Oon nyt pohtinu isännän kanssa, että joko vauva ois aiheellinen.
Ite täytän kohta 21v, ja en halua enää kovin vanhana lasta. Tuskin teen yli 25v lasta enää.
Mietin, että ko elämä on muuten ihan ok. mutta tekisi mieli opiskella, mutta voinhan lapsen teon jälkeenkin jatkaa opiskeluita!!!
Tuntuu, että osittain ''stressaan'' ko tullut kovempana tämä vauvakuume, ajatukset sekasin..
Tekisikö(tai yrittäisi siis) nyt kevään aikana vaiko myöhemmin..
Ite täytän kohta 21v, ja en halua enää kovin vanhana lasta. Tuskin teen yli 25v lasta enää.
Mietin, että ko elämä on muuten ihan ok. mutta tekisi mieli opiskella, mutta voinhan lapsen teon jälkeenkin jatkaa opiskeluita!!!
Tuntuu, että osittain ''stressaan'' ko tullut kovempana tämä vauvakuume, ajatukset sekasin..
Tekisikö(tai yrittäisi siis) nyt kevään aikana vaiko myöhemmin..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hieman häiritsi sinun sanavalintasi, että "tekisikö" lapsen nyt vai myöhemmin. Voi kun niitä lapsia voisikin vain tehdä, kun niin haluaa! Itse miltei vuoden lasta yrittäneenä on tajuntaan syöpynyt se, että jos lapsen joskus saamme niin se on lahja!
Mutta toki kannattaa sitä "yrittämistä" miettiä myös tarkkaan. Onhan se niinkin, että toisille vauva ilmoittaa tulostaan ihan samantien. Mutta varaudu kuitenkin jo nyt henkisesti siihen, ettei se vauva välttämättä tulekaan heti.
Totta mitä edell. kirjoitti :)
Toisille tulee heti melkein kun yrittävät ja toiset joutuvat odottaan vuosia!
Mutta onneksi on hedelmöityshoitokin keksitty! :)
Joskus tuntuu, että niiden joiden ei pidä saada lapsia saavat, ja ne joiden kuuluisi eivät saa :'(
Mä yhdyn edellä oleviin. Kyllähän se on tärkeää pohtia ja harkita onko valmis...
Mutta tuo lauseesi "Tuskin teen yli 25v lasta enää.". Voin kertoa, että minäkin aloitin sen lapsen "teon" 22-vuotiaana, mutta kaikki ei ole mennyt ihan putkeen ja toivon että joskus saan lapsen. Sitä kun ei välttämättä itse päätetä minkäikäisenä ne lapset "tehdään".
Tuntuu niin katkeralta ajatustavalta, mutta niin sitä tulee vaan ajateltua, että miksi ne saa lapsen, jotka ei halua, ja ne jotka haluaa, ei saa sitä millään.
Itsellä kävi niin, että lopetin pillerit viime lokakuussa, ja luin netistä, että ei-synnyttäneen pillereitä käyttäneen on mahdotonta tulla raskaaksi ensimmäisestä kierrosta, hyvin epätodennäköistä toisestakaan. Olin siinä vaiheessa hyvin pettynyt, koska olin toivonut tulevani raskaaksi. Samaan aikaan avomieheni veli ja hänen vaimonsa alkoivat odottaa neljättä lastaan, joka oli täysin vahinko. Olin suoraan sanottuna kamalan katkera, itkin, koska ajattelin, että miksi meidän vauva annettiin niille?!?
Yllätys yllätys raskaustesti näyttikin positiivista marraskuun lopulla. Olin onnellinen odottaja vielä viikko sitten. Sitten alkoi vuoto, ja tiesin, että kyse on keskenmenosta. Lääkärissä todettiin tuulimunaraskaus ja se jouduttiin kaapimaan pois.
Nyt odottelen, että jälkivuoto loppuu, ja alkaisi taas kuukautiset, jonka jälkee uusi yritys. En tiedä, miten pystyn kohtaamaan avomieheni veljen vaimon, jonka maha vaan pyöristyy pyöristymistään. Tuntuu niin kamalan pahalta. Nyt ainakin tuntuu, että miksi meidän vauva annettiin niille!?!
hellou!
Itse reilu vuosi sitten mietin aivan samaa. Kouluni oli kyllä jo loppusuoralla, mutta työpaikka ei ollut vielä niin varma. Nyt minulla työpaikka ja kaikki hyvin. Kuten aiemmin on sanottu, kaikki ei aina mene toiveiden mukaan. Itse olen nyt 23 ja yritysaloitus juuri alkanut.
Olen kuitenkin ihan tyytyväinen päätökseeni, että söin pillereitä vielä reilun vuoden, vaikka toki olisimme varmasti pärjänneet vaikka vauva olisikin jo syntynyt. Kaverini sai opiskeluaikana vauvan ja toinen tekee tuloaan, eikä hänellä ole ollut mitään ongelmia töiden suhteen.
Jos et ole vielä koulussa, voithan sinne hakea jo sisään ja jos sattuu vauva siunaantumaan, kyllä kouluissa yleensä tuetaan hyvin. Päätös on kuitenkin sinun. Tsemppiä mitä teetkin! :)
Voimia ja jaksamisia siulle!