Tuolla alempana olevassa viestiketjussa syyllistetään maataloutta ylituotannosta ja saastuttamisesta. Lue ao. linkki ajatuksella, niin huomaat, että Suomen maataloudessa ei ole ylituotantoa. Tämä on mielettömän hyvä ja kattava esitys maataloudesta:
http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5fDhZ61Fs/Files/CurrentFile/mittarit_maatalous.pdf
Tutkimusjakso päättyy vuoteen 2000, ja sen jälkeen mm. sokerin omavaraisuusaste on pudonnut lähelle 50 prosenttia.
Maitotuotteiden ja kananmunien kohdalla oleva ylitys johtuu elintarviketeollisuuden ja kaupan tehottumuudesta. Lähtökohtana on pidettävä maatalouden huikeaa tuottavuuden nousua, johon kauppa ja teollisuus ei ole pystynyt vastaamaan. Ne ovat ainoastaan korottaneet tuotantopanosten hintoja. Ts. yrittäneet leikata ,ja onnistuneetkin, tuottavuuden kasvusta omaa ylimääräisen siivunsa. Pari vuosikymmentä sitten Suomessa oli 150 000 maatilaa ja tänään niitä on enää 70 000. Sama tuotanto tehdään siis puolta vähemmällä tila- ja työntekijämäärällä. Mikä teollisuuden haara pystyy esittämään vastaavia tuottavuuden kasvulukuja?
Teollisuuden ja kaupan tehottomuutta kuvaa se, että ne eivät ole pystyneet markkinoimaan ulkomaille vähäistä ylituotantoa. Epäonnistumista syventää vielä se, että heillä on ollut jalostettavanaan Euroopan halvin raaka-aine. Sen sijaan, että olisi omaksuttu maltillinen voittomarginaali, on maksettu kovaa palkkaa, ja osinkoja , tehty prameita investointeja ja ostettu pois kilpailijoita . Maltillisella politiikalla olisi vallattu vientimarkkinoita, joiden avulla olisi sitten ollut mahdollisuus jakaa hyvää koko tuotantoketjuun ,alkutuottajalle saakka.
Lyhytnäköinen ja ahne politiikka on turmiollinen koko ketjulle.
Maataloutta tuntemattomalle on vaikeaa käsittää sitä, että joistakin raaka-aineista on tilapäistä ylituotantoa. Kun toimitaan luonnon ehdoilla niin liian tiukat marginaalit romahduttavat omavaraisuuden jos kohdataan epäedulliset luonnon olosuhteet. Maataloustuotanto ei ole mikään tehdasmainen liukuhihna,jonka voi yhtäkkiä pysäyttää.
LUE LINKKI.
http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5fDhZ61Fs/Files/CurrentFile/mittarit_maatalous.pdf
Tutkimusjakso päättyy vuoteen 2000, ja sen jälkeen mm. sokerin omavaraisuusaste on pudonnut lähelle 50 prosenttia.
Maitotuotteiden ja kananmunien kohdalla oleva ylitys johtuu elintarviketeollisuuden ja kaupan tehottumuudesta. Lähtökohtana on pidettävä maatalouden huikeaa tuottavuuden nousua, johon kauppa ja teollisuus ei ole pystynyt vastaamaan. Ne ovat ainoastaan korottaneet tuotantopanosten hintoja. Ts. yrittäneet leikata ,ja onnistuneetkin, tuottavuuden kasvusta omaa ylimääräisen siivunsa. Pari vuosikymmentä sitten Suomessa oli 150 000 maatilaa ja tänään niitä on enää 70 000. Sama tuotanto tehdään siis puolta vähemmällä tila- ja työntekijämäärällä. Mikä teollisuuden haara pystyy esittämään vastaavia tuottavuuden kasvulukuja?
Teollisuuden ja kaupan tehottomuutta kuvaa se, että ne eivät ole pystyneet markkinoimaan ulkomaille vähäistä ylituotantoa. Epäonnistumista syventää vielä se, että heillä on ollut jalostettavanaan Euroopan halvin raaka-aine. Sen sijaan, että olisi omaksuttu maltillinen voittomarginaali, on maksettu kovaa palkkaa, ja osinkoja , tehty prameita investointeja ja ostettu pois kilpailijoita . Maltillisella politiikalla olisi vallattu vientimarkkinoita, joiden avulla olisi sitten ollut mahdollisuus jakaa hyvää koko tuotantoketjuun ,alkutuottajalle saakka.
Lyhytnäköinen ja ahne politiikka on turmiollinen koko ketjulle.
Maataloutta tuntemattomalle on vaikeaa käsittää sitä, että joistakin raaka-aineista on tilapäistä ylituotantoa. Kun toimitaan luonnon ehdoilla niin liian tiukat marginaalit romahduttavat omavaraisuuden jos kohdataan epäedulliset luonnon olosuhteet. Maataloustuotanto ei ole mikään tehdasmainen liukuhihna,jonka voi yhtäkkiä pysäyttää.
LUE LINKKI.
Vastaukset 160
Vanhimmat
"Maataloustuotanto ei ole mikään tehdasmainen liukuhihna,jonka voi yhtäkkiä pysäyttää."
Onneksi tehtaan voi. Se kun ei kirpaise ketään... mutta hetkinen?
Onko "maatalous" yksi yksikkö, jota ei voi muuttaa?
Kaikki tai ei mitään - yhdestäkään tilasta ei voida luopua?
"Onko "maatalous" yksi yksikkö, jota ei voi muuttaa?
Kaikki tai ei mitään - yhdestäkään tilasta ei voida luopua? "
Pari vuosikymmentä sitten 150 000 tilaa ja nykyään ehkä 65 000...
Mikä olisi sopiva määrä?
Onko sitten kaikki "hyvin", kun suomessa ei ole enää yhtään maatilaa?
pärjää siedettävällä tuella. Samalla prosentilla kuin vaikkapa lapsiperhe. Vai onko ylituotanto lapsiperhettä arvokaampi?
Tilojen määrän vähetessä tuki ei kuitenkaan voi vähetä. Tuotantopanosten hintojennousu syö kaikki yksikkökoon kasvatuksesta saadut edut, joten ihan turha kuvitella mitään.
aloittaessani läänissä oli 3600 maidon lähettäjää nyt 500.lehmän tuottajahinta noin 12 markkaa nyt viimeisin lehmä 1,10 euroa.miksikähän tuet.
Kuinkahan kauan tuosta ylituotannosta kertova valitusvirsi jatkuu? Jos vähän seuraisi maailman menoa, niin olisi huomannut, että olemme siirtyneet alituotantotilanteeseen; ruoka käy vähiin!
vähetessä? Kehitys EU alueella ei tule johtamaan 110 % kansalliseen omavaraisuuteen kaikkien tuotteiden osalta, tuskin edes ravinnon kokonaiskulutuksen osalta.
Ei tarvitse kuvitella, 141 on aika todellista. Siitä voi ottaa jatkon trendin.
menee rehuksi, meillä ei voi olla alituotantotilanne.
Eläimille syötetään rehuviljasta tehtyä ruokaa. Seuraavaksi ravintokejussa on ihminen, joka juo maitoa, syö lihaa ja kananmunia jne.
Rehuista ja viennistä:
http://www.pellervo.fi/uutiset/viikko/vp44_05.htm
viljaa?
"Teollisuuden ja kaupan tehottomuutta kuvaa se, että ne eivät ole pystyneet markkinoimaan ulkomaille vähäistä ylituotantoa"
Miten maailman kalleimpia tuotteita voisi saada kaupaksi maissa, joissa "kotimainen" on halvempaa?
Akkre, ostaisitko "Tanskankinkkua" tuplahinnalla kotimaisen sijaan vaikka sitä kuinka tyrkytettäisi?
Suomalainen ruoka on halpaa. Kotitalouksien kuluista menee ruokaan vain 11 prosenttia menoista.
Jos teollisuus ja kauppa tinkisivät omista katteistaan lähemmän tuottajien tulotasoa, niin kauppa kävisi kuin siimaa.
"Teollisuuden ja kaupan tehottomuutta kuvaa se, että ne eivät ole pystyneet markkinoimaan ulkomaille vähäistä ylituotantoa"
Akkre, ostaisitko "Tanskankinkkua" tuplahinnalla kotimaisen sijaan vaikka sitä kuinka tyrkytettäisi?
Mielenkiintoinen tilanne, kun tanskankinkkua myydään Suomessa polkuhintaan, vaikka sianlihan tuottajahinta on Suomessa ja Tanskassa suunilleen sama.
Tuleeko se hintaero jalostusportaassa? Vai pelaako tässä kysynnän ja tarjonnan laki, kaupat myyvät sillä hinnalla mitä asiakkaat suostuvat maksamaan?
on tosiaan sama. Onko sinulla lähdettä?
Yksi mikä Suomessa tietysti maksaa on valtavat etäisyydet: sikojen kerääminen pienistä yksiköistä pitkin Suomea ja kuljettaminen teurastamoon, sieltä edelleen keskusliikkeiden varastoihin ja maakuntiin kumuloi valtavan määrän rekkakilometrejä.
maksa rahdin teurastamolle?
Vastatkaa tuottajat. Kuinka on?
"Maltillisella politiikalla olisi vallattu vientimarkkinoita, joiden avulla olisi sitten ollut mahdollisuus jakaa hyvää koko tuotantoketjuun ,alkutuottajalle saakka."
Miksi pitäisi vallata vientimarkkinoita maailman epäsuotuisimmilla viljelyalueilla!? Järjen köyhyyttä! Kiitän kaikkien valtauskontojen Jumalia, ettei tähän kurimukseen ole jouduttu. 10 miljardin tuet eivät varmaan riittäisi, jos "vienti vetäisi". Luojan kiitos ei ole suomalaisen veronmaksajan tehtävä rahoittaa Venäjän ruokahuoltoa!
Suomalainen maatalous kilpailee hyvin ulkomaisen tuotannon kanssa tietyissä tuotteissa. Maidon tuotossa suomalainen lehmä on keskiryhmässä ja hakkaa mm. ranskalaisen.
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/e578b479b3718302c225644f003dde34/218292053eb16867c22564f40038c224?OpenDocument
Toistan vielä, että jos kauppa ja jalostus tinkisivät voitoistaan, niin vienti vetäisi. Tällöin voitaisiin olla 100 prosenttisesti omavaraisia, ja olisi marginaalia tuotantohäiriöiden varalle.
Pitääkö esim. ruokakauppojen olla luksustasoa verrattuna esim. muun Euroopan tasoon ? Näiden kauppojen lukumääräkin on aivan tolkuttoman suuri, vähempikin riittäisi.
oletko kateellinen kauppiaille? Eikö kukaan muu saisi ansaita kuin jussi?
Oletko koskaan vieraillut näissä kauppakeskuksissa? Kuinka paljon niiden liikevaihdosta arvioit tulevan maataloustuotteista?
omavarainen, ja miten se IKINÄ olisi mahdollista?
Se tarkottaisi kahvin ja teenjuonnin lopettamista, samoin valtaosa mehuista jäisi juomatta. Tuoreita vihanneksia ja hedelmiä ei saisi talvella.. järjetön ajatus. Kansanterveyden kannalta katastrofaalinen. Tosin sillähän ei ole merkitystä kun tuesta puhutaan.
Hyvin harvat ääripäät (kaikki tai ei mitään) toimivat huonosti, mutta onneksi EU tekee töitä asian eteen.
Ja toistan vielä: luojan kiitos vientiä ei ole saatu vetämään, se tulisi veronmaksajalle jo kohtuuttoman raskaaksi.
harvat ääripäät tomivat hyvin. Mutta ymmärsit varmaan.
Jussi ansaitsee 2-4 euroa tunnilta, teollisuudessa ansio on 13-16 euroa.
Olen vieraillut ruokakaupoissa sekä kotmaassa että ulkomailla. Useimmat ruokakaupat siellä ovat kuin varastokauppoja, halvalla rakennettuja ja ylläpidettyjä. Sellainen on kustannustehokas malli.
Kyse on tietenkin omista maataloustuotteista. Tuontielintarvikkeet kuuluvat asiaan kuten ennenkin.
Vienti helpottaisi veronmaksjien taakkaa, koska Suomeen tulisi rahaa ulkomailta. Tosin Suomen vienti elintarvikkeissa ei koskaan tule nousemaan kovin merkittävään rooliin.
eli Lidl, Siwat ja Salet. Kesko yritti kuvaamaasi Cassa -konseptilla, huonolla menestyksellä. Hinnat tosin eivät juuri tavallisesta marketista poikenneet.
Euromarket, Citymarket, Prisma, Sokokset ainakin myyvät ruuan lisäksi muutakin. Pääosin sitä muuta.
Halvalla rakentamista en kannata, koskaan. Niistä on riittävästi esimerkkejä. Suomessa jää, lumi ja pakkanen asettavat aina omat vaatimuksensa. Ja asiakkaiden vaatima hygienia, sadeveden on pysyttävä ulkona, eläimistä puhumattakaan. Ja kolmannekseen halvan rakentamisen tuoma säästö ei juuri päivittäistavaroissa näkyisi. Voisi käydä jopa päinvastoin.
viennistä saatava kate ei kata edes tukien osuutta, joten kansantalouden kannalta se ei ole järkevää toimintaa. Poikkeuksia toki voi olla ja ne pitää hyödyntää, mutta tuen varaan vientiä ei voi rakentaa.
"Pari vuosikymmentä sitten Suomessa oli 150 000 maatilaa ja tänään niitä on enää 70 000. Sama tuotanto tehdään siis puolta vähemmällä tila- ja työntekijämäärällä. Mikä teollisuuden haara pystyy esittämään vastaavia tuottavuuden kasvulukuja?"
Mikäpä ala ei pystyisi - jopa ilman maatalouden tukiaisia? Pääsääntöisesti nuo luvut hakataan kirkkaasti. Tukiputsattuna edesmennyt TeVakin pärjännee, vaikkei ilman tukia pärjännyt. Kuten ei pärjäisi maatalouskaan.
Maatalousomavaraisuus ei EU-aikana tule enää olemaan 100 % KANSALLISTA omavaraisuutta. Luonnollisesti MMM, MTK ja Maalaisliitto tätä toitottavat, mutta EU:ssa tullaan keskittämään tuotantoa sille parhaiten soveltuville alueille. Paikalliselle tuotannolle jäänee tilaa, mutta osuus tulee laskemaan radikaalisti, kuluttajan, ympäristön ja terveen järjen hyväksi.
Maataloustuotantoa ei siis tarvitse pysäyttää "kuin liukuhihnaa". Parhaiten sitä säädellään leikkaamalla tukia, jolloin tuottamattomimmat tippuvat luonnostaan. Onneksi tähän suuntaan ollaan EU:ssa vahvasti menossa.
LUE LINKKI
http://www.tekes.fi/TilastotJaVaikutukset/KansantalousJaElinkeinoelama.htm
"Teollisuuden ja palvelujen vienti kasvoi puolitoistakertaiseksi ja korkean teknologian vienti kolminkertaiseksi viidessä vuodessa 2000-luvun taitteessa.
Useat tutkimukset osoittavat, että teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen selittävät suuren osan tuottavuuden kasvusta."
Maatalouden tuet = poliittisella päätöksellä leikattujen tuottajahintojen hintakompensaatio. Tämä asia ei ole tämän keskustelun hot spot.
Linkissäsi esittelet viennin kasvulukuja. Ne eivät ole sama asia kuin tuottavuuden kasvu. Maatalouden tuottavuuden kasvu on aivan omassa luokassaan. Siitä kasvusta vain ei ole tuottaja saanut senttiäkään, päin vastoin tulot ovat alentuneet.
