ammatiksi?

Perusarvoiltaan rehellisen ihmisen on vaikea olla asianajaja. "Asianajajat tulevat oikeuteen vain valehtelemaan"! Lakimiehen kolutus on muutoin hyvä ja mahdollisuuksia työllistyä on paljon.

Ekonomin koulutuksen lisäksi voisi olla vielä perusinsinöörin koulutus, niin homat on hanskassa.

Opiskelun täytyy kiinostaa, jotta nuo tutkinnot pystyy suorittamaan kohtuullisessa ajassa. Työelämäänkin pitäisi keritä viimeistään 35 vuotiaana.

Riippuu paljon lakimiesammattista ja työpaikkakohtaisestikin lakimiesammattien sisällä on paljon eroja.

Yleisesti kai valtion virat katsotaan vähiten stressaavaksi ja suuren toimiston asianajajan työ kiireisimmäksi, ehkä myös stressaavimmaksi. Yritysjuristien työ on jotain tältä väliltä ja voi kausiluontoisesti olla hyvinkin tiivistahtista.

Työn mielekkyys vaihtelee ja saattaa suuremmissa asianajotoimistoissa olla paras, käytännössä merkittävimmät jutut (rikosasiat poislukien) ja työ ei ole "yleislääkärin" hommia, vaan erikoistuminen menee hyvinkin pitkälle. Pienemmissä toimistoissa kiire vaihtelee eikä mahdollisuuksia erikoistua ole yleensä niin paljoa. Tämä voi vaikuttaa työn mielekkyyteen. Hierarkian osalta asianajotoimistoissa vastavalmistunut on yhden pykälän sihteerin yläpuolella. Yritysjuristin toimenkuva poikkeaa aika paljon edellisestä. Lähtökohtaisesti yritysten hierarkiassa vastavalmistunutkin on nopeasti melko korkella, mutta toisaalta työ on lähtökohtaisesti yksitoikkoisempaa kuin asianajotoimistossa. Kannattaa huomata, että usein yritykset antavat hankalammat asiat asianajotoimistojen hoidettavaksi, mikä käytännössä tarkoittaa mielenkiintoisimpien asioiden siirtämistä pois yritysten omilta lakiasiainosastoilta.

Suuremmissa toimistoissa nuorissa lakimiehissä on suuri vaihtuvuus, muistaakseni vain 20% tms. jatkaa alalla asianajajan titteliin tarvittavat neljä vuotta. Tämä selittynee sillä, että asianajajan ammatti on pitkälle sellainen, johon sopii tai sitten ei. Työssä vaadittavia luonteenpiirteitä ja henkisiä ominaisuuksia ei todennäköisesti voi oppia.

Ansiotaso alalla on yleisesti hyvä. Aluksi eniten ansaitsevat yritysten lakimiehet, 5-10 vuotta valmistumisen jälkeen asianajajat. Pienimmät tulot ovat julkishallinnon piirissä.

Kysymykseesi hyvistä ja huonoista puolista:

Hyvät puolet:

- yleensä suuri itsenäisyys
- työn mielenkiintoisuus (varauksin)
- hyvät ansiot n. viisi vuotta valmistumisesta

Huonot puolet:

- ensimmäisen viiden vuoden aikana ansiot eivät ole tähtitieteelliset
- valmistuminen ei ole tae mielenkiintoiseen työhön ja hyvään asemaan pääsemisestä

Ammattina ala on ehkä sellainen, että parhaiten ja vaivattomimmin menestyvät ne, joilla on synnynnäistä mielenkiintoa ja innostusta juridiikkaan ja jotka persiinina ovat ulospäinsuuntautuneita. Mikäli alalle aikoo saadakseen paljon rahaa, mielenkiintoisimmat jutut yms. käytännössä heti, ei alalle kannata hankkiutua.

Pääsykokeet ovat oikeastaan aika hyvä juttu alalle soveltumisen mittaamiseksi. Mikäli aineiston lukeminen tuntuu mielenkiintoiselta ja sen kykenee omaksumaan helposti, ala on todennäköisesti oikea. Mikäli pääsykokeisiin lukeminen on kuin tervan juontia, asia kannattaa unohtaa.

Toivottavasti tämä nyt antaa realistisen yleiskuvan siitä, mitä ala on. Itse olen kyllä ollut ammatinvalintaani varsin tyytyväinen.