jutellaanko onko muilla kivaa tässä iässä. mun mielestä on tosi ihanaa että sain täyttää viiskyt ja toivon että ois toiset mokomat vielä edessä. töitä on kiva tehdä, kun ne loppui 14 vuotta sitten toisen palkkalistoilla rupesin yksityisyrittäjäksi vaan rohkeasti. kaupan alalla kilpailu on kovaa mutta kivaa on aina kauppaa tehdä toiset vuodet parempia toiset huonompia.kuntoa on kiva hoitaa ainakin tässä iässä jo tietää sen tärkeyden. ja mikä parasta sillon kun mää olin 18 niin kyllä viiskymppiset oli vanhoja mutta nyt musta tuntuu että en oo yhtään vanhempi kun sillon 18 kesäisenä. tyttäreltäni kysyin että pitäiskö äitin jo tulla vanhaksi ja arvokkaaksi kun ikääkin on jo niin paljon mutta ei kuulemma tarvi saa olla ainainen lapsi tietysti riippuen tilanteesta. mites muilla menee olis kivaa kuulla jotain iloista ja mukavaa tarinaa kaikkien kurjuuden keskellä.
täytin viime kuussa 50
hyvin menee
551924
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
vuodatusta tuo viiskymppinen saakin joissakin aikaan.
Jotkut jopa saavat sen viimeisen "nuoruudenpuuskan".
No, kyllä se ohi menee.
Onnea sinulle!!
Oletko muuten kauppias vai kaupan "torppari"?
Kysytkö taksinkuljettajalta, että oletko isäntä vai renki?
tunnen niitä niin paljon.
Ja asialla on eroa, kertovat he ihan itse.
Jopa parinkymmenen neliön tiloissa toimiva parturi sanoo itseänsä toimitusjohtajaksi ja tähtää uuteen Mersuun, vaikka onkin vain yhden tuolin parturi.
Kateellinen en ole, enää tässä iässä, huvittunut vain.
ehkä oli väärin avata keskustelu ihan noin vaan tavallisista kivoista asioista. kyllä te kaikki suomalaiset varsinkin miehet olette sitten itseenne kyllästyneen oloisia. mitä sillä on väliä minkä alan kauppias olen se ei ollu pääasia vaan se että musta olis ollu kiva kuulla muiden oloja viiskymppisenä mutta jos ne on pääsääntöisesti samanlaisia kun sulla htza en ehkä sittenkään halua kuulla.
huolestua.
Jos asiasi kiinnostaa niin tulet kyllä saamaan vastauksia.
Nyt menee telkkarissa dokumentti saunasta joten kestää ehkä hetken.
Minut on kyllä luokiteltu ykkösluokkaan, jutuissani.
mitäs tykkäät jos pudotetaan nyt sieltä ykkösluokasta maanpinnalle.
pitäisin sitä ihan hyvänä, loppuisi tämä pullisteluni.
Ja nousisi joku muukin tänne ylös...
tällä iällä rupee kulkeen vähän hitaasti ei oikein ymmärrä tai sit ei halua ymmärtää noita vanhojen miesten vitsejä.
on viisaus, vaatii kauheasti ajattelemista, eikä silloinkaan aina auta.
Aika usein sortuu pelkäksi kiukutteluksi. Ihan kuin oikein vanhoilla ihmisillä, pinna kiristyy kun ei pysty edes kävelemään.
Saatika sitten pilkkomaan Rosollia Jouluksi.
sunkin jotain että edes veitsi pysyis kädessä muuten joudut pian ostaan ens jouluks rosolli lähikaupasta mutta sinne pääsee kätevästi rollaattorilla kun se on niin lähellä.
säästänyt.
Sen verran että minusta pidetään jotenkin huolta, jos elän yli satavuotiaaksi loppuu kyllä fyrkat. Toivottavasti pää menee ennen kun kroppa.
sehän vasta kamalaa olis jos ei ymmärtäs mitään ja jalat veis vaan eteenpäin ja säästäminen tuttu sana en vaan saa mieleen mitä tarkoittaa, fyrkat???? meillä täällä maalla pelataan rahoilla mahtaako tarkoittaa samaa kysyy epätietoinen päijänteen rannalta.
on pakko "poistua täältä", eli kuolla, on se hauskempaa kun voi juosta pitkin maita ja mantuja tietämättä mitä tulee tapahtumaan, kun se että makaa vihanneksena vanhainkodissa, mihinkään ei pääse mutta tietää "mihin pääsee".