Suomalaisella maataloudella on vientimahdollisuuksia. Tuotantorakenteiden sopeutuminen ja tuottavuuden nousu ovat olleet ennätysmäisiä. kts. ao linkki:
http://www.mm.helsinki.fi/mmtal/mae/opiskelu/docs/mpol3_luento_03_09_2007.pdf
Globaalilla tasolla liha - ja maitotuotteiden (juusto, jogurtti, ) kulut lisääntyy edelleen. Näiden elintarvikkeiden tuotekehitys on avainasemassa ja siihen on nyt panostettava.
Olen seurannut kateellisena Danonen menestystarinaa. Kuitenkin positiivisesti kateellisena siinä mielessä, että kyllä me suomalaisetkin pystymme samaan, pienemmässä mittakaavassa vain. kts. linkki:
http://www.nettikeittio.fi/?id=2863
Yhteenvetona käydyistä keskusteluista voi todeta kaikkien olevan yhtä mieltä siitä , että Suomessa ei käytännöllisesti katsoen ole maatalouden ylituotantoa. Se vähäinenkin ylituotanto joidenkin raaka-aineiden kohdalla olisi jalostettavissa vientiin tietyillä jalostuksen ja kaupan rakenneuudistuksilla.
EU:n keskittämispolitiikka maataloudessakin on vienyt Suomen sokerintuotannon ahdinkoon ja sen seurauksena olemme aliomavaraisia. EU:n vastaavanlaisia pyrkimyksiä vastaan on taisteltava tuotantoa tehostamalla kaikilla tuotannon aloilla. Mitä useampia maataloustuotteiden lajeja joudumme tuomaan, sitä suuremmaksi ruokalaskumme kasvaa. Kilpailun puute nostaa tuotteiden hintaa kysynnän ja tarjonnan lain kautta.
Kyse on myös oman elintarviketeollisuutemme ja siihen liittyvän tutkimuksen ja tuotekehityksen työpaikoista. Niitä ei kannata ulkoistaa.
Turha sitä on keskusteluksi kutsua, jos vedät ne johtopäätökset jotka itse alussa "totuuksina" ilmoitit.
--
"Suomessa ei käytännöllisesti katsoen ole maatalouden ylituotantoa"
Höpönlöpön. Tarkat luvut voit itse kaivaa esille, ei niistä tarvitse "keskustella". Lapsellinen väite.
--
"Se vähäinenkin ylituotanto joidenkin raaka-aineiden kohdalla olisi jalostettavissa vientiin tietyillä jalostuksen ja kaupan rakenneuudistuksilla."
Olisi, mutta millä kustannuksella? Negatiivinen kate tuet mukaan luettuna syö kansantaloutta ja heikentää ennestään mahdollisuuksiamme ylläpitää maataloutta. Edelleenkään vienti ei voi perustua tuelle. Entä miten "halvalla rakennetut" kaupparakennukset liittyvät vientiin?
--
"Mitä useampia maataloustuotteiden lajeja joudumme tuomaan, sitä suuremmaksi ruokalaskumme kasvaa."
Päinvastoin. Mitä useampia lajeja yritämme itse tuottaa maailman huonoimmilla tuotantoalueilla, sitä kalliimmaksi se kansantaludelle (=meille) tulee. Omavaraisuuden tavoittelu on veronmakasjan selkänahasta pois, jokainen 100 % lähenevä prosenttiyksikkö on edellistä kallimpi. Sama nollaa lähestyttäessä, totuus on jossain siellä välillä.
--
"Kilpailun puute nostaa tuotteiden hintaa kysynnän ja tarjonnan lain kautta."
Kyllä. Ja kilpailua lisätään tuonnilla, ei sen karsimisella. Jos tuontia ei ole, ei ole kilpailua. Tästä olemme täysin samaa mieltä.
--
Summa summarum omavaraisuusastetta on laskettava ja summa summarum EU tekee sen eteen töitä.
Tuo on juuri sitä teknokraattien taulukkolaskentaa, että 101 prosenttia on ylituotantoa. Puuttuu käytännöllinen ote asioihin. Sekin vielä , että tehokas tuotanto on ylituotantoa, jota pitää leikata. Se pitää myydä , eikä olla sen edessä kädetön.
Kilpailunkin ymmärrät väärin päin. Jos Suomessa ei ole maataloustuotantoa , niin siitä seuraa kilpailun puute ja tuontihinnat nousevat. Niin tulee käymään sokerin kohdalla jatkossa.
Tuiki=hintakompensaatio-käsitettä et tajua alkuunkaan. Tottahan tuottaja haluaa rahan tuotteistaan ei tukena, mutta EU-järjestelmä pakottaa nykysysteemiin.
Matematiikkaa: 120 120 50 94 100 =484 : 5 =96,8 . Tämä on keskeisten raaka-aineiden omavaraisuusprosentti. Luvut eivät ole tarkkoja, mutta jos matemaattinen tarkastelu on ainoa oikea, niin näin se menee.
Halvalla rakennetut kaupparakennukset olen selittänyt niin moneen kertaan, että en viitsi enää vääntää rautalangasta selvää asiaa.
"Matematiikkaa: 120 + 120 + 50 + 94 +100 =484 : 5 =96,8 . Tämä on keskeisten raaka-aineiden omavaraisuusprosentti. Luvut eivät ole tarkkoja, mutta jos matemaattinen tarkastelu on ainoa oikea, niin näin se menee."
Kannattaa varmaan painottaa nuo omavaraisuusluvut millä hyvänsä kriteerillä, saat siitä hieman uskottavamman kaavan muillekin kuin maataloususkovaisille. Tuollaisenaan se ei uppoa kehenkään.
Mutta siinä olet oikeassa, etten näe mielekkääksi 120 % voin tai sianlihantuotantoa Suomessa "sitä vastaan" että sokerissa omavaraisuusaste on 50 %. Toki ymmärrän miksi jussit niin haluaisivat, mutta siinä on takana vain ja ainoastaan oma etu.
Mikä hyvänsä ylituotanto on dumpattava jonnekin ja kuten sanoin - jo kahteen kertaan - suomalainen ei ulkomailla käy kaupaksi ilman valtavaa tukea, sillä Suomi-sika on ulkomaalaiselle ulkomaalainen. Ja matkustelleena miehenä tiedät, että ulkomailla ulkomaiseen suhtaudutaan kuten Suomessakin; sitä halveksitaan, vain kotimainen on turvallista, puhdasta ja hyvää.
Kerrataan vielä tuo kilpailuasia: kilpailua ei ole ilman vähintään kahta kilpailijaa, kumpaakaan ei voi lopettaa. Siksi 100 % omavaraisuus ei ole tavoiteltava tila, sillä se tappaa kilpailun.
Tilannetta vain pahentaa 120 % omavaraisuus yhdistettynä ulkolaiseen kilpailuun. Vienti kasvaa entisestään, eikä kinkkujen ristikkäin rahtaaminen ole täysijärkistä tai edes hyväksyttävää, vaan pelkkää ympäristön kuormittamista. Nythän tätä tehdään jatkuvasti, kun ulkolainen on halvempaa, mutta omaa tuotantoa ei suostuta supistamaan.
"Tuiki=hintakompensaatio-käsitettä et tajua alkuunkaan."
Mistä niin päättelet? Ymmärtäminen ja kannattaminen ovat kaksi eri asiaa.
"Halvalla rakennetut kaupparakennukset olen selittänyt niin moneen kertaan, että en viitsi enää vääntää rautalangasta selvää asiaa."
Laita linkki niin tutustun. Toistaiseksi vaikuttaa kaikkea muuta kuin selvältä, miten halvalla rakennetut kaupparakennukset edistäisivät vientiä.
Voista todellakin on hieman ylituotantoa, koska suomalaiset käyttävät vähärasvaisia maitotuotteita ja hyvä niin. Jos voita ei tulisi yli, niin maitonestettä ei riittäisi kaikille halukkaille ostajille. Minä en ainakaan juo pisaraakaan niitä kestomaitoja mitä ulkoa tuodaan.
Voin vientiä ei tueta mitenkään, vaan viennin tappiot jää meijerin/tuottajan ja tietysti viime kädessä kuluttajan tappioksi. Pitäisikö nykytilanteessa laittaa tuo vientikustannus vähärasvaisiin tuotteisiin lisähinnaksi, eikö markkinataloudessa tulisi näin toimia?
"tappiot jää meijerin/tuottajan ja tietysti viime kädessä kuluttajan tappioksi."
vs.
"Pitäisikö nykytilanteessa laittaa tuo vientikustannus vähärasvaisiin tuotteisiin lisähinnaksi"
Millä rahalla luulet tuottajien, meijereiden tai kauppiaiden toimivan? Kuluttajahan toiminnan aina maksaa.
Markkinataloudessa toimitaan juuri näin, eikä se ole meidän haluistamme kiinni.
Mutta siinä olet oikeassa, etten näe mielekkääksi 120 % voin tai sianlihantuotantoa Suomessa "sitä vastaan" että sokerissa omavaraisuusaste on 50 %. Toki ymmärrän miksi jussit niin haluaisivat, mutta siinä on takana vain ja ainoastaan oma etu.
Kiinnittää huomion tuo lisäys: ainoastaan oma etu. Miksi maajussit eivät saisi katsoa omaa etuaan vaan pitäisi aina uhrautua muiden puolesta. Ei tuo 2-4 euron tuntipalkka ole ollut kovin suurta oman edun tavoittelua .
Kuluttajan selkänahasta puhutaan niin kuin se olisi hirveän kovilla. Maatalouden tuet maksetaan EU:n jäsenmaksuista ja Suomen osuus tekee alle 100 euroa vuodessa asukasta kohden.
http://charmiclub.blogspot.com/2006_03_01_archive.html
Sinulla on vanhakantainen näkemys elintarvikeviennistä. Ei ulkomaille mitään sianruhoja viedä, vaan pitkälle jalostettuja, esim. terveysvaikkutteisia tuotteita:
http://www.tohtori.fi/?page=3784714&id=1705433
Elintarviketeollisuuden ja kaupan tulisi tinkiä voitoistaan ja pienentää osakeantejaan, jotta saataisiin rakennettua vahva vientiorganisaatio ulkomaille, lähialueille. Keskusosuusliikkeiden tulisi investoida osa voitoistaan tällaiseen työhön, eikä rakentaa Suomessa ostosparatiiseja toistensa kylkeen kiinni.
http://lipas.uwasa.fi/~jaty/tp/etlatp4.html
"Elintarviketeollisuuden ja kaupan tulisi tinkiä voitoistaan ja pienentää osakeantejaan, jotta saataisiin rakennettua vahva vientiorganisaatio ulkomaille, lähialueille. "
Suomalaisten pitäisi siis rakentaa itselleen halvemmalla, jotta saataisi suuremmat vientituet venäläisen ruokauollon takaamiseksi. Itse en ole valmis myymään suomalaista rakennuskantaa vientituen pönkittämiseksi, en todellakaan!
Pöyristyttävä ajatus!
"Keskusosuusliikkeiden tulisi investoida osa voitoistaan tällaiseen työhön, eikä rakentaa Suomessa ostosparatiiseja toistensa kylkeen kiinni."
Suomen rakennuskanta alas, Venäjän hyväksi!? Mitä helvetin venäjänorjia kuvittelet suomalaisten olevan!?
Miten noiden Nestlen, Danonen ja LU:n kannattaa hankkia jatkuvasti uusia pienvalmistajia (niinkuin Fazerin keksit) ja pistää firma kuntoon ja lisätä myyntiä. Myyvät sitten se firman vielä eteenkin päin ja siirtyvät seuraavaan ja itse kasvavat siinä itsekin jatkuvasti. Heti kun ulkomainen firma ostaa meiltä jonkin yrityksen, niin valikoima parantuu ja siirrytään tekemään sitä mitä ostetaan.
Kai se on sitten niin, ettei täällä voi sitä tehdä kun se olisi vain venäläisten etu. Rakennetaan sitten vain suurempia kauppoja ja myydään nekin ulkomaisille kiinteistösijoittajille (vuokralla kun on niin kiva olla).
Suomessa mitään vientitukia ole! Se EU:n järjestelmä. Eikä rakentaminen Suomessa vaikuta mitenkään vientitukien suuruuteen. Tuet menevät viejälle, siis elintarvikeyrityksille ja siihen liittyvälle ketjulle . Ne eivät hyödytä maajussia, joten pelkosi tämän suhteen on turha.
Taustaa:
Kansainväliset kauppasopimukset vaikuttavat voimakkaasti EU:n (ja sitä kautta myös Suomen) maa- ja elintarviketalouden toiminta- ja kilpailuedellytyksiin. WTO:n ministerineuvoston heinäkuussa 2004 hyväksymä puitesopimus tähtää maataloustuotteiden vientitukien lopettamiseen sekä vauraissa maissa maksettavien maataloustukien merkittävään vähentämiseen ja maataloustuotteiden tullien alentamiseen. Vientitukien leikkaaminen koskee EU:ssa erityisesti sokeria ja maitoa. Vientituista luopumisella on konkreettiset vaikutuksensa myös Suomessa. Sen arvioidaan laskevan maataloustuotteiden tuottajahintoja. Tuottajahintoihin kohdistuu paineita paitsi vientituen vähenemisen vuoksi myös tuontisuojan madaltumisena.
Vientituki tulee siis poistumaan WTO-neuvotteluiden edetessä, ainakin Euroopasta. Mutta älä erehdy luulemaan, että maksamasi jäsenmaksu EU:lle tulee pienenemään, päinvastoin.
Et liioin ymmärtänyt sitä, että vientituotteet ovat elintarvikealan hitech-osaamista. Pitkälle jalostettuja , esim. terveysvaikutteisia elintarvikkeita, lue linkki tai katsele kuvia, jos et ymmärrä luettua:
http://www.tohtori.fi/?page=3784714&id=1705433
Oletko tosiaankin sitä mieltä, että kannattaa investoida pelkästäänn rakennuksiin, kun voisi lisäksi kasvattaa myyntiä viennillä? Et varmaan, mutta pelko maajussien saamasta hyödystä sumentaa arvostelukyvyn, se on sitä lipposmaniaa.
"Kiinnittää huomion tuo lisäys: ainoastaan oma etu. Miksi maajussit eivät saisi katsoa omaa etuaan"
Tavoitteesi on siis vain jussin etu. Itse olen käsittänyt tukien olevan meidän (suomalaisten) hyväksi, sitähän palstalla on toitotettu. Mutta hyvä kun sanoit totuuden.
--
"Kuluttajan selkänahasta puhutaan niin kuin se olisi hirveän kovilla. Maatalouden tuet maksetaan EU:n jäsenmaksuista ja Suomen osuus tekee alle 100 euroa vuodessa asukasta kohden."
Höpönlöpön. Täyttä apulantaa, tuo raha ei riitä mihinkään:
5 300 000 x 100 = 530 000 000 eli 0,53 mrd e. Luulin että tiedät jotain maataloustuista? Taisin olla väärässä - oma vikani, ei pitäisi luulla luuta lihaksi.
--
"Elintarviketeollisuuden ja kaupan tulisi tinkiä voitoistaan ja pienentää osakeantejaan, jotta saataisiin rakennettua vahva vientiorganisaatio ulkomaille, lähialueille. Keskusosuusliikkeiden tulisi investoida osa voitoistaan tällaiseen työhön, eikä rakentaa Suomessa ostosparatiiseja toistensa kylkeen kiinni."
