Itämeri rehevöityy, samoin sisävedet. Koko Itämeren osalta Suomi on pienehkö tekijä, mutta pistekuormituksen osalta pääsyyllinen erityisesti jokien laskualueilla. Sisävesien osalta Puolan syyttäminen ei auta. Kädenvääntöä aiheesta on käyty joitain kertoja, mutta tarkastellaan hulevesiä ja ympäristötuettuja maatalouden päästöjä nyt lähemmin.
Hulevesien määritelmä:
"Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä." Lyhyesti siis sadevettä.
Asiantuntijat ovat esittäneet palstalla mm. hulevesien käsittelyä ja päästöjen sanktiointia. Hulevesiä ei tosiaan johdeta puhdistamolle vievään viemäriverkkoon niiden suuren määrän ja alhaisen ravinnepitoisuuden vuoksi. Jätevedenpuhdistamo asettaa virtaukselle ja pitoisuuksille omat vaatimuksensa, hulevesi sotkisi jätevesiprosessin alentaen sen kokonaistehoa, jolloin suuret loraukset esimerkiksi sulamisvesien myötä kasvattaisivat päästöjä.
Kaikki kuormitus on pahasta, myös hulevesien, mutta resurssit (=raha) asettavat omat rajoituksensa. Jos rahaa olisi käytössä yksikin miljardi vuosittain, hulevesi ei enää olisi ongelma.
Maataloudelle maksetaan ympäristötukea, siinä missä muut saastuttajat joutuvat maksamaan lupamaksuja. Monissa kunnissa hulevesien johtaminen viemäriverkkoon johtaa myös korotettuun jätevesimaksuun, ei suinkaan tukiin. Maatalouden ympäristötukien tehosta voi lukea mm. tästä ketjusta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000027635674
Kunniila on toisistaan poikkeavia lähestymistapoja hulevesien käsittelyyn, kaikkien systeemit eivät ole identtisiä. Näistä myös selviää eri syitä, miksi hulevesien paikka ei ole viemäriverkko:
http://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/vesihuolto/fi_FI/hulevesi/_pdf/?filename=hulevesi.pd
http://www.ecoprint.info/oky/?Iisalmen_Omakotiyhdistys_ry.:Hulevesi_asia
http://www.tampere.fi/tiedostot/5a85rcL2h/liite16.pdf
http://www.keminvesi.fi/hulevesi.htm
Toinen tärkeä pointti on hulevesien aiheuttama vesistökuormitus. Se oli v. 2004 noin 2 % luokkaa fosforin osalta ja 1 % typen osalta. "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, Valtioneuvoston periaatepäätös", s. 5 kertoo karua kieltä todellisesta ravinnelähteestä:
"Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen avainasemassa".
Osuudet 64 % ja 51 % eli 30 - 50 kertaiset hulevesiin nähden.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59652&la n=sv
Täsmätietoa ympäristölupaviraston sivuilta Porvoon tilanteesta:
"Ajanjaksona 1993-2001 Porvoon kaupungin jätevesien aiheuttaman fosforikuormituksen osuus oli 2 % ja typpikuormituksen osuus 7 % jokien ja jätevesien Porvoon edustan merialueelle aiheuttamista vastaavista kokonaiskuormituksista."
eli 15 - 50 kertainen määrä tulee joen myötä verrattuna Porvoon Kaupungin KOKO kuormitukseen, joista hulevedet siis vain osa.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=40771&la n=sv
Asiaa on tutkinut myös Teknillinen Korkeakoulu, jonka mukaan
"Maatalouden osuus kokonaiskuormituksesta on yksinään yli 50 %".
"Salaojitus muuttaa veden virtausreittejä. Salaojituksen johdosta veden imeytyminen maaperään lisääntyy, jolloin pintavalunta vähenee ja huomattava osa vedestä poistuu salaojaputkien kautta. Kesällä salaojat toimivat usein liiankin tehokkaasti kuljettaen vettä ja ravinteita juuriston ulottumattomiin"
http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/maija/maija_n.htm
http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/kulkeutuminen.html
Lisää Vesitalous -lehti, numero 4/2003 s. 25:
"Ravinnehuuhtoumat, varsinkin typen osalta ovat peltoalueilla usein suurempia kuin kaupungissa."
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2003/042003/jyrkkoto.pdf
Maataloudessa, joka vastaa yli puolta ravinnekuormasta tuet eivät siis ole auttaneet, mutta toisaalta hulevesien puhdistukseen ei ohjata resursseja. Rahaa tuleekin KIIREESTI ja SUURELLA VOLYYMILLA ohjata maatalouden tehottomaksi osoittautuneesta suojelutoiminnasta hulevesien käsittelyyn vesistöjemme pelastamiseksi.
Hulevesien määritelmä:
"Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä." Lyhyesti siis sadevettä.
