Ajattelin kertoa teille kanssasisaret/muutkin ihmiset omista tuntemuksistani. Olen nyt 26 vuotias ja vasta hiljattain alkanut tuntemaan suurta vetovoimaa naiseksi pukeutumiseen.
Monia vuosia sitten jo löysin oman anukseni osaksi seksileikkejäni, mutta en koskaan tuntenut sen kummempaa tarvetta haaveilla naisena olemisesta tai siitä, että mies ottaisi minut. Se vain tuntui hyvältä koskettaa itseä myös pepusta ja orgasmit näin olivat vaan normaalia voimakkaampia. Joskus kokeilin pukea naistenvaatteita päälleni, mutta peilistä katsominen aiheutti lähinnä nautintoa huumorin muodossa eikä niinkään seksuaalisessa mielessä.
Jokin aika sitte eksyin katselemaan netistä videoita joissa kauniit shemalit ottavat miehiä ja kiihotuin valtavasti. Aloin tuntemaan tarvetta päästä naiduksi ja myöhemmin vahvaa tunnetta siitä, että minua naitaisiin "naisena". En vieläkään halua miestä vaikkakin ajattelen myöntyvästi 2m n asetelmassa miehellekkin antamisesta. Haaveilen toisen "tytöstä" tai ihka oikeasta naisesta (strap-onilla) minua ottamassa "naisena" siis puettuna ja meikattuna naiseksi.
Äsken juuri tein ensimmäisen kokonaisvaltaisen matkani tälle puolelle seksuaalisuuttani ja puin itseni naiseksi. Varsinaisesti pukeutuminen ei herättänyt minussa mitään tunteita eikä peilistä itseni katsominenkaan vaikkakin olin hartioista alaspäin laittautunut. Päälläni oli mustat stay-upit, pikkuiset tyttömäiset mustat pikkuhousut, punaiset pitsirintaliivit joiden sisällä silikoonit ja tämän kokonaisuuden päällä puoleen väliin reisiä ulottuva vaalea yöpaita. Vaikka itse sanonkin, niin näytin naiselta hyvin paljon.
Hyväilin itseäni sängyllä maaten vaatteiden päältä, mutta vieläkään ei visuaalinen puoli itsestäni tuottanut mielihyvää vaan ennemminkin tunne "naisena" olemisesta. Leikeissäni mukana oli dildo joka tuntui uskomattoman hyvältä sisälläni. Leikin noin puolituntia ja tuona aikana monesti ajattelin, että minun on pakko vielä jonain päivänä saada joku rakastelemaan minua. Huipun saavutin demonstroimalla ratsastusta haarojeni välissä olleella kahdella tyynyllä, orgasmi oli valtaisa.
Heti hengityksen tasaannuttua minut kuitenkin valtasi suuri outouden/syyllisyyden tunne joka on vieläkin valloillaan. Melkein vihaan itseäni orgasmin jälkeen ja yritän jollain tavalla ottaa itseäni niskasta kiinni ja sanoa itselleni, että "lopeta tälläiset ja mieti nyt millainen perverssi sä olet". Olo on surullinen ja ajattelen aina, että en koskaan voi kenenkään kanssa rakastella tällä tavalla tämän takia. Mitä sen jälkeen tapahtuu kun huippu on saavutettu? Juoksenko tavaroitani keräillen pihalle häpeissäni?
Tietenkin tiedän, että luottamus ja toisen tunteminen on avain tähän, mutta tuskin sellaista pystyn saavuttamaan, koska olen varattu naiselle ja niin aijon jatkossakin olla. Suoraan sanottuna vituttaa olla tälläisessä umpikujassa tunteiden kanssa ja sitten siihen kun vielä lisätään ajoittain pintaan tuleva todella vahva tunne tulla otetuksi hellästi ja huomioivan partnerin toimesta niin eipä todellakaan tunnu olo kevyeltä. Niin ja siis omaa naistani en koskaan voisi pyytää minua naimaan strap-onilla vaikka naisesta strap-onilla varustettuna haaveilenkin, koska se ei sopisi lankaan suhteeseemme.
Jospa joku kokenut ja kaiken nähnyt tai vaan mielipiteitä omaava nainen,mies,"tyttö",mikä tahansa voisi valoittaa tätä utuisen harson takana häämöttävää seksuaalista dilemmaa niin kiva.