Eli rakennetaan Suomeen halvalla ja käytetään erotus venäläisten ruokahuoltoon?
Akkre, olen kovin pettynyt. Luulin sinun arvostavan isänmaatasi. Nähtävästi arvostatkin vain ilmaista elantoa hinnalla millä hyvänsä.
Mistä EU saa rahansa? Joku ehdotti painokonetta, mutta kyllä ne rahat vaan meiltä kerätään.
--
"Oletko tosiaankin sitä mieltä, että kannattaa investoida pelkästäänn rakennuksiin, kun voisi lisäksi kasvattaa myyntiä viennillä?"
Elintarvikeviennissä on se ongelma että tuottoa tulee vähemmän kuin tukia on maksettu. Vienti = 100, kulut 70 ja tuet 50 - kannattaako se mielestäsi? Ei, koska "rakentaisit halvalla" jotta erotus saataisi katettua. Naurettavaa - tai surullista oikeastaan, mihin ollaankaan valmiita oman edun tavottelussa?
--
VIENTI EI VOI PERUSTUA TUELLE.
VIENTIÄ EI VOI RAHOITTAA TINKIMÄLLÄ RAKENTAMISESTA.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Jussillekin nämä vaihtoehdot ovat huonoja. Kun rakennuskanta on myyty vientitukina, mitä sen jälkeen?
Lapsellinen ja lyhytnäköinen ajattelutapa.
Mitäs se on kun rakennukset myydään ulkomaisille. Kohta ne kauppakiinteistöt voivat olla juuri niillä venäläisillä ja halvalla saavat.
jotta vientitukiin riittäisi enemmän rahaa?
Kalliilla rakennetaan ja halvalla myydään ulkolaisille. Ei kai ne osta muuta kuin halvalla. Ostaisitko itse jonkun kauppakeskuksen josta korot on isommat kuin vuokrat.
Miten muuten jos viedään vaikka näkkileipiä venäläisille, niin jos vielä saisi tukea vientiin niin eihän sillä olisi mitään vaikutusta mihinkään vaikka se jauho olisi ilmaista. Työtähän silloin tuella viedään kun raaka-aine ei maksa lopputuotteessa juuri mitään.
akkren kirjoitukset on pelkkää ylimielistä julistusta, ei minkäänlaista pohdintaa.lopettaa heti kun tilanne käy tukalaksi. odota päivä-pari niin taas on uusi julistus avauksessa
ei vaan jatkossa rakennetaan halvalla että venäläiselle voidaan myydä halvalla ylijäämää!! akkrw säästäisi rakentamisessa että vientihinta saataisi ala, lue ketju
Missä se muka niin väitti. Lue paremmin.
Kai sitä nyt voi vaikka ruotsalaisille myydä halvalla mutta kuinkas myyt kun dominokeksitkin alkoivat muuttua vasta kun myytiin ne ranskalaisille. 50 vuotta samoja keksejä on vähän turhan pitkä aika. Kai sitä nyt voisi muutakin yrittää myydä kuin paperia ja raakalautaa. Eli miksei edes yritetä pistää tuotteita sellaisiksi että berluskoonikin sitä täältä tilaisi. Ei eväkään heilahda, sama meno jatkuu ja ruotsalaiset ostavat kohta kaikki firmat mitkä muilta yli jäävät. Ensokin myytiin halvalla kun ei kuulemma ollut mitään väliä millä hinnalla lähtee.
Ette ole nyt ihan ytimessä tässä keskustelussa. Kurppa tajuaa asian. Palaan tähän kokonaisuuteen , heti kun työkiireet sallivat.
Viestiketjuissa olen kyllä vastannut viimeisimpään kysymykseen asti. Tosin huomaan, että jotkut eivät viitsi lukea lähteinä olevia linkkejä. Ne ovat oleellinen osa siitä mitä kirjoitan.
Tuolla aikaisempana joku laskee maataloustuet: 100 euroa kertaa 5.3 miljoonaa asukasta - ei se niin mene- palataan asiaan.
Tässäkään viestiketjussa kukaan ei ole pystynyt kumoamaan avausta: Suomessa ei ole maatalouden ylituotantoa. Ei se niin mene, että onpas,onpas...
olet itse kumonnut väitteesi (ettei Suomessa olisi ylituotantoa):
"120 + 120 + 50 + 94 +100"
Ensimmäiset 120:set ovat 20 %:sesti ylituotantoa, asia ei muutu miksikään vaikka kuinka "lantraisit" sitä. Jos sianlihaa tuotetaan 120 % kysynnästä, ylijäämä ei muutu sokeriksi vaikka rukoilisit Ärgrästä.
Kiitos EU:lle, asiaan on tulossa korjausta.
Maataloustuen määrä näyttä vaihtelevan tarpeen mukaan. Lapsellista väittää, että 100 e/a/henkilö riittäisi. Kokonaistuet ovat reilusti yli 3 mrd e/a, siitä on helppo laskea mitä maksamme - vauvasta vaariin.
Puhut jälleen puhdasta apulantaa väittäessäsi vastanneesi kaikkiin kysymyksiin. Tässä TÄMÄN KETJUN kysymykset joihin et ole vastannut vaikka ne ovat suoraa jatkoa "totuuksillesi". Numeroin ne, jotta minun olisi helpompi laskea kuinka moneen vastaat, kuinka monta kierrät ja kuinka monta ohitat:
"Teollisuuden ja kaupan tehottomuutta kuvaa se, että ne eivät ole pystyneet markkinoimaan ulkomaille vähäistä ylituotantoa"
1. Miten maailman kalleimpia tuotteita voisi saada kaupaksi maissa, joissa "kotimainen" on halvempaa?
2. Akkre, ostaisitko "Tanskankinkkua" tuplahinnalla kotimaisen sijaan vaikka sitä kuinka tyrkytettäisi?
--
"Eläimille syötetään rehuviljasta tehtyä ruokaa. Seuraavaksi ravintokejussa on ihminen, joka juo maitoa, syö lihaa ja kananmunia jne."
3. Eikö ihminen mielestäsi syö viljaa?
--
4. "Haluaisitko tinkiä Suomen rakennuskannasta, jotta venäläisille saataisi suomalaisia maataloustuotteta halvemmalla?"
tai kuten ketjussa toisin muotoiltiin: "Mitä helvetin venäjänorjia kuvittelet suomalaisten olevan!?"
--
5. Miten 100 % omavaraisuus ja tuonnin lopettaminen "lisäisi kilpailua"?
--
"Suomessa mitään vientitukia ole! Se EU:n järjestelmä"
6. Mistä EU saa rahansa?
--
VIENTI EI VOI PERUSTUA TUELLE.
VIENTIÄ EI VOI RAHOITTAA TINKIMÄLLÄ RAKENTAMISESTA.
7. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
--
Näihin kysymyksiin et ole TÄSSÄ KETJUSSA vastannut. Kaivellaanko vanhempia ketjuja?
Väitteesi:
"Maatalouden tuet maksetaan EU:n jäsenmaksuista ja Suomen osuus tekee alle 100 euroa vuodessa asukasta kohden."
on järkyttävää sontaa! Et taida olla alkuunkaan selvillä mistä puhut?
http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2007/TAE/vmkanta/pl30/pl30ml20.xml#/1&documentrole=tae2007
Alla on kopioituna euroedustajan Göran Stubbin laskuesimerkki suomalaisten nettojäsenmaksusta:
"Suomalaiset ovat viimeisimmän tiedon mukaan nettomaksajia EU:lle noin 45 euroa/henki (n. 5,3 milj. suomalaista), mikä tekee n. 55 e/äänestysikäinen (n. 4,3 milj.). Pääosa maksuista on maataloustukea ja huomattava tuen saaja on ranskalainen viininviljelijä. Koska ranskalaiset viinit eivät enää pärjää hinta-laatusuhteellaan uuden maailman viineille, on viinin ylituotanto ongelma Ranskassa ongelma."
Lainaus on Stubbin blogista ja vuodelta 2007. Laskukaavan muodostamisessa täytyy ottaa huomioon se, että Suomi maksaa jäsenmaksua, mutta saa sitä takaisin mm. maataloustukeen. Kyse on siis nettomaksuosuudesta per capita.
Kohuttu 141-tuki , joka kertoman mukaan vei suomalaisen veronmaksajan selän vereslihalle, on henkeä kohti n. 18 euroa vuodessa. Huikeita summia ja vaatii veronmaksajilta järkyttäviä uhrauksia. Pitääkö todella jättää muutama mäyräkoira ja perjantaipullo ostamatta ?
Maitopuolella ikävä kyllä usein artisti maksaa, eli se maidontuottaja! He tekevät valtavia työmääriä todella pienillä tuloilla, no joskus sekin loppuu ja sitten täytyy eurooppalaistua ruokajuomien suhteen!
Paljollako suomeen todaan elintarvikkeita, entä viedään? Tutki hieman tilastoja ja puhutaan sitten ylituotannosta! Jossain keskustelussa oli aiheesta linkkikin, mutta hae itse.
Maataloustuen määrästä per capota: kts. vastaus aikaisemmasta viestistä.
1. maailman kalleimpia tuotteita jne. suomalainen tuote ei ole kalliimpaa, jos vähennetään jalostuksen ja kaupan katteita. Raaka-aine on Euroopan halvinta. Toiseksi vientituotteet eivät ole jalostamattomia. Kinkun jalostusaste on vähäinen, ei sillä kannata kilpailla. Suomen kannattaa kilpailla pitkälle jalostetuilla tuotteilla, lue linkki terveysvaikutteiset elintarvikkeet aik. viesteistä.
2. vrt ed. vastaus
3.Eikö ihminen syö viljaa. Kysymys osoittaa tietämättömyyttä maataloudesta. Vastaukseni koski rehuviljakysymystä. Ihminen syö leipäviljasta tehtyjä elintarvikkeita.
4. Haluaisitko tinkiä rakennuskannasta jne. vastasin tähän mielestäni tyhjentävästi. En voi mitään sille, että joidenkin käsityskyky ei riitä. Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa ? Ilmeisesti , kun joku käsitti pramean rakentamisen vastakohdaksi huono rakentaminen.
5.Tähänkin olen vastannut tyhjentävästi, lue oikea vastaus.
6.Mistä EU saa rahansa jne.. Tietenkin jäsenmaksuista, joita maksavat muutkin kuin suomalaiset. Suomalaisilla se tekee 45 euroa pekkaa päälle, Göran Stubbin mukaan. Vientitukia maksavat kaikki valtiot, ja esim. suurin vientitukien maksaja on USA. Oliko yllätys ? Pienimerkityksellisellä vientituella, kansantaloudellisesti, saadaan suuria myönteisiä vaikutuksia elintarviketeollisuuteen ja vientiin ylipäätään. Suomeen ulkomailta tuleva rahan kansantaloudellista vaikutusta ei voi mitätöidä. Vientiponnisteluita pitää vain lisätä.
Viennillä on siis suurin merkitys elintarviketeollisuuden työpaikkoihin, alan tutkimukseen tuotekehitykseen, koulutukseen, laitevalmistajiin jne. Se tuo työtä myös logistiikalle, hallinnolle,rahoitustaholle jne. Kerrannaisvaikutukset ovat moninaiset ja moninkertaiset.
Miten voit väittää, että viennistä hyötyvät ainoastaan maajussit Me hyödymme siitä kaikista vähiten, eikö se ainakin jo lohduta riittävästi? Ja tulevaisuudessa kaikki vientituet tulevat poistumaan, joten nyt olisi markkinoiden luomisen momentum käsillä. Annatko sen mieluummin tanskalaisille ja muille EU-maille ? Tietysti kunhan vain saadaan suomalaiset maajussit lyötyä maan rakoon.
Väitteesi:
"Maatalouden tuet maksetaan EU:n jäsenmaksuista ja Suomen osuus tekee alle 100 euroa vuodessa asukasta kohden."
on kieltämättä täyttä apulantaa. Stubb laskee esimerkissään EU-jäsenyyskustannuksen per suomalainen, ei maataloustukia.
Kun nyt näpsäkästi annat ymmärtää suomalaisten kansallisten tukien olevan 18 e/kansalainen/a, niin valistan sinua kun tunnut olevan kovin hukassa. Luvut ovat valtion vuoden 2007 tulo- ja menoarviosta, johon rahoitus saadaan yllättäen veronmaksajilta, ei painokoneesta:
Viljelijätuet: 1 872 200 000
Lomitustoiminta: 192 500 000
Maatalouden eläkemaksut: 446 000 000
Maaseudun kehittäminen: 9 840 000
YHTEENSÄ: 2 520 540 000
Lukuihin ei sisälly byrokratian kustannuksia eikä piilotukia. Muitakin tukia varmasti löytyy, mutta tästä saa suuntaa-antavan kuvan.
Kun suorat tuet jaetaan 5,3 miljoonalla suomalaisella, saadaan 475 e/kansalainen/a. Nelihenkinen perhe maksaa siis suoria tukia yli 1900 e/a, siihen byrokratia päälle. 40 e/kk, eikä ruokaa ole pöydässä vielä murentakaan. Ja lapset huutaa ON NÄLKÄ. (mihinköhän sen toitottaja on kadonnut?)
Eikä valtio maksa rahoista senttiäkään ranskalaiselle viinintuottajalle.
http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2007/TAE/vmkanta/pl30/pl30ml20.xml#/1&documentrole=tae2007
http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2007/TAE/vmkanta/pl33/pl33ml19.xml#/1&documentrole=tae2007
http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2007/TAE/vmkanta/pl33/pl33ml57.xml#/1&documentrole=tae2007
http://budjetti.vm.fi/indox/indoxservlet?fullpathxpointer=/2007/TAE/vmkanta/pl30/pl30ml10.xml#/1&documentrole=tae2007
Siis 40 e/kansalainen/kk
Nelihenkinen perhe maksaa siis noin 160 e/kk, 1900 e/a.
Ihan jokainen.
Lukuja tarkastamatta, oletkos muuten huomannut että noista tulee valtiolle aika suuri osa takaisin verotuksen kautta.
Tiedätkö miksi valtio osallistuu viljelijäeläkkeiden rahoitukseen?
Siitä yksinkertaisesta syystä, ettei viljelijöitä ole enää kuin murto-osa viljelijäeläkeläisten määrästä.
Kysynkin pitäisikö viljelijöiltä ja muilta vastaavilta katoavilta ammateilta kuten suutareilta lopettaa eläkkeiden maksaminen?
Tuossa tukilaskelmassasi oli eläkkeiden osuus viidennes. Viljelijät maksavat täysin oman eläkkeensä, mutta valtio osallistuu niiden eläkeläisten eläkkeen maksuun joiden tilaa ei enää kukaan jatka. Meilläkin oli 10 vuotta sitten yksi eläkeläinen ja kaksi maatalousyrittäjää ja nykyään on yksi yrittäjä ja kolme eläkeläistä!
saisi tahtonsa läpi, rahaa olisi käytettävissä 45 18 e/kansalainen/a x 5,3 M kansalaista. Näpsäkästi helmitaulu vastaa: yhteensä 334 miljoonaa vuodessa. Ei riittäisi edes eläkkeiden hoitoon, saati muihin tukiin. Ehkäpä eläke muutettaisi mäyräkoiraksi?
Btw, tukilaskelma on edelleen Valtiovarainministeriön, ei minun.
