On leski ja kaksi perillistä sekä jakamaton kuolinpesä. Leski asuu osakkeessa. Toinen perillinen haluaa rahaa,toinen ei halua jakoa.
Jos leski myy osakkeen,niin onko se pakko jakaa kolmeen osaan vai voiko vain toiselle perilliselle antaa tietyn osuuden (kuinka suuren, 1/3 ?) ja leski pitää pitää loput itsellään?Olisiko tämä toisen perillisen osuus ennakkoperintöä?
Jos leski myy osakkeen,niin onko se pakko jakaa kolmeen osaan vai voiko vain toiselle perilliselle antaa tietyn osuuden (kuinka suuren, 1/3 ?) ja leski pitää pitää loput itsellään?Olisiko tämä toisen perillisen osuus ennakkoperintöä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Saat asua loppuelämäsi osakkeessa jos haluat. Jos suostut jakoon niin lakiosa on puolesta puoli eli kun on kaksi perillistä, niin 1/4 voi saada ja sitten testamnetti ja siihen hyväksyntä tämän lakiosansa saannelta ja lesken kuoltua saa sitten sen toisen 1/4, ellei sitten testamentti osoita, että vain tämä toinen saa kaiken eli 3/4.
Mutta kun leski haluaakin myydä. Itse olen toinen perillinen joka ei halua nyt osuuttaan,mutta suostun kyllä myyntiin.
Siis voiko tässä tilanteessa myydä ja jakaa pelkästään toiselle perilliselle osuuden kaikkien osallisten suostumuksella,vai pitääkö jakaa kolmeen osaan?
Voitte jakaa niin kuin tahdotte.
Ihmettelen vain tuota 1/3 osaan jakamista. Mistä sen keksit? Jos vanhemmat omistivat asunnon yhdessä 1/2 osuuksin, saa leski tietenkin oman pois eli puolet asunnon myyntihinnasta. 1/4 osaa perillisille kummallekin.
Jos vainaja omisti asunnon kokonaan, leski ei saa mitään, koska ei omista mitää eikä leski ole perinnönsaaja, koska on olemassa lapsia. Silloin menee jakoon niin, että 1/2 osaa kummallekin perilliselle. Tähän voi toki vaikuttaa lesken oikeus saada tasinkoa osituksessa, mutta se riippuu kuinka paljon leskellä itsellään on ollut omaisuutta.
Pointti onkin siinä,että tämä toinen perillinen on taloudellisissa vaikeuksissa ja häntä halutaan auttaa. Itse sen sijaan en halua nyt osuutta,koska arvelen menettäväni sen johdosta sosiaalisia etuuksia. Mutta siis asia tuli selväksi että voi jakaa vain tälle tarvitsijalle. (?)
Mielestäni asia on niin, että olet jo saanut perintösi, joka on puolet aikaisemmin kuolleen vanhempasi omaisuudesta ts. 1/4 vanhempiesi omaisuudesta. Tällaisen saman suuruisen osan omistaa myös toinen perillinen
Kysymys on siitä, että leski hallitsee teidän perillisten omaisuutta asumalla osakkeessa, josta omistat jo tuon 1/4. Kun hän myy osakkeen, niin silloin vapautuu omaisuutesi hänen hallinnastaan ja sinä menetät sos. etuutesi. Et voi lahjoittaa perintöäsi takaisin leskelle maksamatta lahjaveroa. Jos leski sitten myöhemmin kuolee ja olet lahjoittanut hänelle perintösi, niin perit sen uudelleen takaisin ja maksat taas perintöveroa...olisiko siinä järkeä.
Käytännössä en tiedä kuinka sosiaali viranomainen saisi tietää, että leski on myynyt osakkeen, jos hän pitää rahasi omalla tilillään kuolemaansa asit. Ehkä eivät tuollaista järjestelyä hoksaa...
Jos teillä on kuitenkin jakamaton kuolinpesä, niin silloin on kysymyksessä taas ihan erilainen tapaus...sosiaalitäti kysyy varmasti, että minkäarvoinen on osuutesi pesässä. Ja todennäköisesti vaatii realisoimaan sen, ellei sitten leski osakkeessa asumisellaan sitä tointa estä.
