Et ollut tunteille sokea, minä olin.
Yritin niin kovasti, saada sinut huomaamaan.
Silti sain sulta muistoja, mietin niitä tovin.
Maailmaa ei voiteta, jos tyytyy vain toivomaan.
Kuullessani sinua, aloin taas uskomaan,
Muutamalla sanalla sait jälleen hymyilemään.
kristalli sydämmen sulle uskaltauduin antamaan,
Toivoa annoit, uuteen elämään.
Lähdit sanaakaan sanomatta,
eilen kaikki oli vielä toisin.
Lähditkö taaksesi katsomatta,
lasisen sydämmen lattialta löysin.
Silloin päivä oli katseenmitan päässä,
Aamuisin hymyillen sängystä nousin.
Vaan nyt, kävelen myrskyisässä säässä,
Muuttaisin tämän, jos vain voisin.
Ajattelitko sinä koskaan minua,
kuuntelitko koskaan mitä todella sanoin?
Oliko se vain leikkiä, huvia,
saako ihmisellä leikkiä tuolla tavoin?
Lähdit sanaakaan sanomatta,
eilen kaikki oli vielä toisin.
Lähditkö taaksesi katsomatta,
lasisen sydämmen lattialta löysin.
Nyt olen yksin, hyljättynä,
suolavettä lattialla lammikkona.
Sydämmeni sirpaleiksi särjettynä,
onnen päivät pois poltettuna.
Onko eroa näillä sydämmillä,
oikealla ja lasisella,
sillä mikä on ihmisillä, eläimillä,
tai toisella, kristallisella.
Itse ainakin huomasin,
varmaan nyt jo arvaatkin,
toinen särkyy helpommin,
sen toisen vaan kokoon liimasin.
Lähdit sanaakaan sanomatta,
eilen kaikki oli vielä toisin.
Lähditkö taaksesi katsomatta,
lasisen sydämmen lattialta löysin.
Yritin niin kovasti, saada sinut huomaamaan.
Silti sain sulta muistoja, mietin niitä tovin.
Maailmaa ei voiteta, jos tyytyy vain toivomaan.
Kuullessani sinua, aloin taas uskomaan,
Muutamalla sanalla sait jälleen hymyilemään.
kristalli sydämmen sulle uskaltauduin antamaan,
Toivoa annoit, uuteen elämään.
Lähdit sanaakaan sanomatta,
eilen kaikki oli vielä toisin.
Lähditkö taaksesi katsomatta,
lasisen sydämmen lattialta löysin.
Silloin päivä oli katseenmitan päässä,
Aamuisin hymyillen sängystä nousin.
Vaan nyt, kävelen myrskyisässä säässä,
Muuttaisin tämän, jos vain voisin.
Ajattelitko sinä koskaan minua,
kuuntelitko koskaan mitä todella sanoin?
Oliko se vain leikkiä, huvia,
saako ihmisellä leikkiä tuolla tavoin?
Lähdit sanaakaan sanomatta,
eilen kaikki oli vielä toisin.
Lähditkö taaksesi katsomatta,
lasisen sydämmen lattialta löysin.
Nyt olen yksin, hyljättynä,
suolavettä lattialla lammikkona.
Sydämmeni sirpaleiksi särjettynä,
onnen päivät pois poltettuna.
Onko eroa näillä sydämmillä,
oikealla ja lasisella,
sillä mikä on ihmisillä, eläimillä,
tai toisella, kristallisella.
Itse ainakin huomasin,
varmaan nyt jo arvaatkin,
toinen särkyy helpommin,
sen toisen vaan kokoon liimasin.
Lähdit sanaakaan sanomatta,
eilen kaikki oli vielä toisin.
Lähditkö taaksesi katsomatta,
lasisen sydämmen lattialta löysin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pitkä runo, pitkästä aikaa...
Jos jollakulla jotain kommentoitavaa,kysyttävää, yms. pystyn vastaamaan vasta parin viikon päästä. Armeija jatkukoon, vielä puolet jäljellä.
*huh*
Todella koskettava runo aivan ihana runo:)