mitä mieltä olette tuplahirsirakenteesta? ajatuksenani on tehdä talo jossa tavallaan kaksi 20 cm lamellikehikkoa päällekkäin, eli ulkokehikko ja sisäkehikko. väli noin 10 cm. kannattaako laittaa selluvillaa väliin? mikä olisi suurinpiirtein lämpöarvo? Tiedän että talosta tulee kallis mutta raha ei ratkaise!
tuplahirsi
tupla
216161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sisäkehikon esim 88hirrestä ja ja tuon erotuksen korvaisin eristeellä eli seinästä tulis yhtä paksu, mutta eristysarvoltaan parempi.
U-arvo sinun arvoilla ~0.2W/m2K. U-arvo paksummalla eristeellä/pienemmällä hirrellä ~0.16W/m2K. Vaatimus muistaakseni 0,24W/m2K tiukkenivat vuoden alusta)
Eikös molemmat kehikot voisi olla 88-95 mm lamellihirttä, kun vaan sitten eristettä on vastaavasti enempi?
ja ohuilla hirsiseinillä on taipumus vääntyillä
RT-kortin 14-10436 (SFS 4895) määritelmä sanoo: "Hirsi on teollisesti tai sorvaamalla valmistettu, massiivinen, vähintään 70 mm paksu lähinnä seinähirtenä käytettävä rakennustarvike."
Eli kyllä hirsi voi olla alle 100 mm paksua. Ja tämän mukaan esim. paikalla piiluamalla suoraksi veistetty tukki ei ole hirttä.
aika suuret erot jos verrataan 88-95mm -->200mm. Ulkokehää en lähtis pienentämään. Niin ja erot huomaa viimeistään silloin kun pääsee vertaamaan kahdella eri koolla tehtyjä tuplahirsikehikoita.
ovat vahvasti edustettuna kokouksissa missä näistä määritelmistä päätetään.
Itse olin k.o. kokouksessa perinteisen rakannustavan edustajana paikalla. Kun esitin, että vähintään 100 mm olis hirren paksuuden alaraja, mieluummin 120 mm.
Koko sali hiljeni. Ei yhtäkään kannatusääntä kuulunut.
Suurtehoteollisuuden patruuna jyräsivät läpi juuri tuon kleinin 70 millisenkin lankun hirreksi!
Yhtä asiaa en ymmärrä: Miksi tällä palstalla keskustelut aina pyörii muutaman suuren "tehofirman" ympärillä, niiden tuotteiden ja palveluiden - niin hyvässä kuin pahassa? Suomessa on kuitenkin 10-20 keskisuurta- ja pienhöyläämökin jotka tekee hirsirakennusta ja usein vielä asiakkaalle täsmäräätälöitynä. Sellaisilta olen itsekkin ostanut.
vuosiluku, koska olet ollut edustajana tässä päättävässä kokouksessa? Odotan palautettasi suurella mielenkiinnolla.
kuin jo v.1968. Se oli hirsitaloteollisuuden yleisessä ryhmässä jossa olin jäsenenä.
Siihen aikaan tehtiin vielä paljon käsinkin. Työntekijöitä alalle sai, kun ilmaisen rahan jako ei ollut niin pitkälle edistynyt .
Tehokas koneellinen valmistus nosti nopeassa tahdissa päätään. Suunnitelmissa oli suurteho-sarjatuotanto, jossa runtataan suuria puumääriä mökeiksi samalla asetuksella.Tämä on toteutunut aika hyvin.
Koneella ajettaessa on etu kun voidaan myydä muutaman sentin paksuista lautaa ja lankkua hirsiseinänä.
Kevyttä materiaalia voi ajaa vauhdilla koneesta läpi.
Vähäisestä puumäärästa saa hyvän katteen.
Voidaan myydä halpola pohjaneliöitä.
Kun asiaa tuntemattomalle ostajalle ilmoitetaan "hirsien" koko, esim. 45x140, niin hänelle jää helposti mieleen se isompi luku 140 mm. Ajattelee, että onhan siinä paksuutta seinällä riittävästi.
Vasta sitten kun tavara saapuu tontille,ihmettelee, että näinkö pieni kasa sitä tulikin. Valkenee, että se 140 mm olikin "hirsien" korkeus!
Tiedän monta tapausta jossa näin on käynyt. Halpaa hintaa on helppo myydä.
On myöhäistä rykiä kun on jo luu kurkus.
Minä olen muutamille tutuille ja puolitutuille kehoittanut harkitsemaan tarjouksen ottamista myös lähialueen höyläämöiltä "lankkumarketin" tuotteiden rinnalle. Kun kyseessä on ollut kesäkeittiö, pihavarasto tai autotalli ja kaavailtu höylähirren paksuus 70-120 mmm haarukassa.
Kiitosta on tullut vihjeestä. Olen kyllä kauttarantain kuullut myös nurinaa, että pystytys meni loppupeleissä monimutkaisemmaksi ja kalliimmaksi. Kieltämättä "lankkumarkettien" pystytysohjeet on viilattu noviiseille omatoimirakentajille ja niiden mukaan pystytys vaatii lähinnä raakaa voimaa. Ohuemmilla paksuuksilla ei sitäkään...
