vaan jatkuu. Onko kellään kokemusta rintatulehduksesta ja sepsiksestä? Kuinka kauan tässä menee?
Mulla on viimeinen penisilliini perjantaina ja verikoe.
Pelottaa,etten oo terve silloin. Rinta punoittaa edelleen. :(
Mulla on viimeinen penisilliini perjantaina ja verikoe.
Pelottaa,etten oo terve silloin. Rinta punoittaa edelleen. :(
Vastaukset 27
Vanhimmat
kun sinäkään et jo ala toipumaan.Tekisi niin mieli auttaa,mutta en osaa.Meilläkään ei ole ukkokullan asioissa mitään selvinnyt.Ei tiedetä syytä,iltaisin on vieläkin kuume lähes 39.Ja emme tiedä,kuinka kauan joutuu olemaan sairaalassa.Kaikki tuntuu niin ikävältä ja itku meinaa tulla heti aamusta.Jaksamista sinulle,täsä ja nyt,kuten kaikille toisillekkin.
molemmille,kurjia nuo tulehdukset,tyttärenikin joutuu vielä 3 kuukautta syömään antibioottia joutuivat vaihtamaan lääkettä,kun maksaarvot kohosivat.Toivotaan,että parempaan muuttuun molemmilla tilanne,ja tulehdukset alkaisivat
paranemaan.
saan kans lisää lääkettä,jos ei ala parantuu. :(
Ei muuta kuin rukouksia vaan Jeesukselle,jospa sieltä avun saa.
rukouksissani,kas tässä lämmintä kanakeittoa:)
just heräsin uniltani. :)
päivä tänään,pyykit laitoin likoomaan,pitää hypätä suihkuun ja lähteä kauppaan,into vaan puuttuu,no ei
muuta kun menoksi.Hyvää alkanutta päivää:)
Niinhän siinä käy, ellei arvot ole kohdallaan. Monet tulehdukset ovat sitkeitä eikä ne aina osaa määrätä juuri sitä oikeankirjoista antibioottia vaan pitää kokeilla useita ennen kuin osuu maaliin.
Ja kohta kasvaa tatteja jo päässäkin niiden kymmenen antibioottikuurin jäljiltä.
Vaan toivotaan parasta kummiskin.
kiinni ja vaihtoivat jo sairaalassa ollessa oikean lääkkeen. No tatti siellä toinen täällä...hiivakin tuli,mutta onneks mulla oli siihen lääke valmiina.
Mielestäni sinut kotiutettiin varhain. Mieheni sisar sai sepsiksen ja hän oli sairaalassa useita kuukausia yhteenmenoon, lopuksi ihosiirto, aikaa meni keväästä vuoden loppuun.
kuulemma sepsiksiäkin on monenlaista. Mulla oli ärhäkkä mutta ei sieltä pahimmasta päästä. Juttelin sairaalassa hoitsujen kanssa tästäkin.
Kun tulehdusarvo oli laskenut alle 20 reippaasti ja olo muutenkin hyvä eikä kuumetta,niin pääsin kotiin. 8 päivää olin sairaalassa ja suonensisäisessä lääkityksessä.
Toivotaan, että selviät helpommalta. Mieheni sisar kotiutettiin dreeniletkun kanssa ja kotisairaanhoidosta kävivät viikoittain kuukausien ajan. Hänellä oli hengenmeno uhkaamassa, ikää 55v.
riippuu aiheuttajasta,mikä aiheuttanut sepsiksen.
Kaikki eivät niin ärhäköitä ole onneksi.
tulehdus jostan muusta...kai pienestä haavasta,joka aukes ja aukes kun pusero hankas...aluks siinä oli näppylä...(Minut on leikattu -06)
Yleiskuntokin kuulemma vaikuttaa paljolti toipumiseen.
mittasin lämmön ja ei ooku 34,8...nyt meen takaisin peiton alle.
jepäile,ja muista juoda tarpeeksi,mutta älä "Kallea" heh
mitä kirjoitat,hierarkia näköjään täynnä.
ei voi eikä pidäkään liikaa rasittaa ystäviä ja sukulaisia murheillaan. Siksi on hyvä,kun voi tänne purkaa tuntojaan.
...Me salasimme ukkokullan sairauden vuosikaudet melkein kaikilta sukulaisiltakin. Se oli itse asiassa varsin raskasta. Vain lapset perheineen tiesivät, samoin miehen kalakaveri,joka on monikymmenvuotinen tosi ystävä. Lisäksi toinen ystävä, joka itse sairasti suolistosyöpää. Sisaruksiaan, joille hän on hyvin tärkeä ja läheinen, hän ei tahtonut huolestuttaa. Vasta viime vuonna viikottaisten sytostaattihoitojen kestäessä oli melkein pakko kertoa sisaruksille. Niinpä minulla ei aivan viime kuukausiin asti ollut oikeastaan ketään, jolle puhua asiasta. Tyttäriä yritän säästää. Heille riittää oma vakava sairaus erittäin vaativa työ ja huoli isästä.
Vuosi sitten, etsiessäni tietoja taxoteren sivuvaikutuksista, löysin täältä empaattisia ihmisiä, joilta sain heti omakohtaiseen kokemukseen pohjautuvia hyviä neuvoja. Heille oli helppo tilittää tuntojaan, mutta monet naurut tuli myös ukkokullan kanssa naurettua - huumori kukki kovia kokeneiden ja kokevien palstalaisten keskuudessa.
Merkillisesti ajatus kulkee kirjoittajien mukana: yöllä tuli voimattoman vihan kyyneleet silmiin, kun luin Kägösen ahdingosta. Tässä ja nyt saa tänään tietää tämänhetkisen tilanteensa. Entä Mumsku ja Mumskun perhe?
Kaikille teille toivon mukavaa lumista perjantaipäivää - täälläpäin on ainakin niin sakea lumipyry, ettei vastarantaa näy!
täällä sataa vettä kaatamalla ja uloshan se on lähdettävä kunhan tytär käy lettuja syömässä.
Rankka se on jollei voi puhua sairaudesta oikein kenellekkään,onneksi on tällaisia palstoja.
Mumskun kuulumisia on kaivannut,kyllä nämä
asiat mieleen tulevat,ja varsinkin jollei saa unta.
Toivotaan tästä päivästä mahdollisimman mukavaa kaikille:)
Parasta tukea ja ymmärrystä olen minäkin saanut täältä. Lunta on tullut täälläkin -tosin kovin märkää,mutta ihanaa kuitenkin.
Minähän en periksi anna. Ukkokullallesi terveiset!
tässä viimeöisen uneni.Meillä oli rakas belgi kadonnut.Minä etsin paniikissa häntä joka paikasta,jopa lipaston laatikoita availin.(tietenkään belgi ei lipaston laatikoihin mahtuisi,korkeintaan pää) ja ulkoa hain ja sitten aloin soittaa poliisia apuun.En löytänyt kännykkääni mistään ja kaikki oli hirveän sekavaa.Sitten äkkiä tulikin siihen iso,oikein iso koira ja hänellä oli poliisin vaatteet päällä.Sitten se "poliisikoira" kysyi,kenen koiria teillä on piha täynnä.Ja kas,koko piha oli ihan täynnä haukkuvia erirotuisia koiria.Yritin löytää belgiä heidän joukostaan,mutta ei löytynyt.Itkien etsin ja sanoin "poliisikoiralle" että nämä muut ei ole minun,mutta belgi on kadonnut.Siloin "poliisikoira"nappasi hampaillaan ranteeseeni kiinni,en saanut kättä irti ,mutta toisella kädelläni kaivoin taskuani,sieltä löytyi lihapala ja annoin sen,että irrottaisi otteensa.Mutta joku muu koirista nappasi lihapalan ja "poliisikoiran " ote vaan tiukkeni ranteessani.Heräsin siihen ja olin pitkään pelosta kankea.
En ymmärrä,miksi tälläinen painajainen minulle,joka olen oikea koirien ystävä!Vieläkin tunnen sen paniikin,kun en belgiä mistään löytänyt.Ja näen sen poliisin virka-asuun pukeutuneen ison koiran.
...painajainen. Alun jälkeen luulin, että siinä voisi olla hauska loppu. Tuntui varmaan ilkeältä. Minä joskus nuorempana pystyin pahan unen jälkeen heti nukahtamaan uudelleen ja kehittelemään siihen uuden lopun. Tulee mieleen yksi painajaisuni, jota näin melkein samanlaisena useita kertoja: Olin polvillani laiturin päässä ja nostin punaisesta mekosta vetäen vedestä upoksissa oleen pienen tytön - se oli nykyinen koirulin emäntä. Kerran sitten nukahdin uudelleen ja tyttö juoksikin rannalle jostain laiturin alta punainen mekko vilkkuen. Siihen loppui sen painajaisen näkeminen...
painajaiset,näin yksi yö unta,että minua hakattiin puukolla,ja oikeasti huusin ääneen soittakaa poliisit,hyvä ettei naapuri soittanut,ahdistavia tuollaiset.
sinullakin Zom,on olut pelottava uni.Huh,mistä ne oikein tulee.Ja tiedätkö,minäkin näin viime yönä jatkoa edellisyön painajaiseen.Nyt se oli sikäli parempi uni,että minä olin belgin kanssa etsimässä,ja se kadonnut ei ollutkaan siis enää belgi,vaan joku muu.Ja läheinen varmaan,koska etsimme hullun lailla.Uni oli sekava ja osin unohtunui ja lopussa olikin niin,että olin hukannut lompakkoni.Olin pankissa pyytämässä uutta pankkikorttia ja kassa neiti ihmetteli,että tämähän on jo kolmas kerta viikon aikana,kun hukkaat korttisi.Sitten olinkin ukkokullanluona sairaalassa ja hän sanoi,että ehditkö maksaa hänen sairaalalaskun,ennen kuin hukkasit kortin.Kaikenlaista sitä unessa kokeekin.Mutta oikeasti on belgi kotona,lompakko tallessa ja sairaala lasku tulee vasta sen jälkeen,kun ukkokulta on päässyt sieltä kotiin.No,nyt höpötin unesta taas.Mitäs teille Zom,olisipa ukkokullallasi tuskaton ja kivuton päivä tänään!
sinun uni,Ira,ihan käy kylmät väret selässä,kun ajattelen!Olisihan ollut,jos naapuri olisi poliisit soittanut hätiin.Miten,Ira,voitkos jo paremmin?
...taas tänään vieraita, jotka viipyivät pitkään... Aivan ihania ihmisiä - lastenlastemme toiset isovanhemmat. Mies muuten sairastui suolistosyöpään toistakymmentä vuotta sitten, mutta on nyt hyvässä kunnossa. Ukkokulta pärjäsi hankalan aamun jälkeen aika mukavasti iltapäivän ja illan - melkein vahingossa sai syötyäkin jotakin! Oikein miellyttävää vaihtelua ukkokullalle, vaikka aika väsyneen miehen kävinkin äsken peittelemässä!
Ethän sinä Mumsku tietenkään enää valveilla ole, joten toivotan perheellesi jo nyt hyvää kohta alkavaa sunnuntaita.
iltapäivää sinulle Zom ja ukkokullallesi.Se on hyvä,että hän jaksaa seurustella vieraitten kanssa.Minun ukkokullalla on jopa vähän pitkäaika nyt ollut sairaalassa,viikonloppuna on hiljaista.Me emme kohta tyttären kanssa katsomaan.Poika ja meidän naapurin isäntä kävivät jo aamulla siellä.Vettä ja vähän räntääkin sateli aamupäivän,nyt on synkkää ja kovin tuulee.Poika vei belgin luokseen iltapäiväksi,leikkimään pennun kanssa.Tytär käytti belgiä aamupäivällä koirapuistossa.Minä olen imuroinut koiran ja kisulinkin karvoja.Yritän pitää mielialan paremmalla puolella vaikka väkisin.Hyvää päivän jatkoa perheellesi sekä kaikille palstalaisille!