Yhteensä viljelijätuet 1 872,2
— valtion osuus 1 109,8
— EU:n osuus 762,4
Kansalliset tuet siis 2520 - 762 me = 1758 miljoonaa.
voi ylituotanto tehdään ruokavalistuksella.voi valmistetaan kuoritusta rasvasta suomessa.keskieuroopan juustoissa rasvaa 40-60% suomessa vain puolet tai alle samoin maidot.
kolmanneksi lihavin kansa? Mielenkiintoista muuten, että italialaiset ja ranskalaiset mahtuvat normaalipainoisten kastiin.
järkevää? Raahataan tanskankinkkuja suomeen ja suomenkinkkuja tanskaan?
saakaan rahaa painokoneesta? Kuinkakohan ison osan budjettinsa rahoituksesta valtio saa veroista? Koetas arvata?
Maatalouden tuet maksetaan todellakin EU-jäsenmaksuista . kts linkki :
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37961&contentlan=1&culture=fi-FI
Vuonna 2006 Suomi oli EU:lle nettomaksaja 400 miljoonan euron verran. Se tekee 75 euroa asukasta kohden vuodessa.
Vuonna 2007 Suomi olisi talousarvioesityksen mukaan ollut maksamassa JÄSENMAKSUA 1500 miljoonaa euroa.
Ao. Wikipedian linkki kertoo suorien maataloustukien rakenteen, hieman vanhoilla luvuilla, mutta periaate kai selviää ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
Esim. 141-tuki , joka maksetaan täysin Suomen omista verorahoista on tänä vuonna n. 93 miljoonaa euroa . Se tekee 17 euroa ja 54 senttiä pekkaa päälle.
Koska Suomi on EU:ssa nettomaksaja (keskivaiheilla), niin maksamme myös ranskalaisten viinintuotantoa.
Tässä vähän kansainvälistä näkökulmaa:
http://www.kaapeli.fi/seppanen/lehti/Maksetaan.htm
Seuraavassa linkki , tosin ennen tilatukiuudistusta, joka esittelee tukien kokonaisrakennetta ja vertailee eri EU-maita keskenään.
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
Maatalouden tuki maksetaan EU-jäsenmaksusta. Kaikki raha, paitsi 141-tuki, kierrätetään Brysselin kautta.
Me, veronmaksajat, kustannamme EU-osuudenkin. Eräille se on vain veikeaa ymmärtää, eihän totuus
2,52 mrd
=
2 520 miljoonaa
=
2 520 000 000 e
eli per suomalainen kuten todistettu 475 e, per 2-lapsinen perhe 1900 e/a. Blogit eivät muuta lukuja muuksi.
selvillä maataloustuista:
"Kaikki raha, paitsi 141-tuki, kierrätetään Brysselin kautta."
Ihanko totta?
Unohdat tietoisesti erään keskeisimmän pointin. Maataloustuet ovat korvausta tuottajalle siitä, että tuottajahinnat pudotettiin n. puoleen todellisesta arvostaan.EU:n kuluttajat siirsivät ruoan hinnan veronmaksajien, siis itsensä harteille, yhteisvastuulliseksi. Maataloustuet ovat siis hintakompensaatio eivätkä mikään ylimääräinen tulo tuottajalle. Ruoan pitäisi siis olla tukien verran halvempaa, mutta kuten tiedämme se ei sitä ole, vaan hintaa on kohottanut elintavikeketjun ja kaupan kate.
Suomi maksaa liittymisen seurauksena jäsenmaksua, josta maksetaan osa takaisin Suomelle maataloustukena. Jäsenmaiden on siis maksettava EU:lle jäsenmaksua siitä, että ne saavat käyttää hyödykseen Unionin tarjoamia liittoutumisen etuja. Liittoutumisen jäsenetuihin kuuluu mm. yhteinen maatalouspolitiikka, jonka mukaan Unioni maksaa maataloustukia juuri tuosta po. jäsenmaksukertymästä.
Ts. Unioni palauttaa jäsenmaksua takaisin kunkin maan oman maatalouden tarpeisiin. Silloin kun valtio maksaa jäsenmaksua enemmän kuin saa takaisin, se on nettomaksaja. Kun jäsenmaksua saadaan takaisin enemmän kuin maksetaan, kyseessä on nettosaaja. Seuraavassa linkissä Esko Seppäsen tilastoa ja analyysiä Suomesta EU:n nettomaksajana:
http://www.kaapeli.fi/seppanen/jutut/nettomaksut.htm
"Suomi on unionin budjetissa nettomaksaja eli valtion talousarviosta maksetaan unionin kassaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2006 Suomi maksoi EU:n budjettiin runsaat 400 miljoonaa euroa (0,27 % bruttokansantulosta) enemmän kuin mitä sai sieltä.
Suomi on EU:n nettomaksajien joukossa keskitasoa. Absoluuttisesti suurin nettomaksaja on ollut Saksa, suhteellisesti Ruotsi."lähde,Suomen EU-tiedotus.
Suomen jäsenyysmaksu on n. 1 prosentti BKT:sta, eli n. 1,5 mrd euroa. Nettomaksumme on 400 milj. euroa jaettuna 5,3 miljoonalla asukkaalla = 75 euroa 47 senttiä asukasta kohden vuodessa.
Olet taas aivan metsässä noiden tilastojesi kanssa. Varmaan töpselikärsät ottavat tuonkin todesta.
Nettomaksamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä suomalainen maksaa tukiaisista. Nettomaksaminen tarkoittaa vain sitä summaa, jonka suomalainen maksaa enemmän kuin saa takaisin. Kuitenkin koko jäsenmaksu on Suomesta kerättyä rahaa ja suurimmaksi osaksi Suomeen tukiaisina palautuvaa. Eli koko jäsenmaksusta ne maataloustuet on laskettava per nokka.
Onko Ranska muuten nettomaksaja? Jos on, niin ei silloin voi sanoa, että me heidän viinejään maksaisimme.
kannattaa varmaan hengittää hetki rauhallisesti ja ottaa järki käteen. Tässä taistossa et kertakaikkiaan pärjännyt.
"EU:n kuluttajat siirsivät ruoan hinnan veronmaksajien, siis itsensä harteille, yhteisvastuulliseksi."
Maassamme on maksettu maataloudelle ainakin -50 luvulta alkaen erilaisia korvauksia. Metsän raivaukset pelloiksi, kato, ylituotanto, kesanto, kotimaisen elintarviketuotannon monopoli (muistanet lisenssiviraston ja tuonnin kieltämisen)...milloin mitäkin mutta joka vuosi jotakin tai joitakin joilla yhteiskunnan rahaa siirrettiin pohjattomaan kaivoon.
Tällaista on ollut kautta aikojen sosialismi maaseuduilla. Aina veronmaksaja on ollut maksaja.
"Suomi maksaa liittymisen seurauksena jäsenmaksua"
EU: myötä mm ei kertaakaan ole tarvinnut valuuttaa devalvoida, korot pysyneet matalalla, työttömyys alhainen. Miten hinnoittelet nämä merkittävät edut yhteiskunnallemme?
koska se osoittaa että tavallinen yrittäjä (YEL) saa myös tukea ja kuten sitten saa myös merimies.
Yhtä hyvin voidaan laittaa myös se tosiasia sitten esille että kaupunkien kehittäminen ja mitä siihen liittyy on myös tukea kansalaisille. On jotenkin omituista että jos maaseudun ympäristöä kehitetään se lasketaan heti tueksi mutta jos taas kehitetään kaupunkien ympäristöä niin se on ihan eri juttu, osaisitko kertoa miksi moinen kummallisuus esiintyy?
Jos lasketaan sinun tavallasi niin vuosittain nelihenkinen perhe kustantaa valtionmenoja noin 34 000 euron edestä.
Muuten on silti jotenkin omituista että jonkun elokuvastudion ja sitä kautta elokuvien saama rahoitus laitetaan maataloustueksi.
Muuten esittäisitkö mitä kustantaa yhteiskunnalle jos maataloutta ei suomessa ole?
Kaikki luettelemasi maatalouteen uhratut yhteiskunnan varat ovat koituneet lopulta veronmaksajan hyväksi halvempina tuotteina, näinhän se yleensä tapahtuu.
Ettei nyt kukaan osattomaksi jää, niin kerrottakoon se tosiasia, että sosiaali- ja terveydenhoitomenot käyttää yhteisiä verovaroja noin 13 mrd vuodessa, kuitenkaan kaikki ei pääse niistä edes hyötymään, toisin on ruuan kanssa.
Eihän Suomi ole devalvoinut tai parempi sanoa ettei pysty vaikka tarvetta olisi tälläkin hetkellä.
Työttömyys ei ollut koskaan näin korkealla Kekkosen aikana, silloin taloudenhoito oli maalaisliiton varmoissa käsissä ja maa kehittyi vinhaa vauhtia Ruotsin vastaavaa hyvinvointia kohti.
Kekkosen-maalaisliiton valtakaudella luotiin kauaskantoinen koulutusjärjestelmä, jossa perustettiin lukuisa määrä uusia yliopistoja maakuntiin, joiden tähtäimenä oli innovoida syntymään uusia kasvukeskuksia ja näin luotiin vireän taloudellisen kasvun edellytykset, jotka näkyvät tänä päivänä koreatasoisena osaamisena joka puolella.
Ompa kuulunut vasemmalta laidalta vaatimuksia ruveta purkamaan nykyinen järjestelmä ja siirtää muu kansa kehätien pohjoispuolelta nahkurin orsille.
Aivan, maatalous nielee verovaroja noin 7%, jäähän siitä vielä 93% muuhunkin käyttöön!
Joko maatalouteen pumpataan kaikki mitä jussit osaavat pyytää - tai sitten maataloutta ei ole? Oletko koskaan ajatellut, että välille mahtuu vaihtoehtoja?
Sianlihan ja kananmunien ylituotannossa ei ole mitään järkeä, sillä ne saadaan dumpattua vain rankalla tuella. Kriisiajan huoltovarmuudella edes 100 % sianlihan tuotantoa ei voi perustella, sillä kriisin tullessa eläintuotantoa joudutaan supistamaan joka tapauksessa ja ihmiset saavat tyytyä kasvispitoisempaan ruokaan.
Eikä vientituen lopettaminen lopeta viennin tukemista. Kun tuote myydään alle tuotantokustannusten ja elätetään jussi yhteiskunnan varoin, se on vientitukea kirjaimellisesti. Veronmaksajan selkänahasta revityt eurot syö halpojen munien ostaja.
Tukia karsimalla ja tuontia lisäämäällä saadaan ruokahuoltoon terveempi rakenne - aivan kuten kaikilla muillakin aloilla. Kilpailua ja tuottamattomimpien karsintaa.
http://www.reason.com/news/show/36207.html
Lueppa vaikka tuolta niistä "kuluista", jos tukiaiset lopetettaisiin.
Ruuanhinta laskisi kilpailun myötä, verot laskisivat tukiaisten loppumisen myötä,
jalostetumpien maataloustuotteiden kilpailukyky vientimarkkinoilla paranisi. Myös kilpailumahdollisuudet muiden alojen yrityksillä paranisivat, kun vastineeksi maatalousmarkkinoiden avaamisesta muut maat avaisivat omia nyt suljetumpia markkinoitaan. Suomen luonto voittaisi, kun ainakin turhimmista osasta kotimaista maataloutta päästäisiin eroon.
Lisäksi vielä tämä oma suosikkiplussani, touhukkaita maajusseja vapautuisi luultavasti työvoimapulasta kärsiville aloille, ja ehkä joku nerokas maajussi aloittaisi ihan uusia kukoistavia bisneksiä.
"Maataloustuen määrästä per capota: kts. vastaus aikaisemmasta viestistä."
Stubb puhuu EU:n ja Suomen maksutaseesta. Suorat tuet Suomen maataloudelle ovat yli 2,5 mrd/a. Nettomaksu EU:lle on täysin eri asia.
--
"1. maailman kalleimpia tuotteita jne. suomalainen tuote ei ole kalliimpaa, jos vähennetään jalostuksen ja kaupan katteita. Raaka-aine on Euroopan halvinta. Toiseksi vientituotteet eivät ole jalostamattomia. Kinkun jalostusaste on vähäinen, ei sillä kannata kilpailla. Suomen kannattaa kilpailla pitkälle jalostetuilla tuotteilla, lue linkki terveysvaikutteiset elintarvikkeet aik. viesteistä."
Nyt mielipiteemme lähestyvät. Kinkku ja kananmunat ovat kuitenkin vientituotteita isolla volyymillä, ja siitä on päästävä eroon.
Jalostettujen tuotteiden osalta tilanne on toinen. Jos kate on tuet mukaan luettuna positiivinen kansantaloudelle, ollaan samoilla linjoilla. Kate ja tuet on toki laskettava koko ketjusta, ei pelkästä myyntihinnasta.
Niin kauan kun tukea kuluu enemmän kuin katetta saadaan, on vienti hölmöläisten hommaa. Ulkomaalaisten elättämistä veronmaksajan varoilla. Ruplat saisi halvemmalla vaihtamalla tukeen käytetyt rahat rupliksi.
--
2. vrt ed. vastaus
Et siis vastaa tanskankinkun kysymykseen. Ymmärrettävää, ei tanskalainen ajattele ulkolaisesta tuotteesta yhtään sen lämpimämmin kuin sinä tanskankinkusta. Miten voit siis syyttää teollisuutta ja kauppaa myynnin vaikeudesta?
--
"3.Eikö ihminen syö viljaa. Kysymys osoittaa tietämättömyyttä maataloudesta. Vastaukseni koski rehuviljakysymystä. Ihminen syö leipäviljasta tehtyjä elintarvikkeita."
Kysymys osoittaa enemmän tietämystä maataloudesta kuin vastauksesi, sillä usein pelotellun kriisiajan sattuessa ihmiset syövät huomattavasti enemmän kasviksia kuin normaaliaikana. "Rehuviljan" sakoluku ei ehkä enää olekaan niin kovin tärkeä kun rintamalle on saatava muonitusta.
Ei nykyisenlaajuista eläintuotantoa ylläpidetä jos rajat menevät kiinni. Kuitenkin tukia perustellaan jatkuvasti "huoltovarmuudella", siis katteettomasti.
--
"4. Haluaisitko tinkiä rakennuskannasta jne. vastasin tähän mielestäni tyhjentävästi. En voi mitään sille, että joidenkin käsityskyky ei riitä. Onko luetun ymmärtäminen vaikeaa ? Ilmeisesti , kun joku käsitti pramean rakentamisen vastakohdaksi huono rakentaminen."
Eli olisit valmis rakentamaan Suomeen vaatimattomasti, jotta vientiin riittäisi enemmän rahaa? Kuinka suuria summia luulet että vientitukeen voitaisi rakennuskannasta tinkimällä siirtää?
Edelleen, ajatus on pöyristyttävä.
Isänmaallisuutesi ei taida olla kovin lujaa kun luovuttaisit rakennuskantaamme venäläisille, vieläpä vapaaehtoisesti?
--
5."Tähänkin olen vastannut tyhjentävästi, lue oikea vastaus."
Et ole. Tuontia lopettamalla kilpailua ei voi lisätä. Ei vaikka Napoleonin blogissa niin väitettäisi.
--
6."Mistä EU saa rahansa jne.. Tietenkin jäsenmaksuista, joita maksavat muutkin kuin suomalaiset. Suomalaisilla se tekee 45 euroa pekkaa päälle, Göran Stubbin mukaan."
Raiskaat pahasti tuon Stubbin kirjoituksen. Nyt väität jäsenmaksujen tekevän 45 e pekkaa päälle mutta unohdat sopivasti, että se on nettomaksuosuus. Entä tuo valtion budjetti? Valehteleeko VM tuista? Ehkäpä se on salaliitto jusseja vastaan?