Näkisin, että lain mukaan toimien tulos on aina, että osakkeen myymällä toinen perillinen helpottaa oloaan, mutta sinä menetät. Miksi sinun tulisi saada enää etuuksia, jos leskeltä vapautuu osakkeen myynnin myötä sinulle sinun omaa omaisuutta?---kysyy sosiaalitäti
Leski ei voi saada tasinkoa osituksessa, sillä ositus suoritetaan vain avioerossa. Nyt on mennyt perunat ja lantut sekaisin. Mietipä vähän: jos leski olisi rikkaampi ja ositus suoritettaisiin, leskihän joutuisi maksamaan kuolleen perillisille omasta omaisuudestaan, mikä ei todellaakaan ole totta. Se ei vaikuta omistiko vainaja asunnon kokonaan vaan esim. se testamenttasiko vainaja nimenomaan asunnon vaikka lapselleen tai tärkein: oliko puolisoilla avioehtoa. Jos avioehto oli, leski ei saa mitään (riippuu tietysti avioehdon sisällöstä). Jos avioehtoa ei ollut, leskelle kuuluu puolet vainajan omaisuudesta ja lepsille kummallekin 1/4 osa. Saattehan te jakaa niinkuin tahdotte, jos kaikki suostuvat jakoon. Ja perinnön saantiin leskellä ei vaikuta mitkään hänen omat omaisuutensa. Nyt on mennyt perunat ja lantut sekaisin.
>Leski ei voi saada tasinkoa osituksessa, sillä ositus suoritetaan vain avioerossa. Nyt on mennyt perunat ja lantut sekaisin.
No, voi sinua. Jospa lukisit hieman juridiikkaa, ennen kuin ryhdyt varatuomaria opettamaan lakiasioissa.
Siis todellakin ositus on tehtävä ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli naimisissa kuollessaan. Leski ei joudu maksamaan perillisille mitään, jos ei halua. Tätä tarkoittaa ns. tasinkoprivilegi osituksessa.
Puolisolle ei koskaan kuulu puolet vainajan omaisuudesta. Puolisoiden omaisuus on erillistä ja osituksessa ratkaistaan, mitä erossa/kuolintapauksessa saa.
Ja vielä: tapauksessa on rintaperillisiä, joten leski ei ole perinnön saaja.
Prosessi perittävän kuolemasta lähtee liikkeelle osituksesta, mikäli rintaperillinen haluaa jakoa.
Ositusperusteita on kaksi; ero ja kuolema.Avioliitossa osapuolina on yleensä leski ja rintaperilliset.Mikäli avio-oikeus, lasketaan kummankin puolison av.oikeudenalaisen omaisúuden säästö ja mikäli leskellä suurempi, voi vedota AL 103§2:n tasinkoprivilegiin, olla luovuttamatta omaisuutta perillistaholle.Jos ei, perittävän puoli luovuttaa tasinkoa.Tämän jälkeen saadaan selville perittävän jäämistön säästö, kun velat on vähennetty.Lesken asumissuoja, yhteinen koti ja koti-irtaimisto, voidaan jakaa, mutta leskellä asumisoikeus.Tämän suojan ulkopuolinen omaisuus voidaan jakaa ja on jaettava, mikäli osakas haluaa osansa.
Kun perittävä on kuollut kyseessä on perintö, ei ennakkoperintö. Ennakkoperintöä on vain perittävän elinaikana tekemät "lahjoitukset" perilliselle.
Kuolinpesän pitäminen sinun ja lesken osalta jakamattomana on verotuksellisesti edullisin ratkaisu (teille). Kun ei ole mitään jaettukaan (sinulla ja leskelle), niin veroja ei pitäisi tulla (ainakaan yhtä paljon, jos jaatte kaiken ja heti).
Suvussani on hieman vastaava tapaus. X ja Y joilla oli useita lapsia kuolivat noin kolmekymmentä vuotta sitten. Siitä lähtien heidän omaisuuttaan (talo, maata, metsää, rahaa, jne.) on pidetty jakamattomassa kuolinpesässä (verotuksellisti edullinen ratkaisu).
Sittemmin yksi kuolinpesän osakkaista halusi oman osuutensa, mutta tämä tehtiin ilman että kuolinpesä jaettiin kokonaan. Eli annettiin 1/N osa maata, 1/N osa rahaa, 1/N osa metsää, 1/N osa osakkeita jne, muut osakkaat pysyivät pesässä.
Luulisin, että tässäkin tapauksessa olisi mahdollista säilyttää kuolinpesä jakamattomana, vaikka siinä olisi sitten leski ja toinen lapsista. Jos kuolinpesä myy osakkeen niin se on todennäköisesti verotuksellisesti edullisempaa kuin osakkeen jakaminen ensin perintönä jälkeenjääneiden kesken ja myyminen sen jälkeen.
Jos kuolinpesä myy osakkeen, syntyvät varat siirtyvät kuolinpesälle, jolloin on helppo maksaa yksi osakas ulos pesästä. Jos kuolinpesä ei omista koko osaketta, esim. jos leski omistaa puolet, niin leski saa myynnistä oman osuutensa. Muistaakseni kuolinpesä pystyy hyödyntämään verotuksellisesti vainajan verovähennyksiä, jos omaisuutta myydään samana kalenterivuonna milloin poismeno tapahtui.
Parhaan lopputuloksen saamiseksi kannattaisi ottaa yhteyttä johonkin verojuristiin.