Voiko viljaa ja muutakin ruokaa kasvattaa ilman fosforilannotteita? Olen huomannut, että fosforilannoitteen sanotaan loppuvan joskus 50 vuoden kuluttua.
Kysymys fosforista
os..
442458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
jota ilman kasvit eivät tule toimeen. Maaperässä on kuitenkin aina vähän fosforia, joka sieltä vapautuu pikkuhiljaa kasvien käyttöön. Tuo luonnon oma fosforimäärä on kuitenkin niin pieni, että satotasot laskisivat huomattavasti, jos fosforia ei lisättäisi lannoitteina. Ja pellon pitäisi olla välillä kesantona tai jopa metsänä, joka sitten kaskettaisiin ja niin saataisiin ravinteita ravintokasvien käyttöön. Näinhän sitä ennen tehtiin.
Ilman fosforilannoitteita nykyinen väestömäärä ei tulisi toimeen maapallolla. Fosfori on rajallinen luonnovara siinä missä öljykin. Jotta maapallo kestäisi nykyisen (ja vielä kasvavankin) väestömäärän ilman fosforilannoitteita, pitää keksiä huomattavasti tehokkaampia keinoja vapauttaa tuota maaperän fosforia kasveille. Siinä on tieteen tekijöille työsarkaa seuraavaksi 50 vuodeksi.
Tuo fosforiesiinymien riittävyys on kovin
liukuva käsite.
Nykyisten käytössäolevien esiintymien ehtyminenkin
on arvioitu välillä 80-230 vuotta nykyisellä
käytön tasolla.
Käyttöhän tulee tietenkin lisääntymään varsinkin
Etelä-Amerikassa, siellä kun on otettu viljelykseen
maaperää joka sitoo lisätyn fosforin kasveille
käyttökelvottomaan muotoon.
Sitten on niin että sekä fosforilannoitteiden valmistus,
että käyttö, sekä elintarvikeketju pellolta pöytään vaatii
nykyisellään runsaasti uusiutumattomia energiavaroja.
Noin romunomian kannalta katsottuna ongelma ei ole
ratkaisematon, mutta kun se vaatisi suomenkin oloissa
väestön määrän säännöstelyä, ja varsinkin maahanmuuton
pysäyttämistä, niin voi vaan esittää taisteluterveisinä:
Joukkohaudan luiskassa tavataan.
Joko ruokaa lisää tai syöjiä vähemmän, näinhän se jatkossa on...
Ei fosfori Suomesta lopu, ruopataan vaan Itämerta, kyllä siellä varmaan riittää... Oteteen ns. uusiokäyttöön!
Vakavasti, fosforia on maassa paljon, mutta kuinka saada se kasveille käyttökelpoiseen muotoon? Voidaanko tosiaan joskus muuttaa vaikealiukoista fosforia vesiliukoiseksi niin suurissa mitoissa esim jollain "happokalkilla" pellolla, että se olsi taloudellisesti järkevää??
Ongelman ratkaisu on virtsan erotteleva kuivakäymälä. Nykyinen vesivessa huuhtoo fosforit mereen, josta niitä ei saada koskaan takaisin. Vesistöt vaan rehevöityvät ja kalat kuolevat.
Kun vesivessat hylätään ja erottelevat kuivakäymälät saadaan käyttöön, niistä saadaan lannoitteet takaisin ravinnekiertoon. Jokainen ihminen ulostaa ja virtsaa niin paljon, että se riittää hänen tarvitsemansa ruuan tuottamiseen. Tästä syntyy siis ravinteiden kierto, jota kuvaa ympyrä. Nykyinen ravinteiden kulku on suora putki pellolta ihmisten kautta vesistöihin. Se pysähtyy, kun fosforit on kulutettu loppuun.
Tämä on vanhastaan tuttu maanviljelyksen käytäntö, joka hukattiin vesivessojen tultua yleisiksi. Nykyään se on keksitty uudestaan ja sen nimitys on Ecosan, eli ekologinen jätehuolto. Olen lukenut siitä enimmäkseen englanniksi. Suomeksi sitä ei kai ole paljon käsitelty.
http://www.ecosanres.org/
http://esa.un.org/iys/
http://www.kepa.fi/uutiset/5926/
http://www.google.fi/search?q=sanitaatio 2008&hl=fi&btnG=Google-haku&lr=lang_fi&sourceid=mozilla-search
Suomeksi puhutaan vesssasta ja kompostikäymälästä.
Tämä erotteleva on eri asia ja sen nimitys on UDDT, eli urine diverting dehydrating toilet.
http://www.google.se/search?hl=en&client=firefox-a&rls=org.mozilla:sv-SE:official&q=urine diverting dehydrating toilet&btnG=Search&meta=
Virtsan erottelu on kyllä Suomessa keksitty, mutta se on siirtynyt ruotsalaisten nimiin, kun Suomessa se ajatus hylättiin vuonna 1986.
Tämä aihe on hyvin jännä ja kiinnostava, kun sitä tehdään kaikissa maailman maissa. Se on kehityksen alkuvaiheissa.
Geenimuuntelulla voidaan saada kasveille parempia sienijuuria. Sienet kykenevät siirtämään ravinteita kasveille ja niiden muuntelu on tehokas keino parantaa ravinteiden ottoa.
Niinpä, taikka nuotataan levät, puristetaan öljyt irti
levästä ja loppu kuivatislataan, sitten fosforipitoinen
tuhka lannoitteeksi.
Kaikki tykkää, varsinkin saaristomeren ökyhuviloiden omistajat
joiden mökkien edustoilla leväpuuro kuivataan veden pinnalle
levitetyn muovikalvon päällä.
Tämmölnen kuplahallilta näyttävä laitos kun levittää
maailmanpelastusanomaa sulotuoksun muodossa.
Maaperässä asuvat sienet näyttävät ratkaisseen ongelman
lähes tuolla "happokalkki" systeemillä.
Eräs Etelä-Amerikan hemmo on kehittänyt asiaa käytännössä.
Menetelmä sisältää paikallisten ohdakkeiden ym. käyttöä
kesannointivaiheessa, plus typensitojia jotka sitten ruokkivat
sieniä typellä plus energialla.