"Suomeen ulkomailta tuleva rahan kansantaloudellista vaikutusta ei voi mitätöidä."
Suomen vienti on 75 mrd e/a. Kuinka paljon siitä on maatalouden osuus tukipuhdistettuna? Ettei vaan menisi negatiiviseksi?
"Vientiponnisteluita pitää vain lisätä."
Totta, muttei missään tapauksessa sellaiseille tuotteille, joiden tukitase on negatiivinen. Kuinka paljon mainostamiasi Benecol-tuotteita viedään ja kuinka paljon ne nauttivat vientitukea?
--
"Miten voit väittää, että viennistä hyötyvät ainoastaan maajussit"
Älä yritä laitaa sanoja suuhuni, siihen et ole riittävän pätevä.
--
"Me hyödymme siitä kaikista vähiten, eikö se ainakin jo lohduta riittävästi?"
Väärin. Me veronmaksajat hyödymme vähiten, sillä me maksamme laskun.
--
"Ja tulevaisuudessa kaikki vientituet tulevat poistumaan"
Suunta on onneksi oikea, mutta se ei lopeta viennin tukemista. Kun tuote myydään alle tuotantokustannusten ja jussi elätetään yhteiskunnan varoin, se on vientitukea. Veroeurot syö halpojen tuotteiden ostaja.
--
Tukia on karsittava ja tuontia lisättävä. Se lisää kilpailua ja karsii elinkelvottomimmat toimijat pois. Onneksi EU tekee töitä juuri tämän eteen.
Mussun mussun linjaa jatkuu!
Aloita sieltä amerikoista tukien poisto kyllä me seuraamme perästä, eikä tee kipeää ollenkaan!
Meillä ei ole työn puutetta, en tiedä onko teillä!
asiattomuuksiin siksi että asiallinen sanottava loppuu vai ihan vaan yksinkertaisuuttasi?
mieti asioita tarkemmin, please!
Ei ole voitu devalvoida. Tämä ongelma realisoituu juuri kohta ja näemme meillä pitkiin aikoihin käyttämättömän keinon: palkkoja joudutaan laskemaan.
Onpa linkki, jonka kirjoitus ei ole kovin vanha, mutta silti täysin vanhentunut. Olemme siirtyneet uuteen aikaa, eikä ruuasta ole enää ylituotantoa. Talouskin näyttää kohta jo aivan toiselta kuin ennen. Ennustan että amerikkalaiset lisäävät tukea tai ravinto kallistuu köyhimpien ulottumattomiin.
Miten muuten sinulta on jäänyt huomaamatta se, että meillä tilojen määrä jatkuvasti vähenee. Työvoimaa siirtyy siis koko ajan muille aloille ja eläkkeelle.
Ruuan hinta ei meillä laskisi edes tilanteessa, jossa ei olisi raaka-ainepulaa. Kauppojen hinnat määräytyvät edelleen sen mukaan mitä asiakas on valmis maksamaan, eikä tuotantokustannuksilla ole siinä suurta merkitystä.
"Olemme siirtyneet uuteen aikaa, eikä ruuasta ole enää ylituotantoa."
Väärin. Kananmunia ja sianlihaa tuotetaan 115 % omasta tarpeesta.
"Ennustan että amerikkalaiset lisäävät tukea tai ravinto kallistuu köyhimpien ulottumattomiin."
Pahassa ristiriidassa viimeisen lauseen kanssa, jonka mukaan tuotantokustannuksilla ei ole ruuan hinnassa mitään merkitystä:
"Ruuan hinta ei meillä laskisi edes tilanteessa, jossa ei olisi raaka-ainepulaa. Kauppojen hinnat määräytyvät edelleen sen mukaan mitä asiakas on valmis maksamaan, eikä tuotantokustannuksilla ole siinä suurta merkitystä."
Kumpaa mieltä nyt olet? Tuotantokustannus vaikuttaa vai ei vaikuta ruuan hintaan?
Mille aloille ennustat suurimpia palkanalennuksia? Neuvottelemattahan on paperi- ja kuljetusala näkyvimpinä, osaatko täsmäennustaa kuinka suuria leikkaukset tulevat olemaan?
"EK:n arvion mukaan yksityisen sektorin palkansaajien säännöllisen työajan ansiot ilman kertaluonteisia eriä nousevat vuonna 2007 keskimäärin 3,0 prosenttia ja vuonna 2008 noin 5,5 prosenttia."
"EU:n komission arvion mukaan työvoimakustannukset nousevat euromaissa tänä vuonna keskimäärin 2,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia."
http://pda.ek.fi/www/fi/tyoelama/index.php?we_objectID=6859
Saa nähdä kuka teistä veikkaa parhaiten.
http://www.mavi.fi/attachments/5fZYwOieB/5pSTz1ugh/Files/CurrentFile/tiedote_maitoviejille_0-tuesta.pdf
Maitotuotteiden vientiä ei tueta ollenkaan!
Kysymys vientituista:
Onko se mielestäsi parempi, että se Tanskalainen vie kinkkuja Venäjälle, kuin että Suomalainen vie? Suomen ylituotanto kaiketi siassa 18.3% ja Tanskan vastaava noin 185%! Ahosen laskuopilla kymmenkertainen ja maksaja on sama.
Neuvotteluilla ei ole juuri merkitystä kun se puheenjohtaja kuitenkin on kansainvälinen talouskehitys. Jos energian hinta ja ravinnon puute jatkuvat tähän malliin ja kun se yhdistetään amerikkalaisten lainahölmöilyihin, niin kohta tosiaan aletaan harkita sitä kenen palkkoja lasketaan.
Ihmisiltä näköjään unohtuu jälleen että nousukauden jälkeen tulee aina taantuma. Nyt ollaan oltu nousussa jo kauan, eivätkä nämä nousut ikuisesti jatku.
Vastikään saatiin veret seisauttava "torjuntavoitto" 141-tukineuvotteluissa, joissa sian ja siipikarjan tukea leikataan KAKSI-KOLMASOSAA kuusivuotisen sopimuskauden aikana! Suomen sianlihantuotannosta tällä hetkellä 60 prosenttia tuotetaan AB-alueella ja samaan aikaan viljan hinta on liki puolitoistakertaistunut ja nousu tulee jatkumaan monista eri syistä. Luuleeko joku ihan aikuisten oikeasti, että tällaisissa olosuhteissa siasta on yhtään ylituotantoa esimerkiksi viiden vuoden jälkeen? Nyt monet ovat jättäneet possut ostamatta ja myyneet viljat suoraan ja tiedän myös joitakin emokasvattajia, jotka ovat myyneet viljansa ja laittaneet sonnit välitykseen!
Niin suomessa tuotanto romahtaa ilman lähes nykyisen suuruisia tukia.
Itse olen puolittanut eläinmääräni viimeaikaisten tukileikkauksien takia, eikä siitä ole enää suuri matka siihen, että lopetan kokonaan. Tiedän kyllä itse heti työllistyväni muualla ja samoin saman ikäluokkani kolleegat ja vanhemmat syö pääomia eläköitymiseensä asti. Viljelijöiden työllisyys ei tule olemaan ongelma ja ehkä ne elintarviketeollisuuden työntekijät siirtyvät osin palvelu-ja hoiva-alojen työvoimapulaa paikkaamaan. Mutta se ongelman ydin, tuontiruoka on edelleen valuutalla eli vientituloilla maksettava vaikka liittovaltiossa ollaankin. Mistä ajattelit rahoittaa tuon tarvittavan kymmenen miljardin potin ruuan tuontiin? Kotimaisella tuella saadaan se 600 miljoonaa, mutta mistä loput? Et kai sentään ole lopettamassa eläkkeiden maksua entisille viljelijöille(jonkun laskelmissa oli 460 miljoonaa eläkemaksuja)? Yhteisestä maatalouspolitiikasta luopuminen ei taida unionissa onnistua, ei ole ainakaan yhtään esimerkkitapausta(tukipotista reilut 1100 miljoonaa tulee unionilta)?
Tuotantokustannuksilla on lopputuotteen hintaan vain nostavaa vaikutusta. Kaikki mahdolliset raaka-aineen hinnanalennukset käytetään meillä kauppakeskusten rakentamiseen.
Onko mahdotonta tarkastella maailmankauppaa vetämättä satunnaista jonkin alan lievää ylituotantoa mukaan. Perehdy käsitteeseen sikasykli, sillä se on yllättäen yksi taloustieteen kulmakiviä. Lisäksi miksi tuijotetaan omaa tuotantoamme kun pitäisi nähdä koko euroopan tuotanto. Yhtä hyvin voisitte tarkastella oman neliökilometrinne omavaraisuutta ja jos seudulla sattuu olemaan jokin tuotantolaitos, niin sehän on tietysti ylituotantoa.
Kännykkätehdaskin voi ilmeisesti mielestäsi olla ylituotannon edustaja, sillä saahan Nokia jatkuvasti tukea ja harjoittaa siis tuettujen kännyköiden vientiä.
Ehkäpä meidän pitäisikin siis tuottaa kaikkea vain sen verran kuin itse kulutamme.
aikana? Entä leikattiinko palkkoja?
Maailmanloppua on julistettu aina, ja jussin suhteen syyt on nähtävissä muttei ymmärrettävissä.
"Maitotuotteiden vientiä ei tueta ollenkaan!"
Kuitenkin Akkre perusteli Benecol -linkillä vientituet ja vaatimattomamman kotimaisen rakentamisen, jotta elintarviketeollisuuden hi-tech tuotteita saataisi myytyä. Mutta Akkren esimerkkinä käyttämää Benecolia ei siis tueta lainkaan? Sitten tarvitaan uudet perustelut, kun vedit maton Akkren jalkojen alta. Itse luulin tosin Benecol-tuotteiden olevan Raision osalta kasvisrasvapohjaisia, niinkuin luulee Raisiokin. Mutta ammattilaisena tiedät varmaan paremmin.
Akkren laskuopin mukaan Suomi maksaa EU:lle vain 45 e/henki per vuosi, ja sekin menee viinintuotantoon. Vai eikö sekään pidä paikkaansa, meneekö se nyt tanskansian venäjän vientiin? Mikä siinä venäjässä on niin ihanaa, että EU:sta ylipäätään pitäisi viedä sinne tuella tuotettua ruokaa?
Noin ylipäätään luvut kertovat ainakin sen, että tanskalaiset osavat homman paremmin. Tanskalainen kinkku oli joulun alla jopa puolta suomiserkkuaan edullisempaa. Eikö siis kannattaisi vähentää tuotantoa Suomessa ja ostaa tanskalaisilta? Näin saataisi kuluttajille kinkkua halvemmalla eikä EU tuetkaan valuisi venäjälle. Ja kaupat voitaisi rakentaa kuten tähänkn asti.
Kuinka paljon tuo 141:n 2/3 on kokonaistuesta? Ei siis yhdestä tukimuodosta, vaan kaikista tuista yhteensä?
"Tuotantokustannuksilla on lopputuotteen hintaan vain nostavaa vaikutusta. Kaikki mahdolliset raaka-aineen hinnanalennukset käytetään meillä kauppakeskusten rakentamiseen."
Tiedätkö millainen prosentti esimerkiksi Jumbon liikevaihdosta tulee maataloustuotteista? Entä vaikuttaako kauppakeskustemme rakentaminen maailmanmarkkinahintoihin?
"Onko mahdotonta tarkastella maailmankauppaa vetämättä satunnaista jonkin alan lievää ylituotantoa mukaan."
Kummasta nyt haluat keskustella, Suomen- vai maailmankaupasta? Viittaat samassa virkeessä satunnaiseen ylituotantoon ja mainitsemiini kananmuniin. "Satunnaisesi" tarvitsee tarkennusta, itse en käsitä puolen vuosisadan yhtämittaista jaksoa satunnaiseksi.
"Yhtä hyvin voisitte tarkastella oman neliökilometrinne omavaraisuutta ja jos seudulla sattuu olemaan jokin tuotantolaitos, niin sehän on tietysti ylituotantoa."
Juuri tähän malliin jussi haluaakin vedota. Onneksi EU ei enää tarkastele omavaraisuutta maittain, tuotantoa siirretään pikkuhiljaa sille parhaiten soveltuville alueille. Suomi saattaa pärjätä jossain maataloustuotteessa, ehkä, mutten itse osaa arvata mikä se olisi. Sokerijuurikas se ei ollut. Valitettavasti, olisi ollut hienoa jos olisimme saaneet vaikka koko pohjolan tarpeen tuotettavaksemme. Se olisi kuitenkin vaatinut toisenlaisia luonnonoloja.
"Kännykkätehdaskin voi ilmeisesti mielestäsi olla ylituotannon edustaja, sillä saahan Nokia jatkuvasti tukea ja harjoittaa siis tuettujen kännyköiden vientiä."
Sinun kannattaa varmaan tutustua Nokiaan, sen saamiin tukiin ja vientituloihin ihan itse. Jos luulet että kännyköitä viedään tukivoimalla, kannattaa se ihan yleissivistyksen vuoksi tehdä ennenkuin vertaat kännyköitä ja kananmunia uudelleen.
"Ehkäpä meidän pitäisikin siis tuottaa kaikkea vain sen verran kuin itse kulutamme."
Sitähän jussit toitottavat. Aikuisten oikeasti meidän kannattaa erikoistua, eikä yrittää olla kaikessa omavaraisia. Maataloudessa omavaraisuuteen pyrkiminen on juuri se mikä veronmaksajalle tulee kalliiksi. Vienti on vain suolaa haavoihin.
Maataloudessa omavaraisuuteen pyrkiminen on juuri se mikä veronmaksajalle tulee kalliiksi noin 7% osuudella mutta 93% verovaroista menee kuitenkin valistuneen kuluttajan hyvinvoinnin pönkittämiseen.
Sori tietämättömyyteni, luulin Benecolia maitotuotteeksi, kun kylmähyllystä löytyi, mutta kasviksiahan se onkin. No ei ainakaan menny matto Akkren alta, mutta eikö tuettoman viennin pitäisi olla vieläkin suositeltavampaa.
Tuo sinun tanskankinkun ihannointisi selittää vissiin kateus ja kauna suomijussia kohtaan? Vai etkö todellakaan tiedä, että olemme yhteisessä maatalouspolitiikassa ja tanskalainen saa täysin samat vientituet kuin suomijussikin ja maksajakin on sama! Sinä todellakin maksat mieluummin tanskan ylituotantoa kuin suomen, juuri niinkuin epäilinkin!
Ps. Jos joku kauppa myisi tavaraa vaatimattomammilla puitteilla ja hieman halvemmalla, niin olisin takuuvarma asiakas! Nykyisinkin haen maidot ja rasvat natsisivasta(kotimaista tavaraa) juuri siksi, ettei lasipalatsimaksut ole niin korkeat!
hukassa - kaikki muu kuin maataloustuet käytetään käsityksesi mukaan "valistuneen kuluttajan hyvinvoinnin pönkittämiseen"?
Tutustu ensin valtiontalouteen (http://www.vm.fi/vm/fi/01_etusivu/) ja sitten vaikkapa oman kuntasi budjetin rakenteeseen, löytyy hakusanalla "talousarvio". Sitten voit kutsua itseäsikin - jos et nyt valistuneeksi - niin hieman valistuneemmaksi kuluttajaksi. Etkä toivottavasti munaa itseäsi lohkaisemalla julkisesti mitä sattuu.
