Kertokaa kokemuksistanne, joilla kaksi pientä lasta.
Onko mielestänne paljon raskaampaa kuin se kun oli vielä yksi lapsi?
Olen ystäviltäni kuullut jos mitä, jotku sanovat että oikeastaan kaksi meni siinä kuin se yksikin. Toiset että on niiiiiiin raskasta, että kannattaa tosiaan miettiä ennenkuin toisen tekee.
Mitkä mielestänne parhaimmat ja huonoimmat puolet tilanteessa?
Itse olen ja olemme mieheni kanssa hiukan ajattelleet toista lasta...
Eka on nyt juuri kahden.... eli ikäeroa tulisi ehkä noin kolme vuotta.
Onko mielestänne paljon raskaampaa kuin se kun oli vielä yksi lapsi?
Olen ystäviltäni kuullut jos mitä, jotku sanovat että oikeastaan kaksi meni siinä kuin se yksikin. Toiset että on niiiiiiin raskasta, että kannattaa tosiaan miettiä ennenkuin toisen tekee.
Mitkä mielestänne parhaimmat ja huonoimmat puolet tilanteessa?
Itse olen ja olemme mieheni kanssa hiukan ajattelleet toista lasta...
Eka on nyt juuri kahden.... eli ikäeroa tulisi ehkä noin kolme vuotta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meidän lapsilla ikäeroa 3 vuotta 10 kuukautta. Olisin alunperin halunnut heidät ehkä hieman pienemmällä ikäerolla.
Kolmevuotias pääsee jo seurakunnan ja kuntien kerhoihin. Jaksaa kävellä, ei käytä vaippoja, ei käytä tuttipulloa. Osaa syödä hyvin itse. Joten ei sinulle enää siinä vaiheessa ole kahta "vauvaa" kun kakkonen syntyy.
meillä lapsilla ikäeroa on vuosi ja kuusi kuukautta ja hienosti on mennyt esikoinen oli itsekkin vielä aika vauveli kun toinen syntyi joten tiedän mitä pienten lasten kanssa OLEMINEN ON. Vauvahan on aluksi kuitenkin helppo hoitaa kun nukkuukin niin paljon ja sitten jää aikaa esikoisellekkin ja siinä vaiheessa kun vaavi on enemmän hereillä on ehtinyt tottumaan siihen että on kaksi ruokittavaa ja puettavaa eli kahden kanssa oleminen on jo niin arkipäiväistynyt että et edes huomaa ajatella miten erilaista on yhden kanssa kuin kahden. Ja yleensä toisen lapsen kanssa vauva aika on jo helpompi kun tietää mitä tekee ja on kokemusta vauvanhoidosta. Itsellä ainakin esikoisen kanssa oli se vaikeinta kun oli epävarma siitä kuinka lasta tulisi hoitaa ja mietitytti että syökö vauva tarpeeksi ym. tokan kanssa kaikki olikin sitten helppoa kun oli jo "ammattilainen" vauvanhoidossa. Siitä vain kakkosta tekemään hienosti se menee!!
on hyvä .Silloin se 3-vuotias saa olla vauva rauhassa ja saa kaiken tarvitsemansa huomion .
On myös jo jonkin verran omatoiminen -ei vaippoja -osaa syödä -pääsee kerhoihin jne . Eli helpommalla pääsee .Ei ole kuitenkaan liian iso ikäero jotta kivasti leikkivät keskenään hiukan myöhemmin .
meillä tytöillä ikäeroa 1v4kk ja yllättävän helppoa ollut. Kokoajan tuntuu helpottuvan, esikoinen nyt 2v3kk ja nuorempi 11kk. Isompi opettelee pottailua kovasti ja syö nyt itse, joka on helpottanu todella paljon. Pienempikään ei ole enää mikään pikkuvauva, nukkuu yhdet päikkärit ja nekin yhtäaikaa isosiskon kanssa. Positiivisella asenteella pääsee pitkälle eikä kotitöistäkään pidä ottaa stressiä. Itse olen joutunut melkoisen koulun käymään itseni kanssa, kun olen aika tarkka siisteys asioissa. Tsemppiä teille yritykseen, hyvin te pärjäätte!
Mun pojat on 3vuotta ja 7kk. Enkä voisi edes kuvitella sitä että oisikin vain yksi lapsi :). Esikoinen oli n.2,5vuotta kun nuorempi syntyi, eli ei mikään vauva. Olen kokenut itse että se on hyvä ikäero. Olisi voinut olla vielä puolivuotta nuorempikin. Isoveli ottaa pienen huomioon, leikkii, kutittelee, naurattaa jne.
Parhaimmat puolet on se, että minulla on kaksi aivan uskomatonta poikaa. Se että isoveli on todella kiinnostunut pikkuveljestä, ja ylpeä siitä. Ymmärtää sen että siitä kasvaa sille kaveri :). Ehdottomasti se, että tulevaisuudessa heillä on myös aina toisensa. Jos on asioita joita ei voi äidille kertoa, voivat pojat keskenään puhua jos mieltä painaa. Itsellä sisarukset ollut paras tuki koskaan.
Joku kirjoitti pukemisesta ja muusta, pienihän on äärettömän nopea pukea. Isompi välillä kiukuttelee mutta tulee aina kuitenkin. Kaikki toi nyt kuuluu asiaan, ja kaksi lasta todella menee siinä kun yksikin. Varmasti menisi useampikin.
Tämä ikäero on hyvä, jos ikäeroa on vähemmän en tiedä olisiko sitten vaikeampaa.. ei varmaan, kaikki on asenteesta kiinni. Tai ei kaikki :).
En oikeen ymmärrä mikä siinä pitäisi olla erityisen raskasta, jos kuitenkin on jo yksi lapsi eli päivä menee ikäänkuin siinä. Niin miten se toinen lapsi sitten jotenkin niin suuresti muuttaisi asioita?
Tietysti lapsia on erilaisia, vaikeampia ja helmpompia.SE varmaan vain voi tehdä sen eron.
Huonoja puolia on vaikea keksiä.. Varmaan vain se vauva-aika, koska esikoinen ei nukkunut päiväunia. Väsytti itseä pirusti kun vauva kuitenkin heräili yöllä. Mutta sehän vaihe menee hetkessä ohi.
Kannattaa tosiaan tehdä nyt pikaisesti se lapsi :), niin on sitten kaveria keskenään kun ei tule liikaa ikäeroa.