Jonkin verran tarvitaan kuitenkin fosforilisää, joka annetaan
"kivijauhona".
En kyllä tiedä onko asiaa tutkittu suomen oloihin sovitettavaksi.
Intiaaneilla oli myös omat keinonsa viljellä fosforiköyhiä
maita. Tai oikeammin ne tekivät maat itse ensin hiiltämällä
puuta, ja sitten viljelivät hiilimurskassa kompostoinnin
kera. Ryöstöviljelyähän tämäkin tietenkin on mutta hyvin toimi
kunnes tulivat Espanjalaiset ja taudit.
Googlaamala "terra preta" saa enemmän tietoa.
Tässäpä Milton Maciel hepulta nyysitty pätkä sienien käytöstä:
Key to this process is the SIMULTANEOUS use of nitrogen-fixing bacteria
associated with mycorrhizal fungi. These and the correspondig mycorrhiza
stimulates the growth of nitrogenase activity of the N2 fixing Rhizobium
bacteria. In symbiosis with the plant roots, this promotes a better mycorrhiza
development. Then, at the mycorrhizosphere, other microorganisms are able to
produce the breakdown of primary minerals, releasing other mineral nutrients to
plant roots. Nitrogen is made available by Rhizobia and Phosphorus by
mycorrhiza. In severely umbalanced surfaces, as those resulting from mining
earthworks (bauxite, for example), some charcoal dust and rock dust may be
needed, but that is exception, not rule. Rock dust is so inexpensive that it
should be added ALWAYS to any any soil, degraded or not, once at each 6 or more
years.
Kyllähän alipainevessa on kuitenkin näppärämpi systeemi ja kun massan on käsitellyt ensin reaktorissa biokaasun tuottamiseksi, voi sen sitten ajaa suoraan pellolle.
Ei noista erottelevista systeemeistä ole siis mielestäni koskaan nykyiseen ympäristöön ja kannattaa kehittää sitä mikä on helpoin saada hyväksyttyä ja näppärin käytössä.
Myöskin köyhissa maissa saastutetaan vesistöjä, vaikka heillä ei ole varaa alipainevessoihin. Yksinkertainen erotteleva käymälä voidaan tehdä myös tyylikkään näköiseksi, eikä se haise. Olen itse käyttänyt sitä mökillä ja se on kaikin puolin hyvin siisti.
Erottelevia systeemejä on tehty kaupunkeihinkin ja lisää niitä tehdään kaiken aikaa.
Erotteleva systeemi tuottaa siis arvokasta lannoitetta. Biokaasun tuottamiseen sanotaan kasvisjätteen olevan monin verroin parempaa kuin lanta.
>>Ei noista erottelevista systeemeistä ole siis mielestäni koskaan nykyiseen ympäristöön
Olet varmaan väärässä. Mistä syystä luulet noin?
Erotteleva on siisti ja hajuton. Sillä voitetaan paljon muihin systeemeihin verrattuna. Ihmiset ovat olleet varsin tyytyväisiä sellaisiin systeemeihin Ruotsissakin.
Ongelma on siinä että nykyisiin rakennuksiin on vaikea asentaa muita kuin putkellisia systeemejä ja alipainejärjestelmä toimii lähes samoin kuin nykyiset asennukset.
Kehitysmaissakin tuotetaan juuri tällä hetkellä biokaasua käymäläjätteestä ja haja-asutusalueella on erittäin helppo tehdä käymälän viereen biokaasureaktori (suora yhteys). Vaikka kasveista saa enemmän kaasua, niin ei se silti estä käyttämästä käymäläjätettä kaasun lähteenä ja joka tapauksessa hygieenisyys ja tautien torjunta vaatii jätteen kompostointia. Käymälän biokaasureaktoriin laitetaan kyllä muukin kompostoituva jäte, joten kaasuntuottoa voi lisätä helposti kasvimassan avulla. Kaasu menee suoraan käyttöön lähinnä keittiössä ja valaistuksessa.
Ja miksi edes erotella mitään kun kaikki sekaisin on yhtä helposti hyödynnettävissä ja tekniset ongelmat ovat pienempiä.
ja sinä et ole selittänyt mitään. Kun tarjoat tuota biokaasureaktoria, sinun pitäisi antaa linkkejä, joista selviää sen toiminnan ominaisuudet.
Tässä on ollut kysymys virtsan arvosta lannoitteena. Onko välttämätöntä johtaa virtsaa tuohon reaktoriin?
Mikä on sen lietteen arvo lannoitteena?
En minä tarvitse sellaista reaktoria, mutta kyselen sen paremmuudesta.
http://www.training.gpa.unep.org/print.html?id=219&ln=7
http://www.i-sis.org.uk/BiogasChina.php?printing=yes
http://www.unu.edu/unupress/unupbooks/80434e/80434E0k.htm
mutta näyttää siltä, ettei siihen kannattaisi virtsaa päästää. Siitä ei varmaan mitään kaasua eroa. Suomen oloissa tuo saattaa pysähtyä talvella, kun se vaatii aika korkean lämpötilan. Eikä tuo halvaltakaan näytä yksityisen rakennettavaksi.
Saattaa olla, että saksalaiset suunnittelevat sellaista, että erottelevat virtsan ja ulosteen ja vetäisevät ne molemmat imulla erilliseen käsittelyyyn. Sellainen voisi olla hyvä taloryhmän käsittelyssä.
Oletko nyt oikein ymmärtänyt, kun ehdottelet kaiken sekoittamista?
Sekoittamisesta on hyötyä, sillä ravinteet ovat kaasua tuottavien bakteerien käytössä. Ravinnepitoisuus ei sinänsä muutu, mutta se muuttuu kasveille parempaan muotoon. Pelkällä virtsalla kasteltu kasvi kuolee helposti kun ravinteet ovat liian helppoliukoisia.
Eihän niitä meille tuolla systeemillä tietenkään tehdä, koska tuo on kehitysmaaversio (eikä se siellä maksa juuri mitään). Meillä rakennettaisiin kaupunginosakohtaisia reaktoreita ja kaikki toimisi automaattisesti.