141-tuki on ratkaiseva osa nimenomaan kotieläintuotannolle ja erityisesti sika- ja siipikarjatuotannolle leikkaukset ovat merkittävimmät. 141-tuki muodostaa kotieläinpuolella koko eläintuotannon katteen!
Ymmärsinkö väärin, että puhuttiin nimenomaan sianlihan ja kananmunien ylituotannosta? Niiden ylituotannon hoitaa tukileikkaukset yhdessä energian ja viljan hinnannousun kanssa!
Useimmat meistä viljelijöistä on senverran laskutaitoista väkeä, ettei tappiollista kotieläintuotantoa ylläpidetä kovin kauaa kasvintuotannon voitoilla! Itsekin laitoin puolet karjasta pois juuri näiden tukileikkausten takia.
ovat maitopohjaisia.
Aiemmin keskustelussa löysin jopa alustavaa yhteistä linjaa Akkren kanssa:
Akkre: vientituotteet eivät ole jalostamattomia. Kinkun jalostusaste on vähäinen, ei sillä kannata kilpailla. Suomen kannattaa kilpailla pitkälle jalostetuilla tuotteilla, lue linkki terveysvaikutteiset elintarvikkeet aik. viesteistä.
Minä: Nyt mielipiteemme lähestyvät. Kinkku ja kananmunat ovat kuitenkin vientituotteita isolla volyymillä, ja siitä on päästävä eroon.
Jalostettujen tuotteiden osalta tilanne on toinen. Jos kate on tuet mukaan luettuna positiivinen kansantaloudelle, ollaan samoilla linjoilla. Kate ja tuet on toki laskettava koko ketjusta, ei pelkästä myyntihinnasta.
Niin kauan kun tukea kuluu enemmän kuin katetta saadaan, on vienti hölmöläisten hommaa. Ulkomaalaisten elättämistä veronmaksajan varoilla. Ruplat saisi halvemmalla vaihtamalla tukeen käytetyt rahat rupliksi."
Tuo selittänee kantani: niin kauan kun viennistä saadaan enemmän kuin siihen satsataan, se on kannattavaa. Muussa tapauksessa kansantalous, eli me häviämme. Laskelma on tehtävä koko ketjusta.
--
"Tuo sinun tanskankinkun ihannointisi selittää vissiin kateus ja kauna suomijussia kohtaan?"
Minulla ei ole kaunaa jussia kohtaan, eikä kateutta. Arvostelen TUKIA ja TUKIPOLITIIKKAA, en ihmisiä. Ja tietysti niitä MIELIPITEITÄ jotka näitä idioottimaisen laajoja tukia kannattavat ja ajavat. En ihmisiä, kukaan meistä ei yksilönä voi muuttaa tilannetta, ainakaan Suomi24 -palstalla. Ja kyllä, olisin oikein tyytyväinen jos henkilökohtaisuuksiin meneminen jätettäisi vähintäänkin huomioimatta, kitkettyä sitä ei varmaan koskaan saa.
Puhun siis pienen suomalaisen ja samalla EUlaisen kuluttajan puolesta; ikävintä tilanteessamme on, että MEIDÄN kätemme ovat sidottuja. Jokainen voi valita ammattinsa, mutta veronmaksu ei ole vapaaehtoista. Ja kilpailevien tuotteiden puute ei anna mahdollisuutta äänestää euroillaan. Tanskankinkku oli vain esimerkki, se voisi olla Vironjuusto aivan samalla tavalla.
Vaadin siis vaihtoehtoja, kilpailua ja samalla byrokratiaa ja tukia alas. Mikä ruuan hintaan tulee lisää, säästyy veroissa ja vielä jää tähteeksikin. Köyhimpiä voi sitten avustaa vaikka tukiaisilla, ei koko kansaa, eikä pakolla.
"Vai etkö todellakaan tiedä, että olemme yhteisessä maatalouspolitiikassa ja tanskalainen saa täysin samat vientituet kuin suomijussikin ja maksajakin on sama!"
Vientitukea on myös se, että myydään alle todellisten tuotantokustannusten, eli myydään vahvasti tuettua tavaraa. Siten suomikinkku on tanskankinkkua tuetumpaa, kyseenalainen kiitos kansallisille tuillemme. Jos tuotteet menevät vielä pois EU:sta, tukieuromme syö Vladimir.
Mutta miksi Siwa on natsi?
Devalvoitiinkos viime laman aikana ja olisko suurin syy konkurssiaallon rajuuteen juuri yrittäjien usko lupaukseen ettei devalvoida (ottivat paljon ulkomaista lainaa).
Yritä nyt hiukan perehtyä talouden toimintaan.
Enkä edelleenkään omista yhtään peltoa.
Kotimaisen tuotannon määrästä ei valittajien tarvitse olla huolissaan, sillä se on pitkällä aikavälillä joka tapauksessa vajeen puolella lähes kaikissa tuotteissa. Sen sijaan on syytä olla huolissaan siitä miten täällä sallitaan hyvillä mielin tanskalaisten tuotteiden vienti, mutta kotimaista vientiä vastustetaan. Ettekö te nyt ymmärrä että mikäli tuotantoa suurennetaan moninkertaiseksi, niin kulut vähenevät ja veronmaksajan pitäisi olla tyytyväinen (siis jos veronmaksajan tarkoituksena on saada edelleen yhä suurempia kauppakeskuksia).
Asia on muuten niin, että mikäli halutaan tuottaa juuri kulutusta vastaava määrä, niin se aika kallista. Luonnollisten syklien estäminen vaatii valtiolta toimenpiteitä ja eikös täällä ole sitä talouden vapautta vaadittu.
Ai niin: meidän pitää lopettaa kaikkien tuettujen tuotteiden vienti, sillä joku muuhan niistä siis hyötyy. Mitäs näitä nyt olisi: kännykät ja laivat nyt ainakin. Mitä muita tulee mieleen, tai paremminkin onko olemassa teollisuutta jota ei tuettaisi.
Koska kuluttaja keskimäärin käyttää ravintoonsa reilut 10% tuloistaan ja kun tiedetään Jumbon kauppojen myyvän suhteellisesti enemmän ruokaa kuin muita tuotteita, niin arvioin prosenteiksi noin 30. Voi olla enemmänkin, sillä ovathan ravintolakäynnitkin ravitsemuskuluja.
Ehdotan että vientitulojen turvaamiseksi alat kehittää jotain kannattavaa tuotantoa ja palkkaat viljelijöitä yritykseesi. Vähitellen kotimainen viljely vähenee kun saadaan paremmin kannattavaa toimintaa. On takaperoista vaatia ensin tuotantoa lopetettavaksi ja sitten mietittäväksi sitä korvaavaa tuotantoa. Hyppäisitkö ensin sillalta ja katsoisitko vasta sitten, että se kuminauha on nilkassa kiinni (järkevät ihmiset eivät tee niin).
niinkuin Teletapeissa:
"Ettekö te nyt ymmärrä että mikäli tuotantoa suurennetaan moninkertaiseksi, niin kulut vähenevät"
"Noh
Kirjoittanut: xcdfghyuji0k 5.1.2008 klo 23.17
Tilojen määrän vähetessä tuki ei kuitenkaan voi vähetä. Tuotantopanosten hintojennousu syö kaikki yksikkökoon kasvatuksesta saadut edut, joten ihan turha kuvitella mitään."
Muista en tiedä, mutta itse en ymmärrä edes kumpaa mieltä olet: laskeeko ne kustannukset vai ei?
--
"Asia on muuten niin, että mikäli halutaan tuottaa juuri kulutusta vastaava määrä, niin se aika kallista."
Asia on niin että se olisi mahdotonta ja sen yrittäminen idioottimaista. On myös vaihtoehto: tuonti. Ja se onkin monessa tapauksessa oikein hyvä vaihtoehto.
--
"Luonnollisten syklien estäminen vaatii valtiolta toimenpiteitä ja eikös täällä ole sitä talouden vapautta vaadittu."
Ymmärrätkö itse mitä soppaa kirjoitit?
--
"Ai niin: meidän pitää lopettaa kaikkien tuettujen tuotteiden vienti, sillä joku muuhan niistä siis hyötyy."
Kolmannen kerran tässä ketjussa:
Niin kauan kun viennistä saadaan enemmän kuin siihen satsataan, se on kannattavaa. Muussa tapauksessa kansantalous, eli me häviämme. Laskelma on tehtävä koko ketjusta.
Otetaan varmuuden vuoksi uudestaan:
niin kauan kun viennistä saadaan enemmän kuin siihen satsataan, se on kannattavaa. Muussa tapauksessa kansantalous, eli me häviämme. Laskelma on tehtävä koko ketjusta.
Matalajalosteisten maataloustuotteiden vienti on hölmöläisten hommaa.
--
"Mitäs näitä nyt olisi: kännykät ja laivat nyt ainakin."
Aloita täältä: http://www.nokia.com/investors
laman tai taantuman aikana?
Jostain syystä en osaa ottaa kehotustasi kovin vakavasti, arvaat varmaan miksi.
noin yleissivistyksen kannalta. Tästä voit ottaa virtuaalituntumaa "keskimääräistä enemmän ruokaa" myyviin yrityksiin.
http://www.jumbo.fi/phone_sms.asp?menu_id=198&office_id=0
Eikö kerran viikossa käynti siis riitä. Etkö muka ole huomannut miten alakerrassa on jatkuvasti ihmisiä ja kassoilla pitkät jonot. Ei siellä ylempänä myydä läheskään yhtä paljon kuin alakerrassa. Et taida olla itse asioinut koko talossa.
Vähäinen ylimäärä kuitenkin varmistaa tuotannon jatkumisen ja niin kauan kuin meillä ei ole maataloustuotannon arvoa korvaavaa vientiä, ei meillä ole varaa lopettaa tuotantoa (eikä siis vientiä). Siis lyhyesti tuotannon lopettamisen kulut ovat suuremmat kuin vähäisestä viennistä aiheutuvat lähes olemattomat kulut.
Onko sinulle muuten vaikea pysyä perässä kun puhutaan eu:n maatalouspolitiikan aiheuttamista toimista ja normaalin talouden toiminnasta. Siis tuotannon kasvaessa sen kulut pienenevät, mutta euromääräiset korvaukset nousevat, sillä hinnanalennuskorvauksen alaista massaa on tuotettu enemmän.
Eikö sinua muuten ärsytä kun muut ovat asioista peremmin selvillä?
Jumbossa ja epäilet liikevaihdon tulevan 30 %:sesti ruuasta, en voi kuin ihmetellä. Lukuja en valiettavasti löytänyt, löytääkö joku muu?
Näyttää olevan edelleen maatalouden osuus 7% valtion menoista ja 93% valistuneen kuluttajan hyvinvointiin.
Oman kuntani budjetista ei näytä heruvan yhtään maatalouden sektorille mutta sentään taas valistuneille kuluttajille lähes kaikki mahdollinen sosiaalituki kaikine lisähörteineen.
Sama varmaan pätee oman kuntasi osalta, eikö niin?
"Matalajalosteisten maataloustuotteiden vienti on hölmöläisten hommaa."
Ja kuitenkin vaaditaan että kehitysmaat pelastetaan juuri tuolla toiminnalla. Miten se nyt sitten oikeasti on?
Ehkä sinun olisi myös kiinnitettävä paremmin huomiota koko tuon tuotantoketjun toimintaan. Eli mitä seuraa jos tuotantoa meillä vähennetään ja miten kehitetään vientiä talouden pitämiseksi tasapainossa. Kustannukset ovat siis nyt matalammat kuin vaihtoehtoisessa tapauksessa, mutta mikään ei estä sinua aloittamasta menestyksellistä vientiyritystä jolla maksetaan koko ruuan tuonti.
"Eikö sinua muuten ärsytä kun muut ovat asioista peremmin selvillä?"
Ei, mutta arvaan miksi kysyt. Sinusta poiketen olen vain tyytyväinen jos opin jotain uutta. Sinulla tosin ei ole ollut ainakaan vielä annettavaa - tai kyllä tuo rahanpaino-EU-budjettisekoilu nauratti aika tavalla :)
"Ja kuitenkin vaaditaan että kehitysmaat pelastetaan juuri tuolla toiminnalla. Miten se nyt sitten oikeasti on?"
Olet käsittänyt hiukan väärin, kas kun Suomi ei ole kehitysmaa. Suomen ja EU:n dumppaus juuri aiheuttaa niitä ongelmia kehitysmaissa - mutta sinun taitaa olla vaikea pysyä tässä perässä? Siis ihan oikeasti et ole tainnut sisäistää kehitysmaiden ongelmaa tuontielintarvikkeiden osalta?
Laita laskelmaa apulantaväitteesi tueksi, ettei jää rakkikoiran räksytykseksi:
"Siis lyhyesti tuotannon lopettamisen kulut ovat suuremmat kuin vähäisestä viennistä aiheutuvat lähes olemattomat kulut"
Olisi kiva nähdä jotain todisteita tuosta suuresta muutoksesta, joka on viime aikoina tapahtunut.
Tilojen määrien väheneminen on todennäköisesti hyvin hieno ilmiö.
Kauppojen hinnat eivät määräydy sen mukaan mitä ollaan valmiita maksamaan, vaan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. Tuotantokustannuksilla on tässä yhtälössä merkitystä.
Miten arvioisit kehitysmaiden maataloudessa vaikuttavien ylikansallisten siemen- yms tuotantopanos että elintarvikejättien vaikutuksen ko maiden viljelijöiden (taloudelliseen) asemaan?
että myös tuota muuta osaa olisit voinut kommentoida.
"Joko maatalouteen pumpataan kaikki mitä jussit osaavat pyytää - tai sitten maataloutta ei ole? Oletko koskaan ajatellut, että välille mahtuu vaihtoehtoja?"
koska suurinosa kirjoituksista vaatii vain Suomen tukien lopettamista, niin noilla ehdoilla on aiak vaikea muuta seurausta tukien lopettamisesta seuraavan.
"Kun tuote myydään alle tuotantokustannusten ja elätetään jussi yhteiskunnan varoin."
Mielenkiintoinen lause. Sillä olet siihen saanut mahtumaan kaksi asiaa, 1. viljelijä ei saa sitä korvausta joka tuotteesta pitäisi tulla jotta sillä pystyisi elämään 2. yhteiskunta elättää viljelijän. Eikös tuo jälkimmäinen johdu juuri siitä että yhteiskunta ei halua maksaa tuotteesta sitä hintaa jonka se pitäisi.
"Veronmaksajan selkänahasta revityt eurot syö halpojen munien ostaja, se on vientitukea kirjaimellisest"
voi olla että olen väärässä, mutta muualla tuottajahinta on kyllä Suomea korkeampi munien kohdalla. Muistaakseni munantuottajat saivat Saksasta paremman hinnan vaikka maksoivat rahdin sinne.
"Tukia karsimalla ja tuontia lisäämäällä saadaan ruokahuoltoon terveempi rakenne - aivan kuten kaikilla muillakin aloilla. Kilpailua ja tuottamattomimpien karsintaa."
Kyllä ja senpä vuoksi yhä useampi pelto tuottaa maailmalla tavaraa energian tarpeen tyydyttämiseen ei ruuaksi.
PS. tuontia todella täytyy lisätä koska kotimainen vaihtoehto vähenee pikkuhiljaa, lisääkö se sitten kilpailua on sitten aivan toinen asia kun suoraan sanoen Suomi ei ole mikään sellainen alue joka paljon kiinnostaa (vähän väkeä, pitkät välimatka eli paljon kustannuksia).