Ei se välttämättä onnistu kokemattomalta, vaikka kuin olisi hyvät ohjekirjat. Nimerkillä "kokemusta tästä on". Ja varsinkin kun noita kevythirsijuttuja myyvät rautakauppiaat ovat itse ihan pihalla tuotteidensa vaatimuksista, tekevät kokonaistarjouksia, joissa on ihan väärät tavarat. Harhaanjohtavat samalla. Eivät ole kiinnostuneita.
sisäkehikko on käytännössä 15% kuivemmassa tilassa kun ulkokehikko. Näin ollen sisäkehikko ravistuu harvaksi ja paino jää ulkokehikon päälle, harvaksi ja löyhälle jääneiden hirsien välistä karkaa lämpöä kylmään eristetilaan,kondensoituen eristeeseen ja kylmään ulkokehikkoon aiheuttaen hometta ja lahoa.
Ainut oikea konsti on rakentaa hirsitalo käsityönä, yli 300 millisestä hirrestä.
pitää vaan tietää miten homma tehdään.
Miten tuo käsinveisto sitten parantaa tilannetta?
Mistä löytyy nykyisenä pullamössö aikana veistäjät jokka suostuu käsin kääntelemään noin paksuja hirsiä kehikon päällä ja niitä käsityönä sovittamaan paikalleen?
Ei mistään.
Kyllä se on kone, joka nappulasta painamalla sen tekee.
Eikä mistään enää löydy niin suuria puitakaan.
Kyllä ne on pienistä puista yhteen liimaamalla konelinjalla tehtävä "lamellihirsi" tekniikalla.
kehikot olisivat irrallaan toisistaan, vesikatto kiinni ulkokehikossa ja sisäkatto sisäkehikossa. Ainoastaan ikkunoiden ja ovien kohdalla yhdessä liukuvilla karapuilla. Jättäisin välin eristämättä ja laittaisin sinne tasaisin välein tulo ja imuilman. Tuloilmaa lämmittäisin , joten talossa ei muuta lämmitystä tarvitsisi, pesutiloja lukuunottamatta.
ulko ja sisäkehikon eläminen on niin paljon erilaista, joten sisäkehikko jää ilman muuta harvaksi sieltä täältä, ja homevaara on mitä ilmeisin, Käsin veistossa hirren selkä ja varaus on pyöreä, joten se sallii hirren sisä ja ulkopuolen erilaiset kosteusolosuhteet erittäin hyvin, näin ollen varauksen sisä ja ulkopuolen sauma pysyy aina erittäin tiiviinä.
ammattitaitoiset hirren veisto timpurit todellakin on, samoin kun isot puutkin, mutta kumpiakin vielä todella löytyy, ainakin eteläpohjanmaalta Alajärveltä ja varmaan muistakin sen alueen kunnista.
Aika oudolta tuo rakenne kuulostaa, kun laittaisit noin paksut runkot. Ennenvanhaiset hirsitalot oli ainakin 1900-luvun alussa noin 140-150 mm:n hirttä ("sahahirttä", siis kantikasta), ulkopuolella oli tuohta, myöhemmin tervapaperia ja sitten laudoitus.
Toisaalta miten tehtäisiin pyöröhirrestä kaksi sisäkkäistä vain 10 cm välillä, ehkä se juuri onnistuisi.
Jos nyt haluat noin vankan tehdä, niin tinki edes jonkin verran hirsivahvuudesta, juuri 145 lienee vielä järkevä. Rakenne 2 x 145 mmm hirttä ja välissä selluvilla vastaisi noin 600 mm:n massiivipuuta (hirttä). Paksummalla hirren vahvuudella ei ole esim. lämmön suhteen juuri mitään merkitystä, muutama euro ehkä vuodessa.
Pyörehköä ulkomuotoa voidaan saada ns. D-hirren avulla, jonka yksi kylki on kupera, toinen höyläsuora.
Mitä tulee tähän tuplahirsihommaan, uskon vankasti, että jo nyt useammankin insinööritoimiston simulaatio-ohjelmissa pyörii laskennassa ja mallinnuksessa sellaiset lamellihirsikonstruktiot, joissa sisälamellien lämmönpidätystä nostetaan huomattavasti jollakin konstruktiolla. Tyyliin, kuin reikätiilet ... Eli varsinainen tuplakehikko tulee olemaan välikauden mallia.
voihan se ottaa takapakkiakin. Hirsiseinää rakentaessa. on aina huomioitava se, että syksyllä hirren ulkopuoli turpoaa, mutta sisä puoli ei. Keväällä taas se kutistuu ja laskeutuminen tapahtuu. Hirsirakennus ei siis ainoastaan laske,vaan se myös nousee.Tämä ominaisuus otetaan huomioon perinteisessä veistotyössä. Joten Hirsirakentamisessa on lähes aina, kaikissa asioissa vanha konsti parempi, kun pussillinen uusia.
Tämän on taas jälleen kerran, tänätalvena lamellihirsi ym:ssa talossa asuvat todenneet,kun varauksen saumat ovat auenneet sisäpuolelta enemmän tai vähemmän. Se on huono juttu, jos leveät villa eristeet on jätetty varauksesta pois. Niin kuin tavataan näissä taloissa jättää. Sähkö on kallista tänäpäivänä.
vahingossakaan, ole jättänyt koko varauksen täyttävää villaa pois hirsien välistä ja luullut jonkun senttiä leveän ikkuna nauhan ajavan saman asian.