Erottelusta ei ole mitään etua, mutta haittoja sen sijaan runsaasti.
>> Pelkällä virtsalla kasteltu kasvi kuolee helposti kun ravinteet ovat liian helppoliukoisia.
Netissä on runsaasti kuvia joissa näkee virtsalla kasvatettujen vihannesten olevan tuplasti muita suurempia.
>>Erottelusta ei ole mitään etua, mutta haittoja sen sijaan runsaasti.
Mitä roskaa tämä on? Panepa hakuun "Ecosan". Vain suomalaiset ovat jääneet kelkasta pois. Muualla maailmassa virtsan erottelu on leviämässä kaikkiin maihin. Siitä on suurta hyötyä ja se on hyväksi havaittu ja hyväksytty kaikkialla.
Ecosan:
http://www.google.se/search?hl=en&client=firefox-a&rls=org.mozilla:sv-SE:official&q=Ecosan&btnG=Search&meta=lr=lang_en
Ecosanres:
http://www.google.se/search?hl=en&client=firefox-a&rls=org.mozilla:sv-SE:official&q=Ecosanres&btnG=Search&meta=lr=lang_en
http://www.iees.ch/EcoEng011/EcoEng011_F1.html
Urine separation is now well documented and can be recommended for implementation under most conditions.
haku: urine separation
http://www.google.se/search?hl=en&client=firefox-a&rls=org.mozilla:sv-SE:official&q=urine separation&btnG=Search&meta=lr=lang_en
haku: urine diversion
http://www.google.se/search?hl=en&client=firefox-a&rls=org.mozilla:sv-SE:official&q=urine diversion&btnG=Search&meta=lr=lang_en
urine diversion growth
http://www.google.se/search?hl=en&client=firefox-a&rls=org.mozilla:sv-SE:official&q=urine diversion&btnG=Search&meta=lr=lang_en
In the experiments, the ammonia emission after spreading varied between less than 1% and 10%. It averaged around 5%. No toxic effects have been observed in these or other experiments with cereals. The urine has been spread on the soil or in the growing crop. However, the nitrogen in stored urine is mainly found as ammonia and it is well known that some crops easily burn if ammonia is applied on the plants themselves.
Siis ongelmia käytössä ja on selvää ettei kasvin tarvitsemia ravinteita voi noin levittää kerralla, sillä kasvit kuolevat helposti. Jatkuvat pienten lannoitemäärien lisäykset nostavat kustannuksia ja aiheuttavat tallausta, sekä maan tiivistymistä.
Vessojen käytössä mainitaan ongelmia, mikäli asukkaat eivät ole motivoituneita. On selvää, ettei keskimääräinen kaupunkiasukas voi olla tuosta asiasta kovin motivoitunut, sillä samat ongelmat voi huomata jätteiden lajittelussakin.
Mitä ongelmia siis olisi koko käymäläjätteen käsittelyssä sekaisin. Ei mitään ja siihen on jo valmiit systeemit ja niistä on vuosikymmenten kokemus.
>>Siis ongelmia käytössä ja on selvää ettei kasvin tarvitsemia ravinteita voi noin levittää kerralla, sillä kasvit kuolevat helposti.
Kasvit eivät ole kuolleet, vaan kasvaneet moninkerroin suuremmiksi virtsalla lannoitettuna.
Peter Morgan Zimbabvesta on tutkinut ja valokuvannut niitä paljon.
http://aquamor.tripod.com/KYOTO.htm
>>Vessojen käytössä mainitaan ongelmia, mikäli asukkaat eivät ole motivoituneita.
Erottelevassa käymälässä on vain yksi virtsaputki. Siinäkö tulee ongelmia? Voihan se mennä tukkoon paperilla.
>>Mitä ongelmia siis olisi koko käymäläjätteen käsittelyssä sekaisin. Ei mitään ja siihen on jo valmiit systeemit ja niistä on vuosikymmenten kokemus.
Vesivessat ja puhdistamot eivät koskaan voi ratkaista koko maailman jäteongelmia. Jätteet täytyy saada kiertoon ja takaisin pelloille ruuan tuotantoon. Vain se on kestävän kehityksen mukaista. Vesivessa on ympäristökatastrofi, kun puhdistamoita ei voida rakentaa tarpeeksi. Ne ovat liian kalliita.
Koko maapallon vedet ja meret ovat saastuneet vesivessojen takia. Ne voi vielä puhdistua kymmenien vuosien kuluttua, kun vesivessoista luovutaan.
Tämä aihe on niin suuri, että pitäisi lukea paljon. Netissä kyllä löytyy tietoa englanniksi. Suomeksi ehkä ei löydy kovin paljon.
Suomalaiset eivät ole oikein ymmärtäneet virtsan erottelun merkitystä. Se tuli käyttöön kuivakäymälän hajuongelman ratkaisemiseksi. Myöhemmin sen on havaittu olevan hyvä monella muullakin tavalla. Se tuottaa ilmaista lannoitetta, ja se on halpa. Se sopii kaikkiin ympäristöihin ja se ehkäisee tautien leviämistä.
Sen edut ovat niin suuret, että sitä yritetään kovasti sovitella myös kaupunkiasuntoihin. Sekin aika tulee varmaan vielä.
Enkös minä ole sanonut että alipainevessa ratkaisee asian. Alipainesysteemiin ei juuri vettä laiteta ja lähinnä se vähäinen vesi vain puhdistaa jäljet ja sulkee vesilukon.
Alipainesysteemi voidaan kytkeä suoraan kaasureaktoriin ja kaikki saadaan käsiteltyä kerralla tuottaen kaasua ja muuttaen ravinteita hitaammin liukeneviksi.
Tuotteet menevät energiaksi ja lannoitteeksi ja molemmille on jo valmiit teollisen mittakaavan systeemit.
Mitään motivaatiota tai käyttökoulutusta ei tarvita, vaan kaikki toimii kuten ennenkin.
Lannoitus ei ole ongelma, sillä koko kasvukauden lannoiteannos voidaan antaa kerralla, eivätkä kasvit vioitu.
alipainesysteemeitä, mutta ei ne varmaan sovi kuin kaikkein rikkaimmille maille. Valtaosa maapallon ihmisistä on niin köyhiä, että heille erotteleva käymälä on paras ja kaikkein köyhimmille sekin on hieman liian kallis.
