Mä oon hirveen empaattinen. Pystyn tosi selkeästi tuntemaan toisen kärsimyksen, vaikken olisi itse kokenut samaa. Onko se heikkoutta? Esimerkki: Luen jonkun tyypin surullisen tarinan netistä (autokolari jossa kuollu tyyppei)ja siitä menee mieli maahan, vaikkei se ole tullut omalle kohdalleni eikä läheisen. Niin jos mulle itelle tulee moinen tilanne niin enkö selviäisi siitä ikinä kun reagoin jo vahvasti toisen tilanteeseen?
Toivoisin vastauksia.
Toivoisin vastauksia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
älä huoli, itellä on sama juttu. saatan ihan itkeä pillittää, kun luen vaikka ircistä joitain eri ihmisten muistoille tehtyjä kanavia. omat ongelmat tuntuu vaan niin pieniltä. kai se jossain saattaa haitata, ite en vois mikään psykologi olla, kun en osais jättää töitä sinne minne ne kuuluu, ei ainakaan kotiin. mutta kai se iän myötä menee vähän poiski. ei se nyt niin kauheasti elämää häiritse, parempi se, kun ettei välitä ollenkaan. :)
Sain vapautuksen armeijasta herkkyyden vuoksi. Itken elokuvia katsoessani, inhoan jokaista sotaa, koska niissä vastapuoli leimataan epä-ihmisiksi ja heitä kohdellaan miten halutaan, en tuoolaisissa irc-yhteisöissä itke mutta jos juttelen jonkun kanssa mesessä tämän ongelmista niin saatan itkeä. Tytöille herkkyys ei ole heikkous, mutta kuvitelkaa miesten maailma jossa pitäisi olla sotaisi ja kova. Elämäni on tuhoon tuomittu. Niin ja olen homo :
etta on ihmisia joilla on empatia kykya.
jos nyt kysyt vakavasti niin sanon että kyllä se on heikkous, mutta en sano että se on huono juttu. uskon että niin sen olisi pitänyt olla kun ihmiset syntyivät. en tietenkään voi kun arvailla ja olettaa, mutta uskon että ajan kuluessa ihmiset on "oppinyt" työntämään ton empatian pienemmälle sialle niin että se vaikuttaa vähemmän heihin, koska tuota kykyä voitaisiin käyttää "aseena" heitä vastaa kiusaamiseen tai johonkin muuhun.
itsellänikin olen huomannunt että olen surullinen jonkun puolesta vaikken edes pahemmin tunne sitä, mutta olen itsekkin pakottanut itseni työntämään sen pois mielestä. se vaatii ainakin paljon harjoittelua ja ehkä tahdonvoimaakin. en nyt halua kehua itteeni, mut kuitenkin.
johtopäätös tästä: ehkä se on heikkous, ehkä niin pitäisi olla kaikkien kohdalla, mutta se pitää osata hallita.
Vahvuutta se on. Ihminen on selvinnyt monen koettelemuksen yli kun ollaan vedetty yhtä köyttä ja pidetty huolta lajitoverista. Maailma on aika ankea paikka koska monelta puuttuu tietyt tunteet. Ehkä nämä ovat vasta suhteellisen uusi asia ihmisen kehityksessä tai sitten monet sulkevat ne tyhmyyksissään pois. Eivät tiedä mitä menettävät.
Hei
Jos kaikki ihmiset olisivat yhtä empaattisia kuin sinä niin Maailma olisi parempi paikka :)
Empatian tunto on yksi hienoimmista ihmisen ominaisuuksista ja se juuri tekee ihmisestä hyvän :)
Ei pidä murehtia miten tuntisi samankaltaisessa tilanteessa sillä silloinhan ei olisi muuta tekemistä kuin murehtia.
Kyky tuntea näin vahvaa empatiaa on lahja, josta sinun pitäisi olla iloinen :)
Ei murehdita liikaa vaan pyritään tekemään tästä Maailmasta parempi paikka :)
Mulla on kanssa ihan sama juttu! =)
HYvä etten ole ainoa.
Mistähän se sitten johtuu, että jotkut ovat tälläisiä? ;)
Minä ainakin pidän tätä lahjana. Jumalan lahjana
Oon samanlainen. Pystyn asettumaan toisen asemaan ja kuvittelemaan hyvin, miltä tästä tuntuu. Olen todella usein surullinen muille sattuneiden juttujen takia, vaikka en olisi kokenut itse samaa. Pystyn luultavasti kuvittelemaan miltä se tuntuu.
en osaa edes laskea kuinka monta kertaa vähemmän olisin joutunut kiusatuksi jos en olisi niin empaattinen. mutta kyllä siitä sitten luultavasti hyötyäkin tulee olemaan
mulla on sama juttu. sitä hirveesti alkaa ajattelemaan toisen tuskaa ja tuntee sen itekin tosi voimakkaana. ja just niinku sä sanoit et mitä jos itelle tulee vastaan tollanen tilanne. mut kai sitä sit vanhempana tulee vähän "paksunahkaisemmaks"