Viime talvena luin Varpion Linna-elämäkerran.
Jonkin verran se muutti minun Linna-kuvaa.Olinhan toki jo vuosikymmeniä sitten lukenut Nils-Börje Stormbomin Kirjailijan tien . Varpion kirja on paljon laajempi ja analysoivampi .Ja lukijaankin on aika vaikuttanut.
Linna ihmisenä ei niinkään muutu miksikään ,mutta jotkut tapahtumat ja elämänvaiheet selventyivät.
Mutta nyt kumpaankin mestariin .
Miten paljon samankaltaisuutta heidän elämässään
olikaan .Jo lapsena. Varhaislapsuus oli kummallakin suorastaan "onnellinen".Linnan isä kohtuu hyvin pärjäävä yrittäjä,terastaja.
Pää-Herkko jopa ukkoherra.
Sitten kummallakin isän menetys.Linnalla lopullisesti ja Päätalolla vuosikausiksi.Juuri silloin kun olisi isää tarvinnut.
Näistä seurasi myös turvallisen ,onnellisen lapsuuden loppuminen kummallakin.Vuokramökkiin muutto Linnan perheellä ja kunnanelätiksi sortuminen Päätalon sakilla.
Yhteistä oli myös ahkerat ja lujatahtoiset äidit kummallakin .Perhettä koossa pitävinä.
Samanlaisia olivat kumpikin pikkukosseina.Kuuntelivat tarkaan aikuisten raateja ja lukivat ahkerasti.
Aikuistumisvaihe mein kummallakin satunnaisia töitä tehden.Niitä mitä maaseutu tarjosi.
Vuoden tarkkuudella samanikäisinä sotareissukin alkoi varusmiehenä.Linna soti tosin etulinjassa .Päätalo taas töpinässä ja vankileirillä.Kerkisi kuitenkin haavottua.
Kummankin tie vei Tampereelle.Linnan jo ennen sotaa.
Kummallakin oli ,on väärinsanoa "porvarillinen"
ammatti.Enempi fyysinen työ,jonka ohessa alkoivat kirjoittaa.
Kirjoitustapa kummallakin oli intensiivinen.Linna eli silloin kahvilla ja tupakilla.Päätalolla ehkä hieman kurinalaisempaa.
Kummankin elämän loppuvaihetta varjostivat monet sairaudet.Se lopullinen niitti oli keuhkosyöpä molemmilla.
Varpio toteaa ,että Tuntemattoman sotilaan henkilöt,siis nuo nuoret varusmiehet käyttäytyvät ja puhuvat ikäisiään vanhempien ihmisten tavoin .Nyt sen huomaan minäkin.
Heidän huumorissaan ei ole poikamaista vallattomuutta.On vaikea kuvitella esim. että joku
parikymmpinen agiteeraisi Lahtisen tavoin.
Ehkä Vanhalassa oli eniten poikaviikaria.
Sota kyllä vanhentaa nuorenkin äkkiä.Varsinkin se sota mitä Jr 8 joutui kokemaan heti alusta lähtien.
Päätalon kirjoissa kuvataan lähinnä välirauhan aikuista varusmiespalvelusta .Ilman sodan mielettömyyttä.Sen uhka oli ilmassa.
Huumori ja poikamaisuus oli kuitenkin ainä läsnä.
"Naskalituomioineen" ja muine kujeineen.
Toki kerrontatyyli yksityiskohtaisena ja hitaasti etenevänä suo mahdollisuuden tähän.
Leppäsen Preeti on suosikkini "Pohjantähden "
henkilöistä.
Hyvin samankaltainen ihmisenä on Päätalon hyvin lämpimästi kuvaama Räisäs Ati,eli Adolf Räisänen .Entinen renki Tyrämäeltä. Hyväntahtoinen ilman katkeruutta osaansa tyytyvä .Yksi niistä "Hänen pienimmistään".
Preeti vietti vanhuudenpäiviään kunnalliskodissa.Kaipasi Pentinkulmalle.Kävi aina silloin tällöin kotokulmalla."Toi Kiviojan mahtava kun lupas ilmaisen kyydin".
Niin oli Atikin sortunut Taivalkosken vaivaistaloon .Kaipasi ,että pääsisi Tyrämäelle syömään muikkupottuja silloin tällöin.
Kumpikin oli ahkerasti klapihommissa liiterissä.Loppuun asti.
Jonkin verran se muutti minun Linna-kuvaa.Olinhan toki jo vuosikymmeniä sitten lukenut Nils-Börje Stormbomin Kirjailijan tien . Varpion kirja on paljon laajempi ja analysoivampi .Ja lukijaankin on aika vaikuttanut.
Linna ihmisenä ei niinkään muutu miksikään ,mutta jotkut tapahtumat ja elämänvaiheet selventyivät.
Mutta nyt kumpaankin mestariin .
Miten paljon samankaltaisuutta heidän elämässään
olikaan .Jo lapsena. Varhaislapsuus oli kummallakin suorastaan "onnellinen".Linnan isä kohtuu hyvin pärjäävä yrittäjä,terastaja.
Pää-Herkko jopa ukkoherra.
Sitten kummallakin isän menetys.Linnalla lopullisesti ja Päätalolla vuosikausiksi.Juuri silloin kun olisi isää tarvinnut.
Näistä seurasi myös turvallisen ,onnellisen lapsuuden loppuminen kummallakin.Vuokramökkiin muutto Linnan perheellä ja kunnanelätiksi sortuminen Päätalon sakilla.
Yhteistä oli myös ahkerat ja lujatahtoiset äidit kummallakin .Perhettä koossa pitävinä.
Samanlaisia olivat kumpikin pikkukosseina.Kuuntelivat tarkaan aikuisten raateja ja lukivat ahkerasti.
Aikuistumisvaihe mein kummallakin satunnaisia töitä tehden.Niitä mitä maaseutu tarjosi.
Vuoden tarkkuudella samanikäisinä sotareissukin alkoi varusmiehenä.Linna soti tosin etulinjassa .Päätalo taas töpinässä ja vankileirillä.Kerkisi kuitenkin haavottua.
Kummankin tie vei Tampereelle.Linnan jo ennen sotaa.
Kummallakin oli ,on väärinsanoa "porvarillinen"
ammatti.Enempi fyysinen työ,jonka ohessa alkoivat kirjoittaa.
Kirjoitustapa kummallakin oli intensiivinen.Linna eli silloin kahvilla ja tupakilla.Päätalolla ehkä hieman kurinalaisempaa.
Kummankin elämän loppuvaihetta varjostivat monet sairaudet.Se lopullinen niitti oli keuhkosyöpä molemmilla.
Varpio toteaa ,että Tuntemattoman sotilaan henkilöt,siis nuo nuoret varusmiehet käyttäytyvät ja puhuvat ikäisiään vanhempien ihmisten tavoin .Nyt sen huomaan minäkin.
Heidän huumorissaan ei ole poikamaista vallattomuutta.On vaikea kuvitella esim. että joku
parikymmpinen agiteeraisi Lahtisen tavoin.
Ehkä Vanhalassa oli eniten poikaviikaria.
Sota kyllä vanhentaa nuorenkin äkkiä.Varsinkin se sota mitä Jr 8 joutui kokemaan heti alusta lähtien.
Päätalon kirjoissa kuvataan lähinnä välirauhan aikuista varusmiespalvelusta .Ilman sodan mielettömyyttä.Sen uhka oli ilmassa.
Huumori ja poikamaisuus oli kuitenkin ainä läsnä.
"Naskalituomioineen" ja muine kujeineen.
Toki kerrontatyyli yksityiskohtaisena ja hitaasti etenevänä suo mahdollisuuden tähän.
Leppäsen Preeti on suosikkini "Pohjantähden "
henkilöistä.
Hyvin samankaltainen ihmisenä on Päätalon hyvin lämpimästi kuvaama Räisäs Ati,eli Adolf Räisänen .Entinen renki Tyrämäeltä. Hyväntahtoinen ilman katkeruutta osaansa tyytyvä .Yksi niistä "Hänen pienimmistään".
Preeti vietti vanhuudenpäiviään kunnalliskodissa.Kaipasi Pentinkulmalle.Kävi aina silloin tällöin kotokulmalla."Toi Kiviojan mahtava kun lupas ilmaisen kyydin".
Niin oli Atikin sortunut Taivalkosken vaivaistaloon .Kaipasi ,että pääsisi Tyrämäelle syömään muikkupottuja silloin tällöin.
Kumpikin oli ahkerasti klapihommissa liiterissä.Loppuun asti.
Vastaukset 14
Vanhimmat
työnjohtaja tai kymppi, ei ukkoherra. Nykypäivän ukkoherroilla lienee kaikilla metsänhoitajan tai muu akateeminen tutkinto.
tarkoitti lähinnä työmaan vastaavaa työnjohtajaa.Hänellä oli apunaan tulipiiput ,kympit ja tolpikkaat.
Herkko toimi ukkoherranakin ,ennen sairastumista,veljensä Jussin tavoin .
Metsäteknikot ,ja akateemiset "fossmestarit"(forstmästare) eli metsänhoitajat toimivat korkeammalla tasolla.Kuten metsäorganisaation hallinnossa.
Ukkoherra? Kertooko nimimerkki Väinö LInna jossain kirjassa tukkijoesta ja uittotöistä, vai mikä on sen nimimerkin substanssi? Onko nimim. VL ollut elävä?
on edelleen pahasti pielessä.
En tunne vielä kovin paljoa mieskirjallisuutta, siitä anteeksi. Nyt tiedän että V.Linna on ollut olemassa ja on tunnettu suomalainen kirjailija, ope vahvisti.
että et tunne lainkaan suomalaisia kirjailijoita. Jos on Linnan kokoinen aukko tietoisuudessasi.
Talonpoikaisväestön lähihistoriaan saat oivallisen tuntuman lukaisemalla Täällä Pohjantähden alla- trilogian. Se muuten tarkoittaa kolmen kirjan kokonaisuutta.
Ja määhän en alennu jaottelemaan mies- tai naiskirjallisuuteen. Sisältö on tärkeempää kuin se, mitä tekijän ukkovarpaitten välistä löytyy.
tutustuminen suomalaiseen kaunokirjallisuuteen, mutta tunnustettava on, että olen varsin alkuvaiheissa siinä. Anteeksi tumpeluuteni. Olen lukenut lähinnä alkukielisinä brittiläistä, USA -laista ja ranskalaista viihdekirjallisuutta, suomen kielistä en edes sitä genreä, siis lukuromaaneja, paitsi mitä peruskoulussa pakollisia klassikoita. En tunnustaudu silti tyhmäksi, ainoastaan melkoisen tietämättömäksi suomalaisen kirjallisuuden suhteen. Äidinkieleni on ruotsi. Nyt olen lukiossa ja täytän kohta 17.
ollaan monessakin asiassa silloin, kun ihminen tiedostaa tietämättömyytensä. Toisaalta kadehdin elämänvaihettasi, niin monta hienoa lukuelämystä edessä.
läsa Linnas texter även på ditt mordesmål.Åtmiståne
Musta rakkaus (Svarta kärlek).Tuntematon sotilas (Okänd soldat)och Täällä Pohjantähden alla trilogi
(varje del har eget namn som jag inte kommer ihåg)
har utkommit på svenska.
På sveska för alla människovän.
Rohkenen sinutella, jos todella olet vasta 16:n: Sinä joko valehtelet olevasi äidinkieleltäsi (suomen)ruotslainen, tai sitten kirjoitit otsikkosi tahallasi väärin. Tusen tack!
Etkä usko lyäntivirheen mahdillisuuteen?
tyttö ruotsinkielinen.Kirjoitti myös "svenska" sanan
väärin .Jos osaisi kieltä olisi kommentoinut useammalla sanalla edellistä viestiä.
tämä ketju?