"Plootu", "Sestertius" ja joitain muita valuuttoja on ollut, muistaakseni "fyrkkakin".
Tosin tässä Dementiassa en ole enää varma.
Tiedätkö sinä?
Kun vietin viiskymppisiä, pidin samalla työkavereille läksiäisiäni työpaikassa, jossa olin kuokkinut viimeiset 25 v. Työnantaja on vieläkin sama, mutta asuinpaikka vajaa parisataa kilsaa pohjoisempana. Olin ollut kahden kersan yh-isä useita vuosia ja samana syksynä lapset lähtivät pesästä.
Melko paljon elämänmuutosta lyhyessä ajassa.
Uudella paikkakunnalla nukuin vaatteet päällä kengät sängyn vieressä varmaan pari vikkoa odottaen sitä kuuluisaa villitystä. Ei sitä tullut.
Vanhuus on vain kehon kulumista ja sitäkin voi useimmiten jarruttaa. Ei se korvien välinen elämä ikävuosista ole kiinni ainakaan aikuistumisen jälkeen. Kyllä minulla 50 pyyhkii hyvin. Kuten vanha rabbi kuulemma sanoi kysyttäessä, koska elämä alkaa:
"Ei ala hedelmöittymisestä eikä edes syntymästä. Se alkaa, kun lapset muuttaa pois kotoa:)"
No, kohta on ensimäinen lapsenlapsi paijattavana.
pilaa enää elämääsi lapsenlapsilla.
Minä kasvatin omani niin fiksuiksi että minulla ei sitä pelkoa ole.
"Panevat" kyllä kun isänsä parhaimmillaan, mutta tekevät uraa vain, ja ostavat sitten uuden peltikaton mökille jos rahaa "bailaamiselta" jää.
Minä saan olla ihan rauhassa ja keskittyä kirjoittamiseen, eikä tarvitse astua "Lego"-palikkaan aamuyöstä kun "pissille" lähtee.
Itse viiskymppiä täytettyäni en jäänyt vaatteet päällä sängyssä mitään "villityksiä" odottelemaan. Sensijaan lähdin itse "baanalle".Täytyy sanoa, että kyllä siinä vaiheessa täytyy "pörrätä", jos yleensä vielä aikoo.Nyt vuosia myöhemmin ei tarvitse eikä viitsisi lähteä "yönselkään".(Ainoastaan oman emännän selkään).
kannattaa antaa mennä ja lujaa niin kaikilla kymmenillä mää en niistä miesten villityksistä tiedä oma on vielä vähän alle enkä omasta tiedä aina on menny yhtä lujaa ja niin pitää mennäkkin ei sun puolesta kukaan elämää elä tai jätä elämättä.
En usko lastenlasten mitenkään pilaavan elämääni. Eihän mun tarvitse niitä hoitaa kuin silloin, kun minulle sopii. Lapsenlapsi edustaa oman lapsen parhaita puolia ilman sen kummempia vastuita. Jos kitinä alkaa hermostuttamaan, niin eikun soittamaan iskä tai äiskä hakemaan jälkikasvunsa kotiin.
Olen lisäksi uhannut omille kakaroilleni kertovani lapsenlapsilleni kaikki konkelot, mitä heidän vanhempansa ovat pieninä tehneet. Yllytän vielä pistämään vähän paremmaksi.
Olen kai aina ollut suht lapsirakas. Kaksi vanhempaa lastani ovat hyvinkin urasuuntautuneita ainakin vielä. Perheen musta lammas on tekemässä minusta pappaa ja koen sen pelkästään positiivisena.
leikkiä.
Tuo vanha vitsi lastenlapsista joista voi "noukkia rusinat, kuten pullasta" , on aina kammottava ajatus.
Nautitaan leikeistä ja kun alkaa rassamaan niin palautetaan.
Ketkään isovanhemmista eivät ole valmiita hoitamaan lastenlapsiaan, sanotaan, kahta vuotta yhtäjaksoisesti, jos ei kyseessä ole joku tapahtuma joka on vienyt lapsilta vanhemmat kokonaan.
No, nyt en ymmärrä.
En laskenut leikkiä. Olen oman osani kasvattajana jo pääasiallisesti tehnyt. Eihän se vastuu tietenkään koskaan kokonaan lopu.
Mitähän moralisoitavaa siinä rusinoiden poimimisessa muka on. Jos lapset viihtyvät, pappa viihtyy ja äiskä saa omaa aikaa, niin mitä siinä ajatuksessa kammoat???