Pahimpia vesien saastuttajia ovat siis sellaiset kaupungit, joissa on vesivessat ja viemärit, mutta ei puhdistuslaitoksia. Sellainen taitaa olla Pietarikin ja Intiassa on suuria kaupunkeja ilman puhdistamoja. Kiinassakin joet ovat aivan likaviemäreitä. Siellä rakennetaan systeemeitä virtsan erotteluperiaatteella.
Intialaisilla on omat Sulab-systeeminsä, joka on vähän vettä käyttävä kompostoiva laitos.
Vaikka laitteet ovat yksinkertaisia, niin niiden paremmuutta ei ole helppo sanoa.
Kiitos vaan, nyt nämä asiat on kai tullut käsiteltyä.
Todellakin erottelu tekee vedettömästä vessasta vähemmän haisevan. Mutta kuten todettu jätteiden lajittelun osalta suomalaiset eivät todellakaan opi erotteleviin vessoihin koskaan, tai ei ainakaan ennen kuin nykyisen vesivessan käyttö maksaa kymmenkertaisesti. Ongelmana erottelevassa vessassa on lähinnä se, että myös miehen täytyy pissiä istaaltaan, minkä hyväksymiseen menee sukupolvia.
pitää tietysti asentaa pisuaari miehille. Silloin voi pelkän virtsaamisen tehdä siihen ja istuen tulee kuitenkin kaikki yhtäaikaa. Myös etukulhon muotoa voidaan parantaa. Nykyiset ovat kaikki erimuotoisia. Parasta muotoa ei varmaan ole vielä löydetty.
Voi tietenkin, eihän ennenvanhaankaan ole mitän lannoitteita ollut, se mitä lehmistä tuli sontaa oli ainoa lannoite.
Tosin sadot ei kyllä kestä vertailua nykyaikaan...
Minä olen ollut nuorena maanviljelijä, mutta myöhemmin muissa ammateissa. Tiedän kyllä, ettei pellosta saa monta satoa ottaa lannoittamatta. Ei kai pelto anna yhtään hyvää satoa ilman lantaa. Voi olla parempiakin peltoja jossain Ukrainan mustan mullan mailla.
Mielenkiintoista on tuo nykyaikainen tieto, että jokainen ihmisen virtsassa ja ulosteessa on tarpeeksi lannoitetta hänen oman ravintonsa tuottamiseksi. Suurin määrä lannoitteista on virtsassa, joka kelpaa sellaisenaan käyttöön vedellä laimennettuna.
Otetaankohan nykyään eläinten virtsa hyötykäyttöön lannoitteena?
Intiassa on kuulema jo sellaista, että ihmisille maksetaan pieni palkkio, kun käyvät tarpeellaan yleisessä käymälässä.
Afrikasta kerrotaan sellaista, että joskus on täysinäinen virtsa-astia varastettu ja palautettu astia tyhjänä. Ihmiset haluaa virtsaa kasvimailleen.
typpeä (mainitsemasi kusi on pelkästään typpeä, tarkemmin ureatyppeä NH3, eli nitraattityppeä) mutta fosforia ei riittävästi.
Naudan ja sian lannassa on fosforia enemmän, ja siksi nauta ja sika ovat, ja tulevat olemaan, tärkeitä eläimiä. Ne nimittäin pystyvät tuottamaan fosforipitoista lannoitetta vähempiarvoisella maalla kasvavista kasveista. Ihmetyttääkin itseään viisaina pitävien tahojen laskelmat tulevaisuuden ruuantuotannosta, he kaikki hyljeksivät nautoja ja korostaavat viljaa. Mutta pitkäkestoisesti ei voida tuottaa hyvälaatuista viljaa riittävästi, ilman nautoja tai louhittua ja rikastettua fosforilannoitetta. On totta, että naudat tarvitssevat rehustukseensa peltoalaa, mutta kysymys on vain seuraavasta valinnasta: Elääkö osa väestä hyvin ravittuna vai riutuuko koko ihmiskunta. Molemmissa vaihtoehdoissa ruuan kulutus on tarjontaa suurempi, ja osa väestöstä kuolee nälkään. Nälkään kuolevien määrä lienee molemmissa vaihtoehdoissa sama, joten eikös loppu väestö voisi elää laadukkaammin??
P.S. ukrainan mustan mullan alueella tarvitaan juuri fosforilannoitteita, typpilannoitteita siellä ei niinkään tarvita. Mutta otahan huomioon, että ilman riittävää eloperäisen aineen lisäystä myös kyseisten alueiden multavarannot ehtyvät!!! Sitä on kyllä paksulti, mutta ei se multa sielläkään riitä loputtomiin!
kuin väestön määrän vähentäminen. Kuitenkin sitä pula-aikaa voidaan siirtää kauemmaksi tulevaisuuteen, kun otetaan myös ihmislanta ja virtsa lannoitteeksi mahdollisimman nopeasti.
Tätä asiaa on tehty hyvin hitaasti. 20 vuotta on kulunut valmisteluissa ja yhäkin ollaan vasta alkamassa. Vuosikymmenet menee nopeasti tätä katsellessa.
Se fosforilannoitus hoidettiin ennen vanhaan kaskenpoltolla. Metsämaassa riitti muutama vuosi ravinteita, kun ne loppui perustettiin uusi kaskimaa. Jossainpäin maata silputtiin puunoksia ja levitettiin pellolle. Sitten joskus viime vuosisadalla fosfaattia alettiin saada säkkitavarana.
jätevesijärjestelmä sekoittaa paskan, ja muun paskan. Jätevesilietteessä (mitä puhdistamoilta nyk tulee ja mikä penkkaan sijoitetaan) on runsaasti fosforia, MUTTA myös runsaasti haitallisia, jopa myrkyllisiä aineita. Lisäksi on muistettava bakteeriongelma....
Eli sitä ei voida turvallisesti laittaa pellon kautta kiertoon.
Mutta nou hätä, mulla on ehdotus!