No, arvioi itse mitä maksaa koko maataloustuotannon alasajo kun siihen yhdistetään myös jalostavan portaan lopettaminen. Itsehän sanoit ettei raaka-aineita kannata viedä: meille siis tuodaan valmiita jalosteita. Mitä muuten tehdään kaikille niille jotka myyvät tuolle tuottavalle ja jalostavalle ketjulle palveluita ja tuotteita. Kaikki liitännäisryhmätkin siis kärsivät ja niitä on paljon.
Taitaa olla jotain samaa luokkaa kuin pankkituki laman aikana, eikä tilanne korjaannu pelkästään velkaa ottamalla, sillä se korvaava vienti pitää tosiaan kehittää jostain.
seuraaminen auttaa, huomioimaan mitä ympäristössä tapahtuu. Merkit muutoksesta ovat olleet joo muutaman vuoden näkyvillä, ainakin niille jotka esim. lehtiä ja niiden kirjoittelua seuraavat.
PS. puoli miljoona suomalaista omistaa peltoa
Voi raukkaa.
Jos kerran media on ollut täynnä aihetta viime ajat, niin helppohan sinun olisi nyt minutkin vakuuttaa jollain uutisella aiheesta.
Arvelinkin ettet "kykene".
Menet ruokakauppaan ja kassalla tingit hinnasta. Ei onnistu. Kaupalla on valtavat katteet, se rakentaa jatkuvasti yhä suurempia kiinteistöjä ja silti tekee voittoa. Kai tuo on nyt helppo nähdä miten asiat toimivat. Edes Lidl ei ole lähtenyt oikeaan kilpailuun mukaan, sillä senkin hinnat ovat meillä selvästi korkeammat kuin Saksassa (ne tekevät meillä nyt tappiota, mutta hintoja ei voida laske kun niiden myöhempi nosto laskisi tulevien vuosien voittoja).
Oletko muuten huomannut, miten kaupat asettavat joitain tuotteita valtaviin kasoihin. Kertovat että kauppa käy hyvin kun ihmiset kuvittelevat että silloin tuote on halpa. Sinulle siis myydään sillä hinnalla jonka kauppias tuotteesta haluaa, etkä edes huomaa asiaa.
Olen joskus tehnyt karkeita arvioita maatalous- tuotantopanos- että elintarviketeollisuudesta, jos raaka-aineet tuotaisiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000047&posting=22000000019610542
Mikä mieltä olet kivennäisvesien ja lähdevesien hinnoista. Tuotantokustannukset ovat minimaaliset, eikä niillä ole mitään tekemistä myyntihinnan kanssa. Miten muuten on mahdollista että Eviania raahataan Ranskasta ympäri maailmaa, eikä se edes ole hyvää. Evian on muuten aika halpaa kun verrataan sitä noihin ihmevesiin. Kansa kuitenkin maksaa noista vesistä juuri sen mitä on maksimissaan valmis maksamaan. Kauppias on tyhmä jos myy halvemmalla kuin mitä asiakas on valmis tuhlaamaan.
Lidl tietenkin kilpailee Suomessa Suomen markkinoilla. Ei Lidlin Suomen hinnoista voi vetää johtopäätöstä, etteivät ole kilpailussa mukana. Olivatpa hinnat Saksassa mitä hyvänsä.
Kuvittelitko, että rakennettuaan niitä yhä suurempia kiinteistöjä, kaupan pitäisi alkaa tekemään tappiota? Kyllä minun nähdäkseni ruuan hinta suurmarketeissa on melkoisesti edullisempi kuin lähikaupoissa.
Ainahan markkinataloudessa tyhmempää kuluttajaa johdetaan vähän harhaan. Ei tuo kasa-asettelu sen kummempaa ole. Onneksi suurin osa ihmisistä osaa kuitenkin sen verran toimia kapitalistisessa maassa, ettei ihan kaikista isoista kasoista joudu ottamaan. Voi tietenkin olla, että sinä ja kaltaisesi kaipaisitte avustusta kaupassa käymiseen, jos hintojen vertailu ja ostopaikan valinta on muuten liian vaikeaa.
Kivennäisvesien hinnoissa näkyy tosiaan suurelta osin se, mitä asiakas on valmis maksamaan. Ei kuitenkaan ole kyse siitä, mitä ollaan valmiita maksamaan vedestä, vaan asiakas ostaa seksikkyyttä, menestystä, menevyyttä ja ehkä terveyttäkin. Siis kuvittelee ostavansa ja vain niillä asiakkaan kuvitelmilla on lopulta väliä.
Eivät nuo harvat kalliit pullovedet ole kuitenkaan suuremmin Suomen vesimarkkinoihin vaikuttaneet. Voisi sanoa, että edelleen kaikki vesi on hanavettä Suomessa.
Sama ruuan kanssa, varmasti joku erikoistuote, vaikka ilmakuivattu kinkku, voi onnistua lisäämään hintaansa imago tai muilla "lisäarvo"-syillä, mutta ei varmasti tule käymään niin, että perusranskanleivästä tai possunlihasta ihmiset alkaisivat maksamaan tuontantokuluihin suhteutettuna samoja hintoja kuin vaikka noista erikoisen kuuloisista pullovesistä.
Kannattaisi sinunkin opiskella jokunen markkinoinnin kurssi, niin voisit osallistua näihin keskusteluihin vähän vakavasti otettavimmilla väitteillä.
Kauppias on myös tyhmä jos menettää asiakkaansa liian korkeiden hintojen takia. Ehkä maalla se kyläkauppias tosiaan hinnoittelee ihan sen mukaan mitä kehtaa, mutta sama ei toimi kilpailluilla markkinoilla.
EU-tukia me emme tietenkään maksaisi muiden maiden maatalouden tukemiseksi. Maksamatta jättäminen onnistuu aina, tavalla tai toisella. Todennäköisesti tosin niin, että muutos toteutetaan koko EU:ssa samanaikaisesti.
Sinä ja muut tuottaviin töihin siirtyvät kolleegasi varmasti keksivät keinot tuoda tuon verran rahaa maahamme. Tai jos ette itse keksi, niin käykääpä kysymässä kaupunkilaisserkultanne, josko hänellä olisi teille jotain kivaa puuhasteltavaa mielessä.
Jäljelle jäävä maatalouskin tuottaisi jonkun verran vientituloja, koska jäljelle jäisi vain se maatalous, joka kykenee kilpailuun ja tuloksen tekemiseen.
Kilpailuilla markkinoilla ei toimi noin, mutta meillähän ei ole päivittäistavarapuolella kilpailua, joka on myös hintatasosta helposti nähtävissä.
Mistä kuvittelet ettei minulla olisi myös markkinoinnin opintoja. Markkinoinnin luennot ovat kyllä yhtä tylsiä kuin tiedotusopinkin.
Jos perehtyisit tähän. Meillä ei kilpailu tosiaan toimi.
http://www.economist.com/markets/Bigmac/Index.cfm
Harmi ettet ole perehtynyt psykologian haaraan, joka tutkii ostokäyttäytymistä. Kohta meilläkin on ostamista tukevaa taustamusiikkia ja taas sinäkin olet valmis maksamaan ylihintaa.
Jäsenmaksuistahan maataloustuet maksetaan ja nettomaksun suuruus on tasan tarkkaan tuo linkillä todistettu summa. Näin se vaan on , et sille mitään voi vaikka kuinka huutaisit.
Selitä mikä tuossa on väärin ?
Ketjussa ja omissa kommenteissani on siis kyse ylituotannosta. Mutta tässä kommentit koko viestiisi:
..koska se osoittaa että tavallinen yrittäjä (YEL) saa myös tukea ja kuten sitten saa myös merimies.
Ja moni, moni muu. Mutta ne eivät kuulu maataloustuki -palstalle.
--
"Yhtä hyvin voidaan laittaa myös se tosiasia sitten esille että kaupunkien kehittäminen ja mitä siihen liittyy on myös tukea kansalaisille. On jotenkin omituista että jos maaseudun ympäristöä kehitetään se lasketaan heti tueksi mutta jos taas kehitetään kaupunkien ympäristöä niin se on ihan eri juttu, osaisitko kertoa miksi moinen kummallisuus esiintyy?"
Maatalouden kehittämisrahat tulevat valtion budjetista, josta ei myönnetä vastaavaa kaupungeille. Kaupunkien kehittäminen maksetaan kunnallisverosta kerätyillä rahoilla, eikä sitä makseta yksityisille. Järjestelmä on piilotukea, ei tosin kovin piilotettua.
--
"Jos lasketaan sinun tavallasi niin vuosittain nelihenkinen perhe kustantaa valtionmenoja noin 34 000 euron edestä."
Suuruusluokka on varmasti kohdallaan, en tarkastanut. Tulovero ja ALVi on jotakuinkin samansuuruiset, viinaverot, bensaverot yms maksaa aina lopulta kuluttaja, ja loput yritysverotuksen kautta.
--
"Muuten on silti jotenkin omituista että jonkun elokuvastudion ja sitä kautta elokuvien saama rahoitus laitetaan maataloustueksi."
En ymmärrä mitä tarkoitat?
--
"Muuten esittäisitkö mitä kustantaa yhteiskunnalle jos maataloutta ei suomessa ole?"
En halua edes yrittää moista kalmanhajuista laskelmaa vääntää, enkä toivo että maataloutta lopetettaisi. Kuten sanoin ylituotannon ja alasajon välille mahtuu vaihtoehtoja.
Kannatan tuonnin ja kilpailun lisäämistä, byrokratian ja tukien karsimista. En maatalouden lopettamista.
EU-avustaja laittoi linkin omaan aiempaan laskelamaansa aiheesta, löytyy tuolta ketjusta myöhemmin. En ota siien kantaa, ja ennen kaikkea en kannata.
--
"Kun tuote myydään alle tuotantokustannusten ja elätetään jussi yhteiskunnan varoin."
Mielenkiintoinen lause. Sillä olet siihen saanut mahtumaan kaksi asiaa, 1. viljelijä ei saa sitä korvausta joka tuotteesta pitäisi tulla jotta sillä pystyisi elämään 2. yhteiskunta elättää viljelijän. Eikös tuo jälkimmäinen johdu juuri siitä että yhteiskunta ei halua maksaa tuotteesta sitä hintaa jonka se pitäisi.
"Veronmaksajan selkänahasta revityt eurot syö halpojen munien ostaja, se on vientitukea kirjaimellisest"
voi olla että olen väärässä, mutta muualla tuottajahinta on kyllä Suomea korkeampi munien kohdalla. Muistaakseni munantuottajat saivat Saksasta paremman hinnan vaikka maksoivat rahdin sinne."
Kyse oli ylijäämän viennistä. Kyllä, kun ylijäämää tietoisesti tuotetaan (esimerkiksi kananmunia jo vuosikymmenien ajan) on ylijäämä myytävä pois, usein vientituella ryyditettynä. Kun tuotantoa tuetaan, vientiä tuetaan, rehuntuotantoa tuetaan, ja tuote viedään, jää veronmaksajalle vain veronmaksaminen, eli lystin kustantaminen.
--
"Tukia karsimalla ja tuontia lisäämäällä saadaan ruokahuoltoon terveempi rakenne - aivan kuten kaikilla muillakin aloilla. Kilpailua ja tuottamattomimpien karsintaa."
Kyllä ja senpä vuoksi yhä useampi pelto tuottaa maailmalla tavaraa energian tarpeen tyydyttämiseen ei ruuaksi.
Toivottavasti saadaan taloudellisesti kannattavaksi, muutoin sillä ei ole tulevaisuutta. Toivotaan kuitenkin parasta.
--
PS. tuontia todella täytyy lisätä koska kotimainen vaihtoehto vähenee pikkuhiljaa, lisääkö se sitten kilpailua on sitten aivan toinen asia kun suoraan sanoen Suomi ei ole mikään sellainen alue joka paljon kiinnostaa (vähän väkeä, pitkät välimatka eli paljon kustannuksia).
Myyjän huoli ei ole suomen pitkät matkat, keskusliikkeet huolehtivat siitä ja kuluttaja maksaa senkin lystin. Myyjää kiinnostaa minkä hinnan se erälleen keskusliikkeeltä saa.
Kannattaisi yrittää pysytellä hereillä, jos vaikka jotain tarttuisi.. :)
"meillähän ei ole päivittäistavarapuolella kilpailua, joka on myös hintatasosta helposti nähtävissä."
Sehän on varmaan sinulle mieluisaa? Pitäisikö päivittäistavaroissa siirtyä kokonaan yhden ketjun järjestelmään, lopettaa kilpailu kuten maataloudessa 100 % omavaraisuustavoitteen myötä?
Jos me tuomme EU:sta tukien avulla subventoitua halpaa ruokaa, niin pitää meidän niitä tukiakin maksella. Muuten olemme muiden siivellä eläjiä ja tuskin EU:kaan sellaista hyväksyy.
Tai täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000031830620
Mutta edelleen ihmettelen, miten joku voi päätyä siihen että kannattaisin kilpailun vähentämistä jos moitin että sen vähäisyys nostaa kuluttajahintoja.
Maatalous ei muuten ole mitenkään suojattua tuonnilta ja kilpailu siis periaatteessa toimisi, mutta kartellit estävät meillä alkutuotannon hintojen luonnollista nousua. Ilmeisesti siis tarkoitat tässä tuota keskusliikkeiden ylivaltaa, joka pitää meillä alkutuotteiden hinnat Euroopan alhaisimpina. Siispä myös keskusliikkeiden kilpailunrajoituksiin pitää puuttua ja avata hinnat normaalille kehitykselle.
"Ja moni, moni muu. Mutta ne eivät kuulu maataloustuki -palstalle."
Heikko perustelu, vai tarkoitatko tuolla sitä että ne yrittäjä eläkkeet ovat tukea yrittäjälle kuten merimiesten eläkkeet?
"Maatalouden kehittämisrahat tulevat valtion budjetista, josta ei myönnetä vastaavaa kaupungeille. Kaupunkien kehittäminen maksetaan kunnallisverosta kerätyillä rahoilla, eikä sitä makseta yksityisille. Järjestelmä on piilotukea, ei tosin kovin piilotettua."
Oletko nyt täysin varma ettei kaupungit saa mitään rahaa ympäristönsä kehittämiseen?
Jos ei saa niin miksi sitten kehäradasta nousi kohu, juuri valtion maksuosuudesta.
Muuten kummasta oikein nyt puhut maaseudun kehittäminen vaiko maatalouden kehittäminen, sillä ne eivät ole samoja asioita. Maatalouden kehittäminen tarkoittaa sitä että tuetaan maatiloja investoinneissaan, tässä kohtaa on huomattava että myös muita yrityksiä tuetaan eri tavoin.
""Muuten on silti jotenkin omituista että jonkun elokuvastudion ja sitä kautta elokuvien saama rahoitus laitetaan maataloustueksi."
En ymmärrä mitä tarkoitat?"
no kerrotaan. Koska Suomessa oleva elokuvastudio ja siellä tehdyt filmit ovat saaneet rahoitusta juuri tuosta maaseudun kehittämisrahasta, sieltä mm. rahoitetaan järvien kunnostusta tai veteraanien majan kunnostamista. Tämä vain osoittaa sen että kaikki mitä maaseudulla rahoitetaan lasketaan heti maataloustueksi
"Kannatan tuonnin ja kilpailun lisäämistä, byrokratian ja tukien karsimista. En maatalouden lopettamista."
ovatko tuotteet tuettuja vai ei?
"Toivottavasti saadaan taloudellisesti kannattavaksi, muutoin sillä ei ole tulevaisuutta. Toivotaan kuitenkin parasta."
tuo tarkoittaa vain yhtä, hintojen nousua.