Asiantuntijat ovat esittäneet palstalla mm. hulevesien käsittelyä ja päästöjen sanktiointia. Hulevesiä ei tosiaan johdeta puhdistamolle vievään viemäriverkkoon niiden suuren määrän ja alhaisen ravinnepitoisuuden vuoksi. Jätevedenpuhdistamo asettaa virtaukselle ja pitoisuuksille omat vaatimuksensa, hulevesi sotkisi jätevesiprosessin alentaen sen kokonaistehoa, jolloin suuret loraukset esimerkiksi sulamisvesien myötä kasvattaisivat päästöjä.
Kaikki kuormitus on pahasta, myös hulevesien, mutta resurssit (=raha) asettavat omat rajoituksensa. Jos rahaa olisi käytössä yksikin miljardi vuosittain, hulevesi ei enää olisi ongelma.
Maataloudelle maksetaan ympäristötukea, siinä missä muut saastuttajat joutuvat maksamaan lupamaksuja. Monissa kunnissa hulevesien johtaminen viemäriverkkoon johtaa myös korotettuun jätevesimaksuun, ei suinkaan tukiin. Maatalouden ympäristötukien tehosta voi lukea mm. tästä ketjusta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000027635674
Kunniila on toisistaan poikkeavia lähestymistapoja hulevesien käsittelyyn, kaikkien systeemit eivät ole identtisiä. Näistä myös selviää eri syitä, miksi hulevesien paikka ei ole viemäriverkko:
http://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/vesihuolto/fi_FI/hulevesi/_pdf/?filename=hulevesi.pd
http://www.ecoprint.info/oky/?Iisalmen_Omakotiyhdistys_ry.:Hulevesi_asia
http://www.tampere.fi/tiedostot/5a85rcL2h/liite16.pdf
http://www.keminvesi.fi/hulevesi.htm
Toinen tärkeä pointti on hulevesien aiheuttama vesistökuormitus. Se oli v. 2004 noin 2 % luokkaa fosforin osalta ja 1 % typen osalta. "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, Valtioneuvoston periaatepäätös", s. 5 kertoo karua kieltä todellisesta ravinnelähteestä:
"Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen avainasemassa".
Osuudet 64 % ja 51 % eli 30 - 50 kertaiset hulevesiin nähden.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59652&la n=sv
Täsmätietoa ympäristölupaviraston sivuilta Porvoon tilanteesta:
"Ajanjaksona 1993-2001 Porvoon kaupungin jätevesien aiheuttaman fosforikuormituksen osuus oli 2 % ja typpikuormituksen osuus 7 % jokien ja jätevesien Porvoon edustan merialueelle aiheuttamista vastaavista kokonaiskuormituksista."
eli 15 - 50 kertainen määrä tulee joen myötä verrattuna Porvoon Kaupungin KOKO kuormitukseen, joista hulevedet siis vain osa.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=40771&la n=sv
Asiaa on tutkinut myös Teknillinen Korkeakoulu, jonka mukaan
"Maatalouden osuus kokonaiskuormituksesta on yksinään yli 50 %".
"Salaojitus muuttaa veden virtausreittejä. Salaojituksen johdosta veden imeytyminen maaperään lisääntyy, jolloin pintavalunta vähenee ja huomattava osa vedestä poistuu salaojaputkien kautta. Kesällä salaojat toimivat usein liiankin tehokkaasti kuljettaen vettä ja ravinteita juuriston ulottumattomiin"
http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/maija/maija_n.htm
http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/kulkeutuminen.html
Lisää Vesitalous -lehti, numero 4/2003 s. 25:
"Ravinnehuuhtoumat, varsinkin typen osalta ovat peltoalueilla usein suurempia kuin kaupungissa."
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2003/042003/jyrkkoto.pdf
Maataloudessa, joka vastaa yli puolta ravinnekuormasta tuet eivät siis ole auttaneet, mutta toisaalta hulevesien puhdistukseen ei ohjata resursseja. Rahaa tuleekin KIIREESTI ja SUURELLA VOLYYMILLA ohjata maatalouden tehottomaksi osoittautuneesta suojelutoiminnasta hulevesien käsittelyyn vesistöjemme pelastamiseksi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
hohooo mikäs viisas sä luulet olevas, puhalla pyllyys grnhh
mitään saastuta, eihän kukaan ole niin väittänytkään, mutta
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59652&la n=sv
ton kaltaisia tilastoja on palstalla käsitelty ja todettu seuravaa: maatalouden päästö on arvioitu eikä perustu mittaustuloksiin. Ainoa varma fakta tuossa tilastossa on yhdyskuntien päästö joka on mitattu viemärin purkupaikasta. Kuivatusvesien osalta päästöjä oletetaan tapahtuvan ainoastaan maataloudessa, ts. sontakuorma pellolta liukenee, mutta kaupunkialueelta ei.
Yleisessä tiedossa kuitenkin on että ihmiset kaupungeissa syövät koko maatalostuotannon, eli ne ravinteet jotka pelloilta kerätään ja vieläpä paljon enemänkin. Satoja rekkakuormia ruokaa ajetaan päivittäin ihmisten ravinnoksi kaupunkiin, ja mitään ei tule takasin, no puheissa vähän. Luulisi tuon satojenvuosien ravinnekertymän jossakin näkyvän.