Jaetaan pelloista osa erilleen, johon aletaan käyttää lannoitteena puhdistamolietettä. Kasvatetaan siinä sitten elintarvikkeita näille,jotka tälläkin palstalla tahtoovat hyvää ja halvalla, ja syövät tanskalaista kinkkua. Siitä saatais niille hyvää ja halvalla!
Mä ainakin maksaisin vähän enemmän ei puhdistamolietteellä lannoitetusta.
Nykyään ymmärretään ulosteen, virtsan ja muun jäteveden sekoittaminen suureksi virheeksi. Sitä on kuitenkin tehty 150 vuotta ja on pidetty parhaana siisteytenä. Ne pitäisi pitää erillään ja käsitellä lähellä syntypaikkaa. Se olisi halvinta ja siihen täytyy varmaan mennä tulevaisuudessa.
Virtsa on rahan arvoista tavaraa, kun se on valmista lannoitetta. Se on hyvin puhdasta, mutta se saastuttaa pahasti kun se sekoitetaan muuhun viemäriveteen. Pelkästään virtsan erottaminen pois keventäisi paljon puhdistamon kuormaa.
Ruotsalaiset, saksalaiset, meksikolaiset ja monet muutkin ovat tehneet paljon erottelevan käymälän kehittämiseksi, mutta suomalaiset ovat jämähtäneet vanhoihin ratkaisuihin.
Harmittaa aivan, kun ajattelen vesivessan hulluutta. Tulevaisuuden visio on sellainen, että kun vesivessoista luovutaan, ihmiset alkavat ajatella eritavalla ja vaativat myös teollisuuden lopettamaan vesistöjen saastuttaminen. Silloin vesistöjen kuormitus lakkaa ja vedet alkavat puhdistumaan. Itämeri puhdistuu ja kalat viihtyvät taas. Kaikki maailman muutkin vesistöt puhdistuvat samalla lailla.
Samalla virtsa tulee hyötykäyttöön ja sadot kasvavat jopa 50%:lla. Virtsa on erinomainen lannoite. Sitä voitaisiin käyttää kasvimaille heti Suomessakin. Tarvittaisiin vain kerätä virtsaa, eikä huuhtoa sitä vessaan.
Pelkkä asennemuutos riitäisi tähän ympäristöystävälliseen tekoon. Sen voisi tehdä kerrostalon pihamaallakin ilman mitään vaikeuksia.
Onko kannatusta?
kannatan, ja yhtä hyvin, jos paska siis erotellaan muusta paskasta (2 viemäri järjestelmä) voidaan virtsa ja paska sekoittaa vapaasti keskenään. Tämä seos voitaisiin sitten "kunnallisessa" laajuudessa esim teollisuuden sivutuotteiden kanssa biokaasureaktorissa käsitellä siten, että saataisiin kaasua (taloudellisinta polttaa) ja lannoitetta. Kun lopputuote kompostoitaisiin ja levitettäisiin viljapelloille (ei juurikasveille, vihanneksille, kasvimaille eikä missään tapauksissa nurmille) olisi melkoisen tehokas ravinteiden kierto valmis!!
Tekniikka em hommaan on, mutta mutta mutta......
1. jätevesien erottelu maksaa, se aiheuttaa muutoksia kiinteistöiltä aina puhdistamoihin asti.
2. kaasun hyötykäyttö kesällä, suomessa ei tunnetusti käytetä kotitalouksissa kaasuhelloja ym ym. pitäisi olla jotain teollisuutta, joka hyödyntää kaasun kesäisin, monessa paikassa näin kyllä olisikon.
3. viljatilojen isännät eivät suostu käyttämään paskaa pelloillansa, koska se vaatii työtä (ovat tunnetusti laiskoja) ja se on sotkuista hommaa, kun nyk puhaltaavat koneet paineilmalla joutuisivat niitä viikon pesemään ja nielemään kilon paskaa päivässä. Karjatilallisille se ei ole mitenkään uutta, mutta heillä on tavaraa jo omasta takaa.
4. ihmiset eivät suostu syömään ruokaa, joka on kasvatettu pellolla jonka lannoitukseen on käytetty ulostetta. Jopa karjanlannan käyttö lannoituksessa inhottaa osaa ihmisistä ja he ovat sitä mieltä että jopa karjanlannan käyttö esim leipäviljan lannoituksessa pitäisi kieltää!!
Ehdotuksesi ja ajatuksesi ovat hyviä, kannatettavia ja itsekin niihin lämpimästi yhdyn.
Ihmiskunta vaan ei ole niihin vielä valmis, tarvitaan todellinen kriisi ja nälänhätä (ruumiita tavalla tai toisella) ennenkuin meno muuttuu........
2. Kun sinä ajattelet kaasun tuottamista, miksi sitä poltettaisiin vain kaasuhelloissa? Jos kaasua tulisi paljon, sitä voitaisiin käyttää autojen polttoaineena. Tässä on n. 200m päässä autoille kaasuntankkauspaikka, mutta hyvin harvoin siinä näkee auton tankkaamassa. Kaasua tehdään siis viemärivedestä puhdistamolla.
3. Viljelijät ovat hyvin halukkaita käyttämään virtsaa pelloillaan. Paskaahan ei kukaan ole ajatellutkaan levittää pelloille.
Näyttää nyt siltä, että EU on pysäyttänyt virtsan käytön lannoitteena, koska sitä ei hyväksytä koko EU:n alueella.
4. Ulostetta ei ole aiottu käyttää pelloilla sellaisenaan, vaan se on kompostoitava. Perinteisesti ihmislantakin on aina käytetty maatalouksissa. Se on kai käytetty heinän kasvatukseen. Täytyyhän se jonnekin panna maatalouksissa.
Virtsa on helppoa ja turvallista käyttää lannoitteena, mutta uloste on vaarallista. Siinä on taudinaiheuttajia ja raskasmetalleja. Miten turvallista se olisi kaasureaktorin jälkeen, sen sinä tietänyt paremmin.
Joka tapauksessa pitäisin kummallisena virtsan panemista reaktoriin, kun sen voi sellaisenaan panna pelloille. Se tehdäänkin varmaan heti, jos EU antaa siihen luvan. Siinä on jotain kulttuurinäkemyksiä esteenä. Mitään asiallista se ei ole.