"Myyjän huoli ei ole suomen pitkät matkat, keskusliikkeet huolehtivat siitä ja kuluttaja maksaa senkin lystin. Myyjää kiinnostaa minkä hinnan se erälleen keskusliikkeeltä saa."
eipä taida keskusliikkeet paljon maitoa kuljetella vaan siitä huolehtii meijerit kuten elintarvikkeista yleensäkin niin niiden kuljetuksesta vastaa sen valmistaja.
Muuten miksi sieltä muualta jo nyt tuoda enempää, jos sieltä muualta tuleva tuonti lisää kilpailua ja laskisi hintoja.
Ylituotanto? Jos sitä ei olisi lainkaan missään päin maailmaa, niin miten kävisi sen maan jonka tuotanto onkin alituotantoa?
Suomessahan on paljon enemmän tuotannon suuntia joissa on olemassa alituotanto, eli jos muualla toimittaisiin noin kuin haluat tulisi luultavasti aikamoisia ongelmia, vai mitä.
PS. tutustu maaseudun kehittämiseen hieman tarkemmin jotta tietäisit mitä se koskee ja mitä sillä rahoitetaan.
kirjoittaneeksi sivuhuomautuksen muiden kirjoittamien tekstien väliin.
Minusta tuntuu kuitenkin kummalliselta että miten voi olla mahdollista että olet voinut elää niin ettet ole huomannut yhtään uutista ruuan hintoihin liittyvää.
Luetko ikinä lehtiä tai seuraatko ikinä mitään muutakaan mediaa?
Sillä kirjoituksesi tuo vain esille sen että elät erittäin ummikkona ympäröivästä maailmasta, jos väität ettet ole ikinä nähnyt viimeisenpuolen vuodenaikana uutista jossa kerrotaan ruuan hinnan noususta.
On kai siitä puhuttu, mutta niin on koko sen ajan kuin minä muistan vuosia taaksepäin.
Sitäpaitsi lähinnä tässä oli mielestäni kyse tukiaisista ja tulleista ja kaupan vapauttamisesta, ei hintojen noususta.
Käsittääkseni jenkeissä ruoka on jo nyt sikahalpaa, ja ruoka-annokset ja kulutus ihmisten ravinnontarpeeseen nähden turhan suuria. Mutta ei näy sekään riittävän, suuri ongelma näyttää jutun kirjoittajan mielestä ruuan korkea hinta silti olevan. Saisivat olla nykytilanteeseenkin tyytyväisiä, turhaa valitusta.
Onhan jenkeissäkin paljon köyhiä. Toisekseen ei ole kyse vain siitä, että onko ruoka sikahalpaa vai ei, on kyse myös siitä, että on väärin jos yksi kansanosa, maajussit, saavat epäreilun edun järjestelmästä.
Hahaa, pistäpä nyt vaihteeksi kunnon linkit todisteeksi noista "epäreiluista eduista". Miten muuten kommentoit tilannetta jossa julistat alalla olevan valtavat edut ja samaan aikaan mahdollisimman moni yrittää lopettaa tuotantonsa.
Jo aiemmin linkitetty tässäkin ketjussa. Kyse on tuonnin esteistä ja tukiaisista. Ne ovat epäreilua etua, vaikka kuinka moni olisikin lopettamassa. Epäreilua etua voi olla, vaikkei kaikilla alalla niin hienosti aina menisikään.
Mitä estetään tuomasta. Huomaa nyt ettet voi vedota unionin asettamiin esteisiin kun valitetaan pelkästään oman maan tuotannoista ja tuista. Siis mitä tuotetta estetään tuomasta maahamme. Ja todisteet mukaan.
Eivät nuo vv:n luvut muuta sitä tosiasiaa, että ne ovat EU:n jäsenmaksua,paitsi kansalliset osuudet. Makerasta maksetut avustukset, korkotukilainat ja maatalouseläkkeet eivät ole maataloustukia.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseutu_rakentaminen/maataloudenrakennepolitiikka/makera.html
Silloin kun sinä hyväksyit EU:n jäasenyyden, annoit samalla siunauksesi Unionin yhteiselle maatalouspolitiikalle. Sinä itse sinetöit tämän tukijärjestelmän Suomeen ja koko Eurooppaan. Me maajussit olimme jäsenyyttä vastaan ja olemme vieläkin sitä vastaan enemmän kuin kaltaisesi.
Sinun verovaroistasi todellakin tuetaan Ranskan viinin ja Kreikan tupakan ylituotantoa, riippumatta siitä onko. maa nettomaksaja vai nettosaaja.
Mitä enemmän muut maat saavat EU:n tukea, sitä vähemmän sitä maksetaan Suomelle takaisin. Se, että Suomen maksama jäsenmaksu on meidän omaa verorahaamme, ei muuta sitä tosiasiaa, että mitä vähemmän sitä tulee takaisin , sitä enemmän rahaa menee ulkomaille. Se on siis JÄSENMAKSU.
Hyväksymällä Unioniin liittymisen hyväksyit myös sen, että keskeiset EU-valtiot saavat enemmän hehtaariperusteisia maataloustukia kuin suomalaiset. Tämä ns. tilatuki ei tule koskaan pienenmään EU:n ytimessä samalla tavalla kuin Suomelle tärkeät 141-, LFA ja ympäristötuki. Tuon korkeamman CAP-tuen vuoksi Suomen on maksettava kansallisesti enemmän tukea.
Viestiketju on ohjautunut osin väärille urille. Avauksessa käsittelin ylituotanto, joka on Suomesta käytännössä poistunut. Monissa maataloustuotteissa on jopa alituotantoa. Keskustelijt ovat suurelta osalta jälkijunassa. Maatalouden tuet eivät aiheuta vähäistä ylituotantoa vaan tehoton markkinointi. Toisekseen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rakenneuudistus toimii tuotantoa vähentävällä tavalla koko Euroopassa. Ao. linkissä on erinomainen selvitys maatalouden nykykehityksestä:
http://wwwb.mmm.fi/tiedoteliitteet/051020_SELONTEKO.pdf
Huomiota kiinnittää lause: kaupan kannattavuus on Suomessa keskimääräistä parempi muuhun Eurooppaan verrattuna.
Minä en ainakaan valita vain oman maan tuotannosta, joten pidän EU:n tuontiesteitä syyllisenä.
Vaadi siten että koko unionin hinnanalennuskorvauksista luovutaan ja että teollisuus joutuu maksamaan raaka-aineistaan markkinoiden mukaisen hinnan. Ranskalaiset estävät kyllä tuon, mutta käypä kertomassa niille mitä mieltä olet.
Mistä muuten johtuu ettei Brasilialla ja Argentiinalla ole mitään vaikeuksia tuoda lihaa unioniin. Palmuöljyä tuodaan, kalaa Norjasta jne. Itseasiassa missä tuoteryhmässä on noita merkillisiä tuonnin esteitä, kun lähes kaikkia tuotteita on markkinoilla myös unionin ulkopuolelta tuotuina.
Muista muuten sekin, että mikäli eurooppalaisen maatalouden tuotanto laskee ja joudutaan tosiaan tuomaan enemmän unionin ulkopuolelta, niin vastaavasti joudutaan kasvattamaan muiden tuotteiden vientiä kauppataseen tasapainottamiseksi. Vai pitäisikö siirtyä takaisin siirtomaakauteen ja käydä vain hakemassa kehitysmaiden tuotteet minimaalisin korvauksin.
Mitä eurooppalaista vientialaa ajattelit kasvattaa tuon tuonnin rahoittamiseksi?
Onko mielestäsi se, että kaupan hyllyltä jotain löytyy, merkki siitä, ettei tuonnille ole esteitä? Juuri tuolla aiemmassa linkissä taisi näkyä, että maatalous on suojelluin ala ja EU kovin suojelija.
Markkinoiden mukainen hinta saattaa hyvinkin olla halvempi kuin nykyinen, näin ainakin monet asiantuntijat uskovat.
Kasvatetaan mitä kasvatetaan, ehkä jopa maataloutta, siltä osin kuin se pystyy kilpailemaan ja harrastamaan reilua ja kannattavaa vientiä. Aloja löytyy kuitenkin satoja. Jos ei muuten kilpailussa pärjätä, niin tuetaan sitten edes tasaisesti koko taloutta, eikä vain yksiä paskanluojia.
Eikö kaupan esteitä ole muualla. Videokamerat joissa on myös mahdollisuus tallettaa ulkoista videokuvaa johdon kautta ovat rangaistustullin alaisia. Ranska hoitaa eräiden tuotteiden tuonnin syrjäkylien pikkutullien kautta, joilla ei ole resursseja käsitellä tuotavia määriä ja tuloksena on valtavat määrät tullivarastoissa makaavia tullaamattomia eriä.
Muut eivät ole sen parempia Usa:an ei voi myydä suomalaisia jäänmurtajia ja aikanaan ne estivät Rauma Meriteollisuuden toiminnan sukellusveneiden rakentajana. Kaikilla aloilla suojataan strategisia etuja ja ruoka on kaikkein strategisin alue kaikkien valtioiden mielestä.
Miksei sinun?
Ne jenkkien köyhätkin kyllä on sen näköisiä että eivät ole ikinä nälkää nähneet. Ja tuossa jutussa haluttiin esim. sokerin hintaa alemmas!
Jos epäreilun edun saajia haet, niin kyllä niitä löytyy muualta yhteiskunnasta enemmän kuin maajusseista.
Ässän tase yli miljardi euroa!
S-pankki suunnittelee asuntolainoituksen aloittamista, koska omassa ryhmässä ei ole rahantarvetta?
Nimenomaan suomen viennistä ja ylituotannosta olet vaahdonnut päiväkausia ja vastaavasti kehunut "hyvinhoidettua" tanskan vientiä ja ylituotantoa??????
Menetät täysin uskottavuutesi!
"Maatalouden tuet eivät aiheuta vähäistä ylituotantoa vaan tehoton markkinointi."
LOL.. tää ketju on täynnä mahtavia älynväläyksiä, mutta tää oli ensimmäinen joka sai aikaan hysteerisen naurukohtauksen!
Kerro lisää, yksityiskohtaisesti!
Ao. linkki kertoo Argentiinan bruttokansantuotteen kasvaneen 6 prosenttia ja suuren osan siitä koostuneen maataloustuotteiden viennistä.
http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=43902
Suomen ja Argentiinan olosuhteita ei tietekään voi rinnastaa keskenään yksi yhteen, mutta halvan argentiinalaisen työvoiman vastapainoksi Suomen etuna on korkea bioteknologinen osaaminen ruoan jalostuksessa.
Maataloustukien ja muuta Eurooppaa alhaisempien tuottajahintojen ansiosta elintarviketeollisuudella ja kaupalla on käytössään edullinen raaka-aine. Sen jalostaminen huipputuotteeksi ei pitäisi tulla niin kalliiksi etteikö sitä pystyisi viemään lähialueille. En tarkoita maitoa, kananmunia ja sianruhoja, vaan pitkälle jalostettuja terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Joskin suomalaiset kananmunat ovat kohta ainoita salmonellavapaita munia maailmassa.
http://www.raisio.net/benecol/
http://www.mm.helsinki.fi/MMKEM/Funktionaaliset/index.htm
Nyt kun EU sallii vielä joidenkin tuotteiden vientituen maksamisen, niin tilannetta kannattaisi hyödyntää ja hakea markkinoita. Esimerkiksi Tanska ei sure maksamiaan vientitukia ja lihan ylituotantoa vaan valtaa aggressiivisesti markkinoita:
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a05b8/718f78fd1211281fc2256eb3003989fa?OpenDocument&Highlight=2,Tanska
Suomessa kompuroidaan lillukanvarsiin: maatalouden ylituotanto dumpataan ja yksin maajussi hyötyy, veronmaksajien selkänahasta maksetaan ylituotantoa, vientituet vievät Suomen konkurssiin jne... yhtä ja samaa pöllöä ja pientä ajattelua. Ei kyllä naurata tämä impivaaralainen mentaliteetti.
on, kananmunia vai benecolia?
taidat olla jo sekaisin tämän forumin kirjoittajien ja kirjoitusten kanssa.
Keitä ne enemmän epäreilua etua saavat ovat?
Pitäisikö esim. sokerin hinta pitää ylhäällä, jotta maajussi pärjäisi paremmin? Jos halutaan syystä tai toisesta pitää elintarvikkeiden hinnat ylhäällä, niin käytetään sitten veroja, jolloin kalliista hinnasta tulee sentään hyötyä koko yhteiskunnalle.
Suomessa on ihan yleisesti kyetty tuohon samaan tuottavuuden kasvuun. BKT/henki on tuossa ajassa suunnilleen kaksinkertaistunut.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html
Ja kyllä, tiedän, että tuo tilasto alkaa vasta laman jälkeisestä ajasta, mutta en usko asian merkittävästi muuttuvan, vaikka vertailu tehtäisiin vuodesta 1988 lähtien. Toki mielelläni katson tilaston alkaen vuodesta 1988, jos joku sellaisen esiin kaivaa.
Kyllä kai ne prameat investoinnitkin on tehty sillä tarkoituksella, että niistä pitkän päälle tulee jotain jaettavaa? En edelleenkään usko siihen teoriaanne, että SOK:n pomot ovat rakennuttaneet hyperprismat vain päästäkseen masturboimaan.
"Maataloutta tuntemattomalle on vaikeaa käsittää sitä, että joistakin raaka-aineista on tilapäistä ylituotantoa."
Mailman sivu maatalous on ollut "yli tarpen tuottavaa". Suuret nälkävuodet 1867- jne. on eletty ilman tukia! Jos isännällä on edullista tänäpäivänä jopa polttaa tukituotantonsa, kansan kustantamaa kaurasatoa ja kerskua, "miten hyvin soveltuu hakelämpöpulttimon toimintoihin"! Älä jauha PASKAA!
Neuvostoliitossa tuettiin leipää ja sitä kannattikin sitten syöttää sioille, koska rehu oli kalliimpaa kuin leipä. Se että kansalle pitää saada leipää ja sirkushuveja, johtaa yleensä kummallisiin ilmiöihin. Luuletko muuten että se parhaat erät on poltettu. Totuus on että tuotannossa tulee aina heikompia eriä ja kun laaturajoja nostetaan, eivät kaikki erät kelpaa rehuksikaan. Polttaminen on silloin järkevää.
Joku muuten lämmittää maailmalla talonsa polttamalla käytettyjä seteleitä (tulee silppuna keskuspankilta).
Asioihin kannattaa muuten perehtyä paremmin, ennen kuin kirjoittaa täällä mitään. Meno on muuttunut ja nyt joutuu asiantuntemattomuudestaan vastuuseen.
Näemmä olet vastuusi oppinut kantapään kautta. Hienoa.
Sinä puolestasi näyt olevan edelleen ihan pihalla. Ärsyttääkö vähän.
,että alan kuvitella liikoja itsestäni, kun kaltaistesi älyllinen nöyryyttäminen on liian helppoa.
Voisitkin laittaa hiukan esimerkkejä tuosta älyllisestä nöyryyttämisestä. Kokeile edes.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&subcat=1207
Tuossa on keskustelupalsta, jolta löydät mielinmäärin esimerkkejä. Minun nikkini siellä on "tueton työläinen", sinulla ei tietenkään mitään nikkiä ole, mutta toivottavasti itse vielä muistat edes osan kirjoituksistasi.
Vakuuttavuudessasi olet lähinnä Väyrysen tasoa.