arvostelkaa tää runo ihan rehellisesti... haluun oikeita mielipiteitä tästä runosta jonka oon kirjottanu suoraan mun omasta elämästä ja mun omista tunteista...
Mä rakastuin sun sulosiin silmiin,
siihen aikaan yhdessä kuljettiin.
Mä tajusin, vähän liian myöhään,
sun oikeen luontees, en kestä enää.
Vaikka kipeetä tekee,
mun täytyy sut unohtaa,
ettet voi toiste enää satuttaa.
Mun täytyy vaan unohtaa...
tää on omistettu mun ex jätkä kaverille...
Mä rakastuin sun sulosiin silmiin,
siihen aikaan yhdessä kuljettiin.
Mä tajusin, vähän liian myöhään,
sun oikeen luontees, en kestä enää.
Vaikka kipeetä tekee,
mun täytyy sut unohtaa,
ettet voi toiste enää satuttaa.
Mun täytyy vaan unohtaa...
tää on omistettu mun ex jätkä kaverille...
Vastaukset 4
Vanhimmat
miljoona muuta tyttöä on tuntenut samalla tavalla. mitä erikoista?
Eihän tuo ole edes runo, tuo on lähinnä mielenhäiriö. Minä en itse olisi edes kehdannut kirjoittaa sitä paperille. Suoraan sanoen; kamala.
Siinä ei ollut mitään erikoista eikä tyylikästä...Pelkää ******!Huono!
Omasta elämästäsi olet kirjoittanut ja kukaan ei voi arvostella tunteitasi, joten siinä mielessä itse tekstiä ei voi/pidä moittia mitenkään ja voiko sitä edes arvostella? Eihän päiväkirjojakaan kukaan arvostele..
Sen kuitenkin sanoisin, että yleensä negatiivisia sävyjä omaavaa tekstiä ei omisteta kenellekään. Tekstin ns. omistaminen jollekin on kai vähän kuin kunnia-asia; sitä, jolle teksti omistetaan, ei itse tekstissä pitäisi "haukkua".
Terv.
Habanera
:)