Jos on näpistänyt muttei jäännyt kiinni. Kauppahan tekee asiasta rikosilmoituksen joka säilyy käsittääkseni vanhentumatta kaksi vuotta.
Mitä jos omatunto on jälkijunassa syönyt jo niin paljon että haluaisi hyvittää tekonsa. Voiko mennä poliisilaitokselle ja tunnustaa tekonsa? Mitä siitä seuraa? Normaali korvaus päiväsakko vaiko jotain rankempaa?
Mitä jos omatunto on jälkijunassa syönyt jo niin paljon että haluaisi hyvittää tekonsa. Voiko mennä poliisilaitokselle ja tunnustaa tekonsa? Mitä siitä seuraa? Normaali korvaus päiväsakko vaiko jotain rankempaa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ehkä parempi on tehdä näin.
Näpistys on asianomistajarikos, jota poliisi tutkii ainoastaan, jos asianomistaja vaatii rangaistusta. Asianomistaja voi myös peruttaa rangaistusvaatimuksensa aina siihen asti, kunnes sakko on vahvistettu.
Jos omatunto kolkuttaa, niin ehkä kannattaa mennä kauppiaan luokse ja sopia asia hänen kanssaan, jolloin kauppias ilmoittaa poliisille peruvansa rangaistusvaateensa, jolloin asia on loppuunkäsitelty, eikä sakkorekisteriin tule merkintää.
hinta kirjekuoressa kauppiaalle ja selitä tekosi nimettömänä.
Hienoa teekkin niin. Kauppias todennäköisesti toimittaa kirjekuoren poliisille, joka hakee siitä sekä sormenjäljet, että DNA:n.
Sen jälkeen ne menevät poliisin rekisteriin. No sinnehän ne jäävät ns. ikuisiksi ajoiksi, mutta kas, jos hyvä tuuri käy, niin saattaa vuosikymmenienkin kuluttua tapahtua rikos, joka selviää juuri näitten rekisterijälkien avulla.
Hehheh.. Äläs pelottele siellä. Tuohan oli kumminkin ihan mukava vinkki, jos se omatunto kolkuttaa, ja hyvä niin, osoittaa kasvua henkisesti.
Mitäs sinä CSI-teknikkona ajattelet, että kuinka kauan paperissa pysyy sormenjäljet? Tai siitä, että osaako valita sellaisen kirjekuoren, mikä on tarralla suljettava? Kolmannekseen, mikäli kauppa saa kirjeen, missä maksetaan tuotteen hinta kaupalle ja kirjallinen anteeksipyyntö, niin mitä luulet onko kauppiaalla niin paljon kaunaa ja kostonhalua, että lähtee kiikuttelemaan poliisille tällaista kirjettä? Voihan niin tietysti käydä.
Kyllähän sillä ninillä (ninhydridi) löytyy paperista vielä kaksikin vuotta vanhat jäljet.