seuraan lumihiutaleita sateessa;
mietin, miten kylmä on avaruus
kun kaikki katoaa
jäljelle jää tuskin edes kaiut
siitä mitä kerran oli
historian vaalenneille lehdille
ei kukaan jaksa katsoa
sukupolvet katoavat yön kyyneleihin
ja meri etsii yhä omiaan
tuskin tuulenvirekään
jää yksinäiseltä huomaamatta
kun tarttuu vain itseensä
jäljelle jää kosketuksen tyhjä syli
mietin, miten kylmä on avaruus
kun kaikki katoaa
jäljelle jää tuskin edes kaiut
siitä mitä kerran oli
historian vaalenneille lehdille
ei kukaan jaksa katsoa
sukupolvet katoavat yön kyyneleihin
ja meri etsii yhä omiaan
tuskin tuulenvirekään
jää yksinäiseltä huomaamatta
kun tarttuu vain itseensä
jäljelle jää kosketuksen tyhjä syli
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos meri ja avaruus olivat kylmiä...
Niin runosi sai minut väreisiin,
tummine tuntoineen.
Kiitos!