Miksi ihmeessä isovanhempien muka pitäisi hoitaa lapsenlapsiaan kaksi vuotta peräkkäin, jos heidän vanhempansa eivät sitten ole täysin kykenemättömiä tehtävään. Taitaisi siinäkin tapauksessa "yhteiskunta hoitaa" kysymättäkään isovanhemmilta.
En ymmärtänyt pointtiasi.
kukapa tota zaz zaz zaata ymmärtäisi.sillä on varmaan ajantaju jo niin kadonnut että se sekottaa kaksi vuotta ja kaksi tuntia.pääasia että kaikki viihtyy.
kun lapsesi ovat täysikäisiä.
Jos lastenlastesi vanhemmat kuolevat jossain onnettomuudessa niin laitatko heidän lapsensa "Sosiaalihuoltoon = yhteiskunnalle" vai hoidatko itse?
Jos sossu suostuu. Ilman muuta. Asia ei vaan välttämättä olisi minun päätettävissäni.
Juridinen vastuu loppuu lasten tullessa täysi-ikäisiksi, ei moraalinen.
hyvältä.
Mutta, määrittele moraali, mitä se on?
Siis se oikea moraali, niitä moraalejahan on pilvin pimein tässä maailmassa.
ajantaju on minulta mennyt ja ehkä muukin taju. Mutta niin kuin sanotaan ajatus katkeaa vaan puhe ei.
Ja sehän on keskustelupalstalla tärkeintä.
aukaissut jonkin filosofian kirjan. Moraalia en kykene määrittelemään. Yleisinhimmillistä moraalia ei taida olla. Yhteiskunta ja kasvatus taitavat olla melko määrääviä tekijöitä myös moraalin suhteen.
Jos olisin kirjoittanut eettisestä vastuusta taitaisin olla samanlaisessa suossa.
Ymmärsit varmaan tarkoitukseni. Lillukanvarsi kai vaan näytti liian houkuttelevalta, jotta sitä olisi voinut ohittaa tarttumatta.
varoittanut kaikkia täällä käyttämästä sanaa "moraali".
Meitä ei ole montaa jotka sen ymmärtävät oikein.
Lillukanvartta en huomannut, otin asian kai liian vakavasti, vaikka olenkin huumorintajuinen.
Voitko tarkentaa tuon?
Mun suvussani on kaksi yli seitsemänkymppistä pariskuntaa, jotka hoitavat edelleen lapsenlapsiaan, ettei niitä tarvi vieraalle hoitoon viedä pienenä. Ne on jatkanu sitä hommaa vuosikausia, sitä mukaa kun jälkikasvua on tullut lisää. Kyllä meihin ihmisiin on sisäänrakennettu halu pitää huolta omistamme. :)
Tulihan se aikanaan, mutta kesti vaan viistoista minuuttii.
tarkoitin puuttumistasi "moraali" käsitteen käytettävyyteen.
Olet oikeassa. Onhan se sanana ongelmallinen, mutta eihän tämä keskustelupalsta filosofian väitöstilaisuus ole. Eiköhän sana herätä meissä suomalaisissa ainakin saman suuntaisia mielleyhtymiä.
Liika pedanttisuus on keskustelun surma.
ja veit sydämeni.
Yksinkertaisesti.
Mutta mites meinaat ilman sydäntä pärjätä.
Jospa veisin vain toisen munuaisen, kun kuulemma yhdelläkin selviää.
En tiedä piruilitko, mutta positiivisena (ainakin joskus) ihmisenä otan väitteesi sellaisenaan ilman kyynistä epäilyä.
Rintaani röyhistäen Hietasta lainaten:
"Täl mää elän pual vuat"
täytin niin vuodet alkoi menemään entistä nopeammin:)
nopeasti jo viimeiset kakskytvuotta mutta taitaa tahti vaan kiihtyä vuosi vuodelta. joskus pelottaa se nopeus ettei kerkiä tehdä kaikkia mitä haluaa. mutta nuoruutta en haluais takaisin vaan haluaisin vielä montakymmentä lisää vanhempana ja viisaampana.
meillä on taas ajatus joka on täyttä huuhaata.
