Isästäni on vaikea kirjoittaa,
isojen käsien miehestä.
Isäni oli aina jossain,
isojen tekojen mies.
Jos nyt jotain muistan,
se oli hikeä,
se tuli työstä,
ja ainaiset väsyneet kasvot.
Muistan minä ne kädet,
kovat isot kourat.
Ei niillä silitelty,
ne oli tarkoitettu aivan muuhun.
Maata käsillä käännettiin,
kirvestä tottuivat pitämään.
Työmiehen kädet ne olivat,
eikä poskien silittelijän.
isojen käsien miehestä.
Isäni oli aina jossain,
isojen tekojen mies.
Jos nyt jotain muistan,
se oli hikeä,
se tuli työstä,
ja ainaiset väsyneet kasvot.
Muistan minä ne kädet,
kovat isot kourat.
Ei niillä silitelty,
ne oli tarkoitettu aivan muuhun.
Maata käsillä käännettiin,
kirvestä tottuivat pitämään.
Työmiehen kädet ne olivat,
eikä poskien silittelijän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mutta hyvin runoiltu!!
Runostasi
karun kaunis kuvaus
isästäsi.
Kiitti!