Monia vuosia sitten jo löysin oman anukseni osaksi seksileikkejäni, mutta en koskaan tuntenut sen kummempaa tarvetta haaveilla naisena olemisesta tai siitä, että mies ottaisi minut. Se vain tuntui hyvältä koskettaa itseä myös pepusta ja orgasmit näin olivat vaan normaalia voimakkaampia. Joskus kokeilin pukea naistenvaatteita päälleni, mutta peilistä katsominen aiheutti lähinnä nautintoa huumorin muodossa eikä niinkään seksuaalisessa mielessä.
Jokin aika sitte eksyin katselemaan netistä videoita joissa kauniit shemalit ottavat miehiä ja kiihotuin valtavasti. Aloin tuntemaan tarvetta päästä naiduksi ja myöhemmin vahvaa tunnetta siitä, että minua naitaisiin "naisena". En vieläkään halua miestä vaikkakin ajattelen myöntyvästi 2m n asetelmassa miehellekkin antamisesta. Haaveilen toisen "tytöstä" tai ihka oikeasta naisesta (strap-onilla) minua ottamassa "naisena" siis puettuna ja meikattuna naiseksi.
Äsken juuri tein ensimmäisen kokonaisvaltaisen matkani tälle puolelle seksuaalisuuttani ja puin itseni naiseksi. Varsinaisesti pukeutuminen ei herättänyt minussa mitään tunteita eikä peilistä itseni katsominenkaan vaikkakin olin hartioista alaspäin laittautunut. Päälläni oli mustat stay-upit, pikkuiset tyttömäiset mustat pikkuhousut, punaiset pitsirintaliivit joiden sisällä silikoonit ja tämän kokonaisuuden päällä puoleen väliin reisiä ulottuva vaalea yöpaita. Vaikka itse sanonkin, niin näytin naiselta hyvin paljon.
Hyväilin itseäni sängyllä maaten vaatteiden päältä, mutta vieläkään ei visuaalinen puoli itsestäni tuottanut mielihyvää vaan ennemminkin tunne "naisena" olemisesta. Leikeissäni mukana oli dildo joka tuntui uskomattoman hyvältä sisälläni. Leikin noin puolituntia ja tuona aikana monesti ajattelin, että minun on pakko vielä jonain päivänä saada joku rakastelemaan minua. Huipun saavutin demonstroimalla ratsastusta haarojeni välissä olleella kahdella tyynyllä, orgasmi oli valtaisa.
Heti hengityksen tasaannuttua minut kuitenkin valtasi suuri outouden/syyllisyyden tunne joka on vieläkin valloillaan. Melkein vihaan itseäni orgasmin jälkeen ja yritän jollain tavalla ottaa itseäni niskasta kiinni ja sanoa itselleni, että "lopeta tälläiset ja mieti nyt millainen perverssi sä olet". Olo on surullinen ja ajattelen aina, että en koskaan voi kenenkään kanssa rakastella tällä tavalla tämän takia. Mitä sen jälkeen tapahtuu kun huippu on saavutettu? Juoksenko tavaroitani keräillen pihalle häpeissäni?
Tietenkin tiedän, että luottamus ja toisen tunteminen on avain tähän, mutta tuskin sellaista pystyn saavuttamaan, koska olen varattu naiselle ja niin aijon jatkossakin olla. Suoraan sanottuna vituttaa olla tälläisessä umpikujassa tunteiden kanssa ja sitten siihen kun vielä lisätään ajoittain pintaan tuleva todella vahva tunne tulla otetuksi hellästi ja huomioivan partnerin toimesta niin eipä todellakaan tunnu olo kevyeltä. Niin ja siis omaa naistani en koskaan voisi pyytää minua naimaan strap-onilla vaikka naisesta strap-onilla varustettuna haaveilenkin, koska se ei sopisi lankaan suhteeseemme.
Jospa joku kokenut ja kaiken nähnyt tai vaan mielipiteitä omaava nainen,mies,"tyttö",mikä tahansa voisi valoittaa tätä utuisen harson takana häämöttävää seksuaalista dilemmaa niin kiva.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kuvauksesi tuntuu kaikin puolin hyvin tutulta. Yksi mahdollinen hetkellinen ratkaisu tai ratkaisun esiaste on tavata täysin ulkopuolinen asiallisesti ja ammattimaisesti asiaan suhtautuva henkilö.
Jos ja kun tarkoitat maksullisiapalveluita niin kyllä olen miettinyt tuotakin. Häpeän tunne tosin ei sillä ratkea, mutta voipahan ainakin jälkikäteen sitten tuudittautua siihen, että eipä tartte sitä partneria enää ikinä nähdä tai pelätä paljastuvansa.
Koen kuitenkin todella tärkeäksi sen, että toinen osapuoli on mukana oikeasti nauttivana ja varmasti "tosissaan" eikä tarvitse ajatella, että koko sessio on vain rahaa vastaan näyttelyä.