Minä en kovin paljon välitä siitä, mitä Suomessa ja Ruotsissa tehdään, mutta muualla maailmassa on kiinnostavampaa. Ihmiset on hyvin iloisia ja onnellisia uudesta käymälästään. Niitä kuvia on hauska katsella.
tuottaminen moottoriin on kalliimpaa kuin polttoon ja turbiiniin käytettävän kaasun tuottaminen. Myös saanto huononee.
2. virtsan käyttö lannoitteena ei pelkästään ole se "herkku tässä hommassa, sillä typpi ei niinkään ole ongelma viljelyssä. Sitä saadaan tehtyä keinotekoisesti edullisesti, ja sen käyttöä voidaan vähentää esim palko ym typensitojakasvien käytöllä. Eli se fosfori on je jutun idea, ja sitä ei virtsassa ole, vaan paskassa.
Ongelma on myös se, että tuotanto on hyvin keskittynyttä, kun kulutus taas on hajallaan. Ei sen tavaran rahtaaminen ympäriinsä ole mahdollista, sillä tonnimäärät on niin suuret. Eli suurten kaupunkien "jämille" pitäisi koettaa kumminkin keksiä muuta käyttöä.
Suurin virhe mitä voidaan tehdä, on käyttää ihmisistä lähtöisin olevaa ulostetta nurmien lannoitteena. Siinä riskinä on rehun pilaantuminen ja karjan sairastuminen. Sitä kautta se leviää takaisin ihmisiin.
Eli ollaan turvallisilla vesillä jos käytetään esim viljantuotantoon, tähkäthän ovat yleensä niin korkealla, että sekaantumisen vaaraa ei ole, ja pahimmillaankin siitä seuraa nokian kaltainen tapahtumaketju, mutta jos karja sairastuu ja sitä kautta myös ihmiset, on tappiot TODELLA suuret.
Jos biokaasu kelpaa vain kaasuhellaan, se ei ole kovin arvokasta. Kivihiilestä tehty kaasu on myös halpaa.
2. Fosfori on n.50% virtsassa. Loppu on ulosteessa ja pesuvedessä. Typpi on n. 80% virtsassa. Kalium on n. 60% virtsassa. Virtsa on siis oikein hyvää lannoitetta.
Sen käyttö näyttää olevan vain kiinni EU:sta, joka ei ole hyväksynyt virtsaa lannoitteena.
Miten luulet ihmislantaa käytetyn maataloudessa ennen? Pitihän se johonkin pistää. Luulen, että se muokattiin maan sisään ja jätettiin maa kasvamaan heinää.
Miksi kirjoittelet ilman oikeita tietoja asioista?
Tässä on jotain ruotsiksi:
http://www.vastanfjard.fi/agenda21/svenska/urinseparering.htm
Merparten av näringsämnena i toalettavloppet kommer från urinen: 82%av kvävet, 48% av fosforn och 63% av kaliumet.
...............................
http://www.resurs.folkbildning.net/object/234177/ekologisksanitet.htm
Urin – en viktig råvara
bild på enkel urinoarUr näringssynpunkt är urinen mest värdefull eftersom ca 80 % av kvävet, 50-80 % av fosforn och 80 % av kaliumet finns här, resten i fekalierna. Urinen är dessutom i princip steril.
Katso kuvia virtsalla kasvatetuista maissintähkistä, vasemmalla. Oikealla olevat pienet naperot kasvatettu pelkällä vedellä. Vastaavasti vihreät lehdet kasvaa moniverroin suuremmiksi virtsalla kuin vedellä. Kaikki kasvaa virtsalla paljon paremmin. Ruoka on kuitenkin tärkeintä.
...................
http://infobanken.nacka.se/MS/vagval_algo/kretsloppskriterier.pdf
Avloppsvattnets innehåll
Spillvattnet från hushållet innehåller avloppsvatten från toaletter, bad, disk och tvätt. Generellt
innehåller avloppsvattnet från ett enskilt hushåll låga halter av tungmetaller och svårnedbrytbara
organiska föroreningar. Det är därför intressant att återvinna kväve och fosfor.
• Av den totala mängden fosfor finns ca 50 % i urin, resterande mängd finns i ungefär lika stora
delar i BDT- vatten och fekalier (SNV Rapport 4425).
• Av den totala mängden kväve finns drygt 80 % i urin, resterande mängd finns i ungefär lika
delar i BDT- vatten och fekalier (SNV Rapport 4425).
• Bakterier och virus finns huvudsakligen i fekalier, i mindre utsträckning i BDT- vatten och i vissa fall även i urin.
todellakin vain muutamia prosentteja fosforia, ei 50 niinkuin uskottelet. Sen voit varmistaa siten, että keräät kustasi noin 1 litran purkkiin ja lähetät sen viljavuuspalveluun analysoitavaksi. Jos virtsassa on fosforia enemmän, se on peräisin sekaantumisesta ulosteeseen.
On otettava huomioon, että virtsassa on erittäin runsaasti kaliumia, joka siirtyy nurmen lannoittamisessa satoon, ja on myrkyllistä eläimille, joten käyttömäärä on oltava pieni.
Virtsan typpi on siis ureatyppeä, jonka tyypillinen ominaisuus on nopea liukeneminen. Esim vehnän lannoittaminen kokonaan virtsalla on sula mahdottomuus, sillä vehnä tarvitsee kasvuaikansa lopulla suhteellisesti enemmän typpeä kuin alussa, virtsasta sitä vapautuu juuri päinvastaisesti.
Ennen on varmaan monessakin paikassa lannoitettu nurmia ihmisten paskalla, silloin vain ei ole osattu arvioida riskejä kuten nykyisin, ja otappa huomioon, Mantalla on ollut 1 lehmä, nykyisin on jopa satoja. On eri asia ottaa riski 1 kantturan kanssa kun 100 lehmän. Se menöö isäntä "kiikkuun" jos 100 lehmän karjaan tulee oireita.