Kaikki haluavat nuoruutensa takaisin, kukaan ei halua kuolla. Ihan turha on selitellä kuinka kivaa on olla rauhassa ja hemmotella lastenlapsia ja odotella kunnes ne raahaavat sinut vanhainkotiin, loppusuoralle.
nuoruutta halua takaisin vaan lisää vanhuutta ja viisautta mitäs kivaa nuoruudessa on kun ei ymmärrä tämän maailman menosta vielä juuri mitään. luulis pian sunkin juttujas todeksi mutta tähän ikään on joutunu jo kuuntelemaan kaikenlaisia satuja.
on enää harvoja jotka ajattelevat omilla aivoillaan.
Useimmat ajattelevat niillä joita elämä on muokannut.
Toivon että olet ja tulet onnelliseksi.
Elämäsihän on sinun.
tulla olen jo. oma on elämäni ja itse voin muokata omia aivojani vielä ei ole elämä eikä kukaan muukaan päässyt niitä muokkaamaan.
Tekisi mieli kysyä enemmänkin mutta et näytä enää olevan kykenevä vastaamaan.
Mutta tähän on helppo vastata: Mikä on mielestäsi oikein ja mikä väärin ja miksi niin on?
tää oli eka kerta kun yleensä keskustelin millään tällaisella palstalla aika mielenkiintoista toiset on niin tosissaan kaikki puhuu asiaa minä itse ehkä asian vierestä hyvää talven jatkoa sulle zaz zaa ja kaikille muille jos taas elvistelisin niin kun eräs sanoi täytyy mennä nukkumaan aamulla aikainen herätys alkaa loma onko jollekkin muullekkin tuttu sana. auton nokka ei mersun vaan vähän vanhemman golffin kohti pohjoista ei omalle mutta lahjaksi saadulle vuokramökille. että ei muuta kun kauniita unia kaikille.
Tuskin todellisuudessa haluat lapsekas olla. Lapsenmielisyys joissakin asioissa pitää säilyttää, on tärkeääkin olla luova ja utelias. Aikuisuus on ihana asia, sekin ajanjakso kannattaa elää täysillä. Aikuisen elämässä paljon ihania ulottuvuuksia. Mitään elämänvaihetta ei liene aihetta kovasti hehkuttaa, senhän voi jokainen rauhassa elää ihan itse, elvistelemättä
arvasin että näin käy lopulta kun kirjotan miltä musta tuntuu mitäs elvistelyä se on jos on kivaa elämässä kun kaikilla on niin pirun kurjaa, toivottavasti ei kuitenkaan tarvi elää rauhassa ihan itse vaan kaikki läheiset elää rinnalla, välillä rauhassa välillä vähän rauhattomammin, ota sääkin vähän rennommin äläkä kaikkia ihan tosissas.
Ei minulla ole yhtään kurjaa eikä varmasti niillä "kaikilla muillakaan". Meitä oikoosen protestanttisen kasvatuksen saaneita on opetettu: "Kell onni on, se onnen kätkeköön". Älä suotta huolta kanna, että kaikki muut ovat onnettomia. Enemmänhän näyt toki keskittyvänkin itseesi.
Enpä taida "kaikkea" ottaa tosissani, en todellakaan sinuakaan. Minulla on vaikea kieliongelma, kun en ymmärrä epätarkkaakin tekstiä kirjoitettavan. Perheessäni on kylläkin pari epätarkkaa puhekieltä käyttävää ja silloinkin pedanttisuuteni tahtoo pyrkiä esiin.
Joten: Sorry, ole vapaasti kahdeksantoistakesäinen viisikymppinen. Onnea elämääsi!
keskellä yötä mitään muuta tekemistä rouva kielioppi kun vastailla mun idioottimaisiin viesteihini. kuule tää seura ei anna aihetta kirjoittaa sen kummempaa kieltä. yritä tulla toimeen fiksun itsesi kanssa älä tikahdu kuitenkaan omaan erinomaisuuteesi.
Eipä minulla oikeastaan olekaan öisin muuta tekemistä kuin kieliopin pohtiminen, olet aivan oikeassa. Olosuhteeni eivät valitettavasti ole tätä 8-16 työaikaa ja sitten protestanttisesti aamukuudelta ahertamaan noudattavia. Myönnettäköön, että henkisesti kovin stimuloivaa tällainen nettikirjoittelu ei ole, omani eikä muiden.
Kieliopin hallinta tai oppineisuus ei suinkaan pahenna ihmistä, jos sinänsä ei parannakaan. Meitä ihmisiä on onneksi niin monenlaisia. Ärsyyntyminenkin tapahtuu eri vuorokauden aikoina.
Näytät onnelliselta,
vain hyvin harva on enää noin hyväkuntoinen.