Tuskimpa tuollaista unelmatilannetta edes on mahdollista saavuttaa ja en yhtään yllättyisi vaikka joku päivä löytäisin itseni mieleni pakottamana ko. ratkaisun ääreltä.
Olen kuitenkin kohtuullisen laskelmoiva ihminen ja osaan erottaa realiteetit haaveista ja kylmä totuus on kyllä se, että ei meidän tällä tavalla "vinksahtaneiden" joukosta tuskin löydy sitä mitä etsii. Sitä kun lukee noita seuranhaku ilmoituksia niin ne on kaikki jotain tyyliin "pane mua lujaa ja alista minkä jaksat" tai sitten joku maskuliininen salikundi haluu päästä panemaan rajusti. Kaikkein parhaiten varmaan tähän mun luomaan haave skenaarion ajatusmaailmaan sopisi joku aivan normaali nainen tai täysin naisenroolin ottanut mies. Harvemmin sitä kukaan on kiinnostunut saamaan aikaan mitään muuta kuin orgasmin, eikä transuista kiinnostuneita naisia ole tullut vastaan.
Luulen, että ymmärrän täysin, mitä tarkoitat. Sinäkin ymmärsit minun vastaukseni jotakuinkin kohdalleen. Maskuliinisten salikundien ohella on myös sellaisia, jotka ymmärtävät transvetismiä. Tärkeää on, ettei "hairahdu" tapailemaan asiaa ymmärtämätöntä, vai uteliaisuudesta motiivinsa ammentavaa amatööriä. On myös transuja, jotka ovat mielellään molemmissa rooleissa, tietysti eri aikoina, ja nyt punastun.
Sellainen ymmärtäväinen ja ajatusmaailmaltaan samankaltainen osuu joskus vielä kohdalle. Kamalintahan olisi juuri se, että sitä lähtisi vain jonkun uteliaan matkaan hetken mielijohteesta ja joutuisi pettymään. Ei varmaan sen jälkeen tarvitsisi nauttia tästä osasta seksuaalisuuta tämänkään vertaa. Pidän kuitenkin vielä mielenisyövereissä toivonliekkiä yllä, että joskus sitä löytää vielä visuaalisesti sekä henkisesti mielyttävän kumppanin jonka kanssa tutustua huoletta tähän uuteen seksuaaliseen ulottuvuuteen. Niin ettei tarvitsisi punastua ;)
transu on haukkumasana?
Tiedän toki, ettei monet tiitit pidä transu-sanasta, vaan pitävät tiitti-sanaa parempana. Minusta tiitit-sanakin on jotenkin vähähttelevä. Luonteva suomenkielinen sana puuttuu, englannissa tranny on ilmeisesti hyvin luonteva ja ainakin paljon käytetty.
>> Olen nyt 26 vuotias ja vasta hiljattain alkanut tuntemaan suurta vetovoimaa naiseksi pukeutumiseen.
Eihän kaiken seksuaalisuuden liittyvän tarvitse aina olla fetismiä, voihan ensimmäinen kirjoittaja olla myös bi-seksuaali. En jaksa uskoa että seksuaalisuus transvestisuudenkin osana olisi aina täysin poissuljettua. Kyllä silläkin täytyy olla asiassa osansa, vai väittääkö joku ettei tunne oloansa koskaan mitenkään seksikkääksi hepenissään. Naisena ainakin tunnen myös seksuaalistakin mielihyvää oikein nätiksi laittautuessani alusvaatteita myöten, enkä usko että transvestit kokisivat itsensä joksikin nunnaksi pukeutuessaan kauniisti. En silti tarkoita että kaikkien pitäisi miehistä kiinnostua, mutta kai se nyt vähän eroottisiakin tuntemuksia herättää. Uskoakseni ainakin.
Olen tai en, mitä väliä sen. En ole ainakaan tietoisesti yrittänyt laittaa itseäni mihinkään kastiin kirjoituksissani, vaan ainoastaan kertoa mikä kiehtoo ja mitä ongelmia siitä syntynyt. Itseasiassa minulla ei ole mitään tarvetta saadakkaan itseäni mihinkään kastiin luokiteltua. Voitte te viisaammat sen tehdä jotka olette näihin asioihin paremmin tutustuneet.
