Miten perinnönjaossa otetaan huomioon vuosien mittaan esim. lasten vanhemmilta verottomuuden puitteissa saamat rahalahjat tai osakkeet? Listataanko sellaiset perunkirjoituksessa ja otetaanko mukaan tasajakoa tehtäessä, vai miten, vai olisiko lahjoittajan vain eläessään huolehdittava sitä, että lahjat menee tasan, eikä niihin sitten enää palata perinnönjaossa, saatu mikä saatu? Millainen dokumentti lahjoittajan tai lahjan saajan olisi syytä tehdä, että oikeudenmukaisuus tässäkin mielessä toteutuisi?
vuosien mittaan saadut lahjat perinnönjaossa
räknäys
82968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rintaperilliselle (=lapselle siis) annetut lahjat ovat pääsääntöisesti ennakkoperintöä. Onko ne olleet verottomia tai ei, ei mitään merkitystä. Lahjat esitetään perunkirjoituksessa.
Jos erikseen on esim. lahjakirjassa määrätty, että ko. lahjaa ei lueta ennakkoperinnöksi, niin sitten se ei ole eikä niitä oteta mukaan perunkirjoitukseen.
Vanhempien ei ole mikään pakko antaa lapsilleen lahjoja tasapuolisesti.
Mikä merkitys sillä on, että perunkirjoituksessa esitetään vuosien mittaan saadut lahjat? Oletan, että niistä ei enää makseta perintöveroa, kun ovat verottomuuden puitteissa pieniä harvakseltaan saatuja osakkeita tms? (Vai olenko väärässä?) Toisaalta, jos vanhemmat voivat lahjoa rintaperillisiään hyvinkin epätasapuolisesti, eikä siihen ole nokan koputtamista,niin silloin kai eivät nämä elinaikana saatujen lahjojen määrät vaikuta lopulliseen perinnön jakoonkaan vai miten on? Mikä merkitys niiden esittämisellä siis on, ja mitä sitten, jos kaikkea ei esitetäkään, mikä kaikki tulisi esittää ja miksi?
Perunkirjoituksessa tulee ilmoittaa saadut lahjat mutta siinä voidaan samalla mainita ettei lahjat ole ennakkoperintöä.
Se miksi lahjat mainitaan sillä saavutetaan perillisten kesken tasa arvo.
Jos joku on saanut huomattavasti enemmän voidaan katsoa että hän on saanut suosiolahjaa.
Kiitos, tämä selvensi paljon.
Perintökaari: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."
Ennakkoperinnön saajan oma ilmoitus ei liene luotettavin mahdollinen tapa ratkaista, onko jokin lahja ollut tarkoitettu ennakkoperinnöksi vai ei. Siksi lahjan antajan olisikin parasta tarkoituksensa selventämiseksi (vaikka lahja olisikin veroton) tehdä lahjoituksesta lahjakirja ja lahjan saajan toimittaa se verottajalle. Ei tule jälkikäteen epäilyksiä eikä kyselyjä. Lahjankirjan tekemisestä ei luulisi olevan kovin paljoa vaivaa.
Perunkirjoituksessa on ilmoitettava ennakkoperinnöt. Se on verottajankin intressissä.
Suosiolahja: suosiolahjaa pohditaan vasta sitten, kun rintaperillisten lakiosaoikeutta rikotaan. Pitää lisäksi pystyä näyttämään, että lahjan antajan tarkoitus on ollut suosia yhtä perillistä muiden kustannuksella. Suosiolahjaan vetoaminen on hyvin harvinaista. Niitä verottomia lahjoituksia saa tehdä koko elinikänsä, ennen kuin päästään merkittäviin summiin, joista kannattaa ruveta vääntämään mitään suosiolahjaa oikeudessa.
Entäs kun 2 rintaperillistä on saanut lahjakirjalla rantatontin kumpainenkin, ja muut sisarukset eivät ole saaneet yhtään mitään.
Lahjakirjoissa lukee, että ne eivät ole ennakkoperintöä, mutta voidaanko ne sellaiseksi katsoa, kun lakiosan täydennysvaatimus tehdään?
Selittäisitkö vielä hieman auki tuota lakiosan täydennysvaatimusta?
Pesän varoihinhan lisätään aikoinaan annetut ennakkoperinnöt, josta sitten lakioikeudet lasketaan.
Kun rantatontit on lahjoja, eivätkä ennakkoperintöä, niiden liittäminen "pottiin" tuntuu epätodennäköiseltä. Millä perusteella ne rinnastettaisiin ennakkoperintöön tai testamenttiin? Suosiolahjaa voisi yrittää, mutta siinäkin pitää osoittaa tarkoitus antaa jollekkin hyötyä tietoisesti jonkun toisen kustannuksella, ja niin että se rikkoo jonkun lakiosaoikeutta.
Ulkopuoliselle testamentatun omaisuuden voi riitauttaa, jos lakiosaoikeus rikkoutuu ja täten testamentin saaja maksaa tasinkoa perillisille. Tuosta rantatonttijutusta en ole varma, sillä toisaalta (vaikka se epäreilulta kuulostaakin) omia lapsiaan kohtaan ei juridisesti tarvitse olla rahallisessa mielessä tasapuolinen.
Mutta valaise minua tuon lakiosan täydennysvaatimuksen osalta, en sitä kovin hyvin tunne. vaatiiko se käräjiä? Silloin kannattaa todella miettiä (juridiikan kannalta), mitkä ovat todelliset mahdollisuudet jutun läpimenoon.
Jos haluaa olla oikeudenmukainen niin kannattaa avoimesti antaa kaikille saman verran tai vielä varmemmin (kukaan ei voi kiistää) tehdä lahjoituksista paperit ja nimet alle.
Toki täytyy muistaa ettei lahjoja oteta perinnönjaossa huomioon, ellei lahjanannon ja kuoleman välillä ole alle 3 vuotta (tällöin katsotaan ennakkoperinnöksi).
Kannattaa myös muistaa että omaisuutta saa lahjoittaa (melkein) miten lystää, eli juridisesti ei ole mitään velvoitetta olla "oikeudenmukainen" tai tasapuolinen.
Monesti virheellisesti ajatellaan, että sitten kuoleman jälkeen me saamme sen verran enemmän perintöä, mitä elinaikana jollekin lahjoitettiin. Mutta näin se ei valitettavasti mene.
Kuvitellaan vaikka että olisi kolem sisarusta. yhdelle heistä on lahjoitettu esimerkiksi mökki, osakkeita ja vene. Lahjoista mahd. menevät lahjaverot on maksettu ok... Kaksi muuta sisarusta eivät ole saaneet vastaavia lahjoja.
Perinnön jaossa (ilman testamenttia) jokainen saa samansuuruisen lakiosan. Tällöin yksi on saanut elämänsä aikana tuon mökin, osakkeiden ja veneen verran enemmän kuin muut, mutta se on elämää. Tilannetta voi koittaa riitauttaa ja syyttää suosimisesta, mutta häviö oikeudessa on aika varma (ja maksaa rahaa).