On piirtynyt kuva sieluuni:
Kaksi hahmoa postikorttimaisemassa
auringonpaisteessa
Pikkupakkanen, hiukset kuuraiset
Puunoksat taipuneet, lumiset
Nuotio ja makkara
kuuma kaakao mukissa
Kevätaurinko, linnun liverrys
oksissa tuulen hiljainen vihellys
Ei sanota sanaakaan
toisiamme vain katsotaan
Ja ennen paluumatkaa
vielä hetki sylikkäin
alla viltin, ollaan näin
Sinne sielunmaisemaani pakenen
Sinut viereeni kuvitellen
Ei ois kiire mihinkään
arjen huolet kotiin jää
Vielä kerran,
näin siis toivon,
sinne sielunmaisemaan
kanssas matkan tehdä saan
Joko pian lähdetään?
Kaksi hahmoa postikorttimaisemassa
auringonpaisteessa
Pikkupakkanen, hiukset kuuraiset
Puunoksat taipuneet, lumiset
Nuotio ja makkara
kuuma kaakao mukissa
Kevätaurinko, linnun liverrys
oksissa tuulen hiljainen vihellys
Ei sanota sanaakaan
toisiamme vain katsotaan
Ja ennen paluumatkaa
vielä hetki sylikkäin
alla viltin, ollaan näin
Sinne sielunmaisemaani pakenen
Sinut viereeni kuvitellen
Ei ois kiire mihinkään
arjen huolet kotiin jää
Vielä kerran,
näin siis toivon,
sinne sielunmaisemaan
kanssas matkan tehdä saan
Joko pian lähdetään?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pörriäinen saa aina liikehdintää
tunne-elämän puolella. Olisin maailman onnellisin poika, jos saisin sinulle makkaratikun vuolla.
Minne kuiten hukkasin mononi...
Löyty!
Kivaa, että pidät runoistani! Tässähän vallan punastuu...
Matkaseuraa, kiva! Toppahousutkin juuri kaivoin kesäsäilöstä, eiköhän siis kerätä eväät ja lähdetään? Joko heti tulet hakemaan? ;-)