Biokaasun käytöstä: kyllä biokaasua voidaan käyttää moottoreissakin, puhdistettuna. Kuten sanoin puhdistaminen on kallista, kannattaa ennemmin valita muita käyttömuotoja. Talvella kaasua voidaan käyttää lämmitykseen, kesäkäyttö pitäisi vaan ratkaista.
Siis olen erittäin vakavasti sitä mieltä, että jos jätöksiä aletaan hyötykäyttää energiana ja lannoitteena, se tulee tehdä kerralla kunnolla! Siis ottaa ensin kaasu, ja loppu käyttää ravinteina ja niin, että lopputuloksena on vain 2 jaetta, kaasu ja lannoite. Se on mahdollista, mutta siinä on tietyt reunaehdot, jotka tekevät siitä vielä tällä hetkellä liian kallista.
Se ratkaisumalli mitä ajat, on (valitan puhun aina suoraan) vähintäänkin perseestä. Siinä nimittäin tulee 3 kertaiset kustannukset, mutta 1 kertainen hyöty. Mutta kun ratkaiset kokonaisuuden, ja alat tekemään sillä bisnestä, tulet olemaan joko erittäin rikas tai rutiköyhä.
Luuletko ettei muut ole perehtyneet tähän asiaan? Aika vaan ei ole vielä kypsä siihen, mutta uskon että tulee vielä joskus olemaan ;-)
suurilla sanoilla. Esitä mihin perustat väitteesi. Minä annan myös perustelut. Tässä tapauksessa tiedot on antanut professori Håkan Jönsson,
SLU, Swedish University of Agricultural Sciences.
http://www.iees.ch/EcoEng011/EcoEng011_F1.html
>>On otettava huomioon, että virtsassa on erittäin runsaasti kaliumia, joka siirtyy nurmen lannoittamisessa satoon, ja on myrkyllistä eläimille, joten käyttömäärä on oltava pieni.
Ei kai kukaan kastele nurmikoita virtsalla. Eikä virtsa ole myrkyllistä. Jotkut ihmiset voi juoda sitä aika huomattavia määriä. Myös eläimet virtsaavat laitumella ja syövät siitä heinää.
>>Ennen on varmaan monessakin paikassa lannoitettu nurmia ihmisten paskalla, silloin vain ei ole osattu arvioida riskejä kuten nykyisin
Kyllä isännät ovat aina osanneet käyttää ihmislannankin. Jonnekin kesantoihin lienevät sitä panneet. Maanviljelys ei ole minun alani.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000047&posting=22000000031893320
>>Se ratkaisumalli mitä ajat, on (valitan puhun aina suoraan) vähintäänkin perseestä. Siinä nimittäin tulee 3 kertaiset kustannukset, mutta 1 kertainen hyöty.
Sinä et ota huomioon koko maailman oloja. Joka maassa käytetään paikallisiin oloihin sopivia ratkaisuja. Minä en puhu vain Suomen oloista, vaan koko maailman kannalta.
Virtsan erotteleva käymälä on nyt esittelyvaiheessa hyvin monissa maailman maissa, ja vastaanotto on ollut yleensä hyvää. En ole huomannut suurempia epäkohtia esitetyn. Vuosittain
pannaan jotain 10 miljoonaa dollaria vuoteen 2015 mennessä maailman sanitaation parantamiseen.
Katsellaan nyt vain, miten tilanne kehittyy. Tämä vuosi on YK:n sanitaation vuosi 2008.
Linkkejä:
International Year of Sanitation 2008
http://esa.un.org/iys/
ecosan.org:
http://www.google.se/search?q=ecosan.org&ie=utf-8&oe=utf-8&aq=t&rls=org.mozilla:sv-SE:official&client=firefox-a
ecosanres.org:
http://www.ecosanres.org/news-publications.htm
ecosan-info-package:
http://www.gtz.de/de/dokumente/en-ecosan-info-package-2005.pdf
http://www.gtz.de/en/themen/umwelt-infrastruktur/wasser/9399.htm
kirjoitusten lainaamista. Poimin tarvitsemani faktatiedot, jotka riittävät päätösteni tueksi, jos tarvitsen lisätietoja saan niitä kysymällä asiantuntijoilta.
Jos haluat varmistua virtsan (puhtaan ihmisvirtsan) ravinnearvoista, tee kuten neuvoin, ota näyte ja tutkituta se. Mulla on sattumoisin analyysitulokset naudan, sian, ja ihmisen lannoista/virtsoista. Äläkä kysy miksi
;-)
On totta, että ajattelen tätä asiaa teollisen maatalouden kannalta, lähinnä siksi että eurooppalainen maatalous on se jonka tunnen, kehitysmaissa en ole vieraillut. Afrikan olosuhteissa taitaisi käytännöllisintä olla, että väki kävisi kusella istuttamansa mandariinipuun juurella. Se olisi toimiva ja edullisin ratkaisu.
Takaisin suomen oloihin. Jos koskaan olet lehmiä laitumella nähnyt, olet myös huomannut, että syödylle laitumelle jää hylkylaikkuja. Ne ovat juuri kohdissa, joihin lehmät ovat tarpeensa tehneet. Nauta ei siis ole tyhmä eläin!!! Lisäksi: nauta virtsaa ja ulostaa vain osan siitä ravinnemäärästä jonka nurmi tarvitsee kasvuunsa, laitumiakin siis täydennyslannoitetaan!! Jos nurmelle annetaan virtsaa sen tarvitsema typpimäärä (250kg/ha/vuosi 3:ssa erässä) on nurmen kalium pitoisuus naudalle MYRKYLLISEN KORKEA!!! sama pätee myös moneen muuhun kasviin, ja tulee huomata että sama pätee myös ihmisiin! Ja sama ongelma on myös kiinteän ulosteen kanssa. Kaliumin erottaminen on myös hankalaa. Ja viimeisimpänä, eu:n nitrattidirektiivi rajoittaa lannan kokonaistypen max 170kg/ha/kalenterivuosi, jossa tulee ottaa huomioon, että kokonaistyppi on huomattavasti korkeampi kuin liukoinen typpi jonka kasvi ottaa ja tarvitsee. Siis selvennettynä käyttömäärät ovat rajalliset.
