pehmeät valkoiset siivet
katse kuin kotkalla, silti
pieni kyyhkynen
näki elämän, näki
totuuden oli aika vaihtaa
paikkaa, siirtyä kauemmas
paluuta ei olisi enää, oli
vain yksi tie
väsyneenä kääntää päänsä
pois, muistaen koko tarinansa
hiljaisuuden keskellä näkyy
toinen valkoinen kyyhkynen,
joka loistaa
katse kuin kotkalla, silti
pieni kyyhkynen
näki elämän, näki
totuuden oli aika vaihtaa
paikkaa, siirtyä kauemmas
paluuta ei olisi enää, oli
vain yksi tie
väsyneenä kääntää päänsä
pois, muistaen koko tarinansa
hiljaisuuden keskellä näkyy
toinen valkoinen kyyhkynen,
joka loistaa
Vastaukset 2
Vanhimmat
mulle tuli mieleen melkein katkeruuden julkistamistilaisuus. Mutta ei aivan:
Ehkä hän on löytänyt voiman joka häntää lykkii virstoja toisensa perään, virstoista seuraavaan, välittämättä sen sukupuolielintäkään siitä kenen suru on kenenkin oikea suru...
Ja löyhkeys.
lähtö on lopullinen, ehkä
katkeruutta surua, mitä se
kätkekään... ei kokemusta
mutta joskus on...eikä
siinä enää katsota sukupuolielintäkään.