Itse minulla ei ole hajuakaan olenko selkeä bi,trans,cd... mitä näitä kaikkia nyt onkaan. En tiedä oliko kommenttisi tarkoitus leimata minut jonkun sortin feikiksi, mutta sellainen olo siitä kuitenkin jäi. Tehdään nyt siis selväksi, että tarina on totta ja ongelma myös, joten olin sitten minkä tahansa ryhmän edustaja niin toivon kuitenkin ymmärrystä jota luulisi tämän aiheen tuntevilta löytyvän.
Seksuaalisuus on erittäin monitahoinen asia ja osa asioista joista kerroin voi hyvin olla lähempänä jotain haavetta kuin varsinaista seksuaalisuuttani.
Itseäni itsessäni pohdituttaa lähinnä se, että olen hyvinkin hetero ajatuksiltani noin yleisesti ja kauniit naiset saavat minut syttymään, mutta kuitenkin osa minusta haluaa olla nainen ja nimenomaan tuntea olon naiseksi. Mitään tarvetta minulla ei ole siirtyä elämään kuin nainen ja muuntaa vartaloani sitä kohti. Pidän myös hyvin kaukaisena ajatuksena sitä, että voisin antautua miehelle miehenä ja kohtuullisen kaukaisena sitäkin, että antautuisin miehelle "naisena". En kiihotu pukeutumisesta tai itseni katselemisesta pukeutuneena vaan tunteesta olla hetken nainen.
Kutsukaa miksi kutsutte ja määritelkää miksi haluatte, en laita vastaan, koska vaikka kyse on itsestäni niin minusta ei siihen ole.
>>Naisena ainakin tunnen myös seksuaalistakin mielihyvää oikein nätiksi laittautuessani alusvaatteita myöten, enkä usko että transvestit kokisivat itsensä joksikin nunnaksi pukeutuessaan kauniisti.
Toi mitä Mirumaru39 kirjoitti toista seksuaalisen mielihyväntunteesta kun on laittautunut on juurikin sitä mitä koen. Nyt kun ajattelen asiaa naisen perspektiivistä niin onhan se aika selkeää, että jos joku nainen laittautuu todella kauniiksi niin ei hän kuitenkaan kiihotu tästä itsestään vaan tunteesta olla kaunis,haluttu jne..
Anteeksi tietämättömyyteni. Nyt tuntuu jotenkin todella tyhmältä itseasiassa kun varmaan Te pidemmänlinjan transvestiitit juurikin nautitte tuosta tunteesta, ettekä itsestänne kiihotu varsinaisesti tai siis enhän mä mitään tästä tiedä joten jätämpä veikkailut sikseen.
Sitä voikkaan tarkoittaa ja itse ainakin ymmärsin aivan toisella tavalla tuon kirjoituksen. Ehkä se pukeutuminen meikäläisen tapauksessa on lähempänä sitä henkistätilaa jossa on valmis seksuaaliseen kanssakäymiseen, mutta ei se sitä varsinaisesti tarkoita. Uskallan kuitenkin väittää, että monille naisille laittautuminen seksikkääksi tuottaa myös jotain seksuaalista nautintoa joka voi kummuta vaikkapa siitä, että tuntuu hyvältä vangita katseita tai jotain muuta sellaista.
Vastaan nyt pelkästään sinulle, vaikka olisi tehnyt mieli sanoakin edelliselle kirjoittajalle jotakin. Se ei ehkä kuitenkaan kannata, koska hän vaikutti aika vihamieliseltä.
Minusta on kiva pukeutua toisinaan juhlimaan mennessä seksikkäästi, enkä väitä etten tekisi sitä myös miesten vuoksi, eronnut nainen ja sinkku kun olen. Ainakin itselleni tulee siitä hyvä olo, enkä kiistä että siinä ei olisi jotain seksuaalistakin mukana. Vaikka nautinkin siitä huomiosta jonka silloin miehiltä saan, en silti koe olevani omasta mielestäni mikään fetismiin taipuvainen ihminen.
Pyydän anteeksi jos olen jotenkin ikävästi sekaantunut keskusteluihinne, en tee niin enää, koska en asioistanne kuitenkaan niin paljoa tiedä.
Vaikuttaa siltä että olet hyvin fiksu ihminen ja olet todella paljon pohtinut asiaasi. Minä en osaa sinua neuvoa enkä auttaa, mutta uskon että vielä löydät ratkaisunkin miten voit elää onnellisena elämääsi niin kuin haluat.
Kaikkea hyvää sinulle.
Mirumaru.
Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat! Valitettavasti monet Suomalaiset eivät tunnu ymmärtävän, että pukeutumalla ja laittautumalla voi ilmaista itseään ja tunteita monillakin tavoilla ilman, että kyse olisi mistään fetismistä. Tämä koskee siis niin naisia kun miehiäkin.
