Illalla kun menen nukkumaan, en saa heti unta. Johtunee siitä, että mietin ihan liikaa. Huomaan että en tarvitse mitään, mitä olen suunnitellut hankkivani tai että en rakastakkaan ketään. Huomasin että hamuan uutta ja turhaa, mitä en elämässä tarvitse. Miksi hankkia vaikka uusi TV vaikka vanhakin pelaa? Mitä tekee "omalla kullalla" tekeekö se muka onnelliseksi elämässä? Miksi mennä ulkomaille, kun voi olla turvallisesti ja rahaa tuhlaamatta täällä kotona? Mitä tekee lemmikeillä kun eläimiä voi luonnossakin tarkkailla? Miksi mennä jonkun bändin keikalle, kun voi niitä levyltäkin kuunnella?
Sen jälkeen tulee olo että ei tarvitse mitään, ei ole mitään, mitä sitten tekee ja tuntuu pelottavan tyhjältä. Tätä on tosi hankala selittää. Välillä tuntuu että tulen hulluksi, kun en enää tiedä mitä haluta, mihin päin suunnata tai mitä ajatella mistään.
Sen jälkeen tulee olo että ei tarvitse mitään, ei ole mitään, mitä sitten tekee ja tuntuu pelottavan tyhjältä. Tätä on tosi hankala selittää. Välillä tuntuu että tulen hulluksi, kun en enää tiedä mitä haluta, mihin päin suunnata tai mitä ajatella mistään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla on usein samat tuntemukset. En tiedä onko se tämä nykypäivän meno, että "osta osta ja osta!", "matkusta etelään!" ja sitten oma järki viimein puuttuu peliin joka luo tyhjyyden niiden hömpötysten tilalle. No jostain syystä vain tuntuu et ihmisillä on yhä enemmän ja enemmän tyhjä olo, jonka takia sitten palataan taas niiden hömpötysten pariin. Tuloksena elämän pyörä jossa ei ole mitään järkeä ja sisältöä.
Kun ymmärtäis edes itse mitä sepustan..
No mulla on ihan samat tunteet, eikä välttämättä pelkästään iltaisin.
Kävin Bulgariassa ja totesin, että ei tää jaksa säväyttää millään tapaa. Samanlainen paikka kun kaikki muutkin paikat, kun samalla pallollahan tässä ollaan. Maasto ja kulissit on vaan vähän erilaiset.
Sitä himoitsee kaikkia uusia harrastevälineitä, mutta lopulta toteaa, että mitä minä niillä teen.
Pelkäsin, että armeijassa tulis koti-ikävä vaan ei tullut. Yhtä hyvin lorvin siellä, kuin kotona.
Mietin miten sopeudun toiseen kaupunkiin, kun muutin, mutta samalle se tuntuu asui sitä omakotitalossa, tai kerrostalossa, vanhassa kotikaupungissa, tai uudessa ja vieraassa. Kulissit vaan vähän muuttuu.
Mikään ei oikein jaksa enää säväyttää.
Bulgariassa minäkin kävin, enpä sitten sen jälkeen enää muualla, kun ei ole jaksanut innostaa. Kuvista kun katseli oli ihan että olisi tosi hienoa päästä jonnekkin tuonne. Kun kävi sitten paikanpäällä tsekkaamassa ei siellä oikeastaan ollut mitään katsottavaa. En jaksa edes uskoa että maailma olisi kovin erikoinen sittenkään.
En vaan saa mitään elämästä irti, eikä oikein mikään ole ilahduttanut vuosiin.
Hei
Mulla oli ihan samankaltaisia ajatuksia mutta sitten mä älysin että jos näin pienestä alkaa murehtia niin eihän ihminen ikinä voi auttaa muita selviämään Maailman oikeista murheista kun katsoo vain niitä omia pieniä murheitaan.
Eihän ihminen voi ottaa kaikkia Maailman murheita päällensä ja vain pyörittää niitä päässään.
Ja se "oma kulta" tekee onnelliseksi elämässä vaikka sitä ei vielä edes näkyisi.
Seuraavan kerran kun meet nukkumaan ja tulee tollasii ajatuksii niin tee näin: Vedä syvään henkeä ja puhalla ulos, vedä syvään henkeä ja puhalla ulos, samalla ajattele jotakin rentouttavaa vaikkapa aurinkoista hiekka rantaa ja ennenkuin huomaatkaan olet nukahtanut ja heräät virkeänä uuteen aamuun.
Leuka pystyyn vaan eikä murehdita liikaa :)
Eihän kukaan ole elämäänsä pidentänyt murehtimalla :)
Ei uni tule silmään mullakaan,koska ajatukset pyörivät päässä.. Mä ajattelen ihan kaikkea tyhmää ja turhaa, mutta myös murehdin aina maailman asioita, joille en kuitenkaan voi mitään tehdä.. Ajattelen muutenkin tosi paljon, liikaakin, enkä osaa nauttia omasta elämästä..