Olisi kuitenkin reilua että kaupunkiasutus velvoitettaisiin käsittelemään ravinteet kuten maaseudullakin, riittävä levitysala sadonkorjuuvelvoitteineen ravinnetaseiden mittauksineen esim max 10kg fosforia hehtaarille vuodessa, jos maaperän ravinnetialanne sen sallii ja sama määrä kerättävä sadon mukana pois..
".., no puheissa vähän." Auts.. hyvin lohkaistu :)
"Luulisi tuon satojenvuosien ravinnekertymän jossakin näkyvän."
Varmasti näkyy, missä? Kysyn koska en pääse siihen käsiksi, eli onko mitään tutkimusta tms? Olen kanssasi samaa mieltä, mutta faktoja kukaan ei ole esittänyt. Siksi otin tuon salaojituksen mukaan, viherrakentamista ei salaojiteta, eikä se läheskään aina ole rannikolla.
"Olisi kuitenkin reilua että kaupunkiasutus velvoitettaisiin käsittelemään ravinteet kuten maaseudullakin"
Ensinnäkin vertaa päästöjen osuuksia. Toisekseen - kaikkihan on kiinni verovarojen jakamisesta. Ravinteista valtaosa tulee maataloudesta ja rahoitus ohjataan kokonaisuudessaan sinne, kaupunkilaiset maksavat ekstraa vesien puhdistuksesta kuten aloituksessa mainitsin.
Mikäli rahoitusta ohjattaisi hulevesien puhdistukseen, ne mitä luultavammin puhdistuisivat. Kyse onkin siitä mihin "paukut" kannattaa laittaa. Ja tietysti siitä, että vaikka niitä ON JO laitettu paljon maatalouden ympäristötukiin, tuloksia ei ole syntynyt.
Pointti:
Kannattaako syyllistää ja keskittyä 1 - 2 % osuuteen ravinnekuormituksessa, kun ne maataloudessa on 51 - 64 %, eikä niitä tuettunakaan saada laskemaan?
peltoja ole salaojitettu eivätkä läheskään kaikki pellot ole rannikolla, säädökset ravinteiden sijoittamisesta näillekin pelloille ovat silti todella tiukat toisinkuin esim puistoalueilla. Miksi? Näillä perusteilla noita linkittämiäsi tilastoja on arvosteltu.
Rahoituksesta: Ympäritötuki korvaa vain osan niistä kustannuksista joita maanviljelijälle aiheutuu ko. toimenpiteistä.
Kaupunkien vesilaitokset ovat valtion vesihuoltoavustuksin rakennettuja ja korjailtuja, kaupunkilaisten vesimaksut kattavat vain pienen osan kaupunkivesien käsittelystä. Maaseudun veronmaksaja maksaa siten suhteessa enemän kaupunkilaisten läträilyjä kuin kaupunkiasukas itse.
kaipaavat faktaa, muutoin ne jäävät maitsemaksesi p**apuheeksi.
Tällä peltoaukealla jossa asun on peltoa noin 300ha kumpuilevaa maastoa ja maidontuotantoa.
Kuvitteleppa tilanne Juhannusviikolla tehdään säilörehu jonka sängelle ajetaan liete hajalevityksenä (tuhansia kuutioita ) sitten tulee rankkasateet,meneekö se liete sadevesien mukana jokee vai kiertääkö
Puistoon levitettynä se ei lähde minnekään vaikka sataisi kuinka paljon. Eihän tuo edellinen siis väittänyt ettei pellolta mitään lähtisi vaan sitä ettei muita alueita ole edes kunnolla otettu arviointiin mukaan.
Luuletko sinä että pelloilta tulevat vedet ovat jätevettä? Hulevedet ja pelloilta tulevat sade- ja sulamisvedet ovat ihan samaa tavaraa ja keinotkin ovat molemmille samoja kuin myös keinojen rahoituskin on molemmille sama.
Siitä vain kosteikkoja rakentamaan ja tukia niille hakemaan hopi, hopi. Ei vesiensuojelu ole ainoastaan meidän viljelijöiden oikeus/velvollisuus!
"Luuletko sinä että pelloilta tulevat vedet ovat jätevettä?"
En. Lue aloitus.
"keinotkin ovat molemmille samoja kuin myös keinojen rahoituskin on molemmille sama."
Väärin ja väärin, kuten aloituksesta selviää.
vesistöjen tilaa parantaa niin siinä tapauksessa täytyy isojen kaupunkien paskat ja kuset säilöä pysyvästi isoihin tiiviisiin terässäiliöihin jotka upotetaan syvälle kallioperään niinkuin ydinjätteet..
Sitten vasta päästöt vähenee kun ravinteen tie katkeaa,ei ne paikkaa siirtämällä ja vatvomalla minnekkään katoa..Tulevaisuuden ihmiset voi sitten sieltä porailla polttoainetta tarpeisiinsa.
yhtä ammatti ryhmää pitää kytätä satelliitilla ettei se kuseta ja sotke paikkoja
viestin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000031742753
Valitettavasti linkki ei toimi enää.
Miksi sitten välillä on lehdissä kirjoituksia puhdistamoiden ohijuoksutuksista rankkasateiden jälkeen?