Siis: jälleen mielestäni touhutaan keskeneräistä ratkaisua polttavaan ja tärkeään asiaan. Pitäisi kyetä pidemmälle kehitettyyn kokonaisvaltaiseen ratkaisuun. Tuollainen puuhastelu yhden osatekijän kanssa on aikaa ja resursseja kuluttavaa puuhastelua joka ei johda oikeastaan minkään ongelman ratkaisuun. Pitäisi lyödä jäitä hattuun. Tutustupa mm prof. Matti Auran työryhmineen tekemään kehittelytyöhön ja mieti sen mahdollisuuksia yhdistettynä asian kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen! Sitten alat olemaan jo vesillä jotka voivat joskus jopa johtaa sinut kotisatamaan!! Toki ratkaisumalleja on monia, ja uusia innovaatioita kaivataan lisää!!
maatalouden kanssa. Alussa tuli vain tehtyä käymälä, joka ei haissut. Sekin on valtavan tärkeä kehitysmaissa ihmisten terveyden kannalta ja mukavuuden ja arvokkuuden vuoksi. Se ei tarvitse vettä, eikä se saastuta vesistöjä. Nykyinen tilanne on hyvin paha monissa köyhissä maissa.
Lisäksi tällainen käymälä antaa lannoitetta kasvimaille. Monin paikoin lapset eivät voi käydä koulua, kun käymälöitä ei ole. Nämä ovat siis niitä suuria parannuksia, mitä kuivakäymälällä saadaan aikaan.
Sinä puhut nurmikon lannoittamisesta. En ole mitään maininnut sellaisesta. Sitä saa karjanhoitajat miettiä.
Tiedän vain, että aina ovat isännät ja emännät osanneet hoitaa nämä asiat ilman myrkytyksiä. Jonnekin se ihmislantakin on pantu, mutta minä en sitä koskaan tehnyt.
Me puhumme eri asioista ja nyt haluan lopettaa tästä aiheesta.
mättää sellaisenaan esim vehnälle ja maissille, mut juurikasveille se ei käy, ja tulee huomata että tietyt bakteerit elää maassa pitkään (kasvinvuorottelu). Virtsaa voi käyttää samoin viljoille, maissille ja valkuaiskasveille, kunhan senkin multaa ja levittää pieninä annoksina useissa erissä, mieluiten kasvukaudella.
Tuskin siinä kukaan kuolee, puutarha kokoluokan viljelyssä riski ei ole suuren suuri. Mut Eu:n alueelle tuollainen ei tuotantomielessä vetele.
:-D oot siis tehnyt keksinnön ja nyt se pitäis myydä. Met tehtiin aikoinaan keksintö, mut ensin kehitettiin sille käyttösovellukset, myytiin ne ja sitten vasta alettiin markkinoida itse keksintöä. Niin se on paljon helpompaa ;-)
olet tehnyt keksinnön, joka jakaa ennen yhteen putkeen menneen tavaran kahteen eri jakeeseen!
Ja sitten pitäisi keksiä mitä pirua tekee sille toiselle.
Joop, joop. Sellaista se keksijän elämä on. Joskus vaikeeta.
Kun ajattelin sen olevan minulle sopimaton juttu, jätin sen muille. Se olikin oikea päätös. En olisi koskaan päässyt sellaisiin tuloksiin, kun nyt on päästy. Nyt minua kiinnostaa vain seurailla, mitä tapahtuu. Se voi muuttaa asioita koko maailmassa.
Jos ammatikses maanviljelystöitä teet, ja viisastelet peruskoulussa alkeis-opetettavaa kasvitietoutta, niin mene jo ihmeessä suorittaa edes se peruskoulun alakurssi eli nyk. alakoulu ammattitaitos vakuudeks! On se maanviljelys ihan koulunkäynnin väärtti, varsinkin kun sen tarkootus on elintarviketuotanto ja liittyy laajemmin koko yhteiskuntaan!
fosforin talteenottoa erilaisissa käymälä- ja jätevesien puhdistusratkaisuissa. Maanviljelyyn tämä liittyy vain ravinteiden kierron suhteen. En ole maanviljelijä ollenkaan.
sellainen menetelmä, jossa uutat talteen jätöksistäsi pelkän typen ja fosforin, muut voi jäädä kiineään muotoon! Jos saisin nestemäistä lannoitetta EDULLISESTI (noin 30% rakeisen ostolannoitteen hinnasta) olen erittäin kiinnostunut.
Lannoitteelle pitää saada puhtaustakuu, ja sen pitää täyttää muutkin lannoitteelle asetetut vaatimukset sekä sen saatavuus pitää olla taattu.
Jossain yliopistoissa voivat miettiä tuollaisia. Tässä on yksi juttu: http://www.urbanwater.org/file/dyn/00000m/3000m/3078i/KAPPAN Stark.pdf
Kun tuo kysymäsi on lannoitetta, niin virtsa siinä ensiksi tulee mieleen. Siinä on kyllä muutakin kuin fosforia ja typpeä. EU ei ole hyväksynyt virtsaa lannoitteeksi. Puhtaustakuutakaan ei ole.
Ei tuo ole minun hommiani.
olla alaasi? Ei pidä pohtia liianksi asioita, jotka eivät johda mihinkään. Jos esim haluaa markkinoida jotain tuotetta ihmisille, pitää olla antaa esimerkkejä ja kokonaisvaltaista palvelua, jolla asiakas tulee tuotteen ostettua tyytyväiseksi, tai edes ostaa tuotteen!! Sama on tässäkin, ei pidä innostua asiasta, ellei se johda mihinkään konkreettiseen. Oot kuin valmet-uskovaiset tuolla traktoripalstalla. Nekin kehuu esihistoriallista 900 mallia ilman ainuttakaan konkreettista perustetta. Ihan vaan aatteen palon vuoksi ;-)
virtsan erottelevan käymälän Suomessa. Se oli vuonna 1986. Nyt katselen miten se leviää maailmalla. Pieni ajatus johti suuriin tuloksiin. Ruotsalaiset ovat hoitaneet asiaa hyvin. Siksi se on nyt ruotsalaisten ylpeyden aihe.