Pidä silti huolta kunnon unistasi, ettet kuole sydänsairauksiin, ne rajoittavat paljon, vaikka ulospäin on terveen näköinen.
"tyttäreltäni kysyin että pitäiskö äitin jo tulla vanhaksi ja arvokkaaksi kun ikääkin on jo niin paljon"
ootko tehnyt jonkun iltatähden kun tuollaisia lapsiltasi kyselet ja
viisikymppistä vanhaksi puhut,
varo ettei tyttäresi ala pelkäämään vanhempiesi kuolemaa se on vakava murhe, jonka hän pitää sisällään.
Heh, on kiva kun joku tekee töitä kauan,
me myytiin yritys lapsille kun oltiin 45veet ja lapset antoivat lopputilin kun 55v täytettiin, jouduttiin eläkeputkeen.
eikös se vanhuus tule keskimäärin 70 v jälkeen,
en
ole edes ajatellut vanhuutta kun 50v täytin.
henkilökohtaisemman vanhuuden näkee kun katsot kuinka iskäs ja äitis jaksaa ja ehkä vanhemmat sisarukset.
siinä ei korulauseet ja kaunistelut auta.
jälkikäteen! :)
Yleensä ei tule tuota ikää juuri ajateltua, kyllä se kroppa muistuttaa jos se pääsee unohtumaan, minulla on näin :))
Ikä on, niinkuin on jossain sanottukin, että ikä on mielentila; joskus sitä on 100 vuotias ja joskus 16 sta ikäinen.. nyt on siltä ja väliltä..:/
...Sinulle, että Olen Ikuinen Lapsi ja vielä Lapsellinen ja Toisten mielestä Naivikin:)(
Onnea 50 :laiselle!=D
Essolaiset onnittelevat Sinua syntymäpäiväsi johdosta. Sinulla näyttää asenne olevan kohdallaan, joten olisit sopiva jäsen Esson parlamenttiin. Meidän pitäisi saada riveihimme myös kaltaisiasi nuoria oppipoikia.
suurimmalla osalla menee hyvin, kun tässä iässä on jo kaikkea,
on järkeäkin,
lapset jo omissa perheissään
ja omilla vanhemmillakin vielä jalka menee toisen eteen. sutjakkaasti.
onneksi vähemmänkin vakavia ihmisiä.ihan kiva huomata etten sittenkään ole mikään kummajainen vaan aivan tavallinen iloinen omanikäiseni järki päässä kulkeva naishenkilö. jolla ei todellakaan ole mitään iltatähteä niinkuin joku arveli vaan 27 v aikuinen nainen joka kuitenkin on mun pikku tyttöni aina ja onneksi perinyt äidiltään ainakin elämän ilon joka joskus on vaikea löytää näköjään kaiken kurjuuden keskeltä.
"jolla ei todellakaan ole mitään iltatähteä "
iltatähdestä,
kyllä minäkin arvostelen moni tavoin iltatähtiä,
heitä kun on selaisen yksinäisen itselleen hommannut jne.
ensinnäkin lapsen pitäisi saada syntyä kotiin jossa molemmat vanhemmat eläisivät terveenä ainakin niin kauan kuin lapset perustavat oman kodin ja täyttävät 30v., useimmat saavat nauttia omista vanhemmistaan yli 50-60 vuoden ikään saakka.
toiseksi, jos syntyy kovin eri aikana, heille on todella vaikea olla tasapuolinen rahan ja rakkauden suhteen,
eikä silloin synny kovin sopuisaa tulevaisuuttakaan heille.
Mutta se ei ole ihmisen syy,
luonto-äiti vie ihmistä, eikä ihmisellä ole voimaa ja järkeä toimia ja ajatella itse.
se iltatähti juttu viittas nimimerkille 60/58. ja sillon tammikuun alussa kun aloitin tän kirjoittelun ajattelin piristää iltaani kun sattui tää kone oleen vieressä ja löysin tällaisen keskustelupalstan ja ajattelin että täältä löytyy hyviä juttuja mutta sattui oleen paikalla vaan kaikki katkeroituneet ja tosikot viiskymppiset joihin en vieläkään lue itseäni. eihän kellään voi ihan oikeesti olla kivaa ja jos on niin täytyy olla sit kai vähän vinksahtanu. eiks se riitä että työpaikaalla ollaan just sitä mitä meidän oletetaankin olevan ja vapaalla kai sit saa olla vähän tööt tööt.