Mirumaru, olet näillä palstoilla harvinainen keskustelija - pohdiskeleva, rauhallinen, et täynnä omaa itseäsi.
Sinunkaltaisiasi tarvitaan.
Vertaa nyt vaikka Lissun tölväisyyn...
Selittäisikö joku, miksi nainen ei muka voi tuntea fetisististä mielihyvää? Nyt ei kuulkaas eletä enää 1800-lukua, jolloin naisella ei virallisesti saanut myöntää olevan mitään seksuaalisuutta.
Sinulle Mirumaru39 ymmärryksestä. Vaikka et ehkä osaa antaa mulle mitään vastauksia (tuskin kukaan) niin apu oli kuitenkin suuri, koska tälläisessä ulkopuolisten ohjaamassa itsensä tutkiskelussa sitä joutuu miettimään vähän rankemmallakädellä itseään ja avaamaan omia ajatuksia itselle ja muille.
Kiitos samoin sinulle Mirumaru39!
Tuo "pukeutumiseen ei liity minkäänlaista seksuaalista mielihyvää" tuntuu olevan tiittien "uskontunnustuksen" olennaisin osa. Ainakin senverran mitä itse olen heidän tarinoitaan lukenut ja kuunnellut.
Itse olen myös nainen ja tunnistan itsessäni ihan sanasta sanaan tuntemuksesi.
Saapa nähdä millainen meteli tästä alkaakaan.
Tavanomainen transvestiitti ei hae pukeutumisella seksuaalista mielihyvää eikä vaatteiden avulla purkaudu. Transvestiittinen fetisti taas käyttää vastakkaisen sukupuolen vaatetusta purkautuakseen seksuaalisesti.
En usko että monikaan nainen sillä seksikkäälläkään pukeutumisella hakee seksuaalista purkautumista. Eiköhän sillä seksikkäällä pukeutumisella enemmänkin haeta vastakkaisen sukupuolen kiinnostusta.
Minä en ainakaan maininnut "seksuaalista purkautumista" missään vaiheessa. Onko sinusta laukeaminen ainoa seksuaalisen mielihyvän muoto?
En sinänsä halua provosoida ketään mutta hieman ihmetyttää tuo kaiken, pienimmän seksuaalisen vivahteenkin ehdoton kieltäminen ja kategorisointi "fetisistien puuhaksi.
Aika moni tuntemani nainen kokee esim. nuo kauniit alusvaatteet myös omasta mielestään seksikkäiksi ja saa niistä myös mielihyvää. Ehkä tunnen sitten erikoisen paljon fettarinaisia?
Olen aina sanonut että naisen pukeutuminen alkaa alusvaatteista. Minulle on muutamat naisystävät myöntäneet että kun ovat tajunneet alusasujen merkityksen pukeutumisessaan, ovat tunteneet itsensä paljon enemmän naisellisemmiksi sen jälkeen! Mitään nautintoa eivät ole myöntäneet sillä hakevansa.
Oma näkemykseni transvestiittina on myös ollut samankaltainen. Se mitä yleensäkin hain pukeutumisella oli se että itsellä oli mahdollisimman täydellinen olo ja jos joku muukin oli sitä mieltä, hyvä olin onnistunut. Hetero ajatusmaailmaani se ei muuttanut!!
Kokeeko jonkinasteista mielihyvää pukeutuessaan vaikkapa kauniisiin alusvaatteisiin on aivan eri asia kuin se, hakeeko tällä pukeutumisella nimenomaan tuota mielihyvää.
Sanoo totuuden poerverssistä puuhastasi. Jos vaiennat sen äänen olet tuhon oma. Tapetun omantunnon kanssa ihminen voi tehdä mitä perverssiyttä tahansa ja mitä hirveyksiä tahansa.
Älä tapa omaatuntoa!
Krisselit kuvittelevat että omatunto on joku objektiivinen jumalan ääni pään sisässä. Oikeasti se on kuitenkin vain joukko normeja jotka ihminen on omaksunut kasvaessaan ympäristöstään. Joillakin toisessa kulttuurissa kasvaneilla omatunto alkaa soimata, jos näyttäytyy nakuna ihmisten nähden. Se varmaan todistaa että suomalaiset sortuvat mihin tahansa pervouteen koskapa käyvät yleisissä saunoissa häpeilemättä.
Omatunnon tappaminen? Aika korkealentoiselta saarnalta kuulostaa. Omatunnosta tosin on kyllä siinä mielessä kyse, että sehän siinä alkaa soimaamaan ja saa mut tuntemaan oloni huonoksi, mutta mun käsitys kyllä ei omastatunnosta ole se, että se on joku vakiona pysyvä piirre ihmisluonteessa. Ennemminkin on kyse siitä, että meidän kulttuurissamme ei olla katsottu hyvällä enemmistön osilta seksuaalista poikkeavuutta ja mies/nainen normien rikkomista.
Käsitykseni oikeasta ja väärästä sekä vapauteni tehdä näitä mainitsemiasi hirveyksiä ei mihinkään muutu vaikka perää jollekulle antaisin ja hyväksyisin täysin oman naiseuteni.
Hei! Todella mielenkiintoinen viestiketju. Vaikutat hyvin herkältä ja tuntevalta ihmiseltä, siinä missä hyvin seksuaaliseltakin. Sinulla on myös ilmeisesti hyvin herkässä tuo syyllisyyden tunne ja omatuntosi soimaa herkästi... Todellisuudessahan sinun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä sen vuoksi, että kulttuurissamme ei hyväksytä seksuaalista poikkeavuutta, vaan siksi, että et ehkä itse ole hyväksynyt sitä. Koska yhteiskunta, edes oma naisesi ei tiedä koko asiasta sinun kohdallasi.
Kirjoitit, että parisuhteeseenne ei mitenkään voisi sopia se, että vaimosi panisi sinua straponilla. Oletko ihan varma? Voisiko vaimossasikin olla jotain sellaista salaista, mistä sinä et tiedä mitään? Mitä tapahtuisi, jos varovasti yrittäisit kertoa, mitä sisälläsi mietit. Tietääkö hän edes pukeutumisestasi? Millainen on parisuhde, jossa A) toinen ei pysty esiintymään omana kokonaisena itsenään ja B) toinen ei todellisuudessa tunne kumppaniaan kuin 50%?
Mielestäni on huono vaihtoehto lähteä etsimään ratkaisua parisuhteen ulkopuolelta. Syyllisyyden tunteesi luultavasti kasvaisi valtaviin mittoihin. Luultavasti jäisit jotenkin kiinni (kuten monet pettäjät) ja menettäisit samalla mahdollisuuden siihen parisuhteeseen, joka sinulla nyt on. Jotain hyväähän siinäkin on?
Suosittelen, että yrität avata asiaa kumppanisi kanssa, hyvin varovasti. On myös olemassa seksuaaliterapeutteja, joiden luona voi käydä juttelemassa yksin tai kumppanin kanssa. Ehkä voisit aluksi varata ajan yksin, jotta saisit vähän vahvistusta itsellesi? Ihan turhaan kamppailet yksin asian kanssa, kun et kuitenkaan yksin ole tässä maailmassa.
Tällä hetkellä halusi ja tarpeesi tuntuu tosi vahvalta, mutta voihan käydä niin että jo se, että saisit sitä toteutettua edes vähän ilman suurempia syyllisyyden tunteita, helpottaisi oloasi. Joskus ihminen joutuu tekemään myös kompromisseja sen kanssa, miten voi toteuttaa omia tarpeitaan, varsinkin jos on parisuhteessa. Yhtä hyvin kumppanisi voisi tehdä kompromissin, ja tutustua siihen straponiin, ja sinä puolestasi voisit tutustua hänen salaisimpiin mielihaluihinsa ja toteuttaa niitä. Eihän tämä välttämättä näin toimi juuri teillä. Mutta toimiiko sekään, että tuskailet asian kanssa yksin.
Koen hyvin ongelmalliseksi edes ajatella itseäni naiseni pantavaksi. Se johtuu ehkä siitä, että parisuhteemme yksi kivijaloista on erittäin naisellinen nainen ja miehekäs mies, joka siis pitää kaikinpuolin paikkansakkin ottamatta huomioon ajoittaista (ajoittainen = muutaman kerran kuukaudessa joka purkautuu näinä seksuaalisina kokeiluinani) haluani olla nainen.
Tiedän, että asiat muuttuvat ajan myötä ja joskus tulevaisuudessa saattaakin olla mahdollista oman naisen kanssa näiden asioiden kokeileminen, mutta viettini olla nainen on ajoittain niin suuri, että jos sen ajamana lähden hätäilemään niin todennäköisesti juoksen päin mäntyä suhteemme saralla. Olen kuitenkin optimistinen sen suhteen, että suhteemme seksuaalinen puoli on vielä kehitysvaiheessaan ja mahdollisuutta salaisimpien haaveiden paljastamisesta ei vielä ole kuopattu.
Pettäminen on jollain tapaa tässä muokkaantunut ajatuksissani jotenkin hyväksyttäväksi, mutta älkää nyt käsittäkö, että en ymmärtäisi sen olevan pettämistä. Pettämisessähän ainakin minua pahiten kalvaa sen henkinenpuoli, eikä varsinaisesti akti (olen joutunut petetyksi aikoinaan). Tottakai tälläisessä asiassa myös pettäessä ja kiinni jääminen aiheuttaisi todennäköisesti myös kumppanille suuria ongelmia riittämättömyydentunteen ja hämmennyksen osilta. En missään nimessä halua kenellekkään pahaa ja on erittäin epätodennäköistä, että pettäisin, koska itsenitoteuttaminen tältä osin vaatii niin paljon kumppaniltakin, että sellaista todennäköisesti ei edes löytyisi vaikka alkaisin etsimään.
Jos veikata pitäisi niin tulevaisuudessa tulen olemaan tämän osan seksuaalisuuttani kanssa haaveiden varassa, eikä se minulle tai parisuhteelleni tule olemaan ylitsepääsemätön ongelma. Otan vastaan sen mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja elän sen kanssa, koska niinkuin sanoit on elämä ja parisuhde kompromisseja täynnä ja olen myös valmis tekemään tämän osilta rankimman kompromissin eli jättämällä tämän osan seksuaalisuudestani minun omaksi salaiseksi osakseni.
Vaikka ideaali tilanne parisuhteessa olisi 100% kumppanin tunteminen niin en kuitenkaan nää tätä ongelmana, koska nämä ajatukseni ja viettini ei vaikuta parisuhteeseemme lainkaan. Eriasia olisi jos en enää nauttisi seksistä kumppanini kanssa tai jos menisin häntä pettämään. Naiseni on hyvin konservatiivinen, tosin hyväksyväinen vähemmistöjä kohtaan ja hänestä tavallaan saa kaivamalla kaivaa seksuaalisuutta esille. Ehkä vielä jonain päivänä kun suhteemme on kehittynyt oikeaan pisteeseen on tämänkin haaveeni täyttäminen mahdollista tai sitten ei. Vaikkakin monesti tulee pakottava tarve toteuttaa itseä ja siitä seuraa syyllisyydentunne niin kuitenkin olen aina pohjimmiltani suhtautunut seksuaalisuuteen liittyviin oikkuihin enemmän lahjana kuin kirouksena. Tiedän, että pystyn olemaan tyytyväinen elämääni vaikka mitään ei tapahtuisi. Elämä on täynnä iloja ja suruja, tässä ilo on nauttia normaalia laajemmasta seksuaalisuudesta ja sen tuomista tunteista, suruna sitten se kaikki syyllisyys, osittainen itsensätoteuttamisen vaje, kaapissa olo.
Mielestäni vanha viisaus "rumat ne vaatteilla korreilee" pitää paikkansa myös nykyään. On sitä nähty kaikenlaista naista kaupungissa käydessä ja täytyy sanoa että on sitä kaikenlaista pukeutumistyyliä. Parrailla on niin lyhyt mekko etteivät kunnolla istumaan pysty ilman että näkkyy gynekoloogin työkenttä. Sitten on kans näitä joilla on pistetty ne vauvaravintovarastot niin näkyville etteivät juuri voi ulos mennä pakkaskelillä kun saavat keuhkokuumeen. Ja sitten on vielä ne jotka käyttää niitä teollisesti valmistettuja hajusteita niin runsaasi että haisevat jo vastaantullessaan kuin rankkitynnörit ennen vanhaan. Onneksi menevät ohi. Kaikkein kummallisimpia on kuitenkin ne joilla meinaa ne vähäisetkin vaatteet tippua kun pitävät housuja niin alhaalla että siinä on painovoimalakikin ymmällään että miten nuo pysyy ylhäällä? En minäkään sitä tiedä mutta kihti siitä on vanhemmalla iällä seurauksena ja saattaa reumakin tulla jos pakkasella ulkona liikkuvat. Ja sitä minä en kyllä ymmärrä että minkälainen poni tai hevonenko se on se straponi kun sillä unelmoidaan sen panosta. Ei eläimiin pidä sekaantua sanotaan siinä isossa kirjassa jonka nimeä te että näköjään tiedä.
Sitä ei kannata minun mielestä myöskään mennä sen seksualistiterapeutin luo koska hän saattaa neuvoa teitä aivan omien mieltymystensä mukaan ja niistä ei etukäteen tiedä millaisia ne neuvot olevat. Vaihda terapeuttia niin kauan että saat mieleisiäsi neuvoja kyllä minusta asia on näin kun minä kirjoitan. Minun mielestäni myös on kyllä niin että jos sitä mekkoa ei voi pistää kylälle (tai kaupunkiin kun te olette sieltä) mennessä päälle niin ei sitä silloin tarvitse käyttää kotonakaan. Ja tämä transuttelu, transsuttelu ja muu ulkomaalaisilla nimillä nimittely saisi loppua kun on olemassa suomalainen (vähän huono kieltämättä) nimi kun: ristiinpukeutuja. Ei viittaa uskontoon vaikka rististä saattaisi niin luullakin. Parempi olisi minun mielestäni vaikka vastaanpukeutuja joka viittaa vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, joita minä en ole pitänyt. Mitä siihen haluun ja tarpeeseen tulee niin tulee muistaa että sitä halua ja tarvetta nämä nykyajan mainosmiehet kyllä osaa luoda. On kaikenlaista mainosta siellä linja-autopysäkin luona kaupungissa ettei tahdo iletä edes mennä autoa sinne odottamaan, ja myöhässä se on kuitenkin vaikka ilikiäiskin. Minusta ne päättömät ruumiit joilla ei ole pää näkyvissä ruumiista vaan vaan ne alusvaatteet niin on ne rumia ja viston näköisiä. Visto on hyvin epämiellyttävä jos joku teistä ei sitä tiedä. Ja vaikka tietäisikin niin silti se on niin. Mitä tulee siihen kompromissiin niin kyllä niitä joutuu parisuhteessa tekemään tuon tuostakin. Ei juuri päivää mene ettei joku kompromissi hypähdä vaimon suusta ja siinä sitten raavit päätäsi että mites nyt suu pannaan. Parempi antaa periksi ja yllättää vaikka sitten viinipullolla ja illallisella ja yrittää luovia sitä ajatusta sinne toisen pääkoppaan perille. Joskus se onnistuu ja yleensä ei kun se on niin itepäinen.
Minä vain sanon teille nuorille kun muistan kun itsekin olin nuori kun vanhemmat henkilöt neuvoivat niin huoletta saattoi ottaa neuvosta vaarin että eläkää sovussa niitten siippojenne kanssa kun olette sellaisen sattuneet saamaan ja elekää pettäkö sitä vaikka se olisi kiivas suustaan ja vähän rumankin (kunhan ei ole ihan hullu väkkärä) niin aina se on mukava kuitenkin kellahtaa oman kullan viereen kun se siinä niin tutusti tuhisee. Muistakaa nyt tämä niin aina on teillä hyvä olla vaikka kaupungissa elättäkin, siellä synnin pesässä.
Sitä ku on näi karjalas kasvant ja sen tavolille oppint jo pienest pittäi, ni kyl miekii ihmettele tätä nykymennoo. Meil ihmiset on saant olla semmoisii ku ne on. Hittooks se kellekää kuuluu mitä mie oon, jos vaa muute on mukava ja porukkaa sopiva.
Laukkuryssii o luuhant tuo rajan yli puoli ja toisi ja pirtuukii o...autettu niille ketkä sitä o halunt.
Sen mie tiie, jot kesksuomalaisii ei pie karjalaa tuuva. Siint ei seuraa ku hankaluuksii. Pohjalaiset viel männöö ku jaksaa heitä ootella. Siin mis hyö suunnittelloo, et mitä tekis, ni myöhä ollaa jo homa tehty ja tulos takasiii. Mut kyllä joskus tuumaminekii kannatas...
Vaatteilkaa ei olla korreiltu...mitä nyt hyvänäköset sellaisil tekköö?
Jos kuitekii ku tuon muodi perää kattoo, ni ei miule kyllä kelpaa nykytarjonnst ku häi tuski par rosenttii vaatteist. Mist lie kiinast nuo kaik hito kaavut lie roudattukii. Ihmettelen vaan.
No ol mite ol, ni tasaha mö tavattii... :)
Siis aivan uskomatonta.
Olisin itse voinut kirjottaa täysin saman tarinan jokaista yksityiskohtaa myöten.
Tavallaan hienoa, että on joku samanlaisessa tilanteessa kanssani.
Onko sinulla niin, että jos katsot pornoelokuvaa niin kuvittelet itsesi naisen paikalle?
Hitto kun vain saisi selvitettyä pään ja selvyyden siihen mitä pitäisi tehä. Harmittaa kun dildon kanssa leikittyä ja orgasmin saatua tulee häpeän tunne. Sen ku saisi pois niin se olisi yksi askel eteenpäin ja osaisi nauttia enemmän.