkoseinä 375 harkko 135,48 €
Kaikkiin seinärakenteisiin ja hintoihin sisältyy rappaus.
Betonilämpöharkoseinä 400mm 141,91 € neliö eli kallein seinä
Kevytsoraeristysharkkoseinä 140,66 € neliö
Betonilämpöharkko 350 mm 137,65 € neliö
Kevytbetoniharkkoulkoseinä 375 harkko 135,48 €
Kaikkiin seinärakenteisiin ja hintoihin sisältyy rappaus.
Vastaukset 49
Vanhimmat
on kuitenkin vetää harkon päälle vielä tiilivuoraus. näinkin joku tekee...?
kuin puutalon päällystakiksi tehty kahimuuraus.
Huiman näköisiä nuo 70-80-luvun nuhjuiset elintason virstanpylväät.
nopeasti ja helposti vahvan ja hyvän u-arvon omaavan talon, niin Lammiharkko on hyvä valinta.
Halvalla ei usein saa hyvää.
Jos haluaa hyvän U-arvon, niin miksi sitten pitää valita harkko jossa ko ominaisuus on markkinoiden huonoin?
Ok Rudus ilmoittaa saman U arvon, mutta eristettä on oikeasti yli 10% enmmän.
Sitten on vielä ratkaisuja joissa vakiona saadaan u-arvoksi 0.08 ja kantavuuskin on aivan toista luokkaa.
No kantavuudella ei pientaloissa juuri ole merkitystä, paitsi sipossa jossa 6m jänneväli on maaginen raja.
0.19W/m2K
http://www.lamminbetoni.fi/attachments/tuoteselosteet/ll400.pdf
Jämerä ei edes kerro sivuilla u-arvoa, joka on 0.31
siporex 375mm harkon lämpöarvo: (H H siporexin sivuilta-esite ei sitä kerro) 375mm harkko lämpöarvo 0,31 !!! "Lämmin ja massiivinen"??
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000007223871
Rudus ei myöskään ilmoita sivuilla u-arvoa:
http://www.ruduskivitalo.fi/fi/Suunnittelu/Paikallarakentamisen edut/
Siispä sipouskovaisen täytyy valehdella, jotta kauppa kävisi.
joka levittelee nettiin väärää tietoa.
ostajalla on muut arvot kuin U-arvot mielessään.
Mitä sinä käytännössä teet seinän tiedolla 0,19 tai 0,25 tai 0,31?, jos talo muuten vuotaa kuin seula kevyen yläpohjan läpi tms. ratkaisu on tehty huonosti.
Kaikilla ratkaisuilla saadaan talo aikaiseksi, mutta jotkut tavat ovat koettuja, toisia koetutetaan ostajilla.
Kukaan harkkomyyjä ei ole vielä sitoutunut vastaamaan esimerkiksi viiden ensimmäisen vuoden lämmityskuluista, että ne alittaisivat jonkun tason.
Siporeks-rakentaja säästää siinäkin että ei tarvitse vessaa rakennukselle: sipo-seinään voi kusta eikä yhtään mene lattialle asti.
Miksi tätä etua eivät sipo-edustajat mainosta :)
rakentamisen nopeus ja helppous ja u-arvo. Haluatko vielä valehdella lisääkin:-)
nuo helppous ja nopeus. samalla kuitenkin edelläkin jo mainittu tiiviys, jonka vuoksi Lammi ja muut sekasikiöt jäivät rannalle. jos rakentaa kivitalon, niin miksi jättää katto "auki" eli kevytrakenteiseksi. karkeasti verrattuna sama kuin jättäisi arkkupakastimen kannen raoelleen.
noilla arvoillasi ja pidemmässä juoksussa.
Talon rakenteluun kuluu hartiapankilla helposti kaksi kesää, vaikka seinät saisikin pystyyn parissa viikossa.
Asumistottumukset määräävät energiatalouden, eivät yksittäisen seinän u-arvot kruunattuna huteralla kevyellä yläpohjalla.
eikä tietoa villojen erityskyvystä:-)
Avuksi pari linkkiä:
http://www.paroc.fi/channels/fi/
http://www.isover.fi
Siporex on jotain linnupaska höttömöttöä, sanoi raksamestarini:-)
http://www.isover.fi
http://www.paroc.fi/channels/fi/
looserin on pakko jauhaa skeidaa kun faktat on loppu eikä muuta keksi.
talosi laadusta, jos sinulla rak.mestarikin yhtä lapsellinen kuin sinä.
Miksi Lammi-talossa pitäisi olla kevyt yläpohja? Hyvän käytännön mukaisesti niihin laitetaan ontelolaatta ja 500mm eristettä päälle.
Itsekin tätä samaa asiaa hieman ihmettelen. Mielestäni Sipo 500 olisi melko ihanteellinen runkomateriaali monessakin mielessä, mutta arvelluttaa, että mikä sen "oikea" U-arvo on. 375:n U-arvoksi Jämerä väittää 0,25. Siinä on kuitenkin laskettu mukaan epämääräisin perusteisin kompensaatiota tiiveydestä ja hengittävyydestä. Todellinen U-arvo on eri lähteiden mukaan 0,28-0,35 (varmaan muitakin arvauksia löytyy). Jämerällä väitetään Sipo 500 seinän U-arvoksi 0,18-0,19 henkilöstä riippuen. Siis ero 375:n ja 500:n välillä olisi 0,06-0,07. Minulle riittäisi U-arvo 0,19, mutta jos eroa lähteekin laskemaan 0,35:sta, saataisiin Sipo 500:n U-arvoksi 0,28-0,29 ja se ei kyllä kelpaa ainakaan minulle, vaikka muilla keinoilla kuinka "kompensoisin".
mitä U-arvoa vaan. vaikka 0,17 jos haluat
purat mieliharmiasi väärästä valinnastasi? Olisit kuunnellut viisaampiasi aikanaan niin ei harmittaisi noin kovin...
U-arvoilla tai niiden eroilla.
Ihme vesseli olet, jos saat tärvääntymään 200m2
omakotitalon lämmitykseen ja käyttövesiin yli tuhat euroa vuodessa. Tästäkin puolet erilaisia perusmaksuja, joista et voi säästää mitään.
Tarkoitan tällä sitä, että alle satasen kulutussäästöllä vuodessa et rahoita kovin ihmeellistä energiainvestointia.
Ilman muuta tuon perusteella kannattaa tehdä valinta!
Talossahan on karkeasti arvioiden sama määrä seinäpintaa kuin on lattiapintaa, eli esim. 200 m2 talossa noiden ero (kallein - halvin) on 1286 euroa.
Taitaa olla siporeksimainosmaakareiden uusin keksintö markkinoida hötöseinäänsä oikein Rakennustiedon laskelmien avulla ja aliarvioida asiakkaansa.
Ei kai nyt kukaan ole sanonut, että tuon perusteella päätöksiä tehdään. Mitä merkkiä se sie myyt kun noin lämpenet? 1286 € on paljon rahaa. Elä sie hättäile.
Älsvby-seinä maksaa 57,23 € neliö. Suosittelen lämpimästi alkuperäiselle kirjoittajalle.
Havaitsenko oikein, että niska punottaa monella teistä. Miksi teillä nousee tunteet pintaan ja haukutaan eri tuotemerkkejä. Ettei vain ole oma lehmä ojassa.
Hiukan hymyilyttää mutta mutta myyjät, ettekö te nyt parempaan pysty? Ei tuo nyt ole muuta kuin puolueetonta tietoa. Ei kenenkään teistä tarvitse puolustella yhtään mitään.
nopsasti, voit vaikka käydä siinä samassa etelän lomilla, kun ei tarvitse pakertaa raksalla.
Oottako kuullu, kun kaksi venäläistä uusrikasta törmäsivät Pariisissa kadunkulmassa:
"Kato Sergei Ivanovitsh, mitä kuuluu?"
"Morjens Kolja Petrovitsh, mitäpä tässä, vähän ostoksilla..."
"Juu, niin minäkin, katsopas (näyttää rannetta), just ostin Rolexin, maksoi 3800€!"
"Pyh, eihän tuo vielä mitään, katsos (näyttää omaa kelloa), minulla on ihan samanlainen Rolex, mutta minäpä maksoin tästä Champ-Elyseellä 6900!"
Tämän jutun hengessä voinenkin todeta, että minäpä se olenkin eniten hassannut taloon rahaa, ja olen ylpeä siitä!
Tämä palsta uusi Lammi-uskovainen lienee nippa nappa yhden talon kohta jo valmiiksi saanu, joten "vankka" osaaminen kaikista rakenteista ja niiden kustannuksista on takuu varmaa tietoa.
Eipä taida tietää että putkari ja sähkäri ottivat pikku preemiot omista hommistaa.
Joo mulla ei ole kokemusta siposta mutta muista harkoista on. Silti olen siin' "uskossa" että kokonaisuutena Sipo lienee nopein ja edullisin pystyttää.
raamattu käteen ja mene täältä lähimpään kirkkoon saarnaamaan skeidaasi.
lammitalossa on ikkunanreikiin liimattu siporexia, joihin karmit näkyvät kiinnitetyn?
Helppo huomata nyt, kun ei ole vielä rapattu.
eiköhän niistä talon saa kummastakin materiaalista, vaan lammin harkoista voi olla hankala tehdä yläpohjia. siposta sekin onnistuu.
miten sipo-harkoista tehdään yläpohja?
eikö siihen pidä käyttää sitä jotain kevytbetoni"lankkua"... vähän niin kuin lammin kanssa pitää käyttää betoni"lankkua".
siis jos välttämättä haluaa hassata rahaa kiviseen yläpohjaan... jos se raha on yläpohjaan pakko käyttää niin sitten kevyen yläpohjan eristeeseen, palosuojavillaan, ja koolauksiin jotta ei tarvi höyrynsulkua puhkoa. tulee meinaan samalla rahalla taatusti ihan joka suhteessa parempi yläpohja.
oli justiinsa 39 talon kevytrakenteisen yläpohjan ongelmista, talot ovat 2vuotta vanhoja ja asukkaat muuttavat rempan ajaksi veks.
Kai niihin on rahat kiinni pantu,
Referoitko mitä ongelmia, kun ei tuota Hesaria ole... Ja miten ne johtuivat yläpohjan kevytrakenteisuudesta, eivät ihan muista rakennusvirheistä?
Veikkaan että kevytrakenteisuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan eristyksen tuulettumisesta ei oltu huolehdittu *ja* höyrynsulun kanssa oli kämmätty. Sipo-lankun kanssahan riittää pelkkä tuuletuksen kämmäys, kun silloin höyrynsulkua ei ole ollenkaan...
Tämä siis todistaa sen, että harkonvalinta ei ole rahasta kiinni?
Keskimääräisen talon seinäneliöillä eri harkkojen hintaerot ovat mitättömiä. Tätä tietysti vielä vahvistaa se, että talon rungon hinnan osuus talon koko kustannuksista on marginaalinen.
talon saa rakentaa Suomeen rakennussäännösten mukaan: esim. savitalo yms.
Nämä on makuasiota, samoin rahan käyttö
varmaan joku rakentaa halvemmalla kuin toinen jne.
Sitä voi sitten ihailla omaa monumenttia n. 15 v.
päästä kuinka hyvä on sisälta ja ulkoa vähän kauempaa katsottuna
tsemppiä projekteihin
saman selkokielellä?
on mätitahnasta.
Miksi ainoa matalaenergia talo hämeenlinnan asuntomessuilla oli siporexista? Paras materiaali? Kertokaa? Ainoa eristämätön massiivirakenne. Onko? Mitäs jos siporexiin laitetaan lisäeriste? Saadaan lisää sitä uuuu arvoa heh. Mitäs jos betoniharkoista ja lecaharkoista otetaan eriste pois? Missä uuu arvo? Hukassa? Hei me ostetaan uuu arvoa. Heh!
muista ei voi rakentaa tiivistä vedotonta taloa? Tai on ainakin vaikeaa ja kallista?
Lisäksi tuli mieleeni, että miten rapataan eristeharkkotalot? Kolmekerrosrappausko? 300 m2 eristeharkkoseinään rappaus maksaa 8000,- enemmän kuin sipoon. Mutta mitä sillä väliä, harkot maksoivat kuitenkin tonnin vähemmän.
Siinä se TAAS nähtiin. Siporeks-sokeat ei osaa lukea. Ekassa viestissä selvästi sanotaan:
"Kaikkiin seinärakenteisiin ja hintoihin sisältyy rappaus."
...ja sori vaan, en ole Lammi-hihhuli (enkä edes ole Lammin palikoista rakentanut tönöäni)
Ihmeellistä on tämä siporeks-logiikka. Vertaat siis sitä että toiseen laitetaan lisää eristettä ja toisesta otetaan eriste pois. Hyvin on mennyt siporeksin mainospuheet muistiin.
Vai siporeks oli ainut matalaenergiatalo? Taisi tuossa sitten kriteerinä olla siporeksikauppiaan omat mieltymykset. Mukana oli varmasti ainakin se että "seinän pitää olla yksiaineinen, muuten ei ole matalaenergiatalo!". Unohti vain että se seinä sisäpuolelta maalataan eli lätkäistään höyrynsulku ja siinä se yksiaineisuus meneekin (tosin mitäpä haittaa siitä on kun koko yksiaineisuuden hehkutus on siporeksin mainosmiesten keksintöä)
Olen miettinyt tässä rakentamisen aikana, että on kaksi firmaa, joiden mainososastot pitäisi palkita hyvin tehdystä työstä jollain erikoispalkinnolla. Tarkoitan siis että ovat osanneet kääntää normaalin tuotteet markkinoiden parhaimmaksi mainospuheillaan.
Toinen on Siporeks ja toinen on Finnfoam.
höyrynsulku? voi jestas...
miksikö laittavat puutaloihin muovit, kun pelkää maalikin riitäisi ulkopinnassa. kysyn vaan.
jos vähän miettisit niin onko puutalon ulkoverhous täysin raoton jne? Lisäksi puurunkoisen talon höyrynsulku tulee olla sisäpinnassa, tai ainakin lähempänä sitä kuin ulkopintaa (kastepisteen sisäpuolella).
Lateksimaali sisällä tuottaa hyvin tasaisen ja tiiviin kerroksen, joka vastaa muovia. Sisäseinät (yleensä) ovat hyvin tasaisia, toisin kuin ulkoseinät.
ole höyrynsulku.
on tullut asuttua vuodesta 1954,
Finnfoamia en tunne.
Mikä siinä kevytbetonissa mieltäsi askarruttaa?
useimmat lateksit eivät tee höyryä läpäisemätöntä
kalvoa, mutta maalia käytetään usein sen vuoksi, ewttä harmaa tai valkoinen vetonit käy silmään yksitoikkoisena.
vai kyllä siis?
Betonilämpöharkko maksaa suunnilleen saman verran kuin vastaavan kokoinen kevytsoraeristysharkko. Kevytsoraeristeharkkojen lisäksi tarvitaan noin 10 säkkivä muurauslaastia a 50 ekee säkki. Betonilämpöharkkojen lisäksi tarvitaan noin 20 pumppuautollista betonia a 1000 euroa laaki. Tästä voi jokainen sitten laskea kumpi tulee edullisemmaksi. Pystytysaika suunnilleen sama jos ammattilaiset tekee. Betoniharkkojen paino myös puolet suurempi kuin kevytsoraharkkojen. Eli kukkakepit ja muut heikkoluontoiset tarvitsevat nosturin - > vuokra juoksee koko rakennusajan.
mun lammitaloprojektissa kävi pumppuauto alle tai tasan 10 kertaa anturoiden ja ontelosokkeleiden valamisesta lattiavaluihin. Naisihminen pystyy nostamaan Lammiharkkoja, ovathan ne rakennusmääräysten maksimikäsinostopainoa 25kg kevyempiä.
Yksin rakensin täällä taloni kuin yksikään ammattiporukka, koska ei ole kädet paskana valmiiksi raksahommista.
Yhteen pumppuautoon mahtuu betonia 5-6 kuutiota. Rakensitko taloa vai autotallia? Meillä ainakin täytettiin pumppuautoa toisista autoista 2-3 kertaa per valu. Teimme noin 15 kuution valuja kerralla. Eli kyllä sitä betonia menee vähintään 20 pumppuautollista ihan normi 200 neliön taloon.