Ositus -kysymyksiä

Kiitos tiedosta, näin minä sitä hieman ajattelinkin.
On toki auto yms., mutta tuo asunto-asia kiinnosti enemmän. Pitänee pitää pitkä palaveri pankkitädin kanssa, toinen kun tienaat yli puolet enemmän kuin minä ja en minäkään ihan alipalkattu ole.

Piuva kirjoitti:

Kiitos tiedosta, näin minä sitä hieman ajattelinkin.
On toki auto yms., mutta tuo asunto-asia kiinnosti enemmän. Pitänee pitää pitkä palaveri pankkitädin kanssa, toinen kun tienaat yli puolet enemmän kuin minä ja en minäkään ihan alipalkattu ole.

Lue lisää

Kyllä nykyään pankista lainaa saa ihan hyvin, varsinkin jos vakuudet on kunnossa ja maksukykyä löytyy edes suhtkoht riittävästi.

Muu omaisuus (autot yms) toki vaikuttavat lopulliseen tasinkoon, mutta teilläkin asunto lienee suurin varallisuuerä ja loput sitten tavallaan jaetaan "kahteen yhtäsuureen pinoon olohuoneen lattialle"?

Jos itselläsi ei ole muuta varallisuutta ja joudut siis ottamaan pankista lainana tuon tasinkona tarvittavan 35.000 euroa, niin kokonaislainan tarpeesi on silloin 115.000 euroa. Asunnon pitäisi riittää tuohon vakuuksiksi mennen tullen, ja ilmeisesti tulotasosi on pankille riittävä.

Kannattaa myös harkita sitä, että ensimmäisenä vuotena makselee pelkkiä korkoja, varsinkin jos budjetti tuntuu menenevän lyhennysten kanssa turhan tiukoille. Sitä alussa kun on kaikennäköistä ostettavaa ja hankittavaa, kun puolet niistä kuuluisista "hopeista" on lähtenyt sen exän matkaan.

Lisäksi vielä: jos on lapsia, niin heidän elatusmaksujen suuruus vaikuttaa molempien budjettiin. Asuntoon lapsien kanssa jäävän budjettiin elatusmaksut tuovat tarvittavan lisän useasti.

Yksi Eroava kirjoitti:

Kyllä nykyään pankista lainaa saa ihan hyvin, varsinkin jos vakuudet on kunnossa ja maksukykyä löytyy edes suhtkoht riittävästi.

Muu omaisuus (autot yms) toki vaikuttavat lopulliseen tasinkoon, mutta teilläkin asunto lienee suurin varallisuuerä ja loput sitten tavallaan jaetaan "kahteen yhtäsuureen pinoon olohuoneen lattialle"?

Jos itselläsi ei ole muuta varallisuutta ja joudut siis ottamaan pankista lainana tuon tasinkona tarvittavan 35.000 euroa, niin kokonaislainan tarpeesi on silloin 115.000 euroa. Asunnon pitäisi riittää tuohon vakuuksiksi mennen tullen, ja ilmeisesti tulotasosi on pankille riittävä.

Kannattaa myös harkita sitä, että ensimmäisenä vuotena makselee pelkkiä korkoja, varsinkin jos budjetti tuntuu menenevän lyhennysten kanssa turhan tiukoille. Sitä alussa kun on kaikennäköistä ostettavaa ja hankittavaa, kun puolet niistä kuuluisista "hopeista" on lähtenyt sen exän matkaan.

Lisäksi vielä: jos on lapsia, niin heidän elatusmaksujen suuruus vaikuttaa molempien budjettiin. Asuntoon lapsien kanssa jäävän budjettiin elatusmaksut tuovat tarvittavan lisän useasti.

Lue lisää

Juu, asunto on toi suurin varallisuuserä. Jossain vaiheessa isäntä totesi, että hän jättää kaiken minulle, mutta anoppini tuntien, niin varmasti niin ei tule käymään. Enkä oikein sitä haluakkaan.

Haarukat ja veitset on jo jaettu :-). On vain pää niin sekaisin, koska tämä on meille jo toinen "ero" ja "ositus", 10 vuotta sitten oli kyseessä avoero.

En tiedä olenko mitään oppinut, kun hänet silloinkin takaisin otin. Nyt ei ole vielä merkkejä ilmassa tai oikeastaan on, mutta en halua nähdä niitä.

On tää sellaista ylä- ja alamäkeä...

Ja taidan olla sen verran vanhanaikainen, että puhun vielä asumuserosta, enkä harkinta-ajasta, mutta samaa ne tarkoittavat, tietääkseni.

Piuva kirjoitti:

Juu, asunto on toi suurin varallisuuserä. Jossain vaiheessa isäntä totesi, että hän jättää kaiken minulle, mutta anoppini tuntien, niin varmasti niin ei tule käymään. Enkä oikein sitä haluakkaan.

Haarukat ja veitset on jo jaettu :-). On vain pää niin sekaisin, koska tämä on meille jo toinen "ero" ja "ositus", 10 vuotta sitten oli kyseessä avoero.

En tiedä olenko mitään oppinut, kun hänet silloinkin takaisin otin. Nyt ei ole vielä merkkejä ilmassa tai oikeastaan on, mutta en halua nähdä niitä.

On tää sellaista ylä- ja alamäkeä...

Ja taidan olla sen verran vanhanaikainen, että puhun vielä asumuserosta, enkä harkinta-ajasta, mutta samaa ne tarkoittavat, tietääkseni.

Lue lisää

"Ja taidan olla sen verran vanhanaikainen, että puhun vielä asumuserosta, enkä harkinta-ajasta, mutta samaa ne tarkoittavat, tietääkseni."

Sanat eivät tarkoita samaa lainsäädännön kannalta ja siksi voi olla hyvä tietää, mitä eroa niillä on. On nimittäin tilanteita, joissa erolla voi olla isokin merkitys.

Asumusero on erillään asumista ilman, että mitään sen virallisempaa on vielä tehty. Esimerkiksi puolisoiden väliset oikeussuhteet säilyvät edelleen samoin kuin yhdessä asuttaessakin. Toisaalta harkinta-aikanakin voi asua samassa osoitteessa puolison kanssa, jos niin sovitaan.

Harkinta-aika sen sijaan alkaa siitä, kun avioerohakemus on toimitettu viranomaiselle (ja jos yksin hakenut eroa, toinen on saanut sen tiedoksi). Harkinta-ajan alkamisesta puolisoiden välit lain kannalta muuttuvat joissain tilanteissa. Avio-oikeus, jos sitä ei ole erikseen avioehdoin tms. keinoin poistettu, lakkaa harkinta-ajan alkamisesta. Eli jos puolisoiden välillä on ollut avio-oikeus, niin kaikki harkinta-ajan alkamiseen saakka saatu omaisuus otetaan osituksessa huomioon. Jos toinen sen sijaan saa lottovoiton harkinta-ajan alettua, niin sitäpä ei enää huomioidakaan. Ei näillä tavallisesti suurtakaan merkitystä ehkä ole, mutta varsinkin, jos olette tosiaan eroamassa ja aina, jos on oletettavaa, että erosta on tulossa riitaisa, on hyvä itselleen selvittää, missä tilanteessa lain silmissä kulloinkin on.

Hyvin vastattu.. ja sitten viimeisessä kappaleessa pitää emnnä sössimään...

>

Miehen nettovarallisuus on: 150/2 - 80/2 = 35.000 EUR
Naisen nettovarallisuus on: 150/2 - 80/2 = 35.000 EUR

Tasinkoa ei makseta, koska nettovarallisuudet ovat jo yhtäsuuret ! Ei voi olla vaikeata ymmärtää...

Nainen voi sitten lunastaa mieheltään tämän osuuden 35.000 EUR ja ottaa velan vastattavakseen jos se pankille kelpaa.

Tasingosta voi kieltäytyä, ja se ei aiheuta veroseuraamuksia kummallekkaan.

Jos lunastuksessa mies sanoisikin että hinta on nolla... niin johan menee lahjavero. Kyse tässä siis ei tosiaan ole semantiikasta tai pilkun viilaamisesta... tasinkoa (perustuu avio-oikeuteen) ja lunastamista (ostamista) ei pidä sekoittaa keskenään.

Yo. esimerkissä maksettaisiin tasinkoa jos esim:

Miehen nettovarallisuus on: 150 - 80 = 70.000 EUR
Naisen nettovarallisuus on: 0 - 0 = 0 EUR

Silloin nainen saisi tasinkoa 35.000 EUR, talon omistussuhteisiin tai velkavastuuseen sillä ei merkitystä.

harkinta-ajasta kirjoitti:

"Ja taidan olla sen verran vanhanaikainen, että puhun vielä asumuserosta, enkä harkinta-ajasta, mutta samaa ne tarkoittavat, tietääkseni."

Sanat eivät tarkoita samaa lainsäädännön kannalta ja siksi voi olla hyvä tietää, mitä eroa niillä on. On nimittäin tilanteita, joissa erolla voi olla isokin merkitys.

Asumusero on erillään asumista ilman, että mitään sen virallisempaa on vielä tehty. Esimerkiksi puolisoiden väliset oikeussuhteet säilyvät edelleen samoin kuin yhdessä asuttaessakin. Toisaalta harkinta-aikanakin voi asua samassa osoitteessa puolison kanssa, jos niin sovitaan.

Harkinta-aika sen sijaan alkaa siitä, kun avioerohakemus on toimitettu viranomaiselle (ja jos yksin hakenut eroa, toinen on saanut sen tiedoksi). Harkinta-ajan alkamisesta puolisoiden välit lain kannalta muuttuvat joissain tilanteissa. Avio-oikeus, jos sitä ei ole erikseen avioehdoin tms. keinoin poistettu, lakkaa harkinta-ajan alkamisesta. Eli jos puolisoiden välillä on ollut avio-oikeus, niin kaikki harkinta-ajan alkamiseen saakka saatu omaisuus otetaan osituksessa huomioon. Jos toinen sen sijaan saa lottovoiton harkinta-ajan alettua, niin sitäpä ei enää huomioidakaan. Ei näillä tavallisesti suurtakaan merkitystä ehkä ole, mutta varsinkin, jos olette tosiaan eroamassa ja aina, jos on oletettavaa, että erosta on tulossa riitaisa, on hyvä itselleen selvittää, missä tilanteessa lain silmissä kulloinkin on.

Lue lisää

... väärin...

>

Avio-oikeutta ei ole tulleseen omaisuuten sen päivän jälkeen, kun avioerohakemuksen I-vaiheen kuponki kirjattu saapuneeksi käräjäoikeuteen ... siis huomattavasti aikaisemmin kuin harkinta-aika alkaa.

Niin, ja...

...jos "asumuseroa" eriosoitteissa on kestänyt yli 2 vuotta, voidaan hakea lopullista avieoroa suoraan II-vaiheen hakemuksella ilman harkita-aikaa... eli sikäli "asumuserollakin" voi olla juridisia vaikutuksia.

M36 kirjoitti:

... väärin...

>

Avio-oikeutta ei ole tulleseen omaisuuten sen päivän jälkeen, kun avioerohakemuksen I-vaiheen kuponki kirjattu saapuneeksi käräjäoikeuteen ... siis huomattavasti aikaisemmin kuin harkinta-aika alkaa.

Niin, ja...

...jos "asumuseroa" eriosoitteissa on kestänyt yli 2 vuotta, voidaan hakea lopullista avieoroa suoraan II-vaiheen hakemuksella ilman harkita-aikaa... eli sikäli "asumuserollakin" voi olla juridisia vaikutuksia.

Lue lisää

Lainaanpa omaa tekstiäni: "Harkinta-aika sen sijaan alkaa siitä, kun avioerohakemus on toimitettu viranomaiselle (ja jos yksin hakenut eroa, toinen on saanut sen tiedoksi)."

Ja sinun: "Avio-oikeutta ei ole tulleseen omaisuuten sen päivän jälkeen, kun avioerohakemuksen I-vaiheen kuponki kirjattu saapuneeksi käräjäoikeuteen"

Eli samaa ainakin luulin tarkoittavani. Saatoin käyttää hiukan huonoa sanamuotoa. Vai kertooko "siis huomattavasti aikaisemmin kuin harkinta-aika alkaa" tuo kommenttisi jotain oleellisesti erilaista? Jos kertoo, niin sitten olen itsekin ymmärtänyt asian pieleen ja pahoittelen kömmähdystä.

Mitä tulee asumuseron kahteen vuoteen, jonka kyllä tiesin, mutten tullut erikseen maininneeksi, lasketaanko avio-oikeuden päättyminen siinä tapauksessa asumuseron alkamispäivästä vai siitä lopullisesta avioeropäivästä?

M36 kirjoitti:

Hyvin vastattu.. ja sitten viimeisessä kappaleessa pitää emnnä sössimään...

>

Miehen nettovarallisuus on: 150/2 - 80/2 = 35.000 EUR
Naisen nettovarallisuus on: 150/2 - 80/2 = 35.000 EUR

Tasinkoa ei makseta, koska nettovarallisuudet ovat jo yhtäsuuret ! Ei voi olla vaikeata ymmärtää...

Nainen voi sitten lunastaa mieheltään tämän osuuden 35.000 EUR ja ottaa velan vastattavakseen jos se pankille kelpaa.

Tasingosta voi kieltäytyä, ja se ei aiheuta veroseuraamuksia kummallekkaan.

Jos lunastuksessa mies sanoisikin että hinta on nolla... niin johan menee lahjavero. Kyse tässä siis ei tosiaan ole semantiikasta tai pilkun viilaamisesta... tasinkoa (perustuu avio-oikeuteen) ja lunastamista (ostamista) ei pidä sekoittaa keskenään.

Yo. esimerkissä maksettaisiin tasinkoa jos esim:

Miehen nettovarallisuus on: 150 - 80 = 70.000 EUR
Naisen nettovarallisuus on: 0 - 0 = 0 EUR

Silloin nainen saisi tasinkoa 35.000 EUR, talon omistussuhteisiin tai velkavastuuseen sillä ei merkitystä.

Lue lisää

Ookkei, tasingolla ja lunastuksella on eronsa. Kuten jo tiedät, niin minun erossani ositussopimuksen teki pankin juristi, ja siinä ei puhuta kertaakaan "lunastamisesta".

Ensin todetaan pesään kuuluva omaisuus.
Sitten todetaan, miten se osituksessa on jaettu.
Lopulta nettovarallisuudet tasattiin exän minulle maksamalla tasingolla.

Tässä yhteydessä yhteinen asuntomme siirtyi osituksessa vaimoni nimiin, muuta rompetta minun nimiin. Toisinsanoen exäni "osti minut ulos" asunnosta - eli maksoi tasinkoa käteisenä rahana.

Mikä varmaan pätee aloittajan tapaukseen käytännössä, oli raha-transaktiossa kysymys sitten tasingosta tai lunastuksesta. Puolet talon nettoarvosta lähtijän kouraan ja hei-hei.

oikein vai väärin kirjoitti:

Lainaanpa omaa tekstiäni: "Harkinta-aika sen sijaan alkaa siitä, kun avioerohakemus on toimitettu viranomaiselle (ja jos yksin hakenut eroa, toinen on saanut sen tiedoksi)."

Ja sinun: "Avio-oikeutta ei ole tulleseen omaisuuten sen päivän jälkeen, kun avioerohakemuksen I-vaiheen kuponki kirjattu saapuneeksi käräjäoikeuteen"

Eli samaa ainakin luulin tarkoittavani. Saatoin käyttää hiukan huonoa sanamuotoa. Vai kertooko "siis huomattavasti aikaisemmin kuin harkinta-aika alkaa" tuo kommenttisi jotain oleellisesti erilaista? Jos kertoo, niin sitten olen itsekin ymmärtänyt asian pieleen ja pahoittelen kömmähdystä.

Mitä tulee asumuseron kahteen vuoteen, jonka kyllä tiesin, mutten tullut erikseen maininneeksi, lasketaanko avio-oikeuden päättyminen siinä tapauksessa asumuseron alkamispäivästä vai siitä lopullisesta avioeropäivästä?

Lue lisää

Jotta asia olisi sopivan epäselvä, niin eron I-vaiheen alussa on ainakin kaksi aikamerkkiä:

Ensimmäinen hetki on se, kun hakemus tulee vireille käräjäoikeudessa. Tästä eteenpäin tulleeseen omaisuuteen/varallisuuteen ei ole avio-oikeutta JA vireille tulon jälkeen voi vaatia pesän ositusta.

Toinen hetki on se, kun molemmat puolisoista ovat saaneet erohakemuksen tiedoksi. Tästä alkaa eron I-vaiheen harkinta-aika. Kun eroa hakee molemmat yhdessä, niin tämä on sama päivä, kun ero tulee vireille käräjäoikeudessa. Jos eroa haetaan yksin, niin tämä päivä on se, jolloin toinen puoliso on saanut erohakemuksen tiedoksi.

Tiedoksi toinen puoliso saa erohakemuksen ensisijaisesti saantitodistuksella. Tulee kirje käräjäoikeudelta, jossa on asia ja palautettava kuponki, jossa ilmoittaa saaneensa erohakemuksen tiedoksi allekirjoituksen päivämäärällä. Jos tätä kuponkia ei palauta määräpäivään mennessä, niin haastemies lähtee perään. Mainittakoon, että haastemies toimii lähinnä virka-ajan puitteissa, eli käytännössä tulee tämän "vastaanhangoittelevan" puolison työpaikalle asiansa kanssa.

Toisinsanoen nämä kaksi päivämäärää voivat olla sama päivä, tai sitten niissä on viikkojen ero -tai jotain siltä väliltä.

Yksi Eroava kirjoitti:

Ookkei, tasingolla ja lunastuksella on eronsa. Kuten jo tiedät, niin minun erossani ositussopimuksen teki pankin juristi, ja siinä ei puhuta kertaakaan "lunastamisesta".

Ensin todetaan pesään kuuluva omaisuus.
Sitten todetaan, miten se osituksessa on jaettu.
Lopulta nettovarallisuudet tasattiin exän minulle maksamalla tasingolla.

Tässä yhteydessä yhteinen asuntomme siirtyi osituksessa vaimoni nimiin, muuta rompetta minun nimiin. Toisinsanoen exäni "osti minut ulos" asunnosta - eli maksoi tasinkoa käteisenä rahana.

Mikä varmaan pätee aloittajan tapaukseen käytännössä, oli raha-transaktiossa kysymys sitten tasingosta tai lunastuksesta. Puolet talon nettoarvosta lähtijän kouraan ja hei-hei.

Lue lisää

Ap.:n tilanteessa yksiselitteisesti ei ole kyse tasingosta, koska nettovarallisuudet ovat jo yhtäsuuret. Ellei yo. perusteluni tälle ollut selkeä, en pysty parempaan... mutta tulen toistamaan sitä jatkossakin. Näitä kun saattaa lukea muutkin kuin vain sinä.

Jos työntajani on minulle velkaa palkkaa tehdystä työstä, on aivan eri asia jos kuittaan palkkakuoren tai jos kavallan kassasta saman summan... ON kahdesta eri asiasta kyse (tosin toinen rikos), vaikka oikeat rahasummat liikkuisivat... aivan kuten tasingossa ja lunastamisessa (joisya kumpikaan tosin ei ole rikos).

oikein vai väärin kirjoitti:

Lainaanpa omaa tekstiäni: "Harkinta-aika sen sijaan alkaa siitä, kun avioerohakemus on toimitettu viranomaiselle (ja jos yksin hakenut eroa, toinen on saanut sen tiedoksi)."

Ja sinun: "Avio-oikeutta ei ole tulleseen omaisuuten sen päivän jälkeen, kun avioerohakemuksen I-vaiheen kuponki kirjattu saapuneeksi käräjäoikeuteen"

Eli samaa ainakin luulin tarkoittavani. Saatoin käyttää hiukan huonoa sanamuotoa. Vai kertooko "siis huomattavasti aikaisemmin kuin harkinta-aika alkaa" tuo kommenttisi jotain oleellisesti erilaista? Jos kertoo, niin sitten olen itsekin ymmärtänyt asian pieleen ja pahoittelen kömmähdystä.

Mitä tulee asumuseron kahteen vuoteen, jonka kyllä tiesin, mutten tullut erikseen maininneeksi, lasketaanko avio-oikeuden päättyminen siinä tapauksessa asumuseron alkamispäivästä vai siitä lopullisesta avioeropäivästä?

Lue lisää

yllä nimim. "yksi eroava" jo ansiokkaasti vastasikin, mutta säestetään:


>

Niin luulit, nyt tiedät paremmin.


>

Et outoa, vaan väärää.


>

Kertoo se. "Avioerotettavalle" ei välttämättä ole suuri ponnistelu tahtoaessaan (typerää kyllä) vältellä haastemiestäkään paria kuukautta, jota ennen ei harkinta-aika ala... mutta se avio-oikeus on lakannut jo aikaa sitten.


>

Ei mitäään, asia lienee selvininnyt nyt.


>

Ei kummastakaan .... ARVAAPA mistä päivästä?
Yllätys yllätys... tuossakin tapauksessa päivästä kun avioerohakemuksen II-vaihe saapunut ja kirjattu käräjäoikeuteen (jälleen "erotettava" voi pakoilla haastemiestä ja "syöttää" paperinkeräyslaatikkoon käräjäoikeuden palautuskuoria viikkojen ajan).

Itse asiassa eräässä mielessä tunnetaan asumusero. Lain mukaan eron voi saada ilman erillistä harkinta-aikaa, jos on asunut keskeytyksettä erossa puolisosta vähintään kaksi vuotta.

tunnetaan kirjoitti:

Itse asiassa eräässä mielessä tunnetaan asumusero. Lain mukaan eron voi saada ilman erillistä harkinta-aikaa, jos on asunut keskeytyksettä erossa puolisosta vähintään kaksi vuotta.

Lue lisää

jos 40 vuotta yhteisti yritetty,ja mies mahd. yrittää salata pankki tietonsa erossa niin (pankki salaisuus kun on olemassa) ,saako säästöistä tietoa "ositus kamppanjassa" kun ei ole avio ehtoa.?

pankki salaisuus kirjoitti:

jos 40 vuotta yhteisti yritetty,ja mies mahd. yrittää salata pankki tietonsa erossa niin (pankki salaisuus kun on olemassa) ,saako säästöistä tietoa "ositus kamppanjassa" kun ei ole avio ehtoa.?

Lue lisää

Sinä et saa tietojasi puolisosi säästöistä, eikä saa edes oikeuden määräämä pesänjakaja.

Jos epäilet osituksen jälkeen, että säästöjä on pimitetty joiden olisi kuulunut olla osituslaskelmissa tasinkoon vaikuttamassa... on tehty petos... niin rikosasia jätettävä poliisin tutkittavaksi (jottet itse saa syytettä perättömästä ilmiannosta, kannattaa olla melko varma asiasta)... tutkinnan perusteella nostat kanteen, ja asia korjataan. Siis, vasta poliisi tutkiessaan rikosta pääsisi miehesi